Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 28-24 Tietoisku 5/29 Sisällys 1 Johdanto 2 Väestökehitys Espoossa ja Helsingin seudulla 3 Väestökehitys aluetalouden osana 4 Asuntomarkkinat ja asuntotuotantomahdollisuudet 5 Väestöprojektion aluetaloudelliset ja demografiset oletukset 6 Helsingin seudun ja Espoon väestöprojektiot 7 Vieraskielinen väestö Espoossa 8 Yhteenveto ja johtopäätökset Kuva:Eemailin toimitus Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy 24.4.29 Raportissa esitetään vaihtoehtoisia väestöprojektiota Espoon väestökehityksestä vuoteen 24 asti. Laskelmat on laadittu väestöprojektiomallilla, joka kattaa koko Helsingin seudun ja sen osana Espoon kaupungin väestökehityksen osatekijät. Väestöprojektion perusvaihtoehto toimii perustana vuosittain laadittaville Espoon alueellisille väestöennusteille. Espoossa oli 241 565 asukasta vuoden 29 alussa. Perusvaihtoehdon mukaisen väestöprojektion mukaan väestö kasvaa 273 4 asukkaaseen vuonna 218 sekä 331 2 asukkaaseen vuonna 24. Vuoden 29 alusta Espoon väestö kasvaa vuoteen 218 mennessä 31 8 asukkaalla ja vuoteen 24 mennessä 89 6 asukkaalla. Espoon väestön ikärakenne tulee muuttumaan merkittävästi seuraavien vuosikymmenien aikana. Ikärakenteessa suurin muutos tulee olemaan ikääntyneiden asukkaiden määrän ja väestöosuuden kasvu. Vieraskielisellä väestöllä (muut kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset) on tärkeä rooli Espoon tulevien vuosien väestökehityk-sessä. Väestöprojektioissa arvioidaan, että Espoon muuttovoitto tulevina vuosina tulee suurimmaksi osaksi koostumaan ulkomai-sesta muutosta. Vuonna 27 PARAS-hanketta varten tehdyssä väestöennusteessa arvioitiin, että vieraskielisten määrä yli kaksinkertaistuu Espoossa vuoteen 225 mennessä.
1 Johdanto Väestörakenne ja väestönmuutos ovat tärkeitä ja kiinnostavia ilmiöitä kunnallisen suunnittelun ja päätöksenteon kannalta. Asukkaat ovat kunnallisten palveluiden asiakkaita, joten väestön määrä ja rakenne määrittävät suurelta osin palveluiden tarpeen. Jotta palvelut voidaan mitoittaa ja sijoittaa tarkoituksenmukaisesti sekä sopeuttaa palvelujen tarjontaa kysynnän muutoksia vastaavasti, tarvitaan tietoa ja näkemystä siitä, miten väestön määrä ja ikärakenne muuttuvat tulevaisuudessa. Tätä tietoa tarvitaan paitsi koko kaupungin tasolla myös alueellisesti, sillä peruspalveluiden verkosto on alueellinen ja väestökehitys poikkeaa tuntuvasti eri alueiden välillä. Palvelujen ja talouden suunnittelua varten Espoon kaupungin keskushallinnon kehittämis- ja tutkimusryhmä laatii vuosittain alueellisen ja ikäryhmittäisen väestöennusteen, jonka aikajänne on 1 vuotta. Maankäytön suunnittelussa sekä perusrakenne- ja palveluinvestoinneissa näkökulma ulottuu kuitenkin huomattavasti pitemmälle, usean vuosikymmenen päähän. Merkittävien tulevaisuutta koskevien maankäyttö- ja investointipäätösten taustalla on oltava näkemys siitä, miten aluetalouden keskeiset osatekijät, joista väestö on yksi tärkeimmistä, muuttuvat. Väestökehityksen taustalla vaikuttavat monimutkaiset taloudelliset ja demografiset prosessit, joiden kehityksen ennustaminen on väistämättä epävarmaa. Näin ollen väestökehitystä ei voida missään oloissa ennustaa täydellä varmuudella. Silti väestökehityksen arvioiminen pitkän ajan päähän on perusteltua erehtymisen uhallakin, sillä vaihtoehtona olisi tehdä tulevaisuutta koskevia päätöksiä vain nykytilanteen tai menneisyyden perusteella. Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektioiden tarkoituksena on esittää perusteltuja, vaihtoehtoisia laskelmia väestökehityksestä vuoteen 24 asti koko seudun ja sen osana Espoon kaupungin tasolla. Väestöprojektiot toimivat perustana vuosittain laadittaville Espoon alueellisille väestöennusteille. Edellisen kerran vastaava tulevaisuutta koskeva väestöanalyysi tehtiin Espoossa vuonna 22 (Raportteja Espoosta 4/22) 1. Raportissa esitellään keskeiset tulokset syksyllä 28 laadituista Espoon ja Helsingin seudun väestöprojektioista, jotka ulottuvat vuoteen 24 asti. Väestöprojektiolla tarkoitetaan sovellettavalla mallilla laadittavaa sekä tehtyihin oletuksiin perustuvaa laskelmaa, joka kuvaa tulevaa väestökehitystä siinä tapauksessa, että tehdyt oletukset toteutuvat. Suunnittelukäyttöön valittavaa väestöprojektiota nimitetään ennusteeksi. Helsingin seudulla tarkoitetaan 14 kunnan muodostamaa aluetta, johon kuuluvat: - pääkaupunkiseutu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa - kehysalue: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti. Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestökehityksestä laadittiin kolme vaihtoehtoista projektiota: perusvaihtoehto, nopea vaihtoehto ja hidas vaihtoehto. Vaihtoehdot perustuvat erilaiseen näkemykseen Helsingin seudun aluetalouden kehityksestä sekä Espoon roolista Helsingin seudun osana. Projektioiden perusvaihto soveltuu ennusteeksi, joka toimii seuraavina vuosina pohjana Espoon kaupungin alueelliselle väestöennusteelle. 1 Vuonna 22 laaditussa perusvaihtoehdossa ennustettiin, että Espoon väkiluku 1.1.28 olisi 238 139 henkeä. Toteutuma oli 238 47 eli ennuste osui oikeaan alle 1 hengen tarkkuudella (virhe,4%) 2
