Aavista, puutu ja uskalla auttaa (APUA AJOISSA) Itsemurhien ehkäisyhanke Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Essoten alueella Hankesuunnitelma 10.07.2020 Hankehallinnoija: Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Essote Osatoteuttajat: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki, Sovatek säätiö, Kriisikeskus Mobile ja Mikkelin kriisikeskus
2(20) Sisällysluettelo 1 Hankkeen tarve... 3 2 Kohderyhmä... 7 3 Hankkeen tavoitteet... 7 4 Hankkeen toteutus... 8 4.1 Aikataulu... 8 4.2 Toimenpiteet... 8 5 Tuotokset, tulokset ja vaikutukset... 9 6 Hankkeen hallinnointi... 11 6.1 Hankkeen toimijat ja organisoituminen... 11 6.2 Resurssit... 17 6.3 Viestintä... 17 6.4 Seuranta ja arviointi... 19 6.5 Riskit ja niihin varautuminen... 19
3(20) 1 Hankkeen tarve Hankkeella haetaan ratkaisua merkittävään itsemurhakuolleisuuteen ja itsemurhariskissä olevien palvelutarpeeseen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Etelä-Savon (Essoten) alueilla. Itsemurhien ehkäisy vaatii tehostamista ja uusien keinojen käyttöönottoa. Tässä hankesuunnitelmassa on vastattu Itsemurhien ehkäisyohjelman (2020 2030) tavoitteisiin ja laadittu alueelliset toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Hanke on valmisteltu yhteistyönä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote), Keski- Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän kaupungin, Sovatek-säätiön, Kriisikeskus Mobilen (Jyväskylä) ja Mikkelin kriisikeskuksen kanssa. Hankkeessa korostuu julkisen toiminnan ja järjestöjen tiivis yhteistyö sekä kumppanuus alueellisessa palvelujen kehittämisessä sekä tuottamisessa. Tarve hankkeelle on selvitetty perehtymällä mm. THL:n keräämään tilastotietoon. Toiminnan kehittämistarvetta on selvitetty mm. perehtymällä itsetuhoisen käyttäytymisen riskitekijöihin (Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito, Käypä hoito suositus, julkaistu: 07.01.2020 sekä Itsetuhoisen potilaan arviointi, DUODECIM, 2013;129(8):881-5). Hankesuunnitelma on laadittu kahdeksassa etätyöpajassa yhdessä hankekumppanien kanssa. Kirjoitusvastuu on ollut Essotella. Yhteinen työskentely on vahvistanut tahtoa vertaiskehittää omaa toimintaa ja olemme löytäneet alueiden erilaisuudesta huolimatta monia varteenotettavia toimia itsemurhien ehkäisytyössä. Keski-Suomen ja Essoten alueella ei ole aiemmin toteutettu spesifiä itsemurhien ehkäisyyn liittyvää hankketta. Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakunnissa on saatu STM:ltä rahoitusta Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeeseen. Itsemurhien ehkäisyhankkeella on selkeä yhteys ko. hankkeeseen, sillä itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hyvä hoito on keskeinen osa peruspalvelua sote-keskuksissa, psykiatrian ja päihdehäiriöiden erityispalvelujen lisäksi. Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen päätavoitteena on lisätä asukkaiden hyvinvointia parantamalla palveluihin pääsyä. Palveluihin pääsyn parantamiseksi kehitetään varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluja, vahvistetaan peruspalveluita ja palveluiden integraatiota sekä palveluiden asiakaskeskeisyyttä ja kehitetään palvelujen digitalisointia ja monikanavaista asiointia. Essotessa on ollut 5 vuotta käynnissä ESPER- reformi, joka toiminnan uudistamisen ja uusien tilojen rakentamisen avulla luo puitteet tulevaisuuden sote-toimintamallille, jossa perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito yhdistyvät saumattomaksi kokonaisuudeksi. Itsemurhien ehkäisyohjelman ja tämän hankkeen toimenpiteet ovat osa 2023 valmistuvan Mielen- ja kuntoutuksen talon uutta toimintamallia. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uusi Nova sairaala otetaan käyttöön alkuvuodesta 2021 ja kyseinen hanke tukee Novassa tapahtuvaa itsemurhavaarassa olevien, itsemurhaa yrittäneiden ja itsemurhan tehneiden omaisten palvelujen kehittämistyötä. Mainittakoon myös, että Jyväskylän seudun kuntien sosiaalipäivystysyksikkö on muuttamassa Novan päivystyspalvelujen yhteyteen, mikä lisää tämän hankkeen painoarvoa sairaala Novan kehittämistyössä. Yhteisenä kokemuksena on, että itsemurhaa yrittäneet tai heidän läheisensä eivät välttämättä saa riittävää tukea tai palveluohjausta itsemurhayrityksen jälkeen. Osa ei hakeudu palveluihin tai ei tiedä, mistä apua saa. Yhteisen itsemurhien ehkäisyhankkeen kautta vaikutetaan mm. siihen, että palveluketjuja selkeytetään
4(20) ja parannetaan hankeorganisaatioiden työntekijöiden osaamista itsetuhoisuudesta kysymisessä, interventioiden tekemisessä sekä palveluohjauksessa. Yhteisen hankkeen vahvuutena on, että saavutetaan laaja väestö ja laaja työntekijöiden joukko, joihin voidaan kohdentaa samanlaisia, hyväksi todettuja interventioita. Myös kunkin hanketoimijan erityisvahvuuksia ja osaamista voidaan hyödyntää kaikkien toimijoiden hyväksi mm. hankkeeseen sisältyvässä työntekijöiden koulutuksessa. Essote, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki sekä Jyväskylän ja Mikkelin kriisikeskukset ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen Mieli ry:n kanssa (LIITTEET). Sopimuksen mukaan Mieli ry on hankehallinnoijana ja toteuttaa Itsemurhien ehkäisyohjelmaa Essotessa ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä alueellisen kriisikeskuksen tai keskusten yhteistyönä. Mieli ry:n projekti pitää sisällään mm. 1) työntekijöiden koulutuksen ASSIP/LINITY lyhytinterventioihin ja toimintatavan jalkauttamisen ko. organisaatioihin, 2) itsemurhan tehneen omaisiin ja läheisiin kohdistuvat interventiot, 3) itsemurahavaaran tunnistamisen ja puheeksiottamisen ja 4) väestön tiedon lisäämisen ja asennemuutoksen. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri yhdessä Jyväksylän kaupungin kanssa on hakenut rahoitusta myös Mielenterveysstrategian toteuttamiseen liittyvään Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa hankkeeseen, joka täydentää ja tukee myös tämän hankkeen toimeenpanoa. Hankkeen perustelut pohjautuvat tilastotietoihin ja yhteiseen kokemukseen käytännön työssä. Perustelut on seuraavassa esitetty neljän väittämän avulla. 1. Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueella, johon Keski-Suomi ja Etelä-Savo kuuluvat, itsemurhakuolleisuus on suurempaa kuin millään muulla erityisvastuualueella. Taulukko 1. Ikä- ja sukupuolivakioitu itsemurhakuolleisuus yliopistosairaaloiden erityisvastuualueella vuosina 2016 2018 koko Suomeen verrattuna (Lähde: Itsemurhakuolemat Suomessa 2016-2018, THL). 2. Itsemurhakuolleisuus on Etelä-Savon ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien alueella muuta maata korkeampaa Ajanjaksolla 2015-2017 on itsemurhakuolleisuus vähentynyt Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella mutta noussut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Molemmilla alueilla itsemurhakuolleisuus on muuta maata korkeampaa.
