Hengitysliiton jäsenlehti 3/2012 6 Elämän pyörteissä 12 Elimistön tulehdustila liittyy uniapneaan 20 Astmaa voidaan hoitaa, vaikka ammattitaudin kriteerit eivät täyty 28 Tehdään toisin vapaaehtoistyötä Hengitysliitto
Tässä numerossa 6 Positiivinen Elämän pyörteissä Riitta Pyörre joutui suunnittelemaan elämänsä uudestaan, kun hän sairastui keuhkofibroosiin. elämänasenne sekä läheisten ja vertaisten tuki auttavat häntä jaksamaan sairauden kanssa. 12 uniapnean Elimistön tulehdustila liittyy uniapneaan Miten tulehdus liittyy uniapneaan ja miten hoidolla voidaan vaikuttaa siihen? 20 Astmaa voidaan hoitaa, vaikka ammattitaudin kriteerit eivät täyty Työpaikan kosteusvaurioilla voi olla osuutta astman puhkeamiseen. 28 Tehdään toisin vapaaehtoistyötä 10 Kolumni: Tavoitteena savuton leikkaus 11 Sosiaaliturva: Astmaa sairastavan lapsen vammaistuen perusteet ovat muuttuneet 14 Hyvä uni ilman lääkkeitä 16 Psyykkaa ylipaino pois! 18 Mihin nälkään sinä syöt? 19 Hengitysliiton jäsenetuja 2012 23 Kurkku kosteaksi, sanoi pastori Luttinen 24 25 Tehtyä ja tulevaa 26 Hengitysliiton vaaliteesit kunnallisvaaleihin 30 Vertaistoimintaa ja verkostoitumista 31 Hengitysliiton liittovaltuusto kokoontui 32 Härmän Parantolamuseo muutti Seinäjoelle 34 Itä-Suomen yliopisto palkittiin savuttomuustyöstään 39 Hämeen-Anttila: Terveellinen muistutus 40 Terveysuutisia 42 Kesäristikko 43 Svenska sidor 2 Hengitys > 3 2012
Hengitysliiton jäsenlehti 3/2012 Toimitus Hengitysliitto ry PL 40, 00621 HELSINKI Puh. 020 757 5000 Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hengitysliitto.fi tiedotus@hengitysliitto.fi Päätoimittaja Mervi Puolanne Toimitus Toimituspäällikkö: Tuula Hakkarainen Toimittaja: Sari Sakala Tämän lehden sinulle tekivät Janne Haarala, Tuija Helander, Virpi Hämeen-Anttila, Kimmo Juutilainen, Virve Järvinen, Marjatta Karvinen, Lea Lihavainen, Tarja Pajunen, Mervi Puolanne, Johanna Sahlman ja Tuula Syrjänen Käännökset Thomas Harald Taitto Sauli Heikkilä/Pieni Huone Oy pienihuone@kolumbus.fi Ulkoasu Arto Sivonen/Työmaa Oy Kansi Kuva: Mauri Ratilainen Jäsenasiat ja tilaukset Susanne Peura Puh. 020 757 5133 Kesällä kerätään voimia Näihin aikoihin meillä suomalaisilla on hymy herkässä. Ja miksipä ei olisi: voimme nauttia valoisista illoista, kauneimmillaan olevasta luonnosta, ja monilla ovat edessä kesäloman pitkät, kiireettömät päivät. Kesällä on syytä antaa itselleen aikaa mieluisien asioiden tekemiseen, olivatpa ne luonnossa samoilua, kasvimaan kuopsuttamista, toritunnelmien nuuhkimista, kesätapahtumissa virkistäytymistä tai vain kiireetöntä olemista. Kesällä on lupa ladata akkuja ja kerätä voimia loppuvuoteen. Vielä ei tarvitse virittäytyä syksyyn, vaikka Hengitysliitossa katseet ovat jo lokakuisissa kunnallisvaaleissa. Kunnallisvaalit ovat hyvä mahdollisuus nostaa yleiseen keskusteluun hengityssairaiden kannalta tärkeitä asioita. Olemme koonneet liiton kunnallisvaaliteesit tähän Hengitys-lehden numeroon sivulle 26. Teeseissä nousevat esiin liitolle keskeiset vaikuttamisteemat eli oikeus hyvään sisäilmaan työpaikoilla, etenkin kouluissa ja päiväkodeissa, sekä keuhkoahtaumataudin varhainen tunnistaminen. Oman kunnan päättäjiä valitessa voi selvittää, miten ehdokkaat suhtautuvat niihin. Esittelemme jokaisessa Hengitys-lehdessä mielenkiintoisen ihmisen, jonka elämään kurkistamalla arki hengityssairauksien kanssa avautuu aina uudesta näkökulmasta. Nyt pääsemme tutustumaan harvinaista hengityssairautta, keuhkofibroosia, sairastavaan Riitta Pyörteeseen. Hän kertoo sivulta 6 alkavassa jutussa, miten harvinainen sairaus yllätti ja muutti täysin hänen elämänsä kulun. Riitta on kulkenut elämässään rohkeasti kohti uutta, ja häntä ovat auttaneet niin positiivinen elämänasenne kuin tärkeä tukiverkosto. Se koostuu läheisistä ja keuhkofibroosia sairastavien vertaistukiryhmästä, jonka tunnelmia on tallennettu myös jutun kuviin. Tässä Hengitys-lehdessä on myös asiaa ammattiastmasta ja työpaikan kosteusvaurioista. Työterveyslaitoksen arvion mukaan noin 100 000 työpaikalla muhii kosteusvaurio. Haastattelussamme työterveyshuollon erikoislääkäri Kirsi Karvala pohtii kosteusvaurioille altistumista ja sen yhteyttä ammattiastmaan. Karvala työryhmineen on tutkinut kosteusvauriomikrobeille altistuneita työntekijöitä, jotka olivat käyneet Työterveyslaitoksilla poliklinikalla ammattitautiepäilyn vuoksi. Lisäksi tässä numerossa kirjoitetaan muun muassa uniapneasta elimistön tulehdusten näkökulmasta, psykologisesta painonhallinnasta ja vapaaehtoistoiminnasta. Tilaushinta Vuosikerta 35 Julkaisija Hengitysliitto ry PL 40 (Oltermannintie 8) 00621 HELSINKI Puh. 020 757 5000 www.hengitysliitto.fi Ilmoitusmarkkinointi Je-Mark Ky Puh. (09) 5489 3630, fax (09) 547 4430 info@je-mark.fi Painos 37.100 67. vuosikerta ISSN 1799 1889 ISSN-L 1799-1889 Toimitus ei julkaise tilaamatta lähetettyjä juttuja ja kuvia. Kesäiloa! Tuula Hakkarainen Toimituspäällikkö Sauli Heikkilä Hengitysliitto Hengitys > 3 2012 3