2 Väestökehitys Espoossa ja Helsingin seudulla Espoon väestökehitys Espoon väestö kasvoi 3 28 hengellä vuonna 27. Edellisenä vuonna 26 kasvua oli 3 315 asukasta. Viimeksi kuluneen 25 vuoden aikana vuodesta 1983 vuoteen 27 keskimääräinen väestönmuutos on Espoossa ollut noin 3 65 henkeä vuodessa. Siihen verrattuna vuoden 27 ja muutaman sitä edeltäneen vuoden väestönmuutos oli hieman alempi. Espoon väestönkasvun voimakkaat vaihtelut viimeisen 25 vuoden aikana ovat perustuneet lähes täysin muuttoliikkeeseen, jossa vuosittainen muuttovoitto on vaihdellut 1:n ja 3 :n välillä. Vuonna 27 Espoon muuttovoitto oli 634 henkeä, kolmanneksi alin lukema 25 vuoden aikana. Muuttoliikkeen voimakkaisiin vaihteluihin verrattuna luonnollinen väestönkasvu on ollut vakaata ja kasvanut vähitellen. Syntyneiden enemmyys oli 2 336 henkeä vuonna 27, joka oli toiseksi korkein lukema Espoon historiassa. Tätä enemmän, 2 372 henkeä, luonnollista väestönkasvua on ollut vain edellisenä vuonna 26. Kuvio 1: Väestönmuutoksen osatekijät Espoossa 5 4 Henkeä 3 2 1 1982 1987 1992 1997 22 27 Luonnollinen muutos Väestönmuutos Nettomuutto Syntyneiden määrä on kasvanut Espoossa vakaasti 199-luvun pysähdyksen jälkeen. Vuoden 27 syntyneiden määrä, 3 545 lasta, on Espoon kaikkien aikojen ennätys. Syntyneiden lisääntyminen on perustunut ennen kaikkea hedelmällisessä iässä olevien naisten määrän kasvuun, johon vilkas maahanmuutto on osaltaan vaikuttanut. Myös naisten yleinen hedelmällisyysluku 2 on 2-luvulla hieman kasvanut. Tähän on myös osaltaan vaikuttanut maahanmuuttajaväestön kasvu, sillä maahanmuuttajien hedelmällisyys on korkeampi kuin kantaväestöllä. 2 Yleinen hedelmällisyysluku on vuosittain elävänä syntyneiden määrä 1 hedelmällisyysikäistä (15-49-vuotiasta) naista kohti. 3
Myös kuolleiden määrässä trendi on Espoossa ollut pieniä vuosittaisia vaihteluja lukuun ottamatta tasaisesti kasvava. Kuolleiden määrän nousu perustuu täysin ikääntyvän väestön kasvuun. Ikääntymisen vaikutusta kompensoi se, että kaikissa ikäluokissa miesten ja naisten odotettavissa oleva elinikä on noussut Espoossa jatkuvasti, vastaavasti kuin koko maassa. Kuvio 2: Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönmuutos Espoossa 4 3 Henkeä 2 1 1982 1987 1992 1997 22 27 Syntyneet Luonn. muutos Kuolleet Espoon nettomuutto on jaettu seuraavassa kuvioissa osiin muuttoalueen mukaan seuraavasti: - Espoon ja Helsingin välinen muutto - Espoon ja muun Helsingin seudun välinen muutto - Espoon ja seudun ns. ulomman työmarkkina-alueen välinen muutto; ulompi työmarkkinaalue koostuu Helsingin seudun (14 kuntaa) ulkopuolisesta Uudestamaasta ja Itä- Uudestamaasta sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnista - muu kotimainen muutto, joka koostuu maassamuutosta em. alueiden ulkopuolelta sekä Suomen kansalaisten ulkomaisesta muutosta - ulkomaalaisten muutto, joka koostuu ulkomaan kansalaisten ulkomaisesta muutosta. Jaottelu perustuu väestöprojektiomallissa sovellettavaan muuttoliikkeen tyypittelyyn eikä tarkalleen vastaa muuttotilastoissa käytettävää jaottelua. Espoon nettomuutto on kehittynyt hyvin eri tavoin muuttoalueittain tarkasteltuna. Espoo on saanut 2-luvulla muuttovoittoa Helsingistä, muusta kotimaisesta muutosta sekä ulkomaalaisten muutosta, mutta kärsinyt muuttotappiota muualla Helsingin seudulla sekä ulommalle työmarkkinaalueelle. 4
Muuttovoitto Espoon ja Helsingin välisessä muutossa oli huipputasolla vuonna 22, mutta on sen jälkeen vähitellen tasaantunut. Vuonna 27 muuttovoitto Helsingistä oli noin 1 henkeä, saman verran kuin edellisenä vuonna ja myös samalla tasolla kuin vuosina 2 21. Helsingistä tulevan muuttovoiton vastapainona on muuttotappio muualle Helsingin seudulle sekä ulommalle työmarkkina-alueelle, jossa tärkein suunta Espoosta on läntinen Uusimaa (Lohjan ja Tammisaaren seutukunnat sekä Siuntio). Muuttotappio Espoosta on 2-luvulla kasvanut sekä muualle seudulle että ulommalle työmarkkinavyöhykkeelle. Edellinen oli noin 1 5 ja jälkimmäinen noin 6 henkeä vuonna 27. Sekä muuttovoitto Helsingistä että muuttotappio muualle seudulle ja ulommalle vyöhykkeelle perustuu ennen kaikkea lapsiperheiden muuttoon Helsingistä Espooseen ja vastaavasti Espoosta ulompiin kuntiin. Muu kotimainen muuttoliike tuottaa Espoolle muuttovoittoa, joka on pysynyt useita vuosia noin 5 hengen tasolla vuosittain. 2-luvun alussa taso oli korkeampi. Tämä muuttoliike on ensi sijassa työ- ja opiskeluperäistä muuttoa. Ulkomaalaisten muutto on kasvanut 2-luvun kuluessa vakaasti siten, että Espoo sai tästä joukosta noin 1 2 henkeä muuttovoittoa vuonna 27. Ulkomaalaisten tulomuutto koostuu pääasiassa nuorista työikäistä sekä lapsiperheistä. Ulkomaalaisten lähtömuutto on vähäistä suhteessa tulomuuttoon. On huomattava, että ulkomaalaisten muutto tarkoittaa tässä yhteydessä nimenomaan ulkomaan kansalaisten muuttoa ulkomailta Espooseen tai Espoosta ulkomaille. Sen sijaan Suomen kansalaisten ulkomaiden ja Espoon välillä ja ulkomaan kansalaisten kotimainen muutto sisältyvät tässä analyysissä muuhun kotimaiseen muuttoon. Kuvio 3: Espoon nettomuutto muuttoalueittain 3 2 Henkeä 1-1 -2 2 21 22 23 24 25 26 27 Helsinki Ulompi työmarkkina-alue Ulkomaalaiset Muu HS:n sisäinen Muu kotimainen 5
Helsingin seudun väestökehitys Koko Helsingin seudulla (14 kuntaa) väestö kasvoi 14 798 henkeä vuonna 27. Edellisenä vuonna 26 nousua oli 14 35 henkeä. Seudun väestönkasvu on kiihtynyt tuntuvasti vuosiin 22 24 verrattuna muuttovoiton kasvun vuoksi. Seutu sai muuttovoittoa 7 721 henkeä viime vuonna. Vuosina 22-24 seudun muuttovoitto supistui voimakkaasti, lähinnä seutua koetelleen talouden taantuman ja siihen liittyneen työllisyyden heikentymisen vuoksi. Vastaavasti kuin Helsingissä myös koko Helsingin seudun tasolla luonnollinen väestönkasvu on ollut vakaata nettomuuttoon verrattuna. Seudun väestönkasvun suurten vaihteluiden pääasiallinen lähde on Helsinki ja erityisesti sen voimakkaasti vaihteleva muuttoliike. Helsinkiin verrattuna Espoon, Vantaan ja kehyskuntien väestönmuutosten vaihtelut ovat olleet selvästi pienempiä. Kuvio 4: Väestönmuutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1998 27 18 16 14 12 1 henkeä 1 8 6 4 2-2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Helsinki Vantaa Espoo+Kauniainen Kehysalue Koko Helsingin seudun tason nettomuutossa näkyvät osin samat kehityssuunnat kuin Espoossa. Koko seudun muuttotappio ulommalle työmarkkinavyöhykkeelle on kasvanut koko 2-luvun ajan ja oli jo noin -2 5 henkeä vuonna 27. Tästä noin viidennes oli Espoon osuutta. Muu kotimainen muuttovoitto oli viime vuonna noin 3 8 henkeä eli saman verran kuin vuonna 26. Määrä on noussut yli kaksinkertaiseksi vuosiin 23-24 verrattuna, mutta jää edelleen selvästi jälkeen vuoden 2 tasosta. Suurin osa tästä muuttovoitosta tulee Helsinkiin, ja Espoon osuus siitä oli noin 15 % vuonna 27. Ulkomainen muuttovoitto kasvoi Helsingin seudulla jo 6 3 henkeen vuonna 27. Tästäkin muuttovoitosta pääosa tuli Helsinkiin, Espoon osuuden ollessa viidennes vuonna 27. 6
