Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Lauri Penttinen
2 Lauri Penttinen
Keski-Suomen energiatase 2012 Öljy 4,1 TWh Kivihiili 0,16 TWh Teollisuus Sähkö 47 % Prosessilämpö 53 % 8,7 TWh Turve 1,9 TWh 3 Puupolttoaineet 4,5 TWh Mustalipeä 2,6 TWh REF ja muut 0,11 TWh Vesivoima 0,20 TWh Tuontisähkö 4,2 TWh Rakennusten lämmitys 4,9 TWh Kaukolämpö 51 % Puu 13 % Öljy 18 % Sähkö 17 % Muu sähkönkulutus 1,4 TWh Asuminen ja maatalous 60 % Palvelut ja rakentaminen 40 % Tieliikenne Bensiini 40% Diesel 60 % Yhteensä 17,8 TWh 2,7 TWh * Alueen energiantuotannon häviöt (yht. 2,4 TWh) on jaettu kulutuskohteille niiden suuruuksien mukaisissa suhteissa ** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)
Sisältö Tietoa lämmitystavoista Kiinteistön lämmitysjärjestelmä Energiatehokkuus lämmityksessä Tekniset lähtökohdat ja käyttäytyminen Huoneistojen ja muiden tilojen lämpötilat Lämmitysverkoston perussäätö ja lämmityksen säätökäyrä Tiiveys ja ilmanvaihto Lämmin käyttövesi käsitellään veden koulutuksen yhteydessä Kulutusseuranta ja normitus Kotitehtävä: kulutuslukemat ja kiinteistökierros 4 Lauri Penttinen
Mihin energiaa kuluu? Pientaloissa kuluu enemmän energiaa lämmitykseen Energiankulutukseen vaikuttavat talon tekninen toteutus sekä asumis- ja kulutustottumukset 5 Lauri Penttinen
Lämmitystavat Suora ( kuiva ) sähkölämmitys Vesikiertoiset päälämmitysmuodot Vesikiertoinen sähkölämmitys Polttoainelämmitys: öljy, öljy/puu, pelletti, hake Kaukolämpö Lämpöpumput: maalämpö Täydentävät lämmitysmuodot Ilmalämpöpumppu, ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumppu Varaava takka (avotakka ei juuri lämmitä!) Pellettitakka Aurinkokeräimet 6 Lauri Penttinen
Lämmönjakojärjestelmät Suora sähkölämmitys - lämmönjako vastuksilla Sähköpatterit Lattiakaapelit Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitysvastus (jos koneellinen tulo-poisto) Uudemmat rakennukset, vesikiertoinen Patteriverkosto 60-70 / 40 C Ilmastointi 60 / 40 C Lattialämmitys 35 / 28 C Vanhat rakennukset, vesikiertoinen Patteriverkosto 70-80 / 60 C Monissa kerrostalokohteissa yhdistelty -vesikiertoinen lämmitys + sähköinen lattia- ja IV-lämmitys 7
Lämmityksen markkinaosuudet (Asuin- ja palvelurakennukset) 8 Wilhelms 30.9.2014
9 Lauri Penttinen
Lämmitystapojen ominaispäästöjä Lähde: Laskelma lämmityksen päästöistä (Pöyry, Öljyalan Palvelukeskus) 10 Lauri Penttinen
11 Lämmitystapojen vertailua
Kaukolämmön tuotanto ja jakelu Kaukolämpöä tuotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa tai lämpökeskuksissa. Lämpö jaetaan kuumana vetenä suljetussa kaksiputkisessa kaukolämpöverkossa. Kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee sään mukaan 65 115 ºC välillä, alimmillaan se on kesällä jolloin lämpöä tarvitaan vain käyttöveden lämmitykseen. Asiakkailta tuotantolaitoksiin palaavan veden lämpötila vaihtelee 40 60 ºC välillä. 12
Kaukolämpö -Lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP) Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on energiatehokasta - säästää polttoaineita noin kolmanneksen erillistuotantoon verrattuna (erillistuotanto = lämpöä ja sähköä tuotetaan erillisissä laitoksissa) 13 Esimerkki: Jyväskylän Energia, Keljonlahden voimala
