Soklin kaivoshanke Kaivosseminaari 2010 Seppo Gehör Yara Suomi
Esitelmä sisältö: Soklin esiintymä Geologia Tausta Historia Projektin tilanne 2010 Vaihtoehdot
Sokli location Sokli 12 km Venäjän rajalta, Savukoskelle 90 km, Rovaniemelle 275 km. Soklin alue on luonnonpuiston ja Naturan ympäröimä Sokli kuuluu ns Kuolan alkalikiviprovinssiin, täysin vastaavaa esiintymää ei kuitenkaan tunneta Venäjän puolella Kovdor on lähin ao. provinssin edustaja
Soklin malmiesiintymä Esiintymässä on fosforin lisäksi rautaa, mangaania, niobia, tantaalia, harvinaisia maametalleja Esiintymän ikä 365 miljoonaa vuotta vanha, alue 20 km² Seismisten syväheijastusmittausten perusteella massiivilla on syvyyttä vähintään 6km Suunniteltu avolouhostuotantoala on 300 hehtaaria Suunniteltu toiminta-aika 20 vuotta,
Sokli geology The structure of Sokli carbonatite massif (surface and cross section) and rock types (Vartiainen 1998). The structure of Sokli carbonatite complex consists of Carbonatite massif (20 km2) and Fenitic aureole (27 km2) Carbonatite massif The seismic reflections in Sokli carbonatite massif Magmatic carbonatite core (3 km2) - foscorite, sövite, silicosövite and rauhaugite Metacarbonatite area (5 km2) - metafoscorites and metacarbonatites Metasomatic area (12 km2) - ultramafic rocks Fenitic aureole Granite-gneiss altered by chemical and mineralogical changes
Malmiyksiköt Loitso area Pierkuli Magmatic core area Exocontact of carbonatite massif WEATHERED CRUST P-ORES Lateritic P-ores Apatite-silicate-P-ores Apatite residues on carbonate dikes 1 km K = 13 000 LOITSO AREA MAGMATIC CARBONATITE CORE AREAS OF THIN OVERBURDEN Thickness of overburden 0.5-2.5 m L = 15 000 0 km 1 km 2 km Thickness of overburden 2.5-4.0 m Contact of the carbonatite massif
Soklin malmiyksiköt.. jatkoa Loitso-Joutsen-Vuotso ja Pierkuli lateriittimalmit Apatiitti-silikaattimalmit Rapaumamalmit Nb-Ta-malmit Kovan kiven P-malmit WR 42 WR 41 P2O5-% P2O5-% 0m 50 m 0 m 10 m 20 m 30 m 40 m VAINIO (Valtasenvainio) Profile K=13 800, length of profile 300 m WR 58 WR 57 WR 56 WR 55 WR 54 WR 47 _ 25,6 27,5 10 m 28,9 27,5 _ 21 27,9 Lateritic P-ores 27,1 20 m 24,5 23,1 20,4 _ 21,3 22,9 21,9 30 m 4,2 8,7 2,5 _ 6,4 Weathered carbonatite 5,3 40 m 1,9 Hard rock carbonatite 50 m 60 m EXPLANATION Weathered rock 70 m Hard rock 80 m EXPLANATION P-ore,hard P-ore, granular P-ore,soft Mica-P-ore, soft Mn-P-ore, soft
SOKLIN MALMIESIINTYMÄ Soklin karbonatiittimassiivin mineraalivarantoarvio on seuraava: Soklin esiintymä Määrä (Mt) Riittävyys (vuotta) Fosforipitoisuudeltaan rikas (15 %) pehmeä malmi Fosforipitoisuudeltaan köyhä (4 %) pehmeä malmi Fosforipitoisuudeltaan köyhä (4 %) kova malmi 110 20 300 15 12000 > 100
Kaivos- ja rikastustoiminta Kaivostoiminta Avolouhos Irroitus kaivinkoneilla 4-6 Mt/vuosi 1-2 Mt/vuosi maanpoistoja Rikastus Murskaus ja jauhatus Apatiittivaahdotus Vedenpoisto ja kuivaus Mineralogia haasteellinen Malminkuljetukselle vaihtoehtoina 1) rautatie 2) putkilinja
HISTORIA Soklin esiintymä löydettiin Rautaruukin malmietsinnöissä vuonna 1967. Esiintymää tutkittu sen löytämisestä saakka. 1970-luvun lopussa fosforimalmin koeajo Sokliin rakennetussa koetehtaassa. Kaivosoikeudet Rautaruukilta Kemiralle 1986. Laaja fosforituotannon aloittamiseen tähtäävä tutkimus- ja kehitysprojekti 1986 1989; niobimalmien tutkimuksia 1995 2004. Uusi jatkoaika kaivosoikeuksiin myönnettiin 2007 Kemira GrowHow lle (nykyinen Yara Suomi Oy) kahdeksi vuodeksi. Soklin oikeudet, hallinta ja tutkimusten ohjaus kuuluvat nyt Yara Suomi Oy:lle. Eero Hemming
Sokli activities 1967 2008 Mining activities Prospecting, studies, evaluation, pilot plant Pilot tests, evaluation Nb-studies, EU-project Evaluation Mining project, EIAassessment Mining project Mining rights Rautaruukki Oy Kemira Oy Kemira Agro Oy Kemira GrowHow Oyj Yara Rate of activities 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