Kuvio 5: Väestönmuutoksen osatekijät Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1998 27 2 15 Henkeä 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Luonnollinen muutos Väestönmuutos Nettomuutto Kuvio 6: Helsingin seudun nettomuutto muuttoalueittain 2 27 75 5 Henkeä 25-25 2 21 22 23 24 25 26 27 Seudun sisäinen Muu kotimainen Ulompi työmarkkina-alue Ulkomaalaiset 7
3 Väestökehitys aluetalouden osana Aluetaloudella on keskeinen rooli seudun ja edelleen yksittäisten kuntien väestökehityksessä. Aluetalouden muutokset välittyvät väestökehitykseen ennen kaikkea alueiden välisen muuttoliikkeen kautta. Näitä yhteyksiä hahmotetaan kuviossa 7, joka on synteesi useista aluetalouden tutkimuksista. Kuvio 7: Seudun (asunto/työmarkkina-alueen) väestökehityksen riippuvuudet 3 (Lähde: S. Laakson synteesi, joka perustuu useisiin aluetaloudellisiin tutkimuksiin). Seudun kilpailukyky ja vetovoima - perusrakenne, logistiikka - kustannustaso, verotus - palvelutaso, viihtyvyys, turvalli suus - imago - asuminen - ty ö voima Talouskehitys - kansainv älinen - valtakunnallinen Yritysten sijoittuminen Investoinnit Tuotanto Työvoiman kysyntä Ty ö voiman tarjonta - m ää r ä - ik ä - koulutus Asuntojen tarjonta - asuntokanta - asuntotuotanto - ominaisuudet, laatu - hinta Pendel ö inti seudun ulkopuolelta Muuttoliike - maassamuutto - ulkomainen muutto Tonttitarjonta Hedelm ä llisyys Kuolevuus Luonnollinen v ä estönmuutos Väestö -määrä - ikärakenne 3 Kuvio on luonteeltaan tyylitelty ja pelkistetty keskeisten vaikutussuhteiden kuvaus. Nuolet kuvaavat kausaalista vaikutussuuntaa. 8
Kansainvälinen ja valtakunnallinen talouskehitys (vientikysyntä, vientihinnat, kotimainen kysyntä, rahoitusmarkkinat ym.) sekä seudun vetovoima ja kilpailukyky suhteessa muihin alueisiin (osatekijöitä mm. infrastruktuuri, kustannustaso, palvelutaso, asuntomarkkinat ja työvoiman tarjonta) vaikuttavat oleellisesti yritysten sijoittumiseen alueelle, investointeihin ja viime kädessä tuotannon määrään. Kansainvälisiin ja valtakunnallisiin tekijöihin liittyy lyhyelläkin ajalla suuria suhdannevaihteluita. Sen sijaan seudun kilpailukykyyn ja vetovoimaan liittyvät tärkeimmät tekijät ovat luonteeltaan rakenteellisia ominaisuuksia, jotka muuttuvat yleensä hitaasti ja vaikuttavat ennen kaikkea pitkällä aikavälillä. Tuotannon määrä yhdessä tuotantorakenteen ja -teknologian kanssa vaikuttavat puolestaan työvoiman kysyntään. Työvoiman kysyntä yhdessä kantaväestön työvoiman tarjonnan kanssa heijastuvat muuttoliikkeeseen ja sen ohella myös seudun ulkopuolella asuvan työvoiman halukkuuteen työskennellä seudun työmarkkinoilla eli pendelöintiin. Yrityksistä lähtevien kysyntätekijöiden ohella asuntojen tarjonta vaikuttaa oleellisesti muuttoliikkeen toteutumiseen. Asuntojen saatavuus, laatu ja ominaisuudet sekä asunalueiden viihtyisyys ja palvelutaso ovat vetovoimatekijöitä, asuntojen hinta- ja vuokrataso toimivat rajoitteina. Asuntojen tarjonnalla on vaikutusta myös pendelöintiin, sillä Helsingin seudulla asuminen on vaihtoehto ulkopuolella asumiselle ja pendelöinnille. Asuntojen tarjonnan taustalla vaikuttaa tonttitarjonta uustuotannon tärkeimpänä edellytyksenä. Alueiden välinen muuttoliike vaikuttaa väestön määrään ja sen ikärakenteeseen. Mitä suurempaa on muuttovoitto, sitä nopeammin myös väestö kasvaa. Muuttoliike on iän ja väestön muiden ominaisuuksien suhteen valikoivaa; suurin osa alueiden välillä muuttavista on nuoria aikuisia. Tästä syystä muuttoliikkeellä on suuri vaikutus myös väestön ikärakenteeseen. Työikäinen väestö muodostaa perustan alueen oman kantaväestön työvoiman tarjonnalle. Muuttoliikkeen ja työmarkkinoiden yhteys Muuttoliikkeen voimakkaat vaihtelut ovat yhteydessä seudun työmarkkinoihin. Koko Helsingin seudun tasolla työpaikkojen, työllisten määrän, työikäisen väestön sekä nettomuuton välillä on erittäin vahva keskinäinen riippuvuus. Tämä käy havainnollisesti ilmi seuraavasta kuviosta, jossa on esitetty työpaikkojen muutos sekä kumulatiivinen nettomuutto vuodesta 1971 vuoteen 27. Viimeksi kuluneiden 37vuoden aikana työpaikkojen määrän vaihtelut ovat olleet erittäin suuria verrattuna nettomuuton vaihteluihin, jotka nekin ovat olleet merkittäviä. Lyhyellä ajalla työvoiman tarjonta sopeutuu Helsingin seudulla työvoiman kysynnän muutoksiin sitä kautta, että seudun työikäisen väestön keskuudessa tapahtuu siirtymiä työllisyyden, työttömyyden ja työvoiman ulkopuolisuuden välillä. Tämän ohella myös seudun ulkopuolelta tulevan pendelöinnin muutokset toimivat sopeutumismekanismina. Koska seudun omassa työikäisessä väestössä työvoimapotentiaali ja sen sopeutumisvara on rajallinen, työpaikkojen kasvu seudulla edellyttää työllisyysasteen nousua, muuttovoittoa työikäisistä tai nettopendelöinnin (työpaikat työlliset) kasvua. Käytännössä kaikki nämä tekijät muuttuvat samaan aikaan. Vuodesta 1971 vuoteen 27 Helsingin seudun työpaikkojen nettokasvu on ollut noin 256 henkeä ja kumulatiivinen muuttovoitto on ollut samana aikana 219 henkeä. Nettopendelöinti Helsingin seudulle muualta maasta oli noin 41 henkeä vuonna 27 (työvoimatutkimuksen mukaan). Kuviosta käy ilmi, että vuosien 22 23 taantuman jälkeen työpaikat ovat vuodesta 24 alkaen kasvaneet jälleen vahvasti, mikä on kiihdyttänyt muuttovoiton kasvua ja sen ohella myös pendelöinnin lisäystä erityisesti vuosina 26 ja 27. 9