5(20) Kuvio 1. Itsemurhakuolleisuus/ 100 000 asukasta kohden vuosina 2015-2017 (sininen 2015, ruskea 2016 ja musta 2017). Sotkanet.fi. 2. Päihdehäiriöiden ja itsemurhayritysten yhteys on hyvin vahva Päihdehäiriöistä ja muista riippuvuussairauksista kärsivät ihmiset ovat itsemurhien suhteen riskiryhmässä. Suomessa lähes puolella itsemurhan tehneistä on ollut alkoholin haitallista käyttöä tai alkoholiriippuvuus, ja lähes viidesosalla se on ollut pääasiallinen itsemurhaan liittyvä diagnoosi (Lähde: Itsemurhien ehkäisyn käypä hoito-suositus). Sairaalassa hoidettu päihdehäiriö suurentaa itsemurhan riskin kymmenkertaiseksi normaaliväestöön verrattuna. Päihdehäiriöiden ja muiden mielenterveyshäiriöiden samanaikainen sairastaminen on itsemurhan tehneillä yleistä. Itsemurhayrityksen jälkeen huumeiden käyttö taas suurentaa itsemurhariskin noin kaksinkertaiseksi muihin itsemurhaa yrittäneisiin verrattuna. Väestötasolla noin 5 % itsemurhista liittyy huumeiden käyttöön. (Lähde: Itsemurhakuolemat Suomessa 2016-2018, THL) Alkoholin käytön määristä ei ole saatavilla aluekohtaista tietoa mutta alkoholin myynti-indikaattori heijastaa alkoholin käyttöä alueella. Etelä-Savon maakunnassa myyntiluvut ovat olleet jo pitkään 10-20 % maan keskiarvoa ja Keski-Suomen myyntilukuja korkeampia. 2019 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella myytiin 8,2 l 100 % alkoholia asukasta kohden ja Keski-Suomessa 6,7 litraa, mikä oli lähes sama kuin maan keskiarvomyynti. Kouluterveyskyselyssä päihteiden käyttöön liittyvät profiilit olivat Essoten ja Keski-Suomen alueella samansuuntaisia koko maan tulosten kanssa. Huomioitavaa on, että COVID 19 -kevät 2020 on eskaloinut perheissä ja heikossa asemassa olevien keskuudessa myös päihteiden käyttöä ja itsemurha-ajatuksia. Tilastotieto tulee valitettavasti kovasti myöhään, jotta asioihin päästäisiin puuttumaan olemassa olevan tiedon perusteella. Keski-Suomessa päihdehuollon avopalveluiden käyttö on pysynyt 2000-luvulla melko tasaisena tai ollut laskusuuntainen ollen alimmillaan vuonna 2016 3,1/1000 asukasta kohti. Kuitenkin vuoden 2016 jälkeen Keski- Suomessa päihdehuollon avopalveluiden käyttö on ollut selvästi kasvusuuntainen ja vuonna 2018 päihdehuollon avopalveluiden käyttäjiä oli jo 6,2/1000 asukasta kohti, mikä tarkoittaa vuoden 2016 tasoon nähden 50 % nousua päihdehuollon avopalveluiden käytön määrässä.
6(20) Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella on 2010 alkaen ollut muuta maata ja Keski-Suomea selvästi enemmän asiakkaita päihdehuollon avopalveluissa. Essoten alueella on myös aikuisten päihdesairauksien (alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla hoidetut) vuoksi muuta maata ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiriä selvästi enemmän hoitojaksoja. Vuonna 2018 hoidettiin sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla Essotessa 4,1, KSSHP:ssä 3,2 ja koko maassa 2,9 potilasta 1000 asukasta kohden. Erot voivat johtua palvelujärjestelmän erilaisuudesta. 3. Mielenterveyshäiriöiden ja itsemurhayritysten yhteys on vahva Komorbiditeetti eli samanaikaissairastavuus muiden mielenterveyshäiriöiden kanssa suurentaa itsemurhayritysten ja -kuolemien riskiä. Essoten alueen ikävakioitu mielenterveysindeksi on 112 ja Keski-Suomen shp:n alueella peräti 120 (Sotkanet, vuoden 2016 tieto). Indeksi kuvastaa vakavien mielenterveyshäiriöiden, kuten psykoosisairauksien, esiintyvyyttä. Indikaattori pohjautuu neljään eri tietolähteeseen ja aineistoon: 1) Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset (Tilastokeskus), 2) psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet (Kela) ja 3) mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet (ETK). Vaikka mielenterveysindeksi on erittäin korkea Keski-Suomessa, ovat mielenterveyshäiriöihin liittyvä sairaalahoito, mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä ja erityiskorvattaviin psyykelääkkeisiin oikeutettujen määrä Essoten alueella kuitenkin selvästi suurempaa kuin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit ovat Essoten alueella korkealla tasolla, samoin kuin lasten ja nuorten erikoissairaanhoitokäyntien määrä mutta Essotessa on aikuisten erikoissairaanhoidon avohoito selvästi Keski-Suomea ja koko maata vähäisempää. Kyseiset tilastolliset erot saattavat johtua palvelujärjestelmien eroista. Vaikka mielenterveys- ja päihdehäiriöillä on yhteys itsemurhiin, ei Itsemurha-ajatusten esiintyminen aina merkitse sitä, että henkilöllä on hoitoa vaativa mielenterveyshäiriö. Toisaalta vakaviinkaan mielenterveyshäiriöihin ei aina liity itsemurha-ajatuksia. Vain 43,7 prosenttia niistä, joilla oli ollut itsemurha-ajatuksia, oli käyttänyt palveluja mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi. Tutkimuksissa on havaittu, että apua hakeneiden osuus on huomattavasti suurempi nuoremmissa kuin vanhemmissa ikäryhmissä (Viertiö ym. 2017). Toimia väestön mielenterveystietoisuuden lisäämiseksi tarvitaan edelleen, ja nuorten lisäksi erityistä huomiota on kiinnitettävä vanhempiin ikäryhmiin, joiden kynnys hakea apua on edelleen korkea. Essoten alueella ikääntyneiden osuus väestöstä on suuri (29 % / 2019) ja kasvaa kymmennen vuoden aikana merkittävästi (36 % / 2030). Alueella on kuntakohtaiset suuret vaihtelut väestörakenteessa, mutta tulevaisuuden mielenterveys- ja päihdepalveluissa ikääntyneiden palvelutarve kasvaa. 4. Fyysinen sairastaminen suurentaa itsemurhayritysten ja itsemurhien riskiä Myös muu fyysinen samanaikaissairastaminen ja vaikeat kiputilaongelmat ovat yhteydessä suurentuneeseen itsemurhayritysten ja kuolemien riskiin. THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna 2016 Essoten alueella 112,6 ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella 107,7. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän yleistä sairausryhmää ml. mielenterveyden ongelmat. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Koska korkea sairastavuus korreloi itsemurhariskiin, alentaa erityisesti runsasta kipua tuottavien sairauksien (syöpä, tules-sairaudet) laadukas hoito myös itsemurhariskiä. Korkea sairastavuus yhdistettynä heikkoon palvelujen saatavuuteen lisää itsemurhariskiä tiettyjen sairauksien kohdalla. Erityisesti Essotessa on ollut jo vuosia vaikea perusterveydenhuollon tilanne.
