Kuntouttava vankityö-projekti 2004-2006



Samankaltaiset tiedostot
Asiakastyöstä KuVa-projektissa

Nimi Ovessa hanke Kehittämisverkoston teema tapaaminen Vapautuvan vangin asumisen järjestäminen Tampereella eli Tampereen malli

Kuntouttava vankityö Hämeenlinnan seudulla. Ku-Va-kansio

Seminaari Kuntouttavan vankityön kumppaneille ja sidosryhmille Tilaisuuden alkusanat Jukka Mäki Toiminnanjohtaja Kriminaalihuollon tukisäätiö

Työmarkkinoille kuntoutuvien asiakkaiden palvelumalli. Riitta Harmanen, toimitusjohtaja, Romotke Päivi Kuusela, projektipäällikkö, Suunto-projekti

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena

-> vankeuslain mukaan vankilan olot on järjestettävä niin pitkälle kuin mahdollista vastaamaan yhteiskunnassa yleensä vallitsevia elinoloja

EU-HANKE: EUROPEAN TREATMENT AND TRANSITION MANAGEMENT OF HIGH RISK OFFENDERS

Krits. Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia

Vapautuvan tukiohjelma järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön edistäjänä LOPPURAPORTTI. Maarit Suomela

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi Pekka Lund Sininauhaliitto

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. Kaustinen

Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi

Oma väylä hankkeen kuntoutuksen kehittämisprojekti vuosina

Kuntouttava vankityö vuonna 2006

Valvottu koevapaus -- VKV. Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue

Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?

VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS

Yhdessä tukien osaamista jakaen Hankkeen vaikutukset

VAIKEASTI TYÖLLISTYVÄT HELSINKILÄISET

Rikostaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen seminaari Asumissosiaalinen työ Rikosseuraamuslaitoksella

Sujuvat siirtymät Keuda- Etelä-Suomen rikosseuraamusalue

Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen vapauttamisyksikön perustaminen Tampereelle syksyllä 2011 Reijo Kypärä 13.5.

Tulevaisuuden Kaukovainio

Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

LOPPURAPORTTI. SOAP SIJOITUS OHJATTUUN ASUMISEEN -projekti

Kuntouttava vankityö vuonna 2005


Mikä muuttui projektin tuloksena?

AKSELI HANKE

Monitoimijaisuus ja arviointi Rikosseuraamuslaitoksessa. yhtymäkohtia LAPEEn

Rikostaustainen ja hänen perheensä tulevan maakunnan asiakkaana!

Terveisiä ja kehittämisideoita nuorilta Ohjaamo-hanke

Kuntouttava vankityö vuonna 2001

Vangit Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008

Yhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi

Toimintakyvyn mittaaminen Hoivafarmi hankkeessa Leena Uosukainen ja Johanna Hirvonen yliopettajat Mikkelin ammattikorkeakoulu 3.6.

Avaimia työpajojen vaikuttamistyöhön

ATK- päivät Maakuntamallin toteutus Pentti Itkonen

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen

OIKEUS KUNTOUTUMISEEN KUULUU KAIKILLE KUNTOUTUKSEN VAIKUTTAVUUS RIKOSTAUSTAISILLA HENKILÖILLÄ SOILE KUITUNEN

Nimi ovessa hanke Verkostotapaamisen muistio

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä Jari Karppinen

HAKEMUS KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN

TE-palvelut TYP-verkostolle Pohjois-Pohjanmaalla

Kunnanhallituksen työn arviointi valtuustokaudella Hallitusjäsenen henkilökohtainen arviointi

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle

HENKILÖSTÖ PALVELUTUOTANNON VOIMAVARANA

Hyvä alku siviiliin - asumissosiaalinen työ vankilassa Hankepäällikkö Heidi Lind

Apteekkien työntekijöiden apteekkikohtainen erä

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen

Asunto ensin periaatteen toteutuminen Oma ovi hankkeessa Tampereella Reijo Kypärä ja Sampo Järvelä Silta-Valmennusyhdistys

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

Koordinaattorin puheenvuoro

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

ASUKASLÄHTÖISTEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN ASUMISPALVELUISSA

Lohjan kaupunginkirjaston kehittämisohjelma

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

Miten toteutan arjen kuntoutusta? KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL

Luottamus on tekoja Elämä on suloista ja haikeaa, kun pitkin maailmaa se meitä kuljettaa

Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut?

Eskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa

ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Kokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Sosiaalinen kuntoutus rikosseuraamuksissa

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Tulivatko naiset näkyviksi? Naisvankiseminaari Kriminaaliasiamies Marjatta Kaurala Hämeenlinna

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa

Itsenäinen asuminen tukiasunnossa vakiintunut (2vko-)

1. Vankeus on vapauden menetys muut asiat kuten muillakin!

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Ajankohtaisia näkymiä työvoimapalveluihin

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista Markku Saarinen

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas

TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA

Etelä-Suomen metsäverkkohanke

NOSTE perintöä taantumavaiheeseen

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa

Naiset näkyviksi tukea rikosseuraamuksesta vapautuville naisille

Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

Osaamista työvoimapoolista

SOSIAALISEN JA TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUJEN KEHITYSSUUNTIA KUOPIOSSA. Suurten kaupunkien tapaaminen

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Klubitalot neljä case-elinkaarilaskelmaa kustannuksista ja hyödyistä. Harri Hietala

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta työssä uupuneille ja mielenterveysongelmaisille?

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Transkriptio:

Kuntouttava vankityö-projekti 2004-2006 Jarno Ruotsalainen Kuntouttava vankityö Hämeenlinnan seudulla Projekti päättyy, yhteistyö kehittyy Seminaari 22.11.2006

Projektin määrittely ja keskeiset tavoitteet 1. Kohderyhmänä vapautuvat vangit, joille järjestetään kuntouttava jatkumo - Konkreettinen ohjelmasisältö jatkuu katkoksitta vapautumisen jälkeen 2. Työmarkkinatavoitteet työhönkuntoutusta sanan laajimmassa merkityksessä - Toiminnan järjestäjää työvalmennusorganisaatio 3. Prosessijatkumon toteuttaa vankeinhoidon ulkopuolinen palveluntuottaja - Vankeinhoidon, työvoima- ja sosiaalipoliittisten keinojen hallittu yhdistelmä

KuVa-toiminnan tavoitteet 1. Konkreettinen, päivittäinen tukirakenne vapautuville vangeille vapautumista valmistellessa ja vapautuneen tukemiseksi 2. Yhdistetään vankeinhoidon ja siviilitoimijoiden suunnitelmat ja mahdollisuudet yhteen hallittuun prosessiin 3. Edistetään vapautuvien vankien edellytyksiä pysyvämpään työllistymiseen tai vähintään selvittämään järkevä etenemissuunta (koulutus, kuntoutus, eläke)

Projektin tausta ja valmistelu Helsingissä vakiinnutettu kuntouttavan vankityön malli 1999 Voidaanko toimintamallia toteuttaa muualla maassa? Voiko toteuttaja olla työvalmennusorganisaatio? Kuntien ja järjestösektorin suhteet? Työvoiman palvelukeskusjärjestelmä: tilaaja-tuottajatoimintamallin koordinointi? Yhtäaikainen yhteistyö usean kunnan kanssa?

Projektikumppanit ja niiden lähtökohdat Kiinnostusta kokeiluun ja rakenteelliset edellytykset löytyivät Hämeenlinnasta: Kaksi avointa vankeusyksikköä (Hämeenlinnan vankilan Vanajan avo-osasto ja Ojoisten työsiirtola) (Suunnitteilla ollut) Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Seutukunnallisuuden periaattein toimiva työvoiman palvelukeskus

Hallinto, suunnittelu ja käynnistäminen: Suunnittelu, neuvottelut ja RAY-tukipäätöksen haku toukokuuhun 2003 mennessä Toimintojen suunnittelu, sopimuksen laadinta, tarkemmat neuvottelut ja projektisuunnittelijan rekrytointi syksy 2003 kevät 2004 Yhteistyösopimus 1.4.2004 (Krits, Hämeenlinnan vankila, Rikosseuraamusvirasto, Luotsi ja Hämeenlinnan seudun työvoiman palvelukeskus)

Asiakastyön käynnistämisvaihe: Projektin asiakastyön vastaava työvalmentaja rekrytoitiin 1.6.2004 Työmahdollisuuksien yksityiskohdat selvitettiin ja valmisteltiin Ensimmäinen KuVa-vanki aloitti elokuussa ja kaksi seuraavaa syyskuussa. Toimintojen keskuspaikka: Luotsin Kierrätyspalvelut ja Rakennuskierrätys Projektin keskeisin ongelma alkoi konkretisoitua: Kesän aikana etsittiin kapeasta kohderyhmästä sopivia vankeja.

Projektin asiakastyön kehittämisvaihe KuVa-toiminnot siirrettiin Kierrätyspalveluista Nuorten työpajan (sittemmin Luotsin Valmennuskeskus) yhteyteen: - Vankilaturvallisuus - Monipuolisemmat ja tarkoituksenmukaisemmat työmahdollisuudet Toinen keskeinen ongelma alkoi tulla näkyviin: Vapautuneet eivät aina sijoittuneet Luotsi-säätiöön Usein perusteltuja ratkaisuja, jotka ongelma toimintamallin näkökulmasta.

Asiakastyön kehittämisvaihe alkuvuosi 2005 Muutettiin tietyt käytännöt: lounasruokailu, valmentajan työajan ja roolin tehostaminen --> Keskusteluita työsiirtolan kanssa KuVan tavoitteet Autonasennus, metalli, kokoonpano, askartelu, mediapajan harjoitteet. Ryhmä- ja virkistäytymistoimintojen kehittämistä Kolmas projektin ja toimintamallin vakinaistamisen haaste nousi esille: Suhteellisen lyhyt vankeusaikainen toiminta-aika. Silti mittavat vaatimukset: asunto, päihdekuntoutuksen järjestäminen, työ ja velat jne.