Yhteistuotanto säästää polttoaineita (Verrattuna sähkön ja lämmön erillistuotantoon) 100 TWh/a 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Polttoaineen kulutus ilman yhteistuotantoa Toteutunut polttoaineen kulutus säästö yhteistuotannosta 0 1970 1974 1978 1982 1986 1990 1994 1998 2002 2006 2010 Energiateollisuus 2013
Sähkön ja kaukolämmön polttoaineet Jyväskylässä (Jyväskylän Energia) 15 Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuuraportti 2013
Kaukolämmön hinta Suomessa (keskihinta sekä minimi- ja maksimiarvot, sis. alv) /MWh 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Energiiateollisuus,Wilhelms 2014
Mistä lämpölasku muodostuu? Esimerkki kaukolämpökustannuksista: Yksikköhinta Vuosikustannus Perusmaksu (alv 24 %) 675 /kk 675 /kk x 12 kk = 8 100 Kaukolämpöenergia (alv 24 %) 51 /MWh 51 /MWh x 511 MWh = 26 061 Kaukolämpökustannukset yht. (alv 24 %) = 34 161 Kaukolämmön kokonaishinnaksi (sis. energia- ja perusmaksun) tulee 67 /MWh. Kiinteän perusmaksun osuus on noin 24 prosenttia kaukolämpökustannuksista. Perusmaksu määräytyy kaukolämpöyrityksen kanssa sovitun tilausvesivirran tai tilaustehon mukaan, eli tärkeää että tämä vastaisi mahdollisimman hyvin todellisuutta! 17 Lähde: Kiinteistöliitto (2013)
Kaukolämpölaitteisto 18 Lauri Penttinen Kuva: Jyväskylän Energia
VTT Webdia -lämmitysjärjestelmät Nettipohjainen kuvaus lämmitysjärjestelmien toiminnasta (kaukolämpö, öljy ja sähkö) Yleistietoa, toiminta-animaatiot, huolto ja kunnossapito sekä vian etsintä www.rte.vtt.fi/webdia/kaukolampo/index.asp 19 Lauri Penttinen
Energiankulutuksen pienentäminen, pieniä ja suurempia tekoja 1. Hallittu energiankäyttö: sisälämpötilat, ilmanvaihto, vedenkulutus, valaistus, sähkölaitteet 2. Pienet huollot ja korjaukset: ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistykset, ilmanvaihdon ja lämmityksen säädöt, yläpohjan lisäeristäminen 3. Lisälämmönlähteet: ilmalämpöpumppu, pelletti/varaava takka, aurinkolämpö 4. Energiaremontit ulkoseinän lisäeristäminen, ikkunoiden parannus, ilmanvaihdon lämmön talteenotto kannattaviayleensämuiden korjausten yhteydessä 5. Lämmitysjärjestelmän vaihto Pelletti, kaukolämpö, maalämpö/ilma-vesi/poistoilma lämpöpumppu, puukattila
Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä Rakenteet Ulkoseinät ovet, ikkunat ylä- ja alapohja... Eristävyys ja tiiveys Talotekniikka ym. tekniset järjestelmät IV (ja LTO) lämmitys, vesi, automaatio sähkö Häviöt ja kulutus Havainnot Asuminen ja käyttö Käyttötottumukset tietoisuus, ikärakenne, asenteet Valistus&tiedotus Ylläpito Huollot, säädöt, ennakointi, säännöllisyys, kulutusseuranta 21 (Lähde: TkT Jari Virta, Kiinteistöliitto)
Mihin lämpö karkaa? (Lämpöenergiatase, tyypillinen kerrostalokanta) Kuva: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto 22
Mihin lämpö karkaa (Lämpöenergiatase, tyypillinen rivitalokanta) Kuva: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto 23
Suuremmissa korjauksissa mahdollisuuksia 24 Lauri Penttinen
