Mikkelin Betoni Oy:n betonielementtitehtaan tarkistetut lupamääräykset 20.1.2016 ympäristölupaan 111-2015-2. Muilta osin lupapäätös pysyy ennallaan. Tarkistetut lupamääräykset 1-26, 32 a ja 33, jotka koskevat betonielementtitehtaan toimintaa ja siihen liittyvää jätteen käsittelyä: Yleinen ympäristönsuojelu 1. Betonielementtitehtaan ja toiminnassa syntyvän betonijätteen käsittelyn sekä toiminnasta aiheutuvan liikenteen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyvyyden alenemista. Tarvittaessa on ryhdyttävä ympäristönsuojeluviranomaisen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin. Suljetun kaatopaikan osalta kehotuksen ja määräyksen antaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tehdasalueella tapahtuvan toiminnan osalta kehotuksen ja määräyksen antaa Heinolan kaupungin ympäristötoimi. (YSL 6, 49, 52, YSA 15, JäteL 13, 28, NaapL 17, 18, TSL 22 ) Paras käyttökelpoinen tekniikka 2. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa laitoksen toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energiankäyttö on mahdollisimman tehokasta. (YSL 6, 8, 52 ) 3. Käytöstä poistettu raskaan polttoöljyn säiliö tulee purkaa 30.9.2015 mennessä. Säiliö tulee toimittaa jätteenä vastanottajalle, jolla on asianmukaiset luvat sen vastaanottamiseen. Säiliön poistamisen yhteydessä tulee varmistaa, ettei maaperään ole joutunut öljyä ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin maaperän puhdistamiseksi. (YSL 14, 16 66, 135, YSA 15 ) Ilmansuojelu 4. Jos tehdasalueelle varalaitokseksi jätetty lämpökeskus otetaan uudelleen käyttöön, siitä on ilmoitettava Heinolan kaupungin ympäristötoimelle. (YSL 172 )
5. Pölysuodattimien toimintaa on seurattava käyttöhäiriöiden ja pölypäästöjen ehkäisemiseksi. Pölysuodattimet on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa. Kunnossapitotoimista ja mahdollisista käyttöhäiriöistä on pidettävä kirjaa. Pölyn torjuntaa on tehtävä tarvittaessa kastelemalla. Pölyn sidontaan tai jään sulatukseen ei saa käyttää suolaa (natriumkloridia tai kaliumkloridia). (YSL 52, YSA 15 ) Melu 6. Melutaso eniten melulle altistuvissa kohteissa ulkona ei saa laitoksen toiminta-aikoina ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä (kello 7-22) eikä 50 db yöllä (kello 22-7). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi, mikäli edellä mainitut melutasot ylittyvät. (YSL 14, 49, 52, 62, NaapL 17, 18, VNp 993/1992) 6 a. Betonijätteen murskausta saa suorittaa arkipäivisin ma pe kello 7.00 22.00. (YSL 14, 52, YSA 15, NaapL 17 ) 6 b. Betonijätteen murskauksesta on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee käydä ilmi vuoden aikana tehdyt murskausjaksot ja niiden kesto sekä murskatun betonijätteen määrät. (YSL 6, 54, 62, 172, JL 12, 118, 122 ) Maaperän ja pohjaveden suojelu ja varastointi 7. Alueet, joilla ympäristölle vaarallisia aineita tai kemikaaleja säännöllisesti kuormataan tai lastataan ja joilla ajoneuvoihin, koneisiin tai laitteisiin lisätään tai niistä poistetaan polttoaineita, öljyjä tai muita haitallisia tuotteita, on päällystettävä tiiviillä päällystemateriaalilla ja sen kunnosta on huolehdittava. Päällystetyn alueen valumat tulee johtaa niin, että vuotoaineet ja öljyiset vuotovedet saadaan helposti kerättyä talteen erottimen kautta. Maastoon saa johtaa ainoastaan puhtaita sadevesiä, joiden haitattomuus on varmistettava. Täyttöyhteet on varustettava tippa-altailla. Ympäristölle haitallisten aineiden ja kemikaalien kuormaus tai lastaus on tehtävä laitoksen edustajan valvonnassa. (YSL 16, 17, 52 ) 8. Tehdasalueen hulevedet on johdettava niin, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa.
