Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi
Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen sektori (valtio ja kunnat), yksityissektori (yritykset), kolmas sektori (kansalaisjärjestöt ja muu vapaaehtoistoiminta), neljäs sektori (perheet ja kotitaloudet). Kolmannen sektorin toimijoilla on yhteiskunnallisia ja eettisiä tavoitteita ja arvoja. Ne eivät tavoittele taloudellista voittoa. Kansalaisjärjestöt pyrkivät usein vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja poliittiseen päätöksentekoon ja siten muuttamaan yhteiskunnan rakenteita. Kansalaisjärjestöt pyrkivät valvomaan, että kansalaisten ääni kuuluu ja kuullaan päätöksenteossa. Tukiliitto on keskisuuri kansalaisjärjestö. Se on valtakunnallinen: toimintaa etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.
Kehitysvamma-alan toimijoiden kenttä Tukiliittoa lähinnä olevat, kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään tai alan työnantajia ja -tekijöitä palvelevat järjestöt ovat: Me Itse ry - kehitysvammaisten oma yhdistys. - kansalaisjärjestö, joka puolustaa kehitysvammaisten ihmisten oikeuksia. - tukee vammaisten osallistumista yhteiskunnan toimintaan tasavertaisina kansalaisina. - ottaa kantaa ja haluaa vaikuttaa. - Tukiliiton jäsenyhdistys. - www.kvtl.fi/fi/me-itse FDUV, Förbundet De Utvecklingsstördas Väl - edunvalvontajärjestö, joka työskentelee ruotsinkielisten kehitysvammaisten sekä heidän perheidensä hyväksi. - FDUV tarjoaa palveluja myös oppimis- ja kommunikaatiovaikeuksista kärsiville henkilöille. - FDUV:n tavoitteena on, että ruotsinkieliset kehitysvammaiset henkilöt saisivat o tukea omalla äidinkielellään o tasa-arvoisen aseman yhteiskunnassa - www.fduv.fi Steg för Steg - toimii ruotsinkielisten kehitysvammaisten henkilöiden edunvalvontajärjestönä. - kehitysvammaiset henkilöt ovat varsinaisia jäseniä ja muut kiinnostuneet voivat liittyä kannatusjäseniksi. - FDUV:n jäsenyhdistys. - www.fduv.fi/stegforsteg
toimijoiden kenttä, jatkuu Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - omaisjärjestötaustainen (lähtöisin Tukiliitosta) valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. - tärkeimpiä toimintamuotoja: o Kehittämistoiminta: muuttovalmennus, henkilökohtainen avustajatoiminta, ikäperhetoiminta, turvallisuuskoulutus sekä päivätoiminnan ja yksilöllisen asumisen ja niitä koskevan koulutuksen kehittäminen. o Tilapäishoito: Tilapäishoitopalvelut koostuvat valtakunnallisesti järjestetystä kotiin vietävästä perhelomituksesta ja lyhytaikaisesta perhehoidosta sekä paikallisesti räätälöidyistä ryhmälomituksista. Lisäksi Palvelusäätiöllä on tilapäishoitokodit Tampereella ja Helsingissä. Teema- ja harrastekursseja järjestetään eri puolilla Suomea. o Kiinteistötoimi: Palvelusäätiö hankkii yksilöllisen tarpeen mukaan tukiasuntoja itsenäiseen asumiseen ja rakentaa alueellisen ja paikallisen tarpeen mukaisia palvelukoteja. - www.kvps.fi KVPS Tukena Oy - Kehitysvammaisten Palvelusäätiön perustama osakeyhtiö, joka tuottaa asumispalveluja. o Asumispalveluita, tukiasumispalveluita, päivätoimintaa, tilapäisasumista, tilapäishoitoa ja muita palveluita yksilöllisten ja alueellisten tarpeiden pohjalta. - www.tukena.fi Kehitysvammaliitto - yhteiskunnallinen vaikuttaja, tieto-taitokeskus ja yhteistyöfoorumi. - jäsenet ovat kuntayhtymiä, kuntia, seurakuntia, rekisteröityjä yhdistyksiä ja säätiöitä. Kannatusjäsenet ovat yksityisiä ihmisiä. - perustehtävät: tutkimus, kehittämistoiminta, henkilöstön koulutus, materiaalin tuotanto, selkokielisen tiedonvälityksen ja kulttuurin edistäminen, esteettömän ja osallistavan kommunikoinnin ja tietotekniikan käytön edistäminen, tiedotus- ja vaikuttamistoiminta. - www.kvl.fi
Ytimenä vapaaehtoiset toimijat paikallisissa yhdistyksissä Tukiliiton muodostavat paikalliset yhdistykset, joita on noin 200. Yhdistyksissä on henkilöjäseniä lähinnä kehitysvammaisia henkilöitä ja heidän läheisiään yhteensä noin 18 000. Yhdistysten toiminta on joka paikkakunnalla omanlaistaan, tekijöidensä näköistä onhan kyse vapaaehtoistoiminnasta. Keskeistä on vertaistuki: kokemusten vaihtaminen ja hyvien ideoiden jakaminen. Muita tärkeitä toiminnan muotoja: jaksamisen tukeminen ja oikeuksien valvonta.