Seudullisten työmarkkinoiden muutokset heijastuvat osaltaan Espoon väestökehitykseen sekä Helsingin seudun sisäisen että seudun ulkopuolisen kotimaisen ja ulkomaisen muuttoliikkeen välityksellä. Kuvio 8: Työpaikkojen muutos ja nettomuutto kumulatiivisesti Helsingin seudulla 1971 27 3 25 2 Henkeä 15 1 5 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Nettomuutto Työpaikat Espoon väestökehityksen riippuvuudet Espoon väestökehitys on pääasiassa muuttoliikkeen välityksellä yhteydessä koko Helsingin seutuun ja sen muiden alueisiin. Helsingin seudun ja muiden alueiden välinen muutto heijastuu Espooseen, koska osa Helsingin seudulle muuttavista sijoittuu asumaan Espooseen ja osa seudulta pois muuttavista on espoolaisia. Toisaalta Espoo on osallisena Helsingin seudun sisäisessä muuttoliikkeessä sekä tulo- että lähtöalueena. Espoon vetovoiman osatekijöitä ovat mm. asuinalueiden sijainti, luonne ja laatu, asuntokannan rakenne ja ominaisuudet, perusrakenne ja liikenneyhteydet, julkiset ja yksityiset palvelut, verotus, Espoossa asuvan väestön taloudellinen, sosiaalinen ja demografinen rakenne sekä kaupungin imago. Espoon vetovoimatekijät vaikuttavat Helsingin seudun ulkopuolelta muuttavien samoin kuin muualta seudulta muuttavien halukkuuteen sijoittua asumaan Espooseen. Asuntojen tarjonta, joka koostuu olevan asuntokannan mahdollistamasta tarjonnasta sekä asuntojen uustuotannosta, vaikuttaa oleellisesti siihen, kuinka suuren määrän muuttajia Espoo voi ottaa vastaan. Asuntomarkkinoiden hintamekanismit toimivat kysynnän ja tarjonnan tasapainottajina ja vaikuttavat edelleen ihmisten valinnanmahdollisuuksiin ja muuttopäätöksiin. Vastaavasti samat asiat vaikuttavat espoolaisten päätöksiin muuttaa pois Espoosta. Lisäksi luonnollinen väestökehitys vaikuttaa väestön määrään ja ikärakenteeseen vastaavasti kuin koko seudun tasolla. 1
Kuvio 9: Espoon väestökehityksen riippuvuudet Espoon vetovoima - asuinalueet ja asuntokanta - perusrakenne ja liikenneyhteydet - palvelut - verotus - oleva väestö Asuntojen tarjonta - oleva asuntokanta - tonttimaa - asuntotuotanto Hgin seudun ja muiden alueiden välinen muutto - maassamuutto - ulkomainen Espoon ja muun seudun välinen muutto Espoon osuus seudun ja muiden alueiden välisestä muutosta Hedelmällisyys Kuolevuus Luonnollinen väestönmuutos Espoon väestö - määrä - ikärakenne 4 Asuntomarkkinat ja asuntotuotantomahdollisuudet Asuntomarkkinat vaikuttavat koko seudun tasolla aluetalouden ja väestön kehitykseen, koska asuntojen tarjonta on yksi koko seudun kilpailu- ja vetovoimatekijä ja toisaalta asuntojen hinta- ja vuokrataso vaikuttaa mm. rajoitteena muuttoliikkeelle. Vielä suurempi merkitys asuntomarkkinoilla on seudun sisäiseen väestökehitykseen, jossa seudun sisäinen muuttoliike toimii pääasiallisena sopeutumismekanismina. Seudullisilla asuntomarkkinoilla asuntojen tarjonta pohjautuu pääosin olemassa olevaan asuntokantaan, joka jakautuu segmentteihin talotyypin, omistus- ja vuokra-asumisen, sijainnin ja lukuisten muiden tekijöiden suhteen. Asuntojen uustuotanto määräytyy viime kädessä rakennuttajien tuotantopäätösten kautta. Niihin vaikuttavat asuntojen hinnat ja vuokrat, joiden perusteella rakennuttajat arvioivat valmistuvista asunnoista saatavaa tuottoa. Kustannuspuolella vaikuttavat rakennuskustannukset, maan hankinta-kustannukset ja sen taustalla yhteiskunnalliset päätökset, kuten kuntien halukkuus ja mahdollisuudet kaavoittaa maata asuntotuotannolle. Myös yksittäisten kotitalouksien asunnonrakentamispäätöksiin vaikuttavat suurelta osin samat asiat. Näiden lisäksi asuntotuotantoon vaikuttaa myös yhteiskunnan tuki asuntotuotannolle siihen liittyvine ohjauksineen. 11
Koska asuinrakennukset ovat pitkäikäisiä, asuntojen tarjonta perustuu pääasiassa olemassa olevaan asuntokantaan. Uustuotannon määrä suhteessa koko asuntokantaan on viime vuosina ollut Helsingin seudulla alle 2 % vuodessa. Tästä syystä asuntojen tarjonta pystyy asuntotuotannon välityksellä vasta melko pitkällä ajalla vaikuttamaan merkittävästi asuntojen tarjontaan. Tämä on yksi keskeinen syy sille, että nopeat kysynnän muutokset välittyvät asuntojen hintoihin, jotka vaihtelevat vuosittain voimakkaasti. Koko Helsingin seudulla on valmistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana keskimäärin noin 1 asuntoa vuodessa. Vuosina 26 27 valmistuneiden asuntojen määrä laski Helsingin seudulla vajaaseen 9 asuntoon vuodessa. Espoon vuosittainen asuntotuotanto on ollut 2-luvulla keskimäärin 2 4 asuntoa vuodessa, noin neljännes koko seudun tuotannosta. Asuntorakentaminen väheni myös Espoossa vuosina 26 27: viime vuonna valmistui vain noin 1 7 asuntoa. Tarjonnan hitaan sopeutumisen vuoksi kysynnän muutokset saavat aikaan suuria vaihteluita asuntojen hinnoissa ja asuntotuotannon määrässä. Silti monista hyvin tunnetuista kitkatekijöistä huolimatta, pitkällä aikavälillä asuntojen tarjonta sopeutuu tutkimusten mukaan kohtuullisen hyvin asuntokysynnän muutoksiin. Tonttimaan suhteellinen niukkuus sekä korkea tonttimaan ja asuntojen hintataso ovat Helsingin seudun asuntomarkkinoiden pysyvä rakenteellinen ominaisuus. Siitä huolimatta väestöprojektioissa Helsingin seudun asuntomarkkinoiden arvioidaan sopeutuvan asuntotuotannon avulla väestönkasvun ja asumisväljyyden nousun aikaansaamaan kysynnän lisäykseen pitkän ajan kuluessa, vaikka lyhyellä ajalla ilmeneekin monenlaisia kitkoja niihin liittyvine seurauksineen, kuten asumisen kalleus sekä tähän liittyvät pieni- ja keskituloisen työvoiman saatavuusongelmat. Tonttimaan tarjonta ja asuntotuotannon mahdollisuudet Helsingin seudun 14 kunnan yhteisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelmassa (MAL 217) asetetaan tavoitteeksi rakentaa Helsingin seudulla noin 13 asuntoa vuodessa, josta pääkaupunkiseudun osuus on 9 5. Espoon kaupungin osuus MAL-ohjelman tuotantotavoitteesta on 2 5 asuntoa vuodessa. Tämä vastaa suunnilleen vuosina 2 25 toteutunutta tuotannon tasoa Espoossa. Helsingin seudun osalta 13 asunnon vuosituotannon tavoitetta