4 Hengitys > 3 2012
Ilmassa nyt Koonnut: Sari Sakala Tarja Hoikkala/Vastavalo Ikääntyneille oma Liikuntapiirakka Yli 65-vuotiaiden terveysliikunnan suositus on nyt Liikuntapiirakan muodossa. UKK-instituutin suositus korostaa lihasvoiman, tasapainon ja ketteryyden tärkeyttä ikääntyneille. Ne lisäävät liikkumisvarmuutta ja ehkäisevät kaatumisia. Lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta suositellaan harjoitettavaksi 2 3 kertaa viikossa. Kestävyyskunnon ylläpitoon tarvitaan reipasta liikuntaa yhteensä 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai rasittavaa liikuntaa yhteensä 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Reipasta liikunta on esimerkiksi sauvakävely, rasittavaa liikuntaa esimerkiksi hiihto tai vesijuoksu. Viikoittainen LIIKUNTAPIIRAKKA yli 65-vuotiaille Hyödynnä kesän huikeat liikuntamahdollisuudet Moni ohjattu liikuntaryhmä loppuu kesän ajaksi, mutta liikunnan ei tarvitse loppua! Päinvastoin, kesällä liikuntamahdollisuuksien määrä vain kasvaa entisestään. Kesäpuuhat kuten halonhakkuu, vedenkanto, mattojen pesu ja puutarhanhoito käyvät liikunnasta. Uiminen, pyöräily, soutaminen ja luontoretket metsään kuuluvat itsestäänselvästi kesään. Mökillä, kotipihalla tai kaupungin puistossa voi harrastaa pihalajeja kuten petankkia, bocciaa tai mölkkyä. Kesällä voi myös tuoda monet liikuntamuodot ulkoilmaan. Keppijumppa, sulkapallo, lihaskuntoharjoittelu tai jooga muuntuvat ulkoilmalajeiksi, kun siirryt tekemään niitä nurmikolla. Sadekuurojenkaan ei pidä antaa haitata. Kesäisen sateen jälkeen ilma on raikkaimmillaan ja helppoa hengittää. kävely luonnossa liikkuminen tasapainoharjoittelu raskaat kotivoimistelu tanssi koti- ja pihatyöt pallopelit vesivoimistelu 2 3 krt sienestys kuntopiiri viikossa kuntosali metsästys jooga erilaiset jumpat venyttely uinti vesijuoksu reippaasti Lihasvoimaa Kestävyyskuntoa Notkeutta kuntopyöräily 2 t 30 min viikossa hiihto rasittavasti Tasapainoa 1 t 15 min viikossa reippaasti sauvakävely asiointiliikunta potkukelkkailu (potku-) pyöräily Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla säännöllisesti useana päivänä viikossa, yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti TAI 1 t 15 min rasittavasti. LISÄKSI lisää lihasvoimaa kehitä tasapainoa ainakin 2 kertaa viikossa. pidä yllä notkeutta Monet jumpat harjoittavat samanaikaisesti lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta. Korkea hinta vähentää tupakointia Veronkorotukset on yksi parhaimmista keinoista vähentää tupakointia, tupakan aiheuttamia haittoja kansanterveydelle ja tupakoinnista johtuvia terveysmenoja, kertoo eurooppalainen tutkimushanke. Savukkeiden hinnan nousu 10 prosentilla vähentää kysyntää noin 3 4 prosenttia. Hinnan lisäksi kotitalouksien käytettävissä olevat tulot vaikuttavat merkittävästi tupakkatuotteiden kysyntään. THL Yamix/Dreamstime Tasapainoharjoittelu on erityisen tärkeää yli 80-vuotiaille sekä niille, joiden liikkumiskyky on heikentynyt ja/tai jotka ovat kaatuilleet. Virheelliset käsitykset lääkkeistä ovat yleisiä Joka neljäs suomalainen uskoo virheellisesti, että säännöllisestä lääkityksestä on joskus hyvä pitää taukoa. Säännöllisesti lääkkeitä käyttävistä vastaajista viidennes sanoi pitävänsä lääkityksessä taukoja, vaikka lääkäri ei olisi niin määrännyt. Lähes joka neljäs sanoo käyttävänsä lääkkeitä annosteluohjeista poiketen. Tulokset käyvät ilmi Terve potilas -lehden tekemästä nettikyselystä. George Tsartsianidis/Dreamstime Hengitys > 3 2012 5
Vaikka Riitta onkin muuttanut usein, ei hän ole vaihtamassa aurinkokuntaa. Vertaisryhmätapaamisen yhteydessä Espoossa hän pääsi tutustumaan Näyttelykeskus WeeGeen taakse pystytettyyn Futuro-taloon. 6 Hengitys > 3 2012