7(20) 2 Kohderyhmä Hankkeen kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Essoten alueen 1) itsemurhavaarassa olevat riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, 2) itsemurhaa yrittäneet, 3) itsemurhan tehneiden läheiset, 4) julkisella sektorilla ja järjestöissä toimivat sote-ammattilaiset sekä 5) kaikki kuntalaiset. Hanke koostuu kahdesta osaprojektista, joihin osallistuvat kaikki hankkeen toimijat. Ensimmäisen osaprojektin, jossa jalkautetaan Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito Käypä-hoito suositus, LINITY ja puheeksioton interventiot, kohderyhmänä ovat sote-ammattilaiset KSSHPssä, ESSOTEssa, Jyväskylän kaupungissa, SOVATEKissa sekä Jyvskylän ja Mikkelin kriisikeskuksissa. Yhteensä kohderyhmän koko on yli 2000 työntekijää (KSSHP n. 1400 hlö, Essote n. 700 hlö, Jyväskylän kaupunki 50 hlö, Sovatek 60 hlö, Kriisikeskukset 60 hlö). Käypä hoito -suositus jalkautetaan ainakin psykiatriaan, päihdepalveluihin, mielenterveyspalveluihin, sosiaalityöhön, ensihoitoon, päivystykseen sekä koulu ja opiskelijaterveydenhuoltoon. LINITY interventio jalkautetaan itsemurhayrityksiä työssään kohdanneille työntekijöille ja puheeksiottamisen toimintamalli kaikille sote-ammattilaisille, joille herää aavistus tai huoli asiakkaan/potilaan itsemurhariskistä. Toisen osaprojektissa painopisteenä ovat asenteet, varhainen puuttuminen, itsemurhaperheiden lasten asema sekä ammattilaisten työvälineet (psykologinen obduktio, defusing ja debriefing). Tämän osaprojektin kohderymänä on KSSHP:n ja Essoten alueen väestö (yhteensä n. 400.000 asukasta) sekä hankeorganisaatioiden työntekijät mielenterveys- ja päihdepalveluissa, psykiatrialla, sosiaalityössä sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, yhteensä n. 400 työntekijää (KSSHP 200 hlö, Jyväskylän kaupunki 50, Essote 100 hlö, Sovatek 20 hlö, Kriisikeskukset 30 hlö) Hankkeen sidosryhmiä ovat mm. Poliisi, pelastuslaitokset, järjestöt (FinFam, Surunauha, Nuoret Lesket, Viola/Mikkeli, Suvanto, ViaDia, Katulähetys, Ensi- ja turvakodit, Meteli/Keski-Suomi, Suvimäen klubitalo/jyväskylä, VaPePa), seurakunnat, oppilaitokset ja kuntien sivistystoimi. 3 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on estää itsemurhia täsmentämällä ja parantamalla sote-toiminnassa itsemurhavaarassa olevien palvelu- ja hoidon tarpeen arviointia sekä palvelua ja hoitoa liittyen asiakkaiden/potilaiden kohonneeseen itsemurhariskiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Essoten alueella. Tavoitteena on muotoilla malli, missä itsemurhariskin tunnistaminen, asian puheeksi ottaminen, henkilön kohtaaminen, tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen palveluohjaus ja arvointi sekä hoidolliset interventiot palvelisivat korkean itsemurhariskin omavaa henkilöä parhaiten palveluketjun eri vaiheissa. Tavoitteisiin kuuluu myös osaamisen ja yhteistyön lisääntyminen eri palvelutuottajien kanssa ja väestön asenteisiin vaikuttaminen. Hankkeen tavoitteet osaprojekteittain ovat seuraavat: Osaprojekti 1. Kehitetään itsemurhavaarassa olevien, itsemurhaa yrittäneiden tai itsemurhan tehneiden läheisten palveluja näyttöön perustuen sekä tietoperusteisuutta ja tutkimusta vahvistaen. Tavoite 1. Implementoidaan Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito - käypä hoito-suositus terveydenhuollossa ja soveltuvin osin sosiaalihuollossa, järjestösektorilla, koulu- ja oppilashuollossa sekä ed. mainittujen toimintojen johtamisessa. Tavoite 2. Itsemurhaa yrittäneiden hoito on aktiivisesta ja viiveetöntä sekä arviointi on systemaattista. Omaiset ja läheiset huomioidaan kaikessa kehittämistyössä.
8(20) Osaprojekti 2. Vaikutetaan Keski-Suomen ja Essoten alueen väestön ja ammattilaisten asenteisiin ja toimintatapaan itsemurhien ehkäisemiseksi sekä tuetaan yhteisöllisyyttä ja yhteistä vastuuta. Tavoite 3. Itsemurhaan liittyvä stigma vähenee. Tavoite 4. Yleinen tietoisuus itsemurhia ehkäisevistä tekijöistä ja itsemurhavaarassa olevien henkilöiden palveluista lisääntyy väestössä. Tavoite 5. Itsemurha-ajatuksiin puuttuminen on jokaisen asia! Jalkautetaan periaate: Kohtaa- välitä - kuuntele - saata tarvittaessa eteenpäin. Tavoite 6. Perheissä, joissa on tapahtunut itsemurha tai itsemurhayritys, otetaan Lapset puheeksi - menetelmä systemaattiseen käyttöön. 4 Hankkeen toteutus 4.1 Aikataulu 4.2 Toimenpiteet Hankkeen toimenpiteet tavoitteittain ovat seuraavat: Tavoite 1. Implementoidaan Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito - käypä hoito-suositus terveydenhuollossa ja soveltuvin osin sosiaalihuollossa, järjestösektorilla, koulu- ja oppilashuollossa sekä ed. mainittujen toimintojen johtamisessa. Tavoite 2. Itsemurhaa yrittäneiden arviointi on systemaattista ja hoito aktiivista ja viiveetöntä. Omaisten ja läheisten huomioiminen on keskeinen osa palvelua. Toimenpide 1. Koulutetaan henkilöstö Käypä hoito-suosituksen sisältöön ja itsemurhien ehkäisykeinoihin.
9(20) Toimenpide 2. Tehostetaan erityisesti uusien sähköisten näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä itsemurhavaarassa olevien potilaiden hoidossa (e-linity, keinoälyn mahdollisuudet itsemurhien ehkäisyssä). Toimenpide 3. Kehitetään erityisesti mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsivien viiveetöntä palveluihin pääsyä ja laadukasta hoitoa. Toimenpide 4. Selkiytetään palvelutuottajien roolit ja vastuut ja turvataan hoidon jatkuvuus koko palveluketjussa. Toimenpide 5. Vahvistetaan yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden, järjestöjen varhaisen tuen ja muun palvelujärjestelmän välillä. Tavoite 3. Itsemurhaan liittyvä stigma vähenee. Tavoite 4. Yleinen tietoisuus itsemurhia ehkäisevistä tekijöistä ja itsemurhavaarassa olevien henkilöiden palveluista lisääntyy väestössä. Tavoite 5. Itsemurha-ajatuksiin puuttuminen on jokaisen asia! Jalkautetaan periaate Kohtaa- välitä - kuuntele - saata tarvittaessa eteenpäin. Tavoite 6. Perheissä, joissa on tapahtunut itsemurha tai itsemurhayritys, otetaan Lapset puheeksi - menetelmä systemaattiseen käyttöön. Toimenpide 1. Tarjotaan väestölle tietoa mielenterveyden edistämisestä, itsemurhien ehkäisemisen keinoista ja tarjolla olevista palveluista. Toimitaan yhteistyössä kuntien ehkäisevän mielenterveys-, päihde- ja väkivaltayön työntekijöiden sekä vastaavien järjestötoimijoiden kanssa. Toimenpide 2. Otetaan puheeksiottamisen menetelmä kattavasti käyttöön hankeorganisaatioissa. Menetelmää käytetään myös niiden lasten kanssa, joiden perheissä on tapahtunut itsemurha tai ollut itsemurhauhka. Toimenpide 3. Luodaan hankeorganisaatioissa kokemusasiantuntijoiden systemaattinen vertaistukitoimintamalli itsemurhaa yrittäneille ja heidän läheisilleen. Toimenpide 4. Toteutetaan hankeorganisaatioissa itsemurhan tehneen asiakkaan/potilaan kohdalla nk. psykologinen obduktio yhteistyössä potilas- ja asiakasturvallisuudesta vastaavien toimijoiden ja oikeuslääkäreiden kanssa. Toimenpide 5. Varmistetaan hankeorganisaatioissa, että työntekijöiden defusing sekä debriefing toteutuu jokaisen itsemurhan tai itsemurhayritysten jälkeen. 5 Tuotokset, tulokset ja vaikutukset Seuraavassa on esitetty hankkeen tuotokset, tulokset ja vaikutukset tavoitekohtaisesti. Tavoite 1. Implementoidaan Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito - käypä hoito-suositus terveydenhuollossa ja soveltuvin osin sosiaalihuollossa, järjestösektorilla, koulu- ja oppilashuollossa sekä ed. mainittujen toimintojen johtamisessa. Tavoite 2. Itsemurhaa yrittäneiden arviointi on systemaattista ja hoito aktiivista ja viiveetöntä. Omaisten ja läheisten huomioiminen on keskeinen osa palvelua. Tuotos 1. Hanketoteuttajien henkilöstön osaaminen itsemurhien ehkäisyssä ja hoidossa on lisääntynyt. Tuotos 2. Näyttöön perustuvat menetelmät mm. LINITY/ASSIP ja turvasuunnitelma on otettu käyttöön. LI- NITY/ASSIPin e-versio, jota käytetään etäpalveluna, on myös käytössä. On selvitetty keinoälyn mahdollisuudet tunnistaa itsemurhavaarassa olevia henkilöitä.