voi pitää todennäköisesti toteutuvan rakentamisvolyymin ylärajana. Asuntojen tarjonnan ja väestökehityksen välinen suhde on kaksisuuntainen, mikä tarkoittaa sitä, että yhtäältä riittävä asuntojen tarjonta on edellytys väestökasvulle ja toisaalta väestökasvu sekä tulojen kasvu yhdessä luovat kysyntäpohjan taloudellisesti kannattavalle asuntotuotannolle. Näin ollen 13 asunnon tuotanto vuosittain edellyttää: (1) riittävää rakentamiskelpoisen maan tarjontaa, kuntien kaavoitusta ja kunnallistekniikan rakentamista (2) toimivaa rakennusalaa, joka haluaa ja pystyy rakentamaan tonttitarjontaa ja asuntokysyntää vastaavasti (3) riittävää kysyntää, joka edellyttää vahvaa aluetalouden ja kotitalouksien tulojen kasvua sekä väestön määrän nousua. Yhtenä edellytyksenä maksukykyiselle kysynnälle on asuntorahoituksen toimivuus. Jos mikä tahansa näistä edellytyksistä jää toteutumatta, myös toteutuva rakentamisen volyymi jää tavoitteeksi asetetun volyymin alapuolelle. Vuoden 28 tilanteessa arvioituna ei ole todennäköistä, että tavoite saavutettaisiin ainakaan muutaman vuoden kuluessa. Pitemmän ajan kuluessakin tavoite on haastava, koska kaikkien edellä esitettyjen edellytysten tulisi täyttyä. 12
Koko Helsingin seudulla on asemakaavoissa noin 9 milj. kerros-m 2 :n ja yleiskaavoissa noin 2,2 milj. kerros-m 2 :n, yhteensä 29,2 milj. kerros-m 2 :n kaavavaranto asuntotuotantoa varten (Helsingin seudun MAL 217 -ohjelma, 28). Tämä volyymi vastaa noin 275 asunnon rakentamismahdollisuutta kaava-alueille. Lisäksi Helsingin seudun kehyskunnissa valmistuu vuosittain noin 1 asuntoa hajarakentamisena kaava-alueiden ulkopuolelle. Teoriassa nykyisissä asemakaavoissa ja yleiskaavoissa osoitetut rakentamismahdollisuudet, lisättynä todennäköisesti toteutuvalla hajarakentamisella, mahdollistaisivat keskimäärin 13 asunnon vuosituotannon 23 vuoden ajan vuoteen 23 asti. Edellisen 2 vuoden keskimääräisellä tuotantomäärällä (1 /v.) kaavavaranto riittäisi 31 vuoden ajaksi eli vuoteen 238 asti. Tonttitarjonnan sijasta rakentamisen pullonkaulana on ensi sijassa rakennusalan toimivuus sekä maksukykyinen kysyntä. Vuonna 28 kärjistynyt rahoitusalan kansainvälinen kriisi todennäköisesti asettaa lisärajoitteen asuntorahoituksen saatavuudelle ja hinnalle sekä edelleen maksukykyisen kysynnän realisoitumiselle pitkäksi aikaa. Espoon kaupungin alueella voimassa olevissa asemakaavoissa on varantoa 2,5 milj. kerros-m 2 ja yleiskaavoissa 4,9 milj. kerros-m 2, yhteensä 7,4 milj. kerros-m 2 vuoden 28 tilanteessa (MAL 217). Tämä vastaa noin 7 asunnon rakentamismahdollisuutta. Tavoitteeksi asetetulla 2 5 asunnon vuosittaisella tuotantotasolla kaavavaranto riittäisi teoriassa 28 vuoden ajaksi eli suunnilleen vuoteen 235 asti. Espoon osalta MAL-ohjelman tuotantotavoite on varsin realistinen ja tonttimaan tarjonta ei todennäköisesti muodostu esteeksi nopeallekaan väestönkasvulle ja sen edellyttämälle asuntotuotannolle. Silti sopivien tonttien saatavuudessa voi olla ajoittaisia kitkatekijöitä, jotka vaikuttavat asuntotuotannon toteutumiseen. Asumiskysynnän muutokset Asumisväljyyden arvioidaan kasvavan Espoossa tulotason noususta ja väestörakenteen muutoksesta johtuen nykyisestä (v. 27) noin 36 m 2 :stä / henkilö noin 44 m 2 :iin / henkilö vuoteen 23 mennessä. Asumisväljyyden muutos arvioidaan keskimäärin suunnilleen samansuuruiseksi kaikissa projektiovaihtoehdoissa. Väestöprojektion asumisväljyyden muutosarvion taustalla on näkemys, että asukkaiden asuntokunnat pienenevät vähitellen edelleen. Tähän johtaa eläkeikäisten määrän kasvu, sillä yli 65-vuotiaiden viitehenkilöiden asuntokunnista suurin osa koostuu yksinasuvista. Myös nuorten ja työikäisten elämäntapavalinnat johtavat asuntokuntien pienenemiseen. Nuorten muuttaminen vanhempien kotoa omaksi asuntokunnaksi aikaistuu jatkuvasti. 5 Väestöprojektion aluetaloudelliset ja demografiset oletukset Helsingin seudulle ja Espoolle laaditaan kolme väestöennustevaihtoehtoa, joka perustuvat Helsingin seudun aluetalouden kehityksen perusvaihtoehtoihin. Ennusteet on laadittu jaksolle 28 24. Vaihtoehdoille on annettu seuraavat nimitykset: - Perusvaihtoehto - Nopean kasvun vaihtoehto - Hitaan kasvun vaihtoehto. Ennusteet ovat luonteeltaan tasaisen kasvun laskelmia, joissa ei pyritä ennakoimaan suhdannevaihteluiden ajoittumista ja suuruutta. Todellisuudessa sekä talouden että väestön kehitys tulee tulevaisuudessakin olemaan Helsingin seudulla syklistä, kuten se on ollut ennenkin. 13
Perusvaihtoehto perustuu näkemykseen, jonka mukaan Suomen ja Helsingin seudun talouden vuodesta 24 alkaen jatkunut melko vahva kasvu hidastuu merkittävästi vuonna 28, mutta elpyy lyhyehkön taantuman jälkeen seuraavina vuosina. Helsingin seutu pysyy edelleen kohtuullisen kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena alueena ja pystyy ylläpitämään nykyisiä vahvuuksiaan sekä välttämään pahojen kansainvälisten ja kansallisten uhkien kärjistymisen. Helsingin seudun asuntomarkkinoiden arvioidaan pysyvän tulevaisuudessakin kireinä ja asuntojen hintaeron pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä ennakoidaan säilyvän vähintään entisen suuruisena. Kuitenkin sekä tuotannon että työpanoksen kasvun ennakoidaan vähitellen hidastuvan mm. väestön ikääntymisestä johtuvan työvoiman tarjontarajoitteen vuoksi. Hitaan kasvun vaihtoehdossa arvioidaan, että osa Helsingin seudun ilmeisistä uhkatekijöistä kärjistyy niin, että se heijastuu seudun talouskasvuun. Keskeiset vientialat, pääasiassa informaatioteknologia-sektori, ajautuvat pitkäaikaisiin vaikeuksiin kiristyvän kansainvälisen kilpailun sekä tuotannon ulkomaille siirtymisen vuoksi. Uusia kasvualoja ei ilmaannu Helsingin seudulle korvaamaan taantuvia aloja. Nämä kehityskulut johtavat hitaaseen talouskasvuun, jossa Helsingin seutu vetää perässään myös muuta Suomen pitkäaikaiseen hitaan kasvun jaksoon. Nopean kasvun vaihtoehdossa