Elämän pyörteissä Teksti: Sari Sakala Kuvat: Mauri Ratilainen Vakava sairaus, keuhkofibroosi, muutti Riitta Pyörteen elämänsuunnitelmat. Positiivinen asenne elämään sekä läheisten ja vertaisten tuki auttavat pärjäämään sairauden kanssa. oli tapana käydä lenkillä ystäväni ja sisareni -Minulla kanssa. Olin hyväkuntoinen, ja usein juoksin heidän edellään ja pysähdyin jossakin kohtaa odottamaan, kun he tulivat reipasta vauhtia kävellen perässä. Sairastin useita keuhkokuumeita, joiden seurauksena kävikin niin, että he joutuivat odottamaan minua. Silloin huolestuin keuhkojeni kunnosta ja menin lääkäriin. Oli vuosi 2004, ja Riitta Pyörre asui Kirkkonummella. Terveyskeskuksesta hänet lähetettiin keuhkojen jatkotutkimukseen Espooseen, Jorvin sairaalan keuhkopoliklinikalle. Siellä otettujen koepalojen avulla diagnoosi varmistui: harvinainen hengityssairaus nimeltä keuhkofibroosi. Ensimmäisenä tiedon saatuaan Riitta istui autoonsa ja alkoi huutaa niin kovaa kuin jaksoi. Tunteiden purkauduttua hän kuitenkin alkoi tottua ajatukseen. Minulla on hitaasti etenevä versio sairaudesta. Se löydettiin onneksi ajoissa, jotta hoito voitiin aloittaa ja laittaa lääkitys kuntoon. Riitta kiittelee kohtaamiaan lääkäreitä, joilta on saanut hyvää hoitoa ja asiallista tietoa. Hänelle on kerrottu selvästi, mitä hänellä on ja mitä siitä seuraa. Kuntoutusjakso antoi lisäksi valmiuksia sairauden kanssa elämiseen. Hoikan kuntoutuskeskuksessa sain hyvää tietoa sairaudesta ja neuvoja kuinka kuntouttaa itseäni jatkossa. Siellä annettiin myös vihje vertaistukiryhmästä. Riitan sisko oli saanut käsiinsä tutkimusmateriaalia keuhkofibroosista, josta hän arveli olevan sisarelleen apua. Tekstistä Riitalle ilmeni tylyllä tavalla keskimääräinen elinajan odote tautiin sairastuneilla, 2 6 vuotta. Se tieto ei ollut tarpeen ensimmäisenä. Rehellinen toki saa olla, mutta ainakaan hoitohenkilökunta ei saisi säikäytellä juuri diagnoosin saanutta potilasta, hän toivoo. Riitan perhe on pieni, mutta hänelle sitäkin tärkeämpi. Meillä sisaruksilla molemmilla on omat hankalat sairautemme: Ulla taistelee ärhäkkään reuman kanssa. Tuemme toisiamme vuoroin hänen kotonaan Kirkkonummella, vuoroin minun kotonani Lahdessa, niin henkisesti kuin käytännön asioissa voimiemme mukaan. Sitä ei voi mikään muu korvata. Luopumisia Ääni oli laulua harrastavalle peruskoulun opettajalle tärkeä työväline, mutta ennen pitkää sen käyttäminen kävi vaikeaksi. Koin riittämättömyyden tunnetta siitä, etten voinut hoitaa työtäni omasta mielestäni tarpeeksi hyvin. Kouluni rehtori sitten kysyi minulta, olenko harkinnut työkyvyttömyyseläkkeen mahdollisuutta. Kun päädyin lopulta siihen ratkaisuun, tunsin painon pudonneen hartioiltani. Riitta jäi pois työstä vuonna 2008, 56-vuotiaana. Olin onneksi saanut tehdä työtäni jo useita vuosikymmeniä. Työn päättyminen tai edes diagnoosin saaminen ei ollut Riitalle yhtä vaikea paikka kuin laulamisesta luopuminen. Hän on laulanut kuorossa Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Chilessä asti. Keuhkofibroosin aiheuttaman hengitysvajauksen vuoksi hän ei voi enää laulaa ollenkaan. Keuhkofibroosit Keuhkofibrooseissa muodostuu keuhkojen rakenteisiin sidekudoslisää. Keuhkorakkuloiden seinämien paksuuntuminen heikentää hapen pääsyä hengitysilmasta keuhkorakkuloiden seinämän läpi ja siten verenkiertoon sekä elimistön hyväksi. Keuhkokudos jäykistyy, mikä pienentää hengitystilavuutta. Seurauksena on hengenahdistusta aluksi rasituksessa, mutta myöhemmin myös levossa. Oireena esiintyy myös kuivaa yskää. Sairaudet johtavat vähitellen yhä pahempaan hengityksen vajaukseen, minkä vuoksi yhtenä hoitomuotona käytetään happihoitoa. Hengitys > 3 2012 7
Hengitysliiton harvinaisten suunnittelija Marika Kiikala-Siuko ohjaa keuhkofibroosia sairastavien vertaisryhmässä hengitysharjoituksia. Lauluopintojensa ansiosta Riitta osaa oikeanlaisen hengitystekniikan, mikä auttaa sairauden hoidossa. Hän hoitaa itseään myös ylläpitämällä kuntoaan liikunnalla. Hitaudestaan huolimatta sairaus etenee, ja on viime aikoina osoittanut aikaisempaa enemmän oireita. Riitta näyttää valokuvaa itsestään purjehtimassa. Vietimme mieheni kanssa merellä koko kesän 2009, ja silloin voin paremmin kuin koskaan. Ilmeisesti suolainen meri-ilma vaikutti keuhkoihin. Ja muutenkin se oli ihanaa! Tuon kesän jälkeen ovat asiat muuttuneet taas täysin. Mäkinen kaupunki Riitta ja hänen puolisonsa olivat vasta asettuneet uudelle paikkakunnalle, pieneen Kaskisten merenrantakaupunkiin, kun puoliso kuoli yllättäen. Riitta ei voinut jäädä paikkakunnalle, vaan teki rohkean valinnan. Hän päätti muuttaa uuteen kaupunkiin aloittamaan uutta elämää. Kotikaupungiksi valikoitui Lahti, josta on hyvät kulkuyhteydet eri suuntiin. Mukava kaupunki tosin mäkinen! Riitta naurahtaa. Mäkisyys tarkoittaa Riitalle sitä, että kävelyreitit on valittava jyrkät mäet kiertäen. Puolen kilometrin matkalla lähikauppaan on hengenahdistuksen ja yskän takia levähdettävä muutaman kerran. Ostokset kulkevat repussa, ja kaupassakäynti käy kuntoilusta. Riitta on oppinut säätelemään vauhtinsa oman 8 Hengitys > 3 2012