Lisälämmönlähteet Edullisempaa energiaa täydentävällä lämmityksellä Edullisuus on suhteellista: riippuu nykyisestä lämmitystavasta Säästö sähkölämmitystalossa 300 700 vuodessa Säästö sähkölämmitystalossa 2 5 per lämmityskerta (3 sylillistä) 25
Aurinko lisälämmön lähteenä Aurinkoenergian potentiaalisin käyttökohde on kesäaikainen käyttöveden lämmitys valtaosa energiasta saadaan keväällä ja kesällä Järjestelmään tarvitaan (yleensä) varaaja, joka keräinten ohella suurempi yksittäinen investointi. Korkeissa kerrostaloissa tarvitaan myös pitkiä linjavetoja alakerran lämmönjakohuoneeseen Kannattavuus parasta sähkö- ja öljylämmitteisissä kiinteistöissä 26
Työkaluja ja tietoa energiaremonttien suunnitteluun Ympäristöministeriön verkkopalvelu asuinrakennusten ylläpitoon ja korjauksiin: www.korjaustieto.fi Lämmitystapojen kannattavuusvertailu www.kesto.fi/lammityslaskuri Energiakorjausten kannattavuuslaskuri http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/asuinrakennuste n_energiakorjauksien_toimenpidelaskuri + Kysy kulloinkin voimassa olevat avustukset kunnasta, sekä www.ara.fi 27 Lauri Penttinen
Miten säästää lämmityksessä? - Käyttäytyminen, säätö ja huolto Ekspertin tiedotus&valistus ja havainnointi Oikeat sisälämpötilat (asukkaat ja huolto) Lämmitysverkoston säätökäyrä (huolto / isännöinti) Patteriverkoston perussäätö (huolto / isännöinti) Patteritermostaattien käyttö ja toiminta (asukkaat, huolto/isänn) Ikkunoiden ja parvekeovien tiivisteiden kunnon seuranta ja korjaus (asukkaat, huolto/isänn) Ilmanvaihdon ja tuuletuksen oikea käyttö (asukkaat ja huolto) Ilmanvaihdon puhdistus, säätäminen (huolto/isänn) Kaukolämmön laitteiden / lämmityskattilan laitteiden kunnostus tai uusiminen (huolto/isänn) Kaukolämmön tilaustehon tarkistaminen (huolto/isänn) 28 Lauri Penttinen
29 Lauri Penttinen
30 Lauri Penttinen
Oikeat sisälämpötilat 20-22 C terveellinen ja viihtyisä sisälämpötila 15-17 C koneellisen tuloilman sisäänpuhalluslämpötila lämmityskaudella, kesäisin lämmitysvastus pois päältä 22-24 Csuositeltu märkätilojen lattialämmityksen lämpötila (Lämpötila sopiva kun lattia ei tunnu paljaan jalan alla lämpimältä eikä kylmältä) 18-20 C onmakuuhuoneen sopiva lämpötila 5-12 C riittää varastoissa ja autotallissa 17 C talon rappukäytävissä ja tuulikaapeissa riittävä Sisälämpötiloja kannattaa seurata säännöllisesti mittaamalla tai asukaskyselyjen avulla 31
Oikeat sisälämpötilat 32 Oikea sisälämpötila: parantaa vireyttä ja tyytyväisyyttä vähentää sairauksiin liittyviä oireita parantaa ilman laatua ja pienentää rakennusmateriaalien päästöjä vähentää ilman kuivuuden tuntua Jos huonelämpötila on liian korkea, asukkaat kannattaa totuttaa lämpötilan pudotuksiin vähitellen. Ihminen tottuu 0,5 1,0 asteen pudotukseen viikossa. Lämpöaistimukseen vaikuttaa myös mm. ympäröivien pintojen (seinät, ikkunat, lattia, lämmityspatteri jne. ) pintalämpötilat, ilman liike sekä ilmankosteus. Monesti esim. vetoa yritetään korjata nostamalla huonelämpötilaaparempi ratkaisu on kuitenkin korjata vedon aiheuttaja, esim. ikkuna-tai ovitiivisteet
Kerrostalon lämmitysjärjestelmä (vesikeskuslämmitys) 33 Lauri Penttinen