maailmatalouden oletetaan elpyvän meneillään olevasta taantumasta suhteellisen nopeasti. Helsingin seudun keskeiset vientialat pysyvät kilpailukykyisinä ja kasvattavat edelleen tuotantoaan sekä tutkimus- ja kehitystoimintaansa Helsingin seudulla. Kansainvälisiä investointeja ja uusia kasvavia toimialoja sijoittuu alueelle korvaamaan kypsien toimialojen kasvun hiipumisen. Taulukko 1: Helsingin seudun työpanoksen kasvu (% vuodessa keskimäärin) skenaariovaihtoehdoissa Työpanos Muutos, % / vuosi Skenaariovaihtoehto 29-12 213-3 231-4 Perus 1,1,7,3 Hidas,5,, Nopea 1,5 1,,5 Väestöprojektiomallissa kunkin taloudellisen skenaarion perusteella on tehty kullekin projektiovaihtoehdolle vastaava oletus muuttoliikkeen nettomuuton kehityksestä koko Helsingin seudun tasolla ja Espoossa. Espoon osalta nettomuutto on arvioitu erikseen Helsingin seudun sisäiselle muutolle, muulle kotimaiselle muutolle sekä ulkomaiselle muutolle. Yhteenveto Espoon nettomuutto-oletuksista on taulukossa 2. Tulo- ja lähtömuuton ikärakenteen oletetaan kussakin muuttotyypissä pysyvän samana kuin vuosina 25 27 keskimäärin. 14
Taulukko 2: Espoon nettomuutto jaksoittain eri projektiovaihtoehdoissa (henkeä) Vaihtoehto 29-217 218-23 231-24 Perus 1 3 1 8 Hidas 8 5 3 Nopea 1 6 1 3 1 1 Syntyvien lasten määrä lasketaan mallissa 15-49-vuotiaiden naisten määrän ja ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen avulla. Väestöprojektioissa on oletettu, että Espoossa ikäryhmittäiset hedelmällisyydet pysyvät koko jakson ajan likimäärin vuosien 25-27 keskimääräisellä tasolla. Espoossa kasvavan maahanmuuttajaväestön korkeamman syntyvyyden arvioidaan kompensoivan muun väestön syntyvyyden alenemista. Kuolleiden määrä ennustetaan sukupuolen mukaan ikäryhmittäin kuolemanvaaralukujen avulla, jotka perustuvat Espoon vuosien 25 27 keskiarvoihin. Miesten ja naisten odotettavissa olevan eliniän arvioidaan edelleen alenevan hidastuvasti kaikissa ikäryhmissä. 6 Helsingin seudun ja Espoon väestöprojektiot Väestöprojektiomallin lähtökohtana on Helsingin seudun ja Espoon väestö 1.1.28 sukupuolen mukaan 1-vuotisikäryhmittäin. Ennuste laaditaan siten, että väestöä projisoidaan vuosi kerrallaan eteenpäin laskemalla väestön vanhenemisen, muuttoliikkeen, syntymien ja kuolemien vaikutus. Ennustemalli tuottaa vuosittain laskelman koko seudun ja Espoon väestöstä sukupuolen ja iän mukaan. Ennustemallissa ja tulosteissa vuosiluku viittaa vuoden alun tilanteeseen. Helsingin seutu Koko Helsingin seudulla (14 kuntaa) oli 1 33 579 asukasta vuoden 28 alussa. Ennusteen perusvaihtoehdon mukaan seudun väestö kasvaa 1 643 asukkaaseen vuonna 24, joten väestön arvioidaan kasvavan 34 asukkaalla 32 vuodessa. Hitaassa vaihtoehdossa seudun väestö kasvaa 1 563 asukkaaseen (muutos 259 ) vuonna 24. Nopeassa vaihtoehdossa seudun väestö kasvaa1 686 asukkaaseen (muutos 382 ) vuonna 24. 15
Kuvio 1: Helsingin seudun väestö 198 28 ja väestöprojektion vaihtoehdot vuoteen 24 18 16 1 henkeä 14 12 1 8 198 199 2 21 22 23 24 Väestö 198-27 Nopea kasvu Perusvaihtoehto Hidas kasvu Espoo Espoossa oli 238 47 asukasta vuoden 28 alussa. Perusvaihtoehdon mukaisen väestöprojektion mukaan väestö kasvaa 273 4 asukkaaseen vuonna 218 sekä 331 2 asukkaaseen vuonna 24. Vuoden 28 alusta Espoon väestö kasvaa vuoteen 218 mennessä 35 4 asukkaalla ja vuoteen 24 mennessä 93 2 asukkaalla. Väestönkasvusta luonnollisen väestönkasvun osuus on melkein kaksi kolmannesta ja vastaavasti muuttovoiton osuus kolmannes koko ennustejakson ajan. Väestön ennakoidaan kasvavan noin 3 6 asukkaalla vuonna 28 ja sitä seuraavina vuosina, mutta vuoden 212 jälkeen väestönkasvu hidastuu vähitellen, koska luonnollinen väestönkasvu alkaa vähentyä kuolleisuuden kasvun vuoksi ja myös muuttovoiton ennakoidaan supistuvan hieman. Hitaassa vaihtoehdossa Espoon väestön arvioidaan kasvavan 266 4 henkeen vuonna 218 ja 35 9 asukkaaseen vuonna 24. Vuoden 28 alusta Espoon väestö kasvaa vuoteen 218 mennessä 28 4 asukkaalla ja vuoteen 24 mennessä 7 9 asukkaalla. Tässä vaihtoehdossa väestönkasvu hidastuu jo vuonna 29 ja edelleen asteittain sen jälkeen. Kuitenkin myös hitaassa vaihtoehdossa Espoon väestön arvioidaan kasvavan vuoteen 24 asti luonnollisen väestönkasvun ansiosta, ja myös ulkomaisen muuttovoiton ennakoidaan pysyvän koko ajan positiivisena. Nopeassa vaihtoehdossa Espoon väestön arvioidaan kasvavan 278 5 henkeen vuonna 218 ja 348 7 henkeen vuonna 24. Vuoden 28 alusta Espoon väestö kasvaa vuoteen 218 mennessä 4 4 asukkaalla ja vuoteen 24 mennessä 11 7 asukkaalla. Vuosittainen väestönkasvu nousee yli 4 hengen tasolle vuodesta 29 alkaen vuoteen 217 asti, jonka jälkeen kasvun arvioidaan vähitellen hidastuvan. 16
Muuttovoiton osuus väestönmuutoksesta on suunnilleen 4 % koko ennustejakson ajan. Myös luonnollinen väestönkasvu on suurempaa kuin muissa vaihtoehdoissa, koska muuttovoitto vaikuttaa välillisesti myös syntyvyyteen. Tilastokeskuksen vuonna 27 julkaisemassa alueellisessa väestöennusteessa Espoon väkiluvuksi 31.12.217 (vastaa 1.1.218) on ennustettu 268 3 henkeä ja 31.12.239 (vastaa 1.1.24) 33 5 henkeä. Tilastokeskuksen ennusteet vastaavat suunnilleen edellä esitetyn hitaan vaihtoehdon tuloksia. Kuvio 11: Espoon väestö 198 28 ja projektiovaihtoehdot vuoteen 24 4 35 3 1 Henkeä 25 2 15 1 5 198 199 2 21 22 23 24 Väestö 198-28 Nopea kasvu Perusvaihto Hidas kasvu Espoon perusvaihtoehto ikäryhmittäin Espoon väestön ikärakenne tulee muuttumaan merkittävästi seuraavien vuosikymmenien aikana. Ikärakenteessa 15-vuotisryhmittäin tarkasteltuna suurin muutos tulee olemaan ikääntyneiden asukkaiden määrän ja väestöosuuden kasvu. 6-74-vuotiaiden määrä on jo voimakkaassa kasvussa, joka tulee jatkuman vuoteen 24 asti. Yli 75-vuotiaiden määrän kasvu tulee kiihtymään 22- luvun alkuvuosina ja vuoteen 24 mennessä määrä tulee nousemaan nykyiseen verrattuna noin 3,5-kertaiseksi. Silti myös lasten, nuorten ja työikäisten määrät tulevat Espoossa kasvamaan. Kuitenkin Espoon suurimman 15-vuotisikäryhmän, 3-44-vuotiaiden, kasvu tulee pysähtymään 22-luvun jälkipuolella. 17