10(20) Tuotos 3. Itsemurhavaarassa olevien, itsemurhaa yrittäneiden tai itsemurhan tehneiden omaisten palveluketjut ja toimintamallit (ml. palveluohjaus) on kuvattu riskiryhmittäin Keski-Suomen ja Essoten alueella. Tuotos 4. Erityisesti mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsivien palveluihin pääsy on viiveetöntä ja hoito laadukasta. Tulos 1. Hankeorganisaatioissa on korkeatasoinen itsemurhien ehkäisyosaaminen sekä vakiintuneet, yhdenmukaiset ja näyttöön perustuvat toimintamallit. Itsemurhien ehkäisemisessä pyritään käyttämään hyödyksi myös AI algoritmeja. Tulos 2. Keski-Suomen ja Essoten alueen palvelutuottajien palvelut on yhteensovitettu yhdessä sovitun työnjaon mukaisesti. Tulos 3. Mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsivien kohdalla on aina selvitetty itsemurhariski. Asiakas saa itsemurhaspesifiä hoitoa (KH-suositus) muun hoidon rinnalla. Vaikutus. Varhaista tukea ja näyttöön perustuvia arviointeja, hoitoja ja palveluja on tarjolla asiakkaille/potilaille ja heidän läheisilleen riittävästi ja niihin pääsee nopeasti. Itsemurhien sekä itsemurhayritysten määrä vähenee. Tavoite 3. Itsemurhaan liittyvä stigma vähenee. Tavoite 4. Yleinen tietoisuus itsemurhia ehkäisevistä tekijöistä ja itsemurhavaarassa olevien henkilöiden palveluista lisääntyy väestössä. Tavoite 5. Itsemurha-ajatuksiin puuttuminen on jokaisen asia! Jalkautetaan periaate Kohtaa- välitä - kuuntele - saata tarvittaessa eteenpäin. Tavoite 6. Perheissä, joissa on tapahtunut itsemurha tai itsemurhayritys, otetaan Lapset puheeksi - menetelmä systemaattiseen käyttöön. Tuotos 1. Keski-Suomen ja Essoten alueella on järjestetty Studia generalia-tyyppisiä yleisötilaisuuksia aiheesta Miten itsemurhia voidaan ehkäistä ja Mitä on hyvä tietää itsemurhasta. On järjestetty nuorille suunnattu oma some-kampanja (nuorten itsetuhoisuus on lisääntynyt) ja on tavoitettu ikäihmiset omalla viestintäkampanjallaan (ikäihmisten itsemurhat ovat lisääntyneet). Tuotos 2. Sote-henkilöstö KSSHP:ssä, Essotessa, Sovatekissa ja Jyväskylän kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluissa on koulutettu itsemurhia ehkäisevän puheeksioton malliin. Tuotos 3. Vertaistukitoimintamalli on laadittu KSSHP:lle, Essotelle, Sovatekille ja Jyväskylän kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluille. Tuotos 4. Asiakkaan/potilaan itsemurhatilanteessa on kaikille hankeorganisaatioille laadittu psykologisen ruumiinavauksen järjestelmällinen toimintamalli. On lisäksi kehitetty menetelmä, jolla saadaan tieto epäillystä itsemurhasta mahdollisimman nopeasti. Tuotos 5. Työntekijöiden defusing ja debriefing (ml. tilastointi) koulutukset on toteutettu Essotessa, Sovatekissa ja Jyväskylän kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tulos 1. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Essoten alueella on yhteistyössä media-alan ammattilaisten kanssa järjestetty stigmaa vähentävä ja itsemurhia ehkäisevä mediakampanja. Tulos 2. Itsemurhavaaran tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi on otettu käyttöön puheeksioton toimintamalli. Tulos 3. Vertaistukitoiminta on systemaattisessa käytössä yhdessä järjestöjen kanssa tehdyn toimintamallin mukaisesti. Tulos 4. Psykologisen ruumiinavauksen toimintamalli on käytössä hankeorganisaatioissa. On opitaan tunnistamaan, hoitamaan ja palvelemaan paremmin ja korjataan ilmenneitä puutteita.