Riitta Pyörre on saanut Hengitysliitosta paljon tietoa harvinaisesta sairaudestaan. Korvaamaton on ollut myös vertaisryhmän tuki. kuntonsa mukaan. Päivittäiset lenkit jäävät tekemättä vain flunssassa. Joskus ottaa päähän, silloin puren vaan hammasta jotta jaksaisin jatkaa, hän myöntää. Riitta harrastaa säännöllisesti uimista ja joogaa. Hän rytmittää arkeaan myös käymällä kirjastossa lehtiä lukemassa sekä kreikan kielen kurssilla joista saa tekemistä myös päänupille, entinen opettaja huomauttaa. Mukaan harrastuksiin innostaa myös kaupungissa asuva tuttavapariskunta. Lääkitys on itsestään selvä osa sairauden hoitoa. Välillä annostusta joudutaan lääkärin ohjauksessa muuttamaan. Nyt päivittäiseen lääkitykseen kuuluvat keuhkoputkia avaava lääke, vatsansuojalääke, kortisoni, solunsalpaaja ja kolminkertainen annos yskänlääkettä, joka on kallista eikä siihen myönnetä Kela-korvausta. Osteoporoosin välttämiseksi Riitta syö kalkkitabletteja. Tärkeä tuki vertaisista Keuhkofibroosia sairastavien ryhmän tuki on Riitalle tärkeää. On helppoa puhua sellaisten ihmisten kanssa, jotka tietävät ja tuntevat sairauden. He ymmärtävät jo puolesta sanasta, mitä tarkoitan, kun puhun kokemuksistani tai tuntemuksistani sairauden kanssa. Riitta pyrkii elämään tässä ja nyt, murehtimatta menneitä tai tulevaa. Puhtaan ilman puolesta Ikkunoiden tuuletusluukun PÖLYNSUODATIN Tutustu kotisivuun stoppari.fi Sairauden eteneminen on kuitenkin tosiasia, ja yksi mahdollinen hoitomuoto on keuhkonsiirto. Osa vertaisryhmän tovereista on sen jo kokenutkin, ja suureen operaatioon liittyvistä tuntemuksista on hyvä puhua yhdessä. Ikä tai huono kunto voivat olla esteitä elinsiirrolle. Riitalla ei ole vielä kumpaakaan rasitteenaan, mutta keuhkonsiirtoa ei myöskään tehdä niin kauan kuin muilla hoitokeinoilla on vielä tehoa. Riitta pohtiikin, olisiko väärin toivoa joutuvansa huonompaan kuntoon elinsiirtojonoon päästäkseen. Joka tapauksessa hän valmistautuu mielessään siihenkin mahdollisuuteen. Tiedän itse, missä mennään, keho kertoo. Sairauden kanssa edetään portaittain, mutta minulle kaikki on vielä mahdollista. n Talotekniikka Oy Koskitie 70 90500 Oulu Puh. 08-347 583 Fax 08-347 236 Hengitys > 3 2012 9
Kolumni Kolumnissa tarkastellaan ajankohtaisia asioita ja otetaan kantaa hengityssairaiden kannalta tärkeisiin asioihin. Tuula Hakkarainen Tavoitteena savuton leikkaus Varsinkin naapurimaassamme Ruotsissa on kehitetty toimintamalleja, joilla tähdätään siihen, että leikkaukseen tuleva potilas olisi tupakoimatta useita viikkoja ennen operaatiota ja myös sen jälkeen. Tässä Savuton leikkaus -verkostossa (www.enrokfrioperation.se) on mukana jo useita sairaaloita. Verkoston toimintaa ovat rahoittaneet Ruotsin ortopediyhdistys, Potilasvakuutusyhdistys sekä kunnat ja maakunnat. Useat potilasjärjestöt, kuten sisarjärjestömme, ovat mukana toiminnassa. Verkoston toiminnasta on julkaistu useita tieteellisiä artikkeleita. Tutkimuksissa on osoitettu, että potilaan tupakoimattomuus vähentää selvästi toimenpiteeseen liittyneitä sivuvaikutuksia ja edistää paranemista. Esimerkiksi haavojen paraneminen on tupakoimattomuuden aikana parempaa, infektioriski vähenee, potilaan yleinen terveydentila kohenee ja toipuminen leikkauksesta nopeutuu. Tutkimustuloksia löytyy yllä mainitulta nettisivulta. Tutkimusten mukaan omin avuin tupakoimisen pystyy lopettamaan vain muutama prosentti ihmisistä, mutta asianmukaisella tuella jopa kolmasosa. Olemme Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä päättäneet kannustaa leikkaukseen tulevia henkilöitä tupakoimattomuuteen. Sairaanhoitopiirissä tehdään vuosittain runsaat 10 000 suunniteltua ja 2 500 päivystysleikkausta. Arvion mukaan suunniteltuun (elektiiviseen) leikkaukseen tulevista henkilöistä tupakoi noin 1 500. Tarkoituksemme on kartoittaa kaikkien leikkaukseen menevien tupakointitottumukset ja tarjota tupakoiville savutonta leikkausta positiivisena vaihtoehtona. Potilaille jaetaan tietoa siitä, että tupakointi vaikeuttaa leikkausta ja siitä toipumista. Tavoitteena on, että potilas valitsee savuttoman leikkauksen, jolloin hänet ohjataan tupakoinnin vieroituksen yksilö- tai ryhmäohjaukseen. Yksilöohjaus kestää kolme kuukautta ja tuki pyritään antamaan tiiviinä varsinkin