Kuvio 12: Espoon väestö 198 28 ja perusvaihtoehto vuoteen 24 ikäryhmittäin 7 6 5 1 henkeä 4 3 2 1 198 199 2 21 22 23 24-14 15-29 3-44 45-59 6-74 75+ Lasten määrä tulee Espoossa muuttumaan edelleen. Alle kouluikäisten -6-vuotiaiden määrä on kääntynyt uudelleen kasvuun 2-luvun alun pysähdyksen jälkeen ja kasvu tulee jatkumaan hidastuvasti 22-luvun jälkipuolelle asti. Sen sijaan peruskouluikäisten 7-15-vuotiaiden väheneminen jatkuu vuoteen 212 asti, jonka jälkeen määrä kääntyy uudelleen kasvuun. Lukioikäisten 16-18-vuotiaiden kasvu pysähtyy ennusteen mukaan vuonna 21, jonka jälkeen heidän määränsä ennakoidaan pysyvän pieniä vaihteluita lukuun ottamatta suunnilleen vakiotasolla. Eläkeikäisessä väestössä ryhmään 65-74 kuuluvien määrä on Espoossa jo nopeassa kasvussa ja kasvu tulee kiihtymään vuodesta 21 alkaen. Väestön ikärakenteesta johtuen kasvu pysähtyy ja kääntyy tilapäisesti laskuun noin vuonna 22, mutta kasvu jatkuu uudelleen 22-luvun jälkipuolella. Ikäryhmän 75-84 määrä kasvaa vähitellen, mutta jyrkin kasvuvaihe ajoittuu jaksolle 218-228. Yli 85-vuotiaden määrä kasvaa tasaisesti vuoteen 23 asti, jolloin kasvu nopeutuu huomattavasti. 18
Kuvio 13: Espoon väestö 198 28 ja perusvaihtoehto vuoteen 24: lapset ja nuoret 4 3 1 henkeä 2 1 198 199 2 21 22 23 24-6 7-15 16-18 Kuvio 14: Espoon väestö 198 28 ja perusvaihtoehto vuoteen 24: eläkeikäiset 4 3 1 henkeä 2 1 198 199 2 21 22 23 24 65-74 75-84 85+ 19
Työikäisen väestön (19-64-vuotiaat) määrä kasvaa perusvaihtoehdon mukaan jatkuvasti edelleen koko ennusteperiodin ajan, vaikka kasvuvauhti hidastuu jonkin verran edellisiin vuosiin verrattuna. Ennusteen mukaan työikäisten määrä kasvaa nykyisestä noin viidenneksellä vuoteen 24 mennessä. Kuitenkin työikäisten osuus Espoon väestöstä alenee, koska eläkeikäisten määrä ja väestöosuus nousevat nopeasti. Kuvio 15: Espoon väestö 198 28 ja perusvaihtoehto vuoteen 24: työikäiset (19-64-v.) 2 175 15 1 henkeä 125 1 75 5 25 198 199 2 21 22 23 24 Espoon väestökehitys työmarkkinoiden kannalta kriittisten ikäryhmien osalta havainnollistuu kuviossa 16, jossa esitetään työmarkkinoille tulevien 2-29-vuotiaiden ja työmarkkinoilta poistuvien 55-64-vuotiaiden määrän toteutunut kehitys vuodesta 198 ja ennuste vuoteen 24. Espoossa 2-29-vuotiaiden määrä on ollut koko ajan selvästi suurempi kuin 55-64-vuotiaiden määrä, mutta ero on kaventunut nopeasti vuodesta 2 alkaen, kun 55 vuotta täyttäneiden määrä on kääntynyt jyrkkään kasvuun. Perusvaihtoehdon mukaisen ennusteen mukaan ero kääntyy uudelleen tilapäisesti kasvuun vuoden 21 jälkeen, mutta alkaa taas supistua 21-luvun jälkipuolella. 2
Kuvio 16: Espoon väestö 198 28 ja perusvaihtoehto vuoteen 24: nuoret (2-29-v.) ja ikääntyvät (55-64-v.) työikäiset 5 4 1 henkeä 3 2 1 198 199 2 21 22 23 24 2-29 55-64 7 Vieraskielinen väestö Espoossa Edellä esitetyissä väestöprojektioissa ei ole erikseen arvioitu maahanmuuttajaväestön tai vieraskielisen väestön kehitystä Espoossa. Kuitenkin luvussa 2 todetaan, että Espoon väestönkasvun tärkeä osatekijä on ollut maahanmuuttajaväestön lisääntyminen 2-luvulla. On ilmeistä, että maahanmuuttajilla on tärkeä rooli myös Espoon tulevien vuosien väestökehityksessä. Tämän mukaisesti edellä esitettyjen väestöprojektioiden muuttoliikettä koskevat oletukset perustuvat siihen, että Espoon muuttovoitto tulevina vuosina tulee suurimmaksi osaksi koostumaan ulkomaisesta muutosta. Pääkaupunkiseudun kaupungit laativat yhteiset vuoteen 225 ulottuvat väestöennusteet hallituksen käynnistämän kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS) puitelakia varten vuonna 27. Ennusteiden laadinnasta vastasi väestöasiantuntijoista koostunut väestöennustetyöryhmä. Työryhmä laati myös kaupunkikohtaisen ennusteen vieraskielisestä väestöstä. Vieraskielisillä tarkoitetaan muuta väestöä kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä. Kuviossa 17 on esitetty vieraskielisen väestön määrä Espoossa vuodesta 1995 vuoteen 27 sekä ennuste vuoteen 225. Espoossa asui 4 48 vieraskielistä eli 2,4 % väestöstä vuonna 1995. Määrä melkein nelinkertaistui vuoteen 28 mennessä, sillä vuoden 28 alussa vieraskielisiä oli 17 4 eli 7,3 % väestöstä. Väestöennusteessa arvioidaan, että tähän verrattuna vieraskielisten määrä 2,3-kertaistuu Espoossa vuoteen 225 mennessä. Ennusteen mukaan määrä on 39 9 eli 13,7 % väestöstä vuonna 225. Vuoden 28 alussa Espoossa oli vieraskielistä väestöä noin 2 6 henkeä vähemmän kuin ruotsinkielisiä, mutta vuonna 225 vieraskielisiä arvioidaan olevan noin kaksinkertaisesti ruotsinkielisiin verrattuna. Ennusteen mukaan 43 % Espoon väestönkasvusta vuodesta 28 vuoteen 225 koostuu vieras-kielisen väestön kasvusta. Muuttovoiton lisäksi myös luonnollinen väestönkasvu lisää merkittävästi vieraskielistä väestöä. 21
Kuvio 17: Vieraskielinen (muu kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielinen) väestö Espoossa 1995 27 ja ennuste vuoteen 225 (Lähde: PARAS-hankkeen taustaksi laadittu aineisto, pääkaupunkiseudun väestöennustetyöryhmä 27) 5 4 1 henkeä 3 2 1 1995 2 25 21 215 22 225 8 Yhteenveto ja johtopäätökset Raportissa esitetään vaihtoehtoisia väestöprojektiota Espoon väestökehityksestä vuoteen 24 asti. Laskelmat on laadittu väestöprojektiomallilla, joka kattaa koko Helsingin seudun ja sen osana Espoon kaupungin väestökehityksen osatekijät. Väestöprojektion perusvaihtoehto toimii perustana vuosittain laadittaville Espoon alueellisille väestöennusteille. Espoossa oli 238 47 asukasta vuoden 28 alussa. Perusvaihtoehdon mukaisen väestöprojektion mukaan väestö kasvaa 273 4 asukkaaseen vuonna 218 sekä 331 2 asukkaaseen vuonna 24. Vuoden 28 alusta Espoon väestö kasvaa vuoteen 218 mennessä 35 4 asukkaalla ja vuoteen 24 mennessä 93 2 asukkaalla. Espoon