11(20) Tulos 5. Defusing ja debriefing toteutuvat jokaisen itsemurhan ja vakavan itsemurhayrityksen jälkeen Essotessa, Sovatekissa ja Jyväskylän kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Toteutuksessa on hyödynnetty KSSHP:n ja kriisikeskusten kehittämää toimintamallia. Vaikutus 1. Väestö: Stigma vähenee, tukea haetaan ja saadaan ajoissa (ml. vertaistuki), itsemurhayritysten ja itsemurhien määrä vähenee. Vaikutus 2. Ammattilaiset: Jokainen ottaa vastuuta itsemurhien ehkäisemisestä. Ammattilaiset tuntevat alueellisen palvelujärjestelmän ja osaavat saattaen ohjata asiakkaita/potilaita seuraavalle ammattilaiselle. Ammattilaiset kohtaavat itsemurhaa yrittäneet ja heidän omaisensa inhimillisesti ja vastuuta kantaen. Itsemurhien ja itsemurhayritysten aiheuttama psykologinen kuormitus on hallinnassa. Hoitomenetelmien ja hoitoketjujen vaikuttavuus paranee. Itsemurhayritysten ja itsemurhien määrä vähenee. 6 Hankkeen hallinnointi 6.1 Hankkeen toimijat ja organisoituminen Hanke kattaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Essoten alueen kunnat. KSSHP: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Essote: Mikkeli, Pieksämäki, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Hirvensalmi ja Puumala. Hankeen hallinnoija ja päätoteuttaja on Essote. Hankkeen osatoteuttajia ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki, Sovatek säätiö sekä Jyvässeudun kriisikeskus ja Mikkelin kriisikeskus. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin rooli hankkeessa: hankkeen Keski-Suomen alueen koordinointitehtävä Keski-Suomen alueen hanketoimijoiden osalta itsemurhien ehkäisyn Käypä hoito-suosituksen kouluttaminen kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen defusing ja debriefing toimintamallin jalkauttaminen keinoälyn kehittäminen päätöksenteon tukena itsemurhien ehkäisyssä (tiivis yhteys uuden ASTER-asiakas- ja potilastietojärjestelmän kehittämisessä, jossa KSSHP:llä on merkittävä rooli, Essote on mukana ASTER-hankkeessa) Jyväskylän kaupungin rooli hankkeessa painottuu kokemusasiantuntijuuteen, matalan kynnyksen palveluiden tarjoamiseen sekä tarpeiden tarkentamiseen kentältä käsin. Kriisikeskus Mobile ja Mikkelin kriisikeskuksen rooli: LINITY intervention ja puheeksiottamisen koulutus ja toimintamallien jalkauttaminen Kriisikeskusosaamisen laajentaminen yhteistyökumppaneille Sovatek säätiön rooli hankkeessa: itsemurhariskissä olevien ja itsemurhaa yrittäneiden päihdehäiriöisten hoidon ja hoitoketjun kehittäminen stigman vähentäminen ko. riskiryhmässä vertaistoiminnan kehittäminen
12(20) Essotella on hankkeen toteutuksesta vastaamisen lisäksi kokonaisvastuu viestinnästä; hankkeen sisäinen ja ulkoinen viestintä ja hankkeeseen liittyvät mediakampanjat. Valtionavustuksen määrät hanketoimijoittain Keski-Suomen sairaanhoitopiirille siirrettävä valtionavustuksen määrä on 252.819. Jyväskylän kaupungille siirrettävän valtionavustuksen määrä on 62.800 Sovatekille siirrettävän valtionavustuksen määrä on 224.590 Kriisikeskus Mobilelle siirrettävän valtionavustuksen määrä on 66.640 Mikkelin kriisikeskukselle siirrettävän valtionavustuksen määrä on 66.640. Essoten valtionavustuksen määrä on 411.693. Yhteensä haettavan valtionavustuksen määrä on 1.085.382 kokonaiskustannusten ollessa 1.356.678. Omavastuuosuudet (20%) tekevät yhteensä 271.296. Ohjausryhmä ja projektiryhmät Hankkeen ohjausryhmä koostuu ed. mainittujen organisaatioiden vastuuhenkilöistä. Molemmille alueille perustetaan alueelliset projektiryhmät, joiden työtä koordinoi hallinnoijan projektipäällikkö. Hankkeen toimijoiden esittäytyminen ja rooli itsemurhien ehkäisyohjelmassa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian palvelualue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on kuntayhtymä, jonka omistaa 21 keskisuomalaista kuntaa. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on suurin ei-yliopistollinen sairaanhoitopiiri ja se tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita Keski-Suomen alueella. Lisäksi Keski-Suomen Seututerveyskeskus toimii sairaanhoitopiirissä liikelaitoksena ja tuottaa perusterveydenhuollon palvelut kahdeksan kunnan alueella (Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi, ja Toivakka). Sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon toiminta jakautuu kuuteen palvelualueeseen, joista yksi on psykiatrian palvelualue. Psykiatrian palvelualueen toiminta perustuu vaikuttaviin hoitomuotoihin lain ja asetusten sekä Käypä hoito -suositusten mukaisesti, jonka lisäksi koulutus ja tutkimus ovat aktiivinen osa palvelualueen toimintaa. Potilaan hoito perustuu potilaan tutkimiseen, diagnostiikkaan ja vaikuttaviin hoito- ja kuntoutusmuotoihin potilasta vastuuttaen, osallistaen ja tukien. Potilaan läheiset ja kokemusasiantuntijat ovat osa hoitoprosessia. Psykiatrian palvelualue sisältää kolme erikoisalaa: lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria ja psykiatria (sisältäen myös ikäihmisten psykiatriset palvelut). Psykiatrian palvelualue vastaa maakunnallisesti erikoistason lastenja nuorisopsykiatrian avohoidosta, lasten-, nuorisopsykiatrian ja psykiatrian päivystyksestä, nuorisopsykiatrisesta ja psykiatrisesta osastohoidosta, tehostetusta avohoidosta hoitomallien mukaisesti, erikoisalakohtaisista konsultaatioista sekä psykiatrisesta palveluasumisesta. Psykiatrian palvelualue tuottaa ympärivuorokautista (24/7) psykiatrista päivystystoimintaa (psykiatrian akuuttityöryhmä) Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystyksessä arvioiden mm. itsetuhoisesti käyttäytyvien potilaiden hoito- ja palvelutarvetta. Itsetuhoisuuteen liittyvät palvelut sisältyvät psykiatrian palvelualueen kaikkien erikoisalojen prosesseihin tehostetuissa hoitomalleissa, osastohoidossa, koulutuksessa sekä konsultaatiotoiminnassa. Konsultaatiotoiminta sisältää erikoissairaanhoitotasoisen psykiatrin konsultaation ja moniammatillisen psykiatrisen konsultaation monikanavaisesti toteutettuna maakunnallisille yhteistyökumppaneille. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hanketyöntekijä toimii Keski-Suomen alueen hankekoordinoijana. Psykiatrian palvelualueen rooli hankkeessa painottuu konsultaatiotoiminnan ja koulutuksellisen toiminnan sekä psykiatrisen palvelutarpeen arvioinnin kehittämiseen. Lisäksi psykiatrian palvelualueella keskitytään tehostettujen hoitomallien toiminnan sekä osastohoidon kehittämiseen Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrit-
