Työelämä ei saa pilata elämää - näkökohtia työpaikkakiusaamiseen AA Marja Norrena, Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co Oy
Taustaa lähes 30 % vuoden 2011 työolobarometriin vastanneista kertoi havainneensa ainakin joskus kiusaamista työtovereiden taholta palkansaajista noin 6 % koki olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena yleisempää julkisella kuin yksityisellä sektorilla kohteena useammin naiset
Mikä on työpaikkakiusaamista?
Työpaikkakiusaamisen määritelmästä vakiintunutta yleisesti hyväksyttyä määritelmää ei vielä ole subjektiivisen kokemuksen merkitys ominaista toistuvuus, systemaattisuus, uhrin kyvyttömyys puolustautua sekä vallan epätasapaino ja negatiivisten toimenpiteiden tarkoituksellisuus erityisesti sukupuolisen häirinnän osalta: ei-toivottua, epämiellyttävää, yksipuolista käyttäytymistä
Mikä siis esimerkiksi lasketaan työpaikkakiusaamiseksi? henkilökohtaisten ominaisuuksien, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän panettelu tai mustamaalaus mielenterveyden kyseenalaistaminen työyhteisön ulkopuolelle jättäminen toistuva perusteeton puuttuminen työntekoon tai työtehtävien laadun tai määrän perusteeton muuttaminen uhkailu fyysinen väkivalta epäasiallinen työnjohtovallan käyttö sovittujen työehtojen muuttaminen ilman lainmukaisia perusteita nöyryyttävien käskyjen antaminen
ja mitä taas ei lasketa? näkemyserot ja erimielisyydet, vaikka ne koettaisiinkin epämiellyttävinä ja loukkaavina työyhteisön ongelmien käsittely esimiesten työnjohto- ja velvollisuuksiin kuuluvat toimenpiteet, vaikka koettaisiin väärinä tai painostavina perustellut kurinpitotoimet kiusoittelu, joka ei täytä vielä epäasiallisen kohtelun kriteerejä
Tunteeko laki työpaikkakiusaamista?
Työpaikkakiusaamisen kannalta keskeiset säädökset Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738) Työsopimuslaki (26.1.2001/55) Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (20.1.2006/44) Työterveyshuoltolaki (21.12.2001/1383) Yhdenvertaisuuslaki (20.1.2004/21) Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (8.8.1986/609) Rikoslaki (19.12.1889/39) Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412)
Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantajalla on vastuu työturvallisuudesta: työnantaja on velvollinen selvittämään työhön liittyvät vaarat ja poistamaan ne mahdollisuuksien mukaan (TTL 10 ) Työnantajan on otettava huomioon työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät seikat niin huolellisesti, että työntekijän turvallisuus ja terveys eivät vaarannu velvollisuus ennalta ehkäistä epäasiallisen kohtelun syntyminen velvollisuus huolehtia, että työpaikalla on toimivat käytännöt epäasiallisen kohtelun käsittelyyn velvollisuus tarkkailla työpaikan tilaa ja puuttua epäkohtiin
Työturvallisuuslaki 28 Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa, hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan poistamiseksi. Perustaa työnantajalle velvollisuuden ryhtyä toimiin työpaikkakiusaamisen lopettamiseksi saatuaan asiasta tiedon
Työturvallisuuslaki 28 Häirinnällä voidaan tarkoittaa joko yleisesti häirintää tai sukupuolista häirintää Terveydellä tarkoitetaan sekä fyysistä että henkistä terveyttä Joko työntekijän ja esimiehen välistä tai työntekijöiden välistä Teko tai laiminlyönti Toimintavelvoite työnantajalla Edellyttää, että työnantaja on saanut häirinnästä tiedon
Työturvallisuuslaki 18.3 Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa Estäminen ensisijaisesti työnantajan velvollisuus Työntekijä ei voi joutua rikosoikeudelliseen työsuojeluvastuuseen Lainkohdalla merkitystä esim. harkittaessa irtisanomista työpaikkakiusaamisen perusteella Työntekijällä ei varsinaista velvollisuutta kertoa havainnoistaan
Työpaikkakiusaaminen voi olla myös työsyrjintää Käytännössä häirintä ja työsyrjintä voivat ilmetä samankaltaisina tekoina Seksuaalinen häirintä tasa-arvolain nojalla Syrjintäkiellon rikkominen yhdenvertaisuuslain nojalla
Syrjintäkiellot Työnantajan menettelyä on pidettävä tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään seksuaalisen tai muun sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi (Tasa-arvolaki 8 d ). Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (Yhdenvertaisuuslaki 6 ).
Miten työpaikkakiusaamista tulisi selvittää?