TAUSTAA KAIVOSHANKKEELLE Maapallon väkiluvun on arvioitu kasvavan noin 40 % (9,2 miljardiin) vuoteen 2050 mennessä (YK -07). Ruoan tarve kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä ja ruoan tuotannon pitäisi nousta 50 % jo vuoteen 2030 mennessä (FAO, Agra Europe -08). Samalla ruoan tuotantoon käytettävä viljelypinta-ala per henkilö vähenee. Ratkaisu ruoan tarpeen lisääntymiseen on maanviljelyn tehostaminen muun muassa lannoitteiden avulla. Hehtaaria/hlö 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 1960 1970 1980 1990 2000 2010E 2020E Hehtaaria/hlö Väestö Kasvava väestö sekä vähentynyt ruoantuotantoon käytettävissä oleva viljelypinta-ala per henkilö (IFA) Lannoitteiden satotasoa parantava vaikutus perustuu kolmeen pääravinteeseen (typpi, fosfori ja kalium) ja niiden tasapainoiseen ja optimaaliseen käyttöön. Yara on maailman johtava typpilannoitteiden valmistaja ja on tehnyt strategisen päätöksen laajentaa myös fosforin ja kaliumin perustuotantoon. 10 8 6 4 2 0 Väestö (miljardia)
Yaran fosforituotanto Suomessa Siilinjärvi Vaihe 1: 150,000 t/a rikastetta Kasvun ansiosta rikastetuotanto of 850,000 t/a 1,000,000 t/a. Tuotannon laajennus toteutettu vuoden 2009 lopulla Vaihe 2 Rikastetuotannon lisäys 300,000 t/a Selvitetään mahdollisuutta tuottaa1,300,000 t/a Toteutus mahdollinen 2010-2011. Sokli Tuotannon aloitus: 1.5 Mt/a rikastetta Kustannusarvio 600 1,000 miljonaa USD
SOKLI-KAIVOSHANKKEEN AIKATAULU Kaivoksen YVA ja Natura-arviointi valmistui keväällä 2009. Voimajohdon YVA ja Natura-arviointi valmistui keväällä 2009. Radan YVA ja Natura-arviointi valmistui keväällä 2009. Vaihtoehtovertailu tehdään syksyllä 2010. Maakuntakaavan vahvistus maaliskuussa 2010. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan tuotanto voisi alkaa 2015. Eero Hemming
SOKLIN TILANNEKATSAUS Ympäristövaikutusten arviointi Kaivoksen YVA:n ja Natura-arvioinnin viranomaislausunnot saatu. Vaikutukset läheisille Natura-alueille eivät merkittävästi heikentäviä. Lisäselvitysvaatimuksia useita. Voimajohdon YVA:n viranomaislausunto saatu. Vaikutukset läheisille Natura-alueille eivät merkittävästi heikentäviä. Lisäselvitysvaatimuksia kohtuullisesti. Radan YVA:n ja Natura-arvioinnin viranomaislausunnot saatu. YVA-lausunnon mukaan VE1 on esitetyistä reittivaihtoehdoista paras ja se myös edistää valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita. Radalla on vaikutuksia Natura-alueelle, mutta saatujen lausuntojen mukaan suunniteltujen lieventävien toimenpiteiden ansiosta vaikutukset eivät kuitenkaan ole merkittävästi heikentäviä. Eero Hemming
SOKLIN TILANNEKATSAUS Tekniset selvitykset Suunniteltu esiintymän täydennyskairausohjelma ja analysointi tehty / raportti valmistuu maaliskuun aikana. Tutkimuksia Soklin alueen mineralogiasta jatketaan. Laboratoriomittakaavassa rikastuskokeet eri malmityypeillä ja malmityyppikombinaatioilla jatkuvat sekä Siilinjärvellä että Kuolan tutkimuskeskuksessa. Jos rikastuskokeet Kuolan tutkimuskeskuksessa antavat lupaavia tuloksia, tehdään rikastuskokeita myös pilot-mittakaavassa. Valmistuneella fosfaattirikasteella tehdään lannoitekoeajoja Porsgrunnin koetehtaassa. Rauta- ja maantiesuunnittelu ovat toistaiseksi pysähdyksissä. Selvitys malmin kuljetuksesta putkella on alkamassa. Eero Hemming
SOKLIN TILANNEKATSAUS Kaava- ja lupaprosessit Itä-Lapin vaihemaakuntakaavan prosessi etenee: YVA- ja Natura-lausuntojen pohjalta maakuntakaavaan valikoitui rautatievaihtoehdoksi VE1. Lapin liiton valtuuston päätös kaavasta tehty marraskuussa 2009. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.3.2010. Ilman maakuntakaavaa Suomi-vaihtoehto olisi teknisesti mahdoton. Savukosken kunnan valmisteluprosessit: Soklin osayleiskaava on kaavaluonnosvaiheessa. Sokliin valmistautumishanke. Kaivosoikeuksien jatkolupahakemus ja hakemus uudesta kaivospiiristä jätetty 8.5.2009. Ympäristölupaprosessin käynnistämisestä päätetään vaihtoehtovertailujen ja hankkeen kokonaiskannattavuuden selvitysten valmistuttua. Eero Hemming