13(20) täneiden hoito Käypä hoito -suosituksen mukaiseksi. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden ja potilaiden läheisten kanssa painottaen lasten tilannetta. Psykiatrian palvelualue osallistuu lisäksi itsemurhiin liittyvän stigman vähentämiseen väestön ja ammattilasten tasolla. Jyväskylän kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Jyväskylässä perustason mielenterveys- ja päihdepalveluista vastaavat 1.5.2020 alkaen Jyväskylän kaupungin terveysasemat. Aiemmin, vuonna 2011, Jyväskylän kaupunki oli siirtänyt aikuispsykiatrian avohoidon, psykiatrisen palveluasumisen ja päihdehuollon erityispalvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestettäväksi. Vuonna 2013 myös päihdehoitajatoiminta siirtyi sairaanhoitopiirille. Psykiatrien määrän väheneminen, lisääntyneet mielenterveys- ja päihdehäiriöt ja häiriöiden hoidon kustannukset ovat kuitenkin olleet perusteluja sille, että järjestämisvastuu on siirretty takaisin Jyväskylän kaupungille. Siirron tavoitteena on mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä pitkäkestoisten tai lievien psykiatristen sairauksien hoidon ja kuntoutuksen lisääminen perustasolla. Perustasolle hoidettavaksi ovat siirtyneet lievät ja keskivaikeat, stabiilissa tilanteessa olevat mielenterveyspotilaat kaikista diagnoosi-ryhmistä. Osa siirtyvistä potilaista on saanut erikoissairaanhoidon tarjoaman hoidon, jonka jälkeen tarve on enää seurannalle tai harvajaksoiselle tuelle. Hoidon nopea aloitus ilman jonotusta sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen integrointi terveyspalveluihin vahvistettuna sosiaalityön panoksella ovat muutoksen keskiössä. Tavoitteena on myös lisätä matalan kynnyksen asiointia, nopean vasteen hoitoa ilman lähetteitä, tarjota sähköisiä kanavia palveluun sekä moniammatillista vastaanottoa. Mielenterveyshäiriöiden lisäksi Jyväskylän kaupungin terveysasemilla on myös mahdollisuus päihde- ja depressiohoitajien palveluihin. Terveysasemien päihdehoitajat tarjoavat ohjausta, neuvontaa ja hoitoa päihteisiin liittyvissä kysymyksissä kaikille täysi-ikäisille kuntalaisille. Tarvittaessa päihdehoitaja ohjaa muihin hoitopaikkoihin, esimerkiksi Sovatek-säätiön päihdelääketieteen hoito- ja tutkimuskeskukseen, mikäli potilas tarvitsee erikoissairaanhoitotasoista päihdepsykiatrista palvelua. Näistä lähtökohdista tarkasteltuna on tärkeää, että KSSHP:n lisäksi myös Jyväskylän kaupunki on mukana tässä Itsemurhia ehkäisevässä hankkeessa. Sovatek säätiö, Jyväskylä Sovatek säätiön päihdelääketieteen hoito- ja tutkimuskeskus toteuttaa erikoissairaanhoidon tasoista päihdepsykiatrista tutkimusta ja hoitoa Jyväskylässä. Päihdelääketieteen hoito- ja tutkimuskeskuksessa toimii yhdessä päihdelääketieteen poliklinikka ja 15 paikkainen päihdelääketieteen osasto. Hoito- ja tutkimuskeskuksen hoidollista toimintaa johtaa ylilääkäri, jolla on psykiatrian erikoislääkärin ja päihdelääketieteen erityispätevyys. Päihdelääketieteen hoito- ja tutkimuskeskuksessa asioivilla potilailla on ongelmia päihteiden käytön kanssa tai muu riippuvuussairaus, kuten peliriippuvuus. Erikoissairaanhoitotasoista hoitoa vaativa huumeiden tai alkoholin ongelmallinen käyttö on suurin hoitoon hakeutumisen syy. Keskuksessa toteutetaan myös Jyväskylän seudun opioidikorvaushoito, joten isolla osalla potilaista on todettu myös pitkäaikainen opioidiriippuvuus. Osalla potilaista on todettu vain päihdehäiriö mutta ns. kaksoisdiagnostiikkapotilailla on päihdeongelman lisäksi usein myös jokin muu diagnosoitu tai vielä diagnosoimaton psykiatrinen häiriö. Jossain tapauksissa potilaalla on todettu päihdehäiriön ja samanaikaisen muun psykiatrisen häiriön lisäksi vaikea somaattinen ongelma, kuten krooninen kipu. Päihdelääketieteen poliklinikalla järjestetään pääasiassa potilaiden hoidontarpeen arvioita, tehdään päihdepsykiatrisia arvioita ja tutkimusta, suunnitellaan hoitoa ja kuntoutusta, toteutetaan päihdekuntoutusta avohoidollisesti ja moniammatillisesti niin yksilö- kuin myös ryhmämuotoisesti sekä toteutetaan korvaus-
14(20) hoidon lääkehoitoa. Päihdelääketieteen osastolla toteutetaan huume- ja alkoholivieroituksia, tehdään päihdepsykiatrista arviointia ja tutkimuksia sekä suunnitellaan moniammatillisesti jatko- ja avohoitona toteutettavaa päihdekuntoutusta ja toteutetaan päihdekuntoutusta osasto-olosuhteissa. Päihdelääketieteen osastolla toteutetaan myös korvaushoidon aloitukset ja niiden hallitut alasajot. Sovatek-säätiön päihdelääketieteen hoito- ja tutkimuskeskuksen potilailta (92 potilasta) sekä matalan kynnyksen hankkeiden asiakkailta (18 asiakasta) kartoitettiin hankehakemuksen valmistelun tiimoilta asiakaskyselyn avulla itsemurhaan liittyvien ajatuksien, suunnitelmien ja tekojen yleisyyttä. Kyselyn perusteella 45% kyselyyn vastanneista on jossain elämänsä vaiheessa yrittänyt tehdä itsemurhan. Kyselyn tekohetkellä 39% on ajatellut itsensä tappamista, muttei kuitenkaan aio tehdä sitä. Selkeitä itsemurhasuunnitelmia kyselyn perusteella on vastanneista 2%:lla. 5% vastanneista vastasi aikovansa tappaa itsensä, kun siihen tulee mahdollisuus. Kyselyn tulosta voidaan tulkita monen tapaa, mutta selvää on ainakin se, että miltei puolet poliklinikalla asioivista potilaista on yrittänyt itsemurhaa ja kyselyn perusteella myös itsemurhaan liittyvät ajatukset ovat melko yleisiä. Kyselyn tuloksien perusteella voidaan esittää hypoteesi siitä, että vaikka moni riskiryhmässä oleva potilas on yrittänyt itsemurhaa, niin erikoissairaanhoitotasoisen päihdehoidon tai supportiivisen tuen piirissä ollessa ainakin varsinaiset itsemurhasuunnitelmat ovat vähäisiä. Tämän hypoteesin perusteella hyvän päihdehoidon piiriin pääseminen ja palvelupolun sujuvuus näyttäytyy tärkeältä. Kyselyn perusteella nähdään myös se, että erikoissairaanhoitotasoisen päihdehoidon piirissä olevilla esiintyy melko yleisesti itsetuhoisia ajatuksia. Tässä aineistossa (n=110) noin 5% vastasi, että aikoo tehdä itsemurhan, kun siihen tulee mahdollisuus. Oleellista on myös se, että aikaisempi itsemurhayritys merkitsee liki 40-kertaista itsemurhariskiä, joten puolella hoito- ja tutkimuskeskuksen sekä matalan kynnyksen asiakkailla täyttyy riippuvuussairauden lisäksi myös tämä riskitekijä. (lähde: Itsetuhoisen potilaan arviointi, DUODECIM, 2013;129(8):881-5) Hankkeen tarve on noussut esille myös Sovatek-säätiön matalan kynnyksen toiminnoissa. Matalalla kynnyksellä päihdeasiakkaita kohdataan Sovatek-säätiön Visiitti terveysneuvontapalvelussa Jyväskylän ja Hankasalmen suonensisäisesti huumeita käyttäville, Etsivässä nuorisotyössä sekä Sovatek-säätiön järjestölähtöisen toiminnan Olohuone-, Tukialus-, Palvelupartio- ja Mahdollisuus-hankkeissa. Visiitin, Tukialuksen, Olohuoneen ja osin myös Palvelupartion asiakkaat ovat enemmän tai vähemmän päihtyneitä kohtaamisissa. Essote, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö Etelä-Savon sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymän (Essote) muodostavat Mikkelin seudun kunnat (Mikkeli, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala) ja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri. Essote järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut näille kunnille, lukuun ottamatta työterveys- ja ympäristöterveydenhuoltoa. Pieksämäen kaupungille ja Joroisille kuntayhtymä järjestää erikoissairaanhoidon. Mielenterveys- ja päihdepalvelut kuuluvat Essotessa hallinnollisesti terveyspalvelujen palvelualueeseen ja aikuissosiaalityö perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelualueeseen. Mielenterveys- ja päihdepalvelut on organisoitunut avopalveluihin sekä asumis- ja laitospalveluihin. Avopalveluihin kuuluvat mielenterveys- ja päihdevastaanotot kunnissa, mukaan lukien psykiatrian yksiköt ja toiminnallinen kuntoutus. Asumis- ja laitospalveluihin kuuluvat psykiatrinen osastohoito Mikkelissä, päihdelaitoshoito sekä mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut (ostopalveluna). Mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoidossa toimii eri työryhmiä (esimerkiksi psykoosityöryhmä, vanhuspsykiatrian työryhmä, yleissairaalapsykiatria, toiminnallinen kuntoutus, psykososiaalinen kuntoutus sekä VINKKI terveysneuvontapiste), niin peruspalveluissa kuin erikoissairaanhoidossa. Perustason palveluihin asiakas voi tulla joko oman yhteydenoton kautta tai lähetteellä.