Toiminnanharjoittajan tulee esittää suunnitelma tehdasalueen hulevesien hallitusta keräämisestä, johtamisesta sekä käsittelystä 30.9.2015 mennessä Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi. Suunnitelmassa tulee esittää: Hulevesien hallittu johtaminen, mahdolliset laskeutus- ja imeytyspaikat sekä niiden rakenteet Nestetiiviiksi pinnoitettavat alueet ja alueet, joiden vedet johdetaan kiintoaineen laskeutuksen lisäksi myös öljynerottimen kautta. Sadevesikaivojen sulkeminen onnettomuustilanteissa tai polttoöljysäiliön täytön ajaksi. Näytteenottopisteet ja näytteenottosuunnitelma hulevesien tarkkailulle. Jokaiseen erilliseen imeytyspaikkaan johdettavista vesistä on pystyttävä ottamaan näyte. Aikataulu hulevesijärjestelmän toteutukselle. (YSL 16, 17, 49, 52, JL 13 ) 9. Piha-alueet, joilla varastoidaan tai käsitellään kemikaaleja ja polttoaineita taikka säilytetään tai lastataan ajoneuvoja, on päällystettävä tiiviiksi ja mahdolliset valumat näiltä alueilta on voitava kerätä talteen. Olemassa olevan asvaltin tiiveys on säännöllisesti tarkistettava ja tarvittaessa korjattava. (YSL 16, 17, 52 ) Suunnitelma alueiden päällystämisestä on liitettävä lupamääräyksessä 8 vaadittuun hulevesisuunnitelmaan. 10. Öljyisten vesien pääsy maaperään, pinta- tai pohjaveteen tai viemäriverkkoon on estettävä öljynerotuksella ja öljynilmaisimilla. Öljynerotuskaivoja ja hälytyslaitteita on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Öljynerotuskaivojen tarkkailusta ja hoidosta on pidettävä kirjaa, josta selviävät tarkkailupäivämäärät, tyhjennyspäivämäärät, tyhjentäjä, jätteen määrä sekä toimituspaikka. Öljyinen erotuskaivojen jäte on käsiteltävä vaarallisena jätteenä. Polttoöljyn tankkauspaikan hulevedet on johdettava sulkuventtiilillä varustetun öljynerottimen kautta tehdasalueen hulevesijärjestelmään. (YSL 16, 17, 52 ) Suunnitelma tankkauspaikan hulevesien öljynerotuksesta on liitettävä lupamääräyksessä 8 vaadittuun hulevesisuunnitelmaan. 11. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida asianmukaisissa tiloissa ja käsitellä laitosalueella siten, ettei niistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Polttonestesäiliöt on varustettava laponestimellä, ylitäytönestimellä ja varoaltaalla tai vastaavalla. Varoaltaiden on vastattava vähintään säiliön tilavuutta. Kemikaalisäiliöiden ja
putkistojen kunto tulee tarkistuttaa ja suoja-altaiden tiiveys tulee todeta säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. (YSL 66 ) Kevyen polttoöljyn säiliö, joka on kunnostettu vuonna 2005, tulee tarkistuttaa valtuutetulla tarkastusliikkeellä viimeistään 31.12.2015 ja tämän jälkeen 10 vuoden välein tai kuntoluokan alennuttua tiheämmin. 12. Vaaralliset jätteet on varastoitava laatua ja vaarallisuutta osoittavilla merkinnöillä varustetuissa tiiviisti suljetuissa astioissa tai säiliöissä. Vaarallista jätettä sisältävät astiat tai säiliöt on varastoitava katetussa ja lukitussa tilassa, joka on varustettu joko varoaltaalla tai reunakorokkeella sekä tiiviillä alustalla siten, että vaarallisista jätteistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Reunakorokkeella rajatun tilan tai varoaltaan tilavuuden tulee olla vähintään yhtä suuri kuin suurimman