ensimmäisen kuukauden aikana. Tavoitteena on, että potilas ei tupakoisi kuusi viikkoa ennen ja kuusi viikkoa jälkeen leikkauksen. Luonnollisesti kannustamme pysyvään savuttomuuteen. Savuttomuuteen pyrkiminen ei siis onnistu ilman kunnon tukea. Erikoissairaanhoidossa tukea ei voida käytännössä organisoida riittävästi. Näin ollen potilaan tulisi saada tukea perusterveydenhuollosta tai työterveyshuollosta. Syksyllä alkavan Savuton leikkaus -toiminnan valmistelussa onkin panostettu molempien sektorien tupakastavieroituksen toimintamallien vahvistamiseen ja terävöittämiseen. Oleellista on, että jo lähetettä leikkaukseen suunniteltaessa tupakoiva henkilö ohjattaisiin tupakastavierotukseen yksilö- tai ryhmäohjauksessa. Asia otetaan uudelleen esille erikoissairaanhoidossa lähetteen käsittelyn jälkeen, jolloin varmistetaan, että tupakasta eroon haluavat saavat asianmukaisen ohjauksen. Osana ohjelmaa toukokuussa järjestettiin terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutusta, mikä täydentää jo aiemmin annettua koulutusta. Oleellista savuton leikkaus -toiminnassa on potilaan oma motivaatio tupakoinnista luopumiseen. Leikkaukseen tuleminen herkistää tutkimusten mukaan alttiutta elämäntapamuutoksille. Tätä aikaikkunaa on terveydenhuollon syytä käyttää hyväksi. Tavoitteena olkoon pysyvä savuttomuus, mutta olemme saavuttaneet paljon, jos tämän avulla saadaan vähenemään muualla tutkimustuloksissa esiin nousseiden haavakomplikaatioiden, sydän- ja verenkiertokomplikaatioiden sekä keuhkosivuvaikutusten määrä ja lisäleikkausten tarve. Kannustan eri puolilla maatamme miettimään samantyyppisiä toimintamalleja. Etelä- Pohjanmaalla toteutettavasta Savuton leikkaus -mallista saanemme tuloksia jo ensi vuonna. Hannu Puolijoki liittohallituksen puheenjohtaja professori, johtajaylilääkäri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 10 Hengitys > 3 2012
Sosiaaliturva Koonnut: Tarja Pajunen, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Astmaa sairastavan lapsen vammaistuen perusteet ovat muuttuneet Toukokuun alusta alkaen alle 5-vuotiaalle astmaa sairastavalle lapselle on voitu myöntää vammaistukea entistä lievemmin perustein. Sitä vanhemmilla lapsilla puolestaan tuen myöntämisen edellytykset ovat kiristyneet. Muutokset vammaistuen perusteissa eivät vaikuta astmalääkkeen korvattavuuteen. Viime vuonna alle 16-vuotiaan vammaistukea sai 4 091 astmaa sairastavaa lasta. Kelan myöntämisperusteet astmaa sairastavan lapsen vammaistuelle ovat muuttuneet 1.5.2012 alkaen. Syynä tähän ovat astman hoitokäytäntöjen tehostuminen ja lääkehoidon kehittyminen. Suurimmalla osalla astmaa sairastavista lapsista astman taudinkuva on lievä, ja säännöllinen hoitava lääkitys pitää yleensä lapsen oireettomana. Nämä ovat vähentäneet astman hoidosta aiheutuvaa rasitusta. Kuitenkin erityisesti pienille lapsille astma on ongelmallinen, koska pienten lasten hengitystiet ovat ahtaat ja erityisesti infektioiden yhteydessä alttiit limakalvoturvotukselle. Nämä alle 5-vuotiaat lapset tarvitsevat eniten sairaalahoitoja ja heidän lääkehoitonsa on myös työläintä. Kelan mukaan vanhemmilla lapsilla hoidon kuormittavuus on nykylääkkeillä melko pieni. Alle 5-vuotiaalle astmaa sairastavalle lapselle voidaan nyt myöntää perusvammaistuki, jos lapsella on kerran päivässä keuhkoihin hengitettävä tulehduksenvastainen lääkitys, joka on jatkunut vähintään puolen vuoden ajan. Lääkehoidon aikana voi olla lyhyitä lääkärin määräämiä lääketaukoja. Lisäksi edellytetään, että lapsi on astmaan perehtyneen lääkärin säännöllisessä hoidossa. Aiemmin vaatimuksena oli useammin kuin kerran päivässä annosteltava lääkehoito. Tuki myös usein myönnettiin ensimmäisen kouluvuoden loppuun. Yli 5-vuotiaalle lapselle tuki myönnetään vain, jos hänen astmansa on vaikea. Vaikeaa astmaa sairastavalle lapselle on tyypillistä, että hänellä on asianmukaisesta hoidosta huolimatta sairaalahoitoa vaativa taudin pahenemisvaihe. Astmaa voidaan pitää vaikeana myös, jos lapsen puhalluskokeen tulokset ovat jatkuvasti poikkeavat ja hän tarvitsee avaavaa lääkettä useita kertoja viikossa. Lääkärinlausunnossa tulee olla selvitys vaikeasta astmasta. Lapsen astmadiagnoosi ei yksin tuo oikeutta vammaistukeen tai sen määrään. Tuen saaminen edellyttää, että astmaa sairastavan lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vähintään puolen vuoden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen. Tuen tarvetta arvioitaessa huomioidaan myös lapsen muut sairaudet ja kokonaistilanne. Ihosairauksien