väestön ikärakenne tulee muuttumaan merkittävästi seuraavien vuosikymmenien aikana. Ikärakenteessa suurin muutos tulee olemaan ikääntyneiden asukkaiden määrän ja väestöosuuden kasvu. Ikäryhmään 65-74 kuuluvien määrä on Espoossa jo nopeassa kasvussa ja kasvu tulee kiihtymään vuodesta 21 alkaen. Ikäryhmän 75-84 määrä kasvaa vähitellen, mutta jyrkin kasvuvaihe ajoittuu jaksolle 218-228. Yli 85-vuotiaden määrä kasvaa tasaisesti vuoteen 23 asti, jolloin kasvu nopeutuu huomattavasti. Myös lasten määrä tulee Espoossa muuttumaan huomattavasti. Alle kouluikäisten -6-vuotiaiden määrä on kääntynyt uudelleen kasvuun 2-luvun alun pysähdyksen jälkeen ja kasvu tulee jatkumaan hidastuvasti 22-luvun jälkipuolelle asti. Peruskouluikäisten 7-15-vuotiaiden väheneminen jatkuu vuoteen 212 asti, jonka jälkeen määrä kääntyy uudelleen kasvuun. Lukioikäisten 16-18-vuotiaiden määrän ennakoidaan pysyvän pieniä vaihteluita lukuun ottamatta suunnilleen vakiotasolla. 22
Työikäisen väestön (19-64-vuotiaat) määrä kasvaa perusvaihtoehdon mukaan jatkuvasti edelleen koko ennusteperiodin ajan, vaikka kasvuvauhti hidastuu jonkin verran edellisiin vuosiin verrattuna. Ennusteen mukaan työikäisten määrä kasvaa nykyisestä noin viidenneksellä vuoteen 24 mennessä. Kuitenkin työikäisten osuus Espoon väestöstä alenee, koska eläkeikäisten määrä ja väestöosuus nousevat nopeasti. Vieraskielisellä väestöllä (muut kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset) on tärkeä rooli Espoon tulevien vuosien väestökehityksessä. Väestöprojektioissa arvioidaan, että Espoon muuttovoitto tulevina vuosina tulee suurimmaksi osaksi koostumaan ulkomaisesta muutosta. Vuonna 27 tehdyssä väestöennusteessa arvioidaan, että vieraskielisten määrä yli kaksinkertaistuu Espoossa vuoteen 225 mennessä. Espoon väestö ikääntyy vähitellen tulevina vuosina. Silti myös lasten, nuorten ja työikäisten määrät kasvavat. Vaikka työikäisten väestöosuus tulee alenemaan nykyisestä, silti muuhun Suomeen verrattuna työikäisten väestöosuus pysyy Espoossa korkeana myös tulevaisuudessa. Väestönkasvu edesauttaa väestön ikärakenteen pysymistä terveenä, sillä muuttovoitto tuo kaupunkiin nuoria asukkaita. Tämä heijastuu positiivisesti myös syntyvyyteen. Espoon väestöennuste 29-24 iän mukaan, perusvaihtoehto Väestö 1.1. Vuosi Asukkaita Ikä vuosina yhteensä -6 7-15 16-24 25-64 65+ 75+ 85+ 28 238 47 23 151 27 615 27 918 135 15 24 213 9 85 2 139 29 241 626 23 522 27 39 28 518 136 979 25 299 1 161 2 313 21 245 192 23 935 26 989 29 47 138 684 26 537 1 514 2 449 211 248 753 24 216 26 953 29 647 139 517 28 421 1 928 2 69 212 252 311 24 469 26 958 3 278 14 148 3 458 11 37 2 754 213 255 865 24 754 27 42 3 77 14 922 32 441 11 894 2 895 214 259 47 24 851 27 434 3 781 142 3 34 311 12 477 3 72 215 262 94 25 3 27 958 3 772 143 292 35 916 13 99 3 297 216 266 46 25 22 28 337 3 739 144 734 37 447 13 581 3 58 217 269 96 25 398 28 83 3 629 146 351 38 779 14 639 3 725 218 273 441 25 591 29 229 3 325 148 137 4 16 15 133 3 868 219 276 68 25 755 29 68 29 947 149 732 41 494 15 878 4 9 22 279 743 25 913 29 998 29 865 151 237 42 729 16 751 4 143 221 282 849 26 67 3 287 29 836 152 675 43 983 18 168 4 32 222 285 927 26 218 3 65 29 892 154 2 45 211 19 73 4 513 223 288 976 26 369 3 728 3 261 155 153 46 464 21 174 4 754 224 291 982 26 519 3 898 3 764 156 221 47 579 22 526 5 31 225 294 955 26 662 31 115 31 125 157 311 48 742 23 63 5 335 226 297 877 26 787 31 334 31 568 158 167 5 22 24 649 5 537 227 3 748 26 896 31 547 31 973 158 975 51 357 25 48 6 12 228 33 555 26 983 31 753 32 423 159 691 52 75 26 336 6 31 229 36 314 27 47 31 956 32 742 16 528 54 42 27 143 6 675 23 39 6 27 87 32 153 33 3 161 294 55 441 27 85 7 116 231 311 633 27 18 32 343 33 348 162 84 56 75 28 556 7 99 232 314 5 27 13 32 511 33 432 162 837 58 122 29 224 8 761 233 316 314 27 94 32 668 33 572 163 529 59 452 29 95 9 544 234 318 57 27 88 32 87 33 765 164 223 6 687 3 46 1 231 235 32 766 27 96 32 92 33 964 165 311 61 475 31 37 1 74 236 322 922 27 125 33 1 34 162 166 318 62 36 31 716 11 117 237 325 43 27 181 33 74 34 355 167 382 63 51 32 442 11 39 238 327 124 27 265 33 112 34 545 168 551 63 651 33 177 11 68 239 329 181 27 373 33 136 34 729 169 819 64 125 33 896 11 922 24 331 218 27 57 33 145 34 94 17 713 64 949 34 683 12 18 23
Rapporten presenterar alternativa befolkningsprojektioner för Esbos befolkningsutveckling till 24. Beräkningarna har tagits fram med en modell för befolkningsprojektion som täcker delfaktorerna i befolkningsutvecklingen för hela Helsingforsregionen och Esbo stad som en del av den. Befolkningsprojektionens basalterantiv utgör grund för Esbos årliga regionala befolkningsprognoser. Esbo hade 241 565 invånare i början av 29. Enligt befolkningsprojektionen för basalternativet är folkmängden 273 4 år 218 och 331 2 år 24. Från början av 29 till 218 ökar befolkningen med 31 8 och till 24 med 89 6 invånare. Åldersstrukturen förändras betydligt under de kommande decennierna. Den främsta ändringen i befolkningsstrukturen blir att de äldre invånarna ökar till antal och befolkningsandel. Invånare med utländskt modersmål (annat än finska, svenska eller samiska) spelar en viktig roll i utvecklingen av Esbos befolkningsstruktur under de kommande åren. I befolkningsprojektionerna bedöms att Esbos flyttningsöverskott under de kommande åren huvudsakligen kommer att bestå av inflyttning från utlandet. I befolkningsprognosen från 27 beräknas att andelen invånare med utländskt modersmål ökar med mer än det dubbla före utgången av 225. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, 27 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (9) 8162 239 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Teija Jokiranta, puh. 816 22316 Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi > Helsingin seutu > Väestö > Väestöennusteet > Helsingin seudun väestö 1.1.198-28 sekä ennuste 1.1.29-24