astian tai säiliön tilavuus. (YSL 7 58, JL 8, 12, 13, 16, 17 ) Pesu- ja prosessivesien käsittely 13. Pesuvesien kierrätykseen liittyvien altaiden, kanaalien ja putkistojen kunto ja tiiveys tulee selvittää 31.8.2016 mennessä. Mahdolliset vuodot on korjattava viipymättä. Pesuvesien kierrätyksessä muodostuva betoniliete on kuivatettava esim. valuttamalla ennen sen viemistä betonijätekasaan murskauspaikalle. Kuivatuksessa irtoavaa nestettä ei saa johtaa hulevesijärjestelmään vaan se on johdettava takaisin vesienkierrätysjärjestelmään. Kuivatus on otettava käyttöön viimeistään 31.5.2016. (YSL 16, 17, 52, 66 ) Jätehuolto ja jätteiden käsittely 14. Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuna toisistaan erillään. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää ja haitallisuutta on vähennettävä. (YSL 58, JL 8, 12, 13, 15 ) 14 a. Alueella saa varastoida kerrallaan kahden vuoden tuotannossa syntyvän betonijätemäärän, korkeintaan 6 000 tonnia, josta korkeintaan 2 000 tonnia valmiiksi murskattuna. (YSL 16, 17, 58, JL 13 ) 14 b. Jätebetonista valmistettavan betonimurskeen sisältämät haittaaineet tulee tutkia valtioneuvoston asetuksessa 591/2006 eräiden
jätteiden hyödyntämisessä maarakentamisessa, kuvatulla tavalla ja laajuudessa. Haitta-aineet tulee tutkia jokaisen murskausjakson aikana. Ensimmäisen murskauksen yhteydessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein tulee tehdä asetuksessa mainittu laajempi ns. perustutkimus. Välivuosien murskausten yhteydessä on tehtävä suppeampi ns. laadunvalvontatutkimus. (YSL 14, 16, 17, 54, VNa 591/2006) 15. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan sekä ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen vaarallisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen siirrosta on laadittava asiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä neljän vuoden ajan. Varastossa olevista vaarallisista jätteistä on pidettävä kirjaa. (YSL 7, 58, JL 8, 12, 13 16, 17 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 16. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pohjavettä uhkaavista poikkeuksellisista tilanteista myös Hämeen ELYkeskukselle. Toiminnanharjoittajan on laadittava ja ylläpidettävä käyttöhenkilökunnalle ohjeistus ilmoitusmenettelystä. (YSL 14, 16, 17, 49, 52 123 ) 17. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laitosalueella oltava riittävästi torjuntalaitteita ja tarvikkeita saatavilla. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että henkilöstö on koulutettu ja perehdytetty torjuntalaitteiden ja tarvikkeiden käyttöön. (YSL 15 ) Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 18. Toiminnanharjoittajan on viipymättä kirjallisesti ilmoitettava toiminnan olennaisista muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtuessa on uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta kirjallisesti Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 6, 52 )
19. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään yhdeksän kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. (YSL 52 ) Tarkkailu 20. Laitoksen on kuormituksen ja vaikutusten seuraamiseksi tarkkailtava ilma- ja jätevesipäästöjä, jätteiden laatua, ympäristön melutasoja sekä tarvittaessa maaperän laatua. (YSL 6, 54, 62, 63, 172 ) 21. Toiminnanharjoittajan on nimettävä laitoksen ympäristönsuojeluvastaava ja hänelle yksi tai useampi sijainen. Ympäristövastaavan on tunnettava laitoksen toiminta, laitosta koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset, laitoksen päästöt, jätteet sekä ympäristövahinkojen torjunta. Henkilöt ja mahdolliset muutokset henkilöissä on ilmoitettava Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 62, JäteL 120, 122 ) 22. Koneita, laitteita, varastoja, säiliöitä, suoja-altaita sekä valvontaja hälytyslaitteita, niiden kuntoa ja toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti. Tarvittaessa tulee viipymättä ryhtyä tarvittaviin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin. (YSL 7, 62 ) 23. Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa tehdä lisäyksiä ja muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa osallistua alueella tehtäviin päästöjen ympäristövaikutuksia koskeviin selvityksiin Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. (YSL 65 ) 24. Betonituotetehtaan vaikutuksia pohjaveden laadulle on seurattava säännöllisellä näytteenotolla tehdaskiinteistölle asennetusta näytteenottoputkesta. Yrityksen tulee osallistua Syrjälänkankaalla mahdollisesti suoritettavaan pohjavesien yhteistarkkailuun yhdessä muiden samalla alueella olevien yritysten kanssa. (YSL 6, 54, 62, 63, 172 ) 24 a. Tehdasalueen hulevesien laatua on seurattava lupaviranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Tarkkailuohjelma hyväksytään yhdessä alueen hulevesisuunnitelman kanssa (ks. lupamääräys 8). Tarkkailu voidaan liittää osaksi yhteistarkkailua. Tulokset toimitetaan Hämeen ELY-keskukselle ja Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden valmistuttua ja vuosiraportin / yhteistarkkailuraportin yhteydessä. (YSL 6, 54, 62, 63, 172 )
Kirjanpito ja raportointi 25. Laitoksen käytönvalvonnasta, häiriötilanteista, ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä, jätteistä ja jätehuollosta on pidettävä kirjallista seurantaa. Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat, tulee säilyttää vähintään neljän vuoden ajan. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Tarvittaessa kirjanpidosta on tehtävä valvontaviranomaisille yhteenvetoraportteja. (YSL 6, 62, 172 ) 26. Laitoksen valvonta- ja tarkkailutiedoista on toimitettava viranomaisen edellyttämällä tavalla raportti Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportista on käytävä ilmi muun muassa seuraavat tiedot: Tiedot raaka-aineista, polttoaineista ja kemikaaleista: - käytetyt raaka-aineet ja kemikaalit jakeittain (t/a tai m 3 /a) - käytetyt polttoaineet (t/a tai m 3 /a) Tiedot tuotannosta: - tuotantomäärät (tuotteen laatu ja määrä) - suunnitteilla olevat muutokset laitoksen tuotannossa ja sen toiminnassa Tiedot jätehuollosta: - jätteiden laatu, laji, määrä sekä hyödyntämis- ja käsittelytavat, varastointi, toimituskohteet, jätteen kuljettajat - jätteiden luokittelussa tulee käyttää ympäristöministeriön asetuksessa esiintyvää jaottelua. - jätteiden määrät esitetään t/a tai m 3 /a. Betoni- ja metallijätteiden määrä esitetään myös ominaisjätemäärinä eli tuotantoon suhteutettuna.
