1 MIKSI KANNATTAA OPISKELLA TERÄSRAKENTEITA Professori Mikko Malaska Rakennesuunnittelu, Koulutusdekaani (1.1.2014 alk.) Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto
2 TERÄSOSAAMINEN TYÖLLISTÄÄ Tällä hetkellä teräsrakentamisen opiskelu kannatta Osaaja työllistyy hyvin Ala tarjoaa vaativia ja mielenkiintoisia kohteita Tehokas väylä kansainväliseen toimintaan Monipuoliset uramahdollisuudet Terästeollisuus Rakennustuoteteollisuus Rakennesuunnittelu Teräsrakentaminen
3 ENTÄPÄ TULEVAISUUS Kuka tietää miten osaajatarve ja opiskelupaikkojen tulevaisuus tulee toteutumaan Miten tulevaisuuden halutaan toteutuvan Kuka päättää miten koulutusta ja koulutusmahdollisuuksia kehitetään Mitkä tekijät ohjaavat kehitystä Kannattaako teräsrakenteita opiskella tulevaisuudessa
TERÄSRAKENTEIDEN KOULUTUS 2013 (RAKENNUS- JA KONETEKNIIKKA) 4 DI- ja insinöörikoulutuksesta vastaavat Yliopistot (4 kpl) ja Ammattikorkeakoulut (n. 20 kpl) Koulutuksen tehtäväjakoa ja sisältöä voidaan arvioida useilla mittareilla: OKM (rahoitusta ohjaavat indikaattorit) Ympäristöministeriö (lainsäädäntö, kelpoisuusvaatimukset) Yliopistot ja korkeakoulut (tehtävänjako ja yliopistojen profiloituminen) Elinkeinoelämä ja teollisuus (opetuksen lisäresurssien rahoitus) Yliopistot 2013 Oulu Tampere Lappeenranta Helsinki
5 KOULUTUKSEN TEHTÄVÄNJAKO - OKM Opetus- ja kulttuuriministeriön määritelmän mukaisesti korkeakoulut vastaavat monipuolisesti yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin. Yliopistot vastaavat tieteellisestä tutkimuksesta ja siihen perustuvasta opetuksesta Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on työelämäläheinen opetus ja aluevaikuttavuus sekä näitä tukeva tutkimus- ja kehittämistoiminta Määrittelee rahoitusperusteet Vaikuttaa opetuksen sisältöihin ja laajuuteen
6 SUUNNITTELIJAN KELPOISUUS - YM Tällä hetkellä suunnittelijan kelpoisuuden arviointiin liityvät vaatimukset on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman Osassa A2 (asetustaso) Uuden esityksen mukaan suunnittelijan kelpoisuusvaatimukset tullaan esittämään 1.1.2014 alkaen Maankäyttö- ja rakennuslaissa 120 e Vaikuttaa suunnittelijoiden tutkintovaatimuksiin ja oppimääriin
7 SUUNNITTELIJAN TUTKINTOVAATIMUKSET Lakiehdotus HE 147/2013 vp (http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130147.pdf) Erittäin vaativat suunnittelutehtävät - AA.. erittäin vaativassa suunnittelutehtävässä edellytettäisiin soveltuvaa rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettua ylempää korkeakoulututkintoa. Vaativat suunnittelutehtävät -A.. vaativassa suunnittelutehtävässä rakennus- tai erityissuunnittelijalla tulisi olla kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto.. Koulutuksesta vastaa Yliopistot AMK: Ylempi AMK-tutkinto AMK Ottavatko yliopistot tehtäväkseen suunnittelijakoulutuksen?
8 SUUNNITTELIJAN OPPIMÄÄRÄVAATIMUKSET Erittäin vaativat suunnittelutehtävät - AA Rakenteiden mekaniikka 21,0 op (24,0 op) Teräsrakenteiden suunnittelu 10,5 op (12,0 op) Vaativat suunnittelutehtävät -A Rakenteiden mekaniikka 15,0 op Teräsrakenteiden suunnittelu 7,5 op Mitä yliopisto- ja korkeakoulututkintojen tulisi kattaa? Toteutuvatko vaatimukset tulevissa opetusohjelmissa? Kuka vastaa ja rahoittaa mahdolliset täydentävän opetuksen tarpeet? Rakenteiden mekaniikka Mekaniikka Stabiilius Plastisuus Elementtimenetelmät Murtumismekaniikka Värähtelymekaniikka Suunnittelu Teräsrakenteet Liittorakenteet Valmistustekniikka Valmistustekniikka Materiaalitekniikka Tuotantotekniikka Hitsaustekniikka
9 YLIOPISTOT PROFILOITUVAT Yliopistojen tehtävien kansallisella jaolla ja erikoistumisella halutaan vähentää toiminnan päällekkäisyyttä Yliopistot sopivat keskenään eri yliopistojen painoaloista Valtion rahoitus suunnataan näille painoaloille Miten erikoistumiseen ja painoaloihin liittyvissä päätöksissä otetaan huomioon suunnittelijakoulutus? Ketkä/kuka vastaa jatkossa teräsrakenteiden koulutuksesta? Vastaako koulutuksen volyymi elinkeinoelämän ja teollisuuden tarvetta?
10 YLIOPISTON PERUSRAHOITUS PIENENEE Opetuksen perusrahoitus kattaa enää vain osan opettajan palkasta Toinen puoli on katettava ulkopuolisella rahoituksella Opetuksen jatkuminen yliopistossa edellyttää siis jatkuvaa ulkopuolista lisärahoitusta Riittääkö alan tarjoama koulutuksen kehittämiseen ja tutkimukseen suunnattu rahoitus kaikille niin, että voidaan turvata opetuksen jatkuvuus riittävässä laajuudessa? Riittämätön rahoitus voi hävittää viimeisetkin jäljellä olevat opettajaresurssit!
11 ELINKEINOELÄMÄN JA TEOLLISUUDEN KANTA Yliopistojen ja korkeakoulujen strategioita uusitaan suhteellisen harvoin ja nyt tehtävät päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen Tänä vuonna aloittaneet tulevat markkinoille 2018. Tarve 2018? Ovatko elinkeinoelämän ja teollisuuden tarpeet ja ääni mukana päätöksenteossa? Mikä on elinkeinoelämän ja teollisuuden panos koulutuksen kehittämisessä ja resurssien turvaamisessa? Miten teräsrakenteiden täydennyskoulutus järjestetään, jos yliopistot ja korkeakoulut joutuvat supistamaan teräsrakenteiden opetusta?
12 TERÄSRAKENTAMISEN OPISKELU KANNATTAA... tulevaisuudessa vielä nykyistäkin paremmin! Alussa esitettyjen etujen lisäksi: On ilmeistä, että uusia osaajia koulutetaan vähän Osaajilla erinomaiset työmarkkinat Positiivinen palkkakehitys Luleå Mutta kuka näitä menestyjiä tulevaisuudessa kouluttaa? KTH Chalmers Lund Tallin
13 KIITOS MIELENKIINNOSTA Mikko Malaska mikko.malaska@oulu.fi Puh. +358 40 829 2181