ja ruoka-aineallergioiden myöntämisperusteisiin Kela ei toistaiseksi ole tehnyt muutoksia. Jos lapsella on jokin muu pitkäaikainen ja säännöllistä hoitoa vaativa keuhkosairaus, esimerkiksi bronkopulmonaalinen dysplasia, jonka hoidosta aiheutuu tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta, otetaan vammaistukeen oikeutta arvioitaessa huomioon myös lapsen yleiset olosuhteet ja edellykset tukeen. Veroton vammaistuki on porrastettu rasituksen ja sidonnaisuuden määrän mukaan perusvammaistukeen (89,18 /kk), korotettuun (208,09 /kk) ja ylimpään vammaistukeen (403,50 /kk). Tuen saamiseen eivät vaikuta vanhempien ja lapsen tulot tai varallisuus, eivätkä tuen saamista estä muut etuudet tai korvaukset. Ennen toukokuun alkua tehtyihin päätöksiin ei tule muutoksia. Vammaistuen voi saada määräajaksi tai siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Astmaa sairastavan lapsen vammaistuki on lähes aina määräaikainen. Koska lapsi kehittyy ja kasvaa, myös astman aiheuttama rasitus ja sidonnaisuus voi muuttua. n Lisätietoa www.kela.fi / vammaistuet www.sosiaaliturvaopas.fi Sosiaali- ja terveysturvan puhelinneuvonta on kesätauolla 21.6 16.8. Hengitys > 3 2012 11
Elimistön tulehdustila liittyy uniapneaan Teksti: Johanna Sahlman Kuva: Pedro Monteiro/Dreamstime Uniapneaan liittyy usein muita kansantauteja kuten sydän- ja verisuonisairauksia sekä diabetesta. Yksi niiden taustalla olevista syntymekanismeista on tulehdus. Onko uniapneassa mukana elimistön matalan asteen tulehdustilaa? Voidaanko uniapnean hoidolla vaikuttaa tähän? Obstruktiivisella uniapneaoireyhtymällä tarkoitetaan unihäiriötä, jossa ihmisen hengitys estyy toistuvasti unen aikana osittain tai kokonaan nielun ahtautumisen vuoksi. Tavallisia yönaikaisia oireita ovat kuorsaus, hengityskatkokset, yöunen levottomuus ja katkonaisuus. Aamulla uniapneaa sairastavalla voi olla kuiva suu, päänsärkyä ja yöuni tuntuu virkistämättömältä. Häntä väsyttää päivisin, ja pahimmillaan suoriutuminen normaaleista toiminnoista on työlästä. Nukkumisen aikana tapahtuvien hengityskatkosten määrän perusteella tauti jaetaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan muotoon. Kaikkein Painonhallinta kannattaa: laihtuminen lieventää uniapneaa ja vähentää veren tulehdusmerkkiaineita. Liikunta on hyvä painonhallinnan apukeino. 12 Hengitys > 3 2012
yleisintä on lieväasteinen uniapnea, mutta näyttää siltä, että sairaudella on taipumus vaikeutua ajan myötä. Painon nousulla on tässä oleellinen osa. Uniapnea lisää muiden sairauksien riskiä Uniapneatauti aiheuttaa häiriön sekä elimistön hapettumiseen että uneen, jotka molemmat ovat elintärkeitä yksilön hyvin voinnin kannalta. Ei siis ole ihme, että varsinkin miehillä vaikea-asteinen uniapnea lisää sydän- ja verisuonisairauk sien kuten verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden ja sydämen rytmihäiriöiden riskiä. Myös aineenvaihduntahäiriöiden, erityisesti metabolisen oireyhtymän, sekä diabeteksen ja sen esiasteiden välillä on olemassa yhteys. Keskivaikea ja vaikea uniapneatauti lisää kuolleisuutta varsinkin sydän- ja verisuonisairauksiin. Miten uniapneatauti voi aiheuttaa tällaisia ei toivottuja seuraamuksia? Syyyhteyksien selvittäminen on hankalaa, koska uniapnealla ja liitännäissairauksilla on yhteisiä riskitekijöitä. Tärkein niistä on ylipaino. Tiedetään kuitenkin, että jokainen unenaikainen hengityskatko on stressi ihmisen elimistölle: hapen puute, hiilidioksidin liiallisuus, rintakehän painemuutokset, unesta havahtumiset ja laajemmin ajatellen hyvän unen puute aktivoivat mekanismit, jotka lopulta voivat aiheuttaa verisuonten toimintahäiriön, sydämen kuormittumisen ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriön. Elimistön matalan asteen tulehdusreaktio on yksi näistä mekanismeista. Muita ovat esimerkiksi sympaattisen hermoston aktivoituminen, veren hyytymistä suosiva tila ja oksidatiivinen stressi, jolla tarkoitetaan epätasapainoa elimistölle haitallisten happiradikaalien ja niitä vaarattomaksi tekevien mekanismien välillä. Se taas aktivoi esimerkiksi niiden geenien ilmentymistä, jotka auttavat soluja sopeutumaan vähähappisiin oloihin. Tulehdus on elimistön puolustusmekanismi Normaalisti tulehdus eli inflammaatio on osa elintärkeää elimistön puolustusmekanismia, immuniteettia, taudinaiheuttajia vastaan. Se on myös oleellinen osa solu- ja kudosvaurioiden korjausta. Siksi tulehdusreaktio takaa yksilön selviämisen. Tavallinen esimerkki tästä on flunssa: siihen sairastutaan