Ensimmäinen rikkomus ja ohjelmasta poistaminen kesä 2005. Loppuvuonna kaksi muuta. Ratkaisumahdollisuudet kohderyhmän kapeuden ongelmaan selvitettiin yksi kerrallaan: 1) Kriminaalihuoltolaitoksen asiakaskunta kokeilu jäi pienimuotoiseksi tulkinta: yleinen lähtökohta 2) KuVa-valmentajan työnkuvan integrointi Ojoisten työsiirtolaan ei selvitetty loppuun saakka 3) Vankikohderyhmän laajentaminen kotikuntaperusteella

Projektin muita havaittuja ongelmia: 1) Yhteistyö päihdehoidon ja kuntoutuksen jatkumoissa 2) Vankien motivaatio ja tiedottaminen koko prosessin toteuttamisen osalta Taas: yksilöllisesti ideaalisin etenemistapa saattaa olla ongelma ohjelman yleisen toteuttamisen (mallin) näkökulmasta

Asiakastyön kehittämisvaihe Syksy 2005 Melko hyvä asiakastilanne, menetelmät kehittyivät Uusi projektirakenteen ongelma: Vapautuvan tukiohjelmaa vuonna 2006 uhannut rahoitusvaje Neuvottelut KuVa-valmennuksen juurruttamisesta (ja valmentajan työsuhteen siirrosta) Luotsiin aikaistetusti vuoden 2006 alkupuolella KuVa-vankeihin erikoistunut mutta samalla muita Luotsin asiakasryhmiä palveleva valmentaja. Ns. köyhyysraha Projektin asiakasmäärän ja rekrytoinnin käytäntöjen kriisiytyminen vuoden vaihteessa

Vuosi 2006: Projektin juurruttaminen ja vakinaistaminen. Valittu strategia oli muutettava vuoden alussa: Työvalmentaja ei käytettävissä kesän jälkeen Vaihtoehdot: 1) Palkataan harjoittelija projektiin ja myöhemmin Luotsiin tai 2) ajetaan asiakastyö aikaistetusti alas. Luotsilla ei edellytyksiä rekrytointiin, jolloin päätettiin asiakastyö toukokuun alkuun

Helmi-maaliskuu 2006. Uusi strategia: 1) Yksilökohtainen, vankeusprosessiin sidottu kuntoutusjatkumo, joka 2) toteutetaan tilaaja-tuottajanäkökulmaisesti Luotsin muiden kohderyhmien palveluihin integroituna ja 3) kohdistuu Hämeenlinnan seutukunnan kuntien vankiasukkaisiin. 4) Lisäksi korostetaan projektikautta voimakkaammin ajatusta ohjelman kohdistamisesta hieman pidemmän tuomion vankien vankeuden viimeisenä vaiheena

Keväästä syksyyn 2006. Uudistetun juurruttamisstrategian edistäminen: Selvitettäviä taustakysymyksiä: Uuden vankeuslain ja uuden aluevankilarakenteen vaikutus, Sijoittajayksikkötoiminnan kehittymisen aikataulu, Vanajan vankilan perustaminen, Helsingin kuvatoiminnan tilanne Sopimuksen tekeminen ja toiminnan käynnistäminen siirtyivät aina pidemmälle loppuvuoteen. 22.11.2006 seminaari ja toiminnan käynnistäminen

Projektin havaintoja - Valintaprosessi voimakkaasti karsiva: 27 hakemuksesta vain 9 johti ohjelmaan - Kaikki miehiä - Ikäjakauma 21 46 vuotta, keski-ikä 35 vuotta - Ehdoton vankeus 4 kk 4 vuotta, keskiluku 8 kk - Ensikertaisesta 13 kertaan. - Vankeusaikaisen osuuden suoritti 6 vankia, 3 erotettiin - Luotsiin työllistyi 2 (myöhemmin 2 muuta), avoimen sektorin työhön 3 vapautunutta - 2/3 hyötyi ohjelmasta(?)

Projektin havaintoja 1) Projektin kohderyhmämääritys - Ei tilastollista aineistoa Vaikuttavuuden arvioiminen? - Ei kyetty neuvottelemaan kohderyhmästä Laajempi tutkimus vapautuvien vankien jatkumopalveluiden rakennekysymyksistä 2) Valintaprosessi ja ohjaaminen hankalia - Hyvä seuraus: osattiin ajoissa muuttaa juurruttamisedellytyksiä realistisemmiksi 3) Osa toimintamalleista projektisidonnaisia - Kaikkia toimintatapoja ei voida toteuttaa normaalijärjestelmissä