Sisälämpötila ja patterit Patteritermostaatit ohjaavat lämmitystä - kun huonelämpötila ylittää asetusarvon (esim. 21 C), termostaatti sulkee veden kierron patterissa Mittaa huonelämpötila keskeltä huonetta ja säädä termostaattia Älä peitä termostaattia Älä koske esisäätöarvoihin Vaikka patteri tuntuu kylmältä voi huonelämpötila olla sopiva! Jos vain yläosa lämmin, toimii patteri oikein Jos jatkuvasti alaosa lämmin ja yläosa kylmä (tai loriseva ääni), patteri pitää ilmata 34
Lämmitysverkoston säätökäyrä ja perussäätö Epätasaiset lämpötilat tai tasaisesti liian korkeat lämpötilat? Lämmitysjärjestelmän säädöillä voi olla jopa kymmenien prosenttien vaikutus kulutukseen Säätökäyrä (lämpökäyrä) ohjaa patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa mitatun ulkolämpötilan perusteella Rakennuksen lämmitysverkoston perussäädöllä (tasapainotus) varmistetaan, että kaikissa huoneistoissa on haluttu lämpötila. Säätökäyrä ja perussäätö täytyy uusia kun on tehty energiatalouteen vaikuttavia korjauksia 35
Lämmitysverkoston säätökäyrä Oikea säätökäyrä on löydetty, kun huonelämpötila pysyy haluttuna ja tasaisena (esim. 21 C) kaikissa oloissa Tavoitteena välttyä yli/alilämmöltä, oli ulkolämpötila mikä tahansa Säätökäyrän asettelu tapahtuu yleensä ohjelmallisesti, jolloin käyttäjä määrittää lämmityksen menoveden lämpötilan asetusarvoja eri ulkolämpötiloille. 36 Lauri Penttinen
Lämmityksen säätökäyrä -liian jyrkkä Lähde: Energiateollisuus, Käytä kaukolämpöä oikein -esite http://www.energia.fi/sites/default/files/kayta_kaukolampoa_oikein_0.pdf 37 Lauri Penttinen
Lämmityksen säätökäyrä -liian loiva 38 Lauri Penttinen
Lämmityksen säätökäyrä -liian lämmintä koko ajan 39 Lauri Penttinen
Lämmitysverkoston perussäätö 40 Lauri Penttinen
41 Lauri Penttinen
Lämmitysverkoston perussäätö Arvioiden mukaan Suomen asuinrakennuskannasta on puutteellisesti perussäädetty jopa 75 % (Motiva) Perussäädön myötä huoneistojen lämpötilat tasapainotetaan halutuiksi Yli-ja alilämpötilat tasaantuvat asumismukavuus paranee ja energiaa säästyy jopa 10-15 % Ylilämpötilojen poistuessa tuuletustarve vähenee ja energiahukka pienenee Samalla varmistetaan lämmityskulujen tasapuolinen jakautuminen kaikkien asukkaiden kesken. Motiva-1-laatujärjestelmä perussäädölle www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/lammitysverkoston_perussaato 42 Lauri Penttinen
Tiiveys ja ilmanvaihto Ilmanvaihto: kuljettaa kosteuden ja epäpuhtaudet ulos ja tuo sisälle raitista ulkoilmaa Ilmastointi: tuloilmaa jäähdytetään tai kostutetaan Jo pelkästään hapentarpeen ja keuhkoissa syntyvän hiilidioksidin poistamiseksi ihmisen keuhkojen kautta kulkee yli 15000 litraa ilmaa vuorokaudessa. Kun ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa, voidaan ilmanvaihdon tasoa pitää riittävänä. Koneellisen ilmanvaihdon on oltava aina toiminnassa. Puutteellinen ilmanvaihto saa aikaan asumisviihtyvyyden ja -turvallisuuden laskua ja voi vaurioittaa rakenteita Ilmanvaihto merkittävä energianhukka, jota tarvitaan mutta viisaalla käytöllä voidaan myös säästää 43