15(20) Riippuvuusvastaanotto palvelee erilaisissa riippuvuusongelmissa (mm. alkoholiriippuvuus, huume - ja lääkeriippuvuudet). Riippuvuusvastaanotto arvioi ja toteuttaa näihin liittyvää hoitoa (ml. korvaushoito). Riippuvuusvastaanotolle potilas voi hakeutua joko itsenäisesti tai lähetteellä. Riippuvuusvastaanoton toimintaa on myös jalkautuva päihdetyö (esim. kotona toteutettavat alkoholikatkot). Akuuttityöryhmä toimii Mikkelin keskussairaalassa osana monitoimijapäivystystä viikon jokaisena päivänä kahdessa vuorossa. Akuuttityöryhmä tekee hoidontarpeen arviota päivystyksellisissä sekä akuuteissa mielenterveydellisissä ongelmatilanteissa ja tarjoaa myös lyhytaikaista avohoitoa. Psykiatrisen sairaanhoitajan työparina toimii usein sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijä. Myös sosiaali- ja kriisipäivystys toimii osana monitoimijapäivystystä 24/7-periaatteella keskussairaalan päivystyksen tiloissa. Sosiaali- ja kriisipäivystys tarjoaa tukea sosiaalisen hädän keskellä. Ydintoimintaa ovat lähisuhdeväkivaltatilanteet, lastensuojelun tarve ilman hoitoa ja huolenpitoa jääneen lapsen osalta, vanhempien kykenemättömyys huolenpitoon sekä akuutit kriisitilanteet. Tässä hankkeessa Essoten vahvuus on siinä, miten Mikkelin kriisikeskuksen, Essoten akuuttityöryhmän ja monitoimijapäivystyksen palveluketju on järjestetty mm. itsemurhayrityksen tai itsemurhan kohdalla. Nuorisopsykiatrian vastaanotto tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja 13 18- vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen erilaisissa nuoruusiän psyykkisissä ongelmissa. Vastaanotto toimii yhteistyössä perusterveydenhuollon, nuoren läheisten, koulu- ja sosiaalitoimen sekä tarvittaessa muiden nuorten asioita hoitavien tahojen kanssa. Vastaanoton osana toimii nuorten moniammatillinen Välkkäri -työryhmä, joka tarvittaessa jalkautuu opiskelija- ja perusterveydenhuollon ja muun avohoidon tueksi. Myös Ohjaamo, jonka palvelut on tarkoitettu 13-29-vuotiaille, toimii nuorten moniammatillisena kohtaamispaikkana ja tarjoaa tukea erilaisissa elämäntilanteissa. Essoten psykiatrisen sairaalahoidon osastot sijaitsevat toistaiseksi, ennen kuin uusi Mielen- ja kuntoutuksen talo valmistuu Mikkelin keskussairaalakampukselle 2022 lopussa, Moision sairaalassa. Sairaalassa on kolme aikuispsykiatrian osastoa ja yksi nuorisopsykiatrinen osasto. Aikuispsykiatrisen osastot poikkeavat hieman profiililtaan toisistaan. Nuorisopsykiatrisella osastolla hoidetaan psykiatrista sairaalahoitoa tarvitsevia 13 17-vuotiaat nuoria. Essoten päihdehoitoyksikkö toimii Moision sairaalassa. Päihdehoitoyksikkö tarjoaa alkoholiongelmaiselle ja muille päihderiippuvaiselle katkaisuhoitoa elektiivisesti. Ohjautuminen tapahtuu ensisijaisesti terveydenhuollon yksiköstä kun somaattinen tilanne sen sallii tai riippuvuusvastaanoton kautta. Essoten päihdehoitoyksikkö (10ss) muuttuu päihdepsykiatrian osastoksi syksyn 2020 aikana. Uusi päihdepsykiatrian osasto on erikoissairaanhoidon osasto, jossa hoidetaan riippuvuusvastaanotolta ohjattujen ja akuuttien alkoholikatkojen (vaikeat vieroitusoireet/ alkoholideliriumuhka) lisäksi vaativampia päihdehoitoja, kuten esimerkiksi vaativampia huumevieroituksia ja päihdepsykooseja sekä akuuttia alkoholikatkaisua vaativia sekapäihdekäyttäjiä. Essoten aikuissosiaalityössä kohdataan paljon asiakkaita, joilla on todettavissa päihde- ja/tai mielenterveyden ongelmia. Nämä näkyvät ja vaikuttavat asiakkaan jokapäiväiseen selviytymiseen niin työllistymisen kuin terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Asiakastyössä kohdataan myös tätä kautta itsemurhan tehneiden perheitä ja läheisiä.
16(20) Näissä kaikissa palveluissa eri alan ammattilaiset kohtaavat päivittäin työssään itsemurhaa yrittäneitä tai itsemurhan tehneiden läheisiä. Hankkeen tarve on noussut ammattilaisilta: Essoten alueella tarvitaan yhtenäinen toimintamalli, henkilöstön koulusta sekä tiedotusta, jotta itsemurhia voidaan ennaltaehkäistä. Kriisikeskus Mobile, Jyväskylä ja Mikkelin kriisikeskus Kriisikeskus Mobilessa ja Mikkelin kriisikeskuksessa tehdään järjestölähtöistä kriisityötä. Järjestölähtöisellä kriisityöllä tarkoitetaan mm. matalan kynnyksen/kynnyksetöntä kriisiauttamista, ajanvarauksettomuutta, palveluiden maksuttomuutta asiakkaille sekä myös mahdollisuutta asiakkaan anonyymiyteen. Kriisikeskukset täydentävät osaltaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä muiden verkostotoimijoiden (mm. eri viranomaiset, järjestöt ja säätiöt) työtä. Kriisikeskusten yhteistyötahoina kriisityön näkökulmasta toimivat julkisten sote-ammattilaisten lisäksi eri sotejärjestöt (mm. Nuoret lesket ry, Surunauha ry, FinFami ry). Mikkelin seudun mielenterveysseura ry/mikkelin kriisikeskus ja Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry/kriisikeskus Mobile ovat mukana myös MIELI ry:n itsemurhien ehkäisyn hankehaussa. Ehkäisevällä mielenterveystyöllä kriisikeskustyön kautta vaikutetaan merkittävästi mm. siihen, että kun vaikeissa elämäntilanteissa/kriisitilanteissa ja traumaattisissa kriiseissä saa apua ja tukea vaikutetaan mm. itsemurhien vähenemiseen ja tehdään vaikuttavaa työtä niin yksilö-, verkosto- kuin myös yhteiskunnallisella tasolla. Kriisikeskus Mobile on Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry:n ylläpitämä matalan kynnyksen kriisikeskus, jonka toiminnan rahoittavat Keski-Suomen kunnat (82 %) sekä Stea (18 %). Kriisikeskus Mobileen (23 kuntaa) voi olla yhteydessä 24 h erilaisissa kriisitilanteissa ja jo nykyisellään toiminta suhteellisen tunnettua matalan kynnyksen toimintaa. Vuonna 2019 kriisikeskuksen asiakastilanteista tilastointimerkintöjen mukaan 201 asiakasta oli sanonut, ettei aio satuttaa itseään/tehdä itsemurhaa - yhden itsemurhan ehkäisy merkitsee inhimillisten seikkojen lisäksi taloudellisesti noin kahden miljoonan euron säästöä (Kriisikeskusjohtajien työkokous 28.3.2019 KUMAJA-materiaali). Vuonna 2019 Kriisikeskuksen tuen piirissä oli 50 itsemurhan tehneen läheisiä - itsemurhan tehneistä kaksi oli alaikäistä. Vuoden 2020 tilastomerkintöjen (22.6.2020 saakka) mukaan 168 asiakasta on sanonut, ettei aio satuttaa itseään/tehdä itsemurhaa. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on tapahtunut yli 155 % kasvu itsetuhoisissa yhteydenotoissa. Tammi-kesäkuun 2020 aikana kriisikeskus on tukenut 33 itsemurhan tehneen läheisiä kriisityöstä. Kriisikeskus Mobilen asiakasyhteydenotoissa on jo vuosittain käynyt esiin, että itsetuhoisen henkilön palveluohjaus on puutteellista, mielenterveyspalveluiden saaminen koetaan riittämättömäksi ja mm. että henkilökunnan vaihtuvuus ja aikojen saaminen palveluihin on vaihtelevaa. Erityisesti ns. koronakevät 2020 on vaikeuttanut palveluissa ohjautumista, palveluiden tavoitettavuutta sekä aikojen/avun saantia. Mikkelin kriisikeskus on Mikkelin Seudun Mielenterveysseura ry:n ylläpitämä matalan kynnyksen kriisikeskus, jonka toimintaa rahoittaa Stea 68%, ESSOTE 25% ja Pieksämäen kaupunki 7%. Toiminta kattaa kaikki ESSOTE -alueen 7 kuntaa ja Pieksämäen kaupungin. Kriisikeskus toimii kiinteästi ESSOTEn monitoimijapäivystyksen kanssa yhteistyössä. Kriisin kohdanneet asiakkaat, jotka ovat asiakkuudessa päivystykseen, ohjataan tarvittaessa jatkotyöskentelyyn kriisikeskukseen. Mikkelin kriisikeskus on osa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n valtakunnallisen kriisipuhelimen ja verkkokriisityön koordinaatiota. Itsemurhavaarassa olevat asiakkaat, itsemurhaa yrittäneet, heidän omaiset ja läheiset sekä itsemurhan tehneiden omaiset ja läheiset ovat osa kriisikeskuksella kohdatuista asiakkaista. Kriisikeskus järjestää vuosittain ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä itsemurhan kautta omaisensa tai läheisensä menettäneille henkilöille.