ja siitä toivutaan varsin pian. Yleensä moniportainen immuniteetti ja tulehdusreaktio toimivatkin hyvin koordinoidusti. Tulehdusreaktio sammuu, kun sitä ei enää tarvita. Jos näin ei tapahdu, ihmiselle voi kehittyä pitkäaikainen tulehdus, joka aiheuttaa sairauden elimistön normaalienkin solujen kärsiessä. Toisaalta pitkäaikaisen tulehduksen syynä voi olla immuunireaktio elimistön omia, sinänsä vaarattomia, kudoksia kohtaan. Esimerkkinä tästä ovat autoimmuunitaudit, esimerkiksi nivelreuma. Immuunireaktio voi myös olla virheellisesti suuntautunut, kuten allergioissa. Tiedetään myös, että muun muassa valtimokovettumataudissa, diabeteksessa, syöpäsairauksissa ja Alzheimerin taudissa tulehdusmekanismeilla on tärkeä osuus taudin kehittymisessä. Myös lihavuus yksinään on tulehduksellinen tila. Tulehduksen laukaisijana tällaisissa tapauksissa voi olla hapenpuute tai haitalliset rasvayhdisteet, kuten valtimokovettumataudissa. Äkillisessä tulehdustaudissa yksilön vointi eli kuume, väsymys, särky sekä löydökset kuten punoitus ja turvotus esimerkiksi nenän limakalvoilla kertovat tulehduksesta. Myös verikokeissa voi näkyä tulehdukseen osallistuvien valkosolujen lisääntyminen ja tulehdukseen osallistuvien valkuaisaineiden, esimerkiksi CRP:n, nousu. Pitkäaikaisessa matalan asteen tulehdusreaktiossa, jossa ei ole tyypillisiä edellä lueteltuja oireita ja löydöksiä, voidaan tutkimustarkoituksiin käyttää myös herkkiä mittausmenetelmiä (esim. herkkä CRP), verestä eristettyjen valkosolujen ominaisuuksien tutkimista tai tulehdusmerkkiaineiden mittaamista verinäytteistä. Uniapnea ja tulehdus Johtuuko uniapneaa sairastavilla todettu elimistön matalan asteen tulehdusreaktio yksin uniapneasta, on vielä lopullisesti ratkaisematta. Näyttäisi kuitenkin siltä, että uniapnea on vähintään lisätaakka sellaiselle ihmiselle, jolla on muitakin tulehduksellisia riskitekijöitä kuten lihavuus, tupakointi tai muut sairaudet. Jo lievässä uniapneataudissa tulehdusmekanismit ovat käynnistyneet, kun sitä on arvioitu mittaamalla verestä tulehdusmerkkiaineita. Tulehdus on kuitenkin lievempi kuin vaikeammassa taudissa. Se voi selittyä sillä, että tulehdusta hillitsevät tekijät ovat selkeästi lisääntyneet vaikeampaan tautiin verrattuna. Olisiko niin, että lievässä taudissa elimistöllä on vielä kyky taistella tulehdusta vastaan, ja tämä taistelu hävitään vuosien myötä? Yllättäen samantyyppinen löydös on saatu diabeteksessa: tulehdusta hillitsevät mekanismit käynnistyvät useita vuosia ennen kuin diabetes puhkeaa. Uniapnean ja tulehduksen hoidon yhteys Voiko uniapneatautia hoitamalla parantaa myös elimistön tulehdustilaa? Viimeaikaisten tutkimusten valossa ylipainoisten tai lihavien uniapneatautia sairastavien potilaiden elämäntaparemontti kannattaa. Kun potilaat laihtuivat, heidän uniapneansa lievittyy tai jopa paranee ja tulehdusmerkkiaineet veressä vähenevät. Laihtuminen on myös erinomainen hoito esimerkiksi aikuisiän diabetekseen ja sen esiasteisiin, jotka ovat näillä potilailla tavallisia. CPAP-hoidon hyöty tulehdukseen on hieman epäselvä. Todennäköisesti hyöty on sitä suurempi, mitä enemmän henkilö käyttää CPAP-laitetta. Voi kuitenkin olla, että ylipainoisella potilaalla CPAP ei yksin riitä normalisoimaan tulehdustilaa, vaan mukaan tarvittaisiin laihdutusta. Se auttaisi myös muihin liikapainosta johtuviin sairauksiin tai ongelmiin. Ylähengitysteiden kirurginen hoito sopii harvalle uniapneaa sairastavalle lukuun ottamatta lapsia, joilla risojen poisto yleensä auttaa. Onnistuessaan parantamaan uniapneaa kirurginen hoito voi myös lievittää elimistön tulehdustilaa. Aiheesta on kuitenkin hyvin vähän tutkimuksia aikuispotilailla. Uniapneatautia tulisi hoitaa paitsi potilaan oireiden, hänen ja lähimmäistensä elämänlaadun parantamiseksi, myös liitännäissairauksien ja niiden riskiä lisäävän tulehdusreaktion hillitsemiseksi. n Kirjoittaja on LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, joka työskentelee Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Hengitys > 3 2012 13