Tiedot päästöistä ja ympäristövaikutusten tarkkailusta: - yhteenveto käyttö- ja päästötarkkailusta - tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista (ajankohta, kestoaika, syy, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) - yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä (prosessit, puhdistuslaitteet, mittalaitteet) - yhteenveto pohjavesitarkkailusta ja seuranta tarkkailun aikana tapahtuneista muutoksista pohjaveden laadussa. - mahdolliset muutokset vastuuhenkilöiden yhteystiedoissa. (YSL 62, JäteL 118, JäteA 20 ) Kaatopaikkaa koskevat lupamääräykset 27-32, joita ei ole tarkistettu: 27. Mikkelin Betoni Oy:n kaatopaikka luokitellaan pysyvän jätteen kaatopaikaksi, jonne saa sijoittaa pysyvästi vain puhdasta betonijätettä. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää ja haitallisuutta on vähennettävä. Kaatopaikan käyttö on lopetettava 31.10.2007 mennessä. Toiminnanharjoittajan on esitettävä Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi suunnitelma kaatopaikan sulkemisesta ja käytöstä poistamisesta viimeistään 31.12.2006. Kaatopaikan pitäjä on vastuussa kaatopaikasta vähintään 30 vuotta käytöstä poistamisesta. (YSL 43, 45, 90, YSA 20, JäteA 9 ) 28. Kaatopaikan pintavesiä on tarkkailtava ympäristövaikutusten seuraamiseksi. Näytteenottopisteet on perustettava pintavesien kulkusuunnassa kaato-paikan ylä- ja alapuolelle. Pintavesistä on analysoitava haju, väriluku, ph, sähkönjohtokyky, sameus, kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, öljy. Kaatopaikan pohjavettä on tarkkailtava pohjavesiputkista pohjavesien kulkusuunnassa alueen ylä- ja alapuolelta. Pohjavesistä on analysoitava ph, happi, väriluku, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kloridi, CODMn, öljy. Kuormitukset tulee ilmoittaa myös yksikössä kg/vrk. Pinta- ja pohjavesien näytteenottoajankohdat ovat kevään ylivirtaamakautena, maalis-toukokuussa ja syksyn ylivirtaamakautena, loka-marraskuussa. Näytteenottopisteiden sijainti on esitettävä Hämeen ympäristökeskukselle viimeistään 31.1.2005 ja tarkkailu on aloitettava välittömästi keväällä 2005. Tarvittaessa lupaviranomainen voi tarkistaa vesientarkkailusuunnitelmaa. (YSL 46, YSA 19, 20, JäteL 51, 52, JäteA 8 )
29. Kaatopaikan ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista. Tarvittaessa on ryhdyttävä alueellisen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin. Hämeen ympäristökeskus päättää tarvittaessa toimenpiteistä erikseen. (JäteL 6, JäteA 8, YSL 5, 42, 43, YSA 19, 20, NaapL 17, 18 ) 30. Kaatopaikalle on nimettävä kaatopaikkatoiminnasta vastuussa oleva henkilö, jonka nimi- ja yhteystiedot on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Heinolan kaupungin ympäristölautakunnalle. (YSL 42, 43, JäteA 10 ). 31. Kaikesta kaatopaikalle toimitetusta jätteestä tulee pitää kirjaa koskien jätteen määrää, lajia, laatua ja alkuperää sekä muualle kuljetettaessa toimituspaikkaa ja -päivää, kuljetus-, hyödyntämisja käsittelytapaa, jätetäyttöä ja tarkkailun seurantatietoja. Yhteenveto kaatopaikan kirjanpidosta kunkin vuoden osalta pintaja pohjavesien tarkkailutuloksineen on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Hämeen ympäristökeskukselle sekä Heinolan kaupungin ympäristölautakunnalle (JäteL 51, 52, YlmA 12 a, Vnp 861/97). Vakuudet 32. Luvan saajan on asetettava 10 000 euron hyväksyttävä vakuus kaatopaikan jätehuollon ja alueen jälkihoitotoimenpiteiden varmistamiseksi. Vakuusasiakirjat tai selvitys vakuutta vastaavasta muusta taloudellisesta järjestelystä on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle 31.1.2005 mennessä. Hämeen ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrän. (YSL 42, 45 ) 32 a. Toiminnanharjoittajan on asetettava 10 000 euron hyväksyttävä vakuus asianmukaisen jätehuollon ja jätteenkäsittelyn jälkihoitotoimenpiteiden varmistamiseksi. Vakuusasiakirjat on toimitettava Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 15.8.2015 mennessä. Vakuuden määrää voidaan tarkistaa toiminnan laajuuden muuttuessa. (YSL 59-61 ) 33. Kumottu.