Ilmanvaihto ei aina ole kunnossa Monissa kerrostaloissa sisäilman laatutaso on heikko. Tämä näkyy esimerkiksi makuuhuoneiden korkeina hiilidioksidipitoisuuksina yöaikaan. Tämä voi aiheuttaa mm. päänsärkyä ja väsymystä. Ongelmana ovat myös ulkoilmasta sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet. Ongelmia aiheuttavat monesti väärät ilmanvaihdon käyttöajat ja - tehot ja puutteelliset siirto-ja korvausilmareitit. Huoneistoissa, joissa ei ole koneellista tuloilmaa, on syytä kiinnittää erityistä huomiota riittävän korvausilman saantiin. Lähde: Energiaeksperttien koulutusmateriaali 2013 44
Tiiveys ja ilmanvaihto, IV-järjestelmien tyypit 45 Painovoimainen ilmanvaihto: Ilma vaihtuu paine-ja lämpötilaerojen mukaan, rakennuksen vaipan läpi ja/tai venttiilien kautta Koneellinen poistoilmanvaihto: Poistettava ilma imetään huoneistoista poistoilmaventtiilien kautta, yleensä katolle asennetulla huippuimurilla lämpö harakoille Raitis ilma tulee sisälle korvausilmaventtiileiden ja ulkovaipan vuotokohtien kautta Yleisin Suomen kerros- ja rivitalokannassa Koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto: Mahdollistaa lämmön talteenoton (LTO) poistoilmasta ja siirtämisen tuloilmaan Tuloilman jälkilämmityspatteri/vastus (sähkö tai vesikiertoinen) jolla sisäänpuhalluslämpötila nostetaan sopivaksi (15-17 C lämmityskaudella)
Lämpö talteen poistoilmasta Poistoilmasta saadaan talteen tasaisesti noin 19-20 C asteista lämpöä Poistoilmalämpöpumpun lämpökerroin (COP) 3.0-4.0 Eli 1 kwh sähköllä saadaan 3-4 kwh lämpöä (= 3-4 snt/kwh) Lämmitysenergian säästöpotentiaali 30-40 % (huomioitava myös kulutettu sähkö) Ei paranna ilmanvaihtoa tai sisäilmastoa Investointi tyypillisesti 45 000-120 000, taloyhtiön koosta riippuen Kannattavuus riippuu käytettävästä tekniikasta, kokoluokasta, investoinnin kalleudesta ja energianhinnoista (sähkö & lämpö) 46
Vaihtuuko ilma riittävästi? Kaikissa järjestelmissä on syytä huolehtia siitä, että venttiilit ja kanavat ovat puhtaat ja että korvausilmaa saadaan tarpeeksi. Yleensä ilmanvaihto on riittävää näillä edellytyksillä: Ilma tuntuu raikkaalta sisään tullessa Kylpyhuoneen peiliin suihkun aikana tiivistynyt kosteus haihtuu 5-10 minuutissa Sauna kuivuu seuraavaan aamuun mennessä Paperiarkki pysyy poistoventtiiliin imeytyneenä koneellisissa järjestelmissä Toisaalta liian kova ilmanvaihto aiheuttaa vedon tunnetta ja sisälämpötilan nostoa! 47
Ilmanvaihto ja tuuletus toimiiko? Selvitetään oman talon IV-järjestelmän tyyppi Huolehditaan koneellisen ilmanvaihdon toiminnasta Puhdista poistoilmaventtiilit vähintään kerran vuodessa Puhdista korvausilmaventtiilit ja vaihda tarvittaessa niiden suodattimet Pese liesituulettimen suodatin 2-3 kuukauden välein Puhdista ilmanvaihtokanavat vähintään 10 v. välein Ilmanvaihto säädetään (huolto/isännöinti) tarvittaessa 48 Lauri Penttinen
Ilmanvaihto ja tuuletus -säästökeinoja Tuuleta nopeasti ja tehokkaasti ristivedolla, älä jätä ikkunoita raolleen - koneellinen IV huolehtii pääosin ilmanvaihdosta Ohjataan ilmanvaihtoa siten että tehostetun IV:n ajat järkevät Tehostettua IV:a ei käytetä kovilla pakkasilla Voi käyttää pienempää nopeutta silloin, kun rakennuksen käyttö on vähäisempää ( kotoa poissa -asento, esim. arkisin klo 9-15) 49 Lauri Penttinen