Miten kiusaamistapauksessa tulisi toimia? Kiusatun asema Ilmoitus kiusaajalle, että pitää tämän menettelyä epäasianmukaisena Ilmoitus häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta esimiehelle Työnantajan asema Työnantaja aina vastuussa työturvallisuudesta -> velvollinen ryhtymään tarvittaviin toimiin saatuaan tiedon selvitettävä objektiivisesti mitä on tapahtunut ryhdyttävä toimenpiteisiin: johdonmukaisuus ja tasapuolisuus
Luottamusmiehen asema Ylläpitää ja kehittää neuvottelu- ja yhteistoimintaa Kiusaamistapauksissa ensisijainen rooli tukihenkilönä Oikeuskäytännössä: voi olla jopa aktiivinen velvollisuus pyrkiä kiusaamistilanteen korjaamiseen Esim. mistä huono ilmapiiri johtuu? Ensisijainen vastuu kuitenkin aina työnantajalla! Oikeus saada asian selvittämiseksi tarpeellisia tietoja (henkilötietolain rajoitukset huomioiden)
Työsuojeluvaltuutetun asema Kiusattu työntekijä voi kääntyä työsuojeluvaltuutetun puoleen Velvollisuus kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työsuojeluasioihin (esim. koulutuksen järjestämistä) Työntekijöiden edustaja suhteessa työsuojeluviranomaisiin Läsnä työsuojelutarkastuksissa
Työterveyshuolto Kiusatun auttaja- ja tukitaho Käytännössä kiusattu ja työterveyshuolto kohtaavat vasta, kun kiusattu tulee hakemaan sairaslomaa Järjestää tapaamisia, joissa konfliktin eri osapuolet keskustelevat tilanteesta Voi teettää työyhteisössä kyselyjä ja haastatteluita liittyen työyhteisön hyvinvointiin -> työnantajan vastuulla toimenpiteiden toteuttaminen
Mitä työpaikkakiusaamisesta voi seurata?
Työnantajaan kohdistettavat toimet - rikosoikeudelliset seuraamukset Kun työturvallisuusmääräyksen (TTL 28 :n) rikkomista ei voida enää pitää vähäisenä Kun määräysten rikkominen on osoituksena yleisestä välinpitämättömyydestä ja piittaamattomuudesta työsuojeluvaatimuksista tai omiaan vaarantamaan toisen turvallisuutta
Rikoslain 47 luvun 1 : Työturvallisuusrikos Työturvallisuusrikokseen voi syyllistyä vain työnantaja tai tämän edustaja Käytännössä tuomittu ali- tai keskijohtoon kuuluvia esimiehiä Työnantaja voi syyllistyä joko itse häirintään tai epäasialliseen kohteluun tai laiminlyödä työturvallisuusmääräyksien noudattamisen valvonnan siten, ettei puutu häirintätilanteeseen riittävästi Edellyttää työnantajan tietoisuutta epäkohdista Haasteena työturvallisuusmääräysten väljyys
Rikoslain 47 luvun 3 : Työsyrjintä Kun kiusaaminen on työntekijän asettamista ilman hyväksyttävää perustetta epäedulliseen asemaan seuraavista syistä: Rotu, kansallinen / etninen alkuperä, kansalaisuus, ihonväri, kieli, sukupuoli, ikä, perhesuhteet, sukupuolinen suuntautuminen, perimä, vammaisuus, terveydentila, uskonto, yhteiskunnallinen mielipide, poliittinen tai ammatillinen toiminta tms.