17(20) 6.2 Resurssit Onnistuakseen hanke tarvitsee 8,8 työpanoksen vuodessa, ajanjaksolla 10/2020-12/2022. Resurssi jakautuu seuraavasti: Essote 3,65 htv, KSSHP 2,45 htv, Sovatek 1,2 htv, Jyväskylän kaupunki 0,5 htv ja molemmat kriisikeskukset 0,5 htv. Yhteensä koko hankkeeseen sidotut hanketyöntekijöiden resurssit ovat 19,1 htv. Pääsääntöisesti hankkeeseen osoitetaan olemassa olevien työntekijöiden työaikaa, jotta hankkeen tulokset ja vaikutukset tulevat osaksi toimintaa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Työpanoksen siirto hankkeelle on n. 6htv. Yhteensä hankkeen resurssit ovat n. 25 htv. Hankkeessa käytetään toteuttajien olemassa olevia tiloja. Hankkeessa toimivat Jyväskylän ja Mikkelin kriisikeskusten vapaaehtoistyöntekijät, n. 25 vapaaehtoista kummassakin organisaatiossa. 6.3 Viestintä Hankkeen pääviesti on, että itsemurhia voidaan ehkäistä, kuten voidaan ehkäistä somaattisia sairauksiakin. Itsemurha tai sen yritys johtuu psyykkisestä kivusta, joka on rinnastettavissa somaattiseen, voimakkaaseen kipuun. On sanottu, että itsemurha-sana tulisi mainita niin monta kertaa, että se ei enää aiheuta kuulijoissa erityistä emotionaalista reaktiota. Viestinnässä tulee ymmärtää, että yksilötasolla itsemurhiin ei kuitenkaan ole olemassa helppoja selityksiä ja siksi yksinkertaisuuksia on syytä varoa. Hankkeen slogan Aavista, puutu ja uskalla auttaa on osoitettu sekä väestölle että ammattilaisille. Varhainen puuttuminen ja jokaisen vastuu ovat keskeisessä korostettavassa roolissa hankkeen viestinnässä. Viestinnän kohderyhmät ja kanavat ovat 1) Keski-Suomen ja Essoten alueen väestö n. 400 000 henkilöä o Asennemuutos, stigman vähentäminen, jokaisen vastuu itsemurhien ehkäisyssä o Viestintäkanavina ovat Hankkeen verkkosivusto, josta matalan kynnyksen yhteydenottomahdollisuus Mikkelin kriisikeskukseen (yöaikana sosiaali- ja kriisipäivystykseen Essotessa) ja Mobile kriiskeskukseen Keski-Suomen alueella Hankkeen sosiaalisen median kanavat erityisesti nuorten kohderyhmälle Mediatila mm. tv, lehdistö,radio tm. maksettu verkkomainonta Palveluasumisen yksiköiden tapahtumat ja tilaisuudet erityisesti ikäihmisten kohderyhmälle 2) Hankeorganisaatioiden työntekijät, jotka ovat hankkeen välittömässä vaikutuspiirissä, yli 2000 henkilöä o Hankkeen yleinen sisäinen viestintä, ml. hankkeeseen motivointi ja sitouttaminen o Ammattilaisten itsemurhaa ehkäisevien työkalujen käyttöönoton tukeminen vuorovaikutteisen viestinnän keinoin, painotetusti digitaalisissa ympäristöissä, esim. Teams -ympäristöt o Ammattilaisten koulutus voidaan toteuttaa digitaalisessa avoimessa oppimisympäristössä, esim. Teamsissa Viestintäkanavana käytetään pääasiallisesti O365-ympäristöä Lisäksi tapahtumat ja tilaisuudet
18(20) Aikataulu Hankkeen alussa 2020 syksyllä verkkosivuston toteutus ja viestinnän kumppanin kilpailuttaminen ja valinta, Teams-ympäristön rakentaminen ja viestintäryhmän kokoaminen ja työn aloittaminen viestintäsuunnitelman tarkentamisella. o o o o o o o 2021 Q1 hankeen mediakampanjan strategian ja operatiivisen toteutuksen suunnittelu riskiryhmittäin kohdentaen, kampanjan mittariston rakentaminen, koulutusten aloittaminen (poislukien Sairaala Nova, jossa koulutukset aloitetaan vasta Q3-Q4). Q2 mediakampanjan lanseeraus ja jatkuva kehittäminen. Q3 ja Q4 kampanjan ajoa ja koulutusten jatkamista vuorovaikutteisesti ja osallistavasti vertaistukea hyödyntäen, väliarvio hankkeen tavoitteiden toteutumisesta ja jatkotoimenpiteiden suunnittelu. 2022 Q1 Interventioiden jalkauttaminen, mediakampanja jatkuu, koulutukset jatkuvat Q2 jalkauttaminen ja mediakampanja jatkuu Q3 uusien toimintamallien kuvaukset ja laajemman kohderyhmän sitouttaminen uusiin toimintamalleihin, mediakampanjan päättäminen Q4 tulosten analysointi, johtopäätösten tekeminen, hankkeen päättymisen jälkeisistä toimista sopiminen Vastuuhenkilöt Päätoteuttaja Essoten strateginen vastuu viestinnästä on Emma Klénillä, joka toimii myös Etelä-Savon sotemaakuntauudistuksen viestintäkoordinaattorina. Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä yhteistyökumppanina on Emma Laakkonen. o o Sisäinen: Teams-ympäristön rakentaminen, kehittäminen ja ylläpito hankkeen tarpeiden mukaiseksi Ulkoinen: Ison kuvan hahmottaminen, hankkeen tavoitteiden näkymisen varmistaminen ulkoisessa viestinnässä, ulkoisen mainostoimistokumppanin ohjaaminen ja tehtävänjako Operatiivinen vastuu monipuolisella mainostoimistokumppanilla, joka kilpailutetaan 2020. Kumppanin digija sometiimi sisäistetään ostopalveluna osaksi hankkeen viestintää.