Ilmanvaihto ja tuuletus liikaa lämpöä? Hoida jäähdytys perinteisin keinoin Verhot ja kaihtimet suojaavat auringolta Tuuletus varjon puolelta ja öisin tuo viileää ilmaa sisätiloihin Tehostettu koneellinen ilmanvaihto öisin viilentää tehokkaasti Vähennä rakennuksen sisäisiä lämmönlähteitä Sammuta turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet ja valaistus sekä vältä saunan ja tulisijojen lämmitystä helteillä. 50
Rakennuksen tiiveys ja sen parantaminen Energiatehokkaassa asumisessa hyvä ilmanpitävyys (tiiveys) tärkeää Tiiviissä talossa ilmanvaihto toimii hallitusti Hallitsemattomat vuodot lisäävät energiankulutusta ja aiheuttavat vetoa, mikä aiheuttaa sisälämpötilan nostoa ja edelleen lisää kulutusta Jos ilmaa vaihtuu vuotoilmana rakenteiden läpi, saattaa sisätiloihin tulla ilman mukana epäpuhtauksia ja rakenteiden kosteusriskit kasvavat Poisto- ja korvausilmaa ei saa tukkia 51 Lauri Penttinen
Rakennuksen tiiveys ja sen parantaminen Eniten ilmavuotoja on yläpohjan ja seinien liitoksissa sekä ovissa ja ikkunoissa. Eristeet kuluvat ja rakenteet muuttava muotoaan, jolloin tiiveys häviää Yläpohjan ja seinien liitosten vuodot ovat yleensä vaikeasti korjattavissa, koska ne ovat piilossa rakenteiden sisällä. Ovien ja ikkunoiden tiivistäminen on sen sijaan helppoa ja voi vähentää lämmityskuluja merkittävästi lähtötilanteesta riippuen. Säästetään energiaa, lisätään asumisviihtyvyyttä sekä vähennetään ikkuna- ja ovirakenteiden kunnossapitotarvetta 52 Lauri Penttinen
53 Lauri Penttinen
Ovet ja ikkunat tiiviiksi Nykyaikaisilla tiivisteillä ja tiivistelistoilla saadaan ovet ja ikkunat erittäin tiiviiksi Mikäli ovea/ikkunaa ei tarvitse aukaista, saadaan sopivalla teipillä/liimapaperilla karmin ja puitteen väli tiiviiksi Korvausilman saanti varmistettava! Esim. reitti tiivisteisiin jätettävien rakojen kautta. Tiivistyksen jälkeen suoritettava IV:n tasapainotus ja säädettävä huoneilmamäärät. Eri tyyppisten ikkunoiden ja ovien tiivistämiseen on hyvät ohjeet ympäristöministeriön Korjaustieto.fi-sivuilla. 54
Tiivistyksen tulee harventua ikkunarakenteessa ulospäin 55 Lauri Penttinen www.korjaustieto.fi
Korvausilma tiivisteraoista Korvausilma voidaan ohjata hallitusti ikkunan tiivisterakojen kautta huonetilaan. Tämän tulisi olla aina väliaikainen ratkaisu, korvausilma tulisi ohjata pysyvästi ulkoseinässä tai ikkunassa olevan säleikön, tuloilmakanavan tai niin kutsutun tuloilmaikkunan kautta. 56 Lauri Penttinen www.korjaustieto.fi
ja vedon tunnetta edelleen vähemmäksi Ikkunoiden edessä paksut verhot ja ovien edessä verhot/täkit/matot vähentävät vedon tuntua Tavalliset valkoiset sälekaihtimet toimivat kuin ylimääräinen lasi ja vähentävät lämmönhukkaa: Talvella kaihtimet kiinni yöllä, ja auki päivällä jotta auringon valo ja lämpö pääsevät sisään (Kesällä toisin päin jos huoneisto lämpenee liikaa) 57 Lauri Penttinen
Ikkunat huurussa? Ulkolasi jäätyy tai kostuu Liian tiivis ulkopuite: ulkopuitteen ylä-ja alaosan tiivisteestä leikataan muutaman sentin pätkä pois -ilma pääsee kiertämään lasien välissä Sisäpuolinen lasi kostuu Yleensä ilmanvaihto riittämätön: poistoilmaventtiilit suljettu, hormit tukossa tai korvausilmaa ei riittävästi Sisälasin ulkopinta/välilasi kostuu Sisälasin kiinnityksen kitti kulunut pois / tiiviste vuotaa, ja välitilaan pääsee kosteutta: korjataan kitti tai tiiviste 58 Lauri Penttinen