Vahingonkorvausvelvollisuus kun työturvallisuusvelvoitteiden rikkomisesta tai laiminlyönnistä on aiheutunut työntekijälle henkilö-, omaisuus- tai aineetonta vahinkoa tuottamusperusteinen (VahL 2:1) ja sopimusperusteinen vastuu (TSL 12.1 ) esimerkiksi ansionmenetys, joka on johtunut työturvallisuusvelvoitteen rikkomisesta ja siitä aiheutuneesta työkyvyttömyydestä
Tulee kyseeseen, kun työnantaja on rikkonut tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintäkieltoa ( häirintä työelämässä ) yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa Hyvitys Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain hyvitysjärjestelmät tasa-arvolaissa vähintään 3.470 euroa yhdenvertaisuuslaissa enintään 15.000 euroa Oikeus vaatia myös vahingonkorvausta
Kiusaajaan kohdistettavat seuraamukset Häirinnän tai muun epäasiallisen kohtelun asteesta riippuen kyseeseen tulevat: (huomautus) varoitus siirtäminen toisiin työtehtäviin työsopimuksen irtisanominen tai purku
Varoitus Huomioitava työpaikan yhtenäinen käytäntö Perustuttava selvityksiin (kuulemiset) Kiusaajalle mahdollisuus korjata menettelynsä ennen mahdollista irtisanomista Kirjallinen muoto suositeltava Varoituksesta tultava ilmi: mistä syystä se annetaan käytöksen jatkumisesta mahdollisesti seuraavat toimenpiteet (kuten irtisanominen)
Työtehtävien siirto Työnantajalla direktio-oikeus järjestellä töitä ja työmenetelmiä Työnantajan harkittava, olisiko siirto mahdollista ennen työsuhteen päättämistä (poistaminen työpaikalta väliajaksi) Pysyvä siirto toisiin tehtäviin voi olla olennainen muutos työsuhteen ehdoissa - vaatii työntekijän suostumusta Työnantaja voi irtisanomisperusteella tehdä muutoksia työsopimukseen
Irtisanominen Asiallisen ja painavan syyn vaatimus Työsopimuksesta tai laista aiheutuvien velvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti esim. sopimaton käytös Kokonaisarviointi Purku Työsuhteen irtisanominen ja purku käyttäytyminen, kohde, vakavuus, työvelvoitteiden rikkomiset, varoitukset, muiden työntekijöiden käyttäytyminen ja suhtautuminen, työnantajan suhtautuminen sekä työnantajalle aiheutettu vahinko erittäin painavan syyn vaatimus törkeä kunnianloukkaus, väkivalta
Viranomaisvalvonta / Työsuojelutarkastus Työsuojelupiirit ja työsuojelutoimistot Työsuojelutarkastus Joko viranomaisen omasta aloitteesta tai työpaikalta tulleen ilmoituksen perusteella Ilmoituksen tekijä pidettävä anonyymina Läsnä tarkastaja, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja muut henkilöstön ja työjohdon edustajat tarvittaessa Työterveyshuolto? Kuullaan eri osapuolten näkemykset
Työsuojelutarkastuksesta Mihin toimenpiteisiin työnantaja on jo ryhtynyt? Mihin jatkotoimenpiteisiin työnantaja aikoo ryhtyä? Tarkastaja ei ole sovittelija selvittää, onko TTL:a noudatettu Tarkastuskertomus Suositusluonteisia ohjeita, neuvoja ja kehotuksia Tarkastajan toimintaohjeiden ja kehotusten noudattamatta jättäminen voi johtaa jatkotoimenpiteisiin (kirjalliseen kehotukseen) Kirjallinen kehotus vähäistä suurempien haittojen ollessa kyseessä Määräaika, valvonta
Työsuojelutarkastuksesta Mikäli työnantaja ei noudata kehotusta, tarkastajan tulee ilmoittaa asia työsuojelutoimistolle oikeudellisesti velvoittavan päätöksen tekemistä varten Velvoittavassa päätöksessä määräaika, minkä puitteissa tehtävä vaaditut toimenpiteet Uhkasakko (muutamasta kymmeniin tuhansiin euroihin) Sen maksaminen ei poista velvollisuutta korjata tilanne Työsuojeluviranomaisen lisäksi tehtävä esitutkintapyyntö, mikäli havaitsee toiminnan täyttävän rikoksen tunnusmerkit
KKO 1992:180 T 4250 A siivoojana yhtiössä vuodesta 1980 Työnantaja tuomittu maksamaan korvauksia A:n miniälle A:n esimies K aloitti tämän jälkeen epäasiallisen kohtelun A:ta oli kielletty keskustelemasta muiden työntekijöiden kanssa, A:ta oli moitittu rumaksi, K ei vastannut enää A:n tervehdyksiin ja vältteli puhumista tämän kanssa Kiusaaminen kesti A:n 3 viimeistä työvuotta, kunnes K oli ottanut A:n puhutteluun ja kehottanut tätä miettimään, palaako enää töihin, minkä jälkeen A oli sairastunut Työnantaja velvoitettiin maksamaan A:lle vahingonkorvausta, koska oli laiminlyönyt työsuojeluvelvoitteensa
Turun HO 23.6.2004 R 03/1619 Toimitusjohtajana toiminut esimies oli puhutellut kahta työntekijäänsä siten, että ei enää kuulunut hyväksyttävän työnjohto-oikeuden piiriin kahdenkeskisiä keskusteluja, joissa syytetty työntekijöitä huonosti tehdyistä töistä ja syyllistetty yhtiön taloudellisesta tilanteesta vaadittiin suurempaa sitoutumista, mikä olisi tarkoittanut ylitöitä ilman korvauksia sairaspäivistä syyllistämistä Työntekijät olivat sairastuneet niin, että esimiehen toimilla oli ollut siihen vaikutusta Toimitusjohtaja oli syyllistynyt työturvallisuusrikokseen
Q & A Kiitos!