Tukiliiton organisaatio henkilöjäsenet (18 000) yhdistykset ja piirit (200) liittokokous (1/vuosi) liittohallitus (17 henkeä) keskustoimisto toiminnanjohtaja johtoryhmä kurssikeskus asiantuntijuustoiminta kansalaistoiminta vaikuttamistoiminta siivous ja catering
Keskustoimistossa n. 50 työntekijää Tukiliiton keskustoimistossa työskentelee palkattuja työntekijöitä. Kaikkiaan noin 50 henkeä. Tulppaanitalon (Tampere) lisäksi keskustoimiston työntekijöitä on Oulussa, Kuopiossa, Kouvolassa, Hämeenlinnassa, Jämijärvellä ja Helsingissä. Lisäksi on runsaasti tilapäistä työvoimaa kurssitöissä. Keskustoimiston tehtäviä mm: - Vaikutamme lainsäädäntöön. - Kehitämme uusia toiminnan ja yhteistyön muotoja ja ratkaisuja hyvään elämään (projektit). - Järjestämme koulutusta kehitysvammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen. - Kehitämme vapaaehtois- ja vertaistoimintaa jäsenistömme tueksi. - Kehitämme ja välitämme toimintavälineitä vapaa-ajan käyttöön. - Edistämme kehitysvammaisten ihmisten työhön pääsyä. - Neuvomme oikeusasioissa. - Tiedotamme. - Tuemme yhdistyksiä niiden toiminnassa (mm. materiaaleja, tietoa, koulutuksia).
Eettisyys,osallisuus, ekokulttuurisuus - Tukiliiton perustehtävä on kehitysvammaisen ihmisen ihmisarvon ja perusoikeuksien toteutuminen ja perheiden tukeminen. -Ihmisarvo: jokaisella ihmisellä on arvo sinänsä, se kuuluu siihen, että on syntynyt ihmiseksi. Ihmisoikeudet ovat jokaisen synnynnäisiä oikeuksia ja koskevat kaikkia. Perusoikeudet ovat oikeuksia, jotka turvataan jokaiselle perustuslaissa. - Tukiliiton arvot ovat: eettisyys, osallisuus ja ekokulttuurisuus. - Arvomme pohjautuvat Suomen perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin (uusimpana YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista).
Kehitysvamma ei ole sairaus - Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Suomessa on arviolta noin 40 000 ihmistä, joilla on kehitysvamma. Kehitysvamma ilmenee ennen 18 vuoden ikää. - Vamma voi johtua joko syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista tai lapsuusiän sairauksista ja tapaturmista. Osa syistä jää kokonaan selvittämättä. - Kehitysvamma ei ole sairaus. - Kehitysvammaiset mukana lähiyhteisöissä: asumisessa, päiväkodissa, koulussa, työssä. Integraatio laajenee. - Pulmia: asenteissa, oikeuksissa (palkka/toimeentulo, henkilökohtainen apu, vaihtoehdot asumisessa, itsemääräämisoikeus jne.)
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Pinninkatu 51,33100 Tampere 0207 718 200, etunimi.sukunimi@kvtl.fi www.kvtl.fi