Esimerkkejä energiaekspertin toimista, lämmitys Toimenpiteistä sovitaan taloyhtiön kanssa Tiedotus: Energiatehokkaan lämmityksen käytön ohjeet, huomautukset havaituista ongelmista Ohjeet ilmoitustaululla ja asuntoihin Tiedottaminen asukaskokouksissa Havainnointi ja mittaus: sisälämpötilat, ilmanvaihto, ilmavuodot (vetoisuus) Sisälämpötilat: käytävät, yleiset tilat ja huoneistot Ikkuna/ovitiivisteiden kunto, ilmavuodot / vetoisuus, patteritermostaattien toiminta, IV-venttiilien puhtaus ja säädöt Ekspertin ja hallituksen toimesta, tai kannustamalla asukkaita havainnointiin Ilmoitukset havaituista puutteista huollolle 59
60 Lauri Penttinen
Lämmönkulutuksen seuranta Lämmönkulutuksen mittaus ja seuranta Kaukolämpötaloissa kulutuslukemat ja raportin saa energiayhtiöltä (Jyväskylän Energia) tai isännöitsijältä Öljy-ja puulämmitteisissä käytetyn polttoaineen mukaan * hyötysuhde (yleensä 75-85 %) Sähkölämmitteisissä: sähkön kokonaiskulutus josta vähennetään kiinteistösähkö ja käyttäjien laitesähkö Lämmön kulutukselle tehtävä normitus (sääkorjaus) jotta vertailukelpoinen vuodesta/kuukaudesta toiseen Onko taloosi jo tehty energiatodistus tai energiakatselmus? 61 Lauri Penttinen
Lämmönkulutuksen normitus (lämmitystarpeen sää- ja paikkakuntakorjaus) Lämmitysenergian kulutuksen normitus antaa säästä ja paikkakunnasta riippumattoman kulutuslukeman korjataan normaaliin säävuoteen ja vertailupaikkakunnalle Mahdollistaa vertailun: eri kuukausina tai vuosina saman rakennuksen lämmitysenergiankulutuksia eri paikkakunnilla sijaitsevien rakennusten kulutuksia. 62 Lauri Penttinen
Lämmitystarvekorjaus 1/2 Tehdään normaalivuoden (1981 2010) ja toteutuneen lämmitystarveluvun avulla (sekä tarvittaessa paikkakuntakorjaus)
Lämmitystarvekorjaus 2/2 Normaalivuoden lämmitystarveluvut ja paikkakuntakertoimet sekä toteutuneet lämmitystarveluvut saadaan ilmatieteen laitokselta http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut 64 Lauri Penttinen
Lämmitystarvekorjaus, esimerkki (kerrostalo) Lämmitysenergian kulutus (kaukolämpö) 371 560 kwh vuonna 2010 Käyttöveden kokonaiskulutus 3080 m 3 Lämpimän käyttöveden energia = 3080 m 3 x 0,4 x 58 kwh/m 3 = 71 456 kwh Normaalivuoden lämmitystarveluku 4851 ja toteutuneen vuoden lämmitystarveluku 5403 Lämmitystarvekorjattu kulutus = 4851 / 5403 * (371 560 kwh -71 456 kwh) + 71 456 kwh = 340 899 kwh Kulutus voidaan edelleen korjata paikkakunnille -esim. kertoimet Jyväskylään 1,01 ja Helsinkiin 0,96 65 Lauri Penttinen
66 Kuinka paljon meillä kuluu? -Lämmitys
= Taloyhtiö (2013 koulutus) = JVA (2012 koulutus) = JYY (2012 koulutus) Kuinka paljon meillä kuluu? -Lämmitys 67
Tietolähteitä Motivanenergiaeksperttiaineistot www.motiva.fi/energiaekspertti Luentomateriaali www.kesto.fi/2014 Motivan energiaeksperttitiedotteet ja vuosikalenteri www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/energiaeksperttit oiminta/energiaekspertin_tukimateriaalit Kodin energiasta www.motiva.fi/koti_ja_asuminenja www.kesto.fi/koti 68 Lauri Penttinen