Hyvä uni ilman lääkkeitä Teksti: Sari Sakala Kuva: Dmitriy Shironosov/Dreamstime Pyörit sängyssä eikä uni tule, vaikka väsyttää. Tai heräät aamuyöllä etkä saa enää unta. Tuijotat kelloa ja ahdistut ajatuksesta, että jos nyt ei tule unta, et jaksa seuraavana päivänä. T uttu tilanne? Et ole yksin, sillä jokainen on ainakin joskus elämässään yrittänyt saada unta siinä onnistumatta. Varsinaisesta kroonisesta unettomuudesta kärsii 5 12 prosenttia aikuisista. Yleisin unettomuuden muoto on niin sanottu toiminnallinen unettomuus. Siinä on kyse muusta kuin sairauksien tai varsinaisten fyysisten unihäiriöiden, kuten uniapnea tai levottomat jalat, aiheuttamasta unettomuudesta. Toiminnallisen unettomuuden syitä ovat pelko unen saamisesta, ylivireystila, vuorokausirytmin häiriöt tai huono unenhuolto. Näihin syihin ihminen voi itse vaikuttaa, kertoo uniterapeutti Susan Pihl Helsingin Uniklinikalta. Hän vakuuttaa, että melko pienellä muutoksella voi saada paljon aikaan. Elämäntapoja ja ruokavaliota korjaamalla, liikkumalla hieman enemmän ja rauhoittamalla liian aktiivista mieltä voi saada nopean vaikutuksen niin uneen ja vireyteen, elämänlaatuun kuin painonhallintaan. Unettomuuden noidankehä Uniongelmiin on syytä suhtautua vakavasti, selvittää niiden syy ja hakea apua. Toisaalta liiallinen unettomuuden haittojen ajattelu on yhtä haitallista kuin unettomuus. Unettoman ihmisen päässä pyörivät huolet ja murheet, jotka pitävät valveilla. Kun hän onnistuu pääsemään niistä eroon, ei unettomuus välttämättä katoakaan. Huoli unettomuudesta painaa hereillä makaavan mieltä. Kun mahdollinen emotionaalinen ylivireystila samalla pahentaa tilannetta, noidankehä on valmis. Unettomuuden syy selvitettävä Ajatukset, uskomukset ja päämäärät vaikuttavat aivojen rakenteeseen ja toimintaan ja sitä kautta koko ihmisen terveyteen. Uudenlaiset kognitiivisen psykoterapian ja tietoisen läsnäolon (mindfulness) menetelmät toimivat tutkitusti unettomuuden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Menetelmien avulla pyritään muuttamaan tapoja ajatella, tuntea ja toimia. Hoidon teho säilyy sen lopettamisen jälkeen. Kognitiiviset menetelmät otettiin osaksi unettomuuden Käypä hoito -suositusta vuonna 2008, ja niitä suositellaan ensisijaisena vaihtoehtona pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon. Pitkäaikaisessa seurannassa lääkkeettömät, terapiaan perustuvat menetelmät ovat antaneet parhaan tuloksen toiminnallisen unettomuuden hoidossa, Pihl kertoo. Uniongelmien selvittäminen on tärkeää, koska väsymyksen, muistihäiriöiden, keskittymisvaikeuksien ja heikentyneen suorituskyvyn lisäksi ne voivat aiheuttaa vielä vakavampiakin oireita. Krooninen univaje altistaa tulehduksille, valtimotaudeille, tyypin 2 diabetekselle, sydäninfarktille ja keskivartalolihavuudelle. Unettomuuden taustalla voivat olla fyysinen tai psyykkinen sairaus, lääkkeiden haittavaikutukset tai jokin unihäiriö. Myös unettomien ja uniongelmaisten riski sairastua depressioon on kolminkertainen verrattuna hyvin nukkuviin. Mutta sitä ei ole syytä ajatella ainakaan silloin, kun uni ei meinaa tulla. Parempi on rauhoittaa ajatukset ja juoda vaikka kupillinen yrttiteetä. Tarvittaessa voit harjoitella unentaitoja uniterapeutin antamien ohjeiden mukaan. Lue lisää unenhuoltovinkkejä ja tietoisen läsnäolon harjoituksia Hengitysliiton verkkosivuilta, www. hengitysliitto.fi. n Lähde: Pihl Susan ja Aronen Anna-Mari. Unen taidot. Duodecim 2012. 14 Hengitys > 3 2012
Unen huolto tarkista nämä elämäntavat: Ruokavalio Liikunta Ajankäyttö Stressi ja huolet Alkoholi Kofeiini Nikotiini Lääkkeet Kipujen hoito Nukkumisympäristö Unirytmi Jos unihäiriöiden taustalla on fyysinen tai psyykkinen sairaus, on se hoidettava ensi kädessä. Hengitys > 3 2012 15
Psyykkaa ylipaino Teksti: Virve Järvinen Kuva: Robert Beyer/Dreamstime Onnistunut painonhallinta vaatii korvienvälityöskentelyä. Psykologi Teemu Ollikaisen vinkeillä vältät sudenkuopat. 1. Kurkkaa kalenteriin. Kannattaa pysähtyä toviksi ja miettiä, onko elämässä tällä hetkellä aikaa, tilaa ja voimia laihduttaa. Jos samaan aikaan aikoo vaihtaa työpaikkaa ja asuntoa, tiedossa on herkkupöytiä notkuvien sukujuhlien kausi ja elo kumppanin kanssa kaihertaa, aika ja voimat ovat vähissä, on parempi ottaa painonpudotukselle aikalisä. Painonhallinta on psyykkisesti aika kuluttavaa. 2. Keskustele kumppanin kanssa. Muutos vaatii paneutumista ja ymmärrystä myös lähipiiriltä. Jos muu perhe vetelee juustopastaa, laihduttajan kalakasvisateriat voivat aiheuttaa hämmennystä. Työpaikalla ja sukulaisissa laihduttajan terveellinen ruokavalio saattaa herättää huomiota. Ilman läheisten tukea painonpudotus ei onnistu ja siksi siitä kannattaa kertoa avoimesti ainakin omalle perheelle. Ihan jokaiselle ei omista suunnitelmista tarvitse avautua. Kysymykset omista muuttuneista tottumuksista voi kuitata vaikka sanomalla, että hengitys on kulkenut viime aikoina vähän huonosti ja lääkärin mukaan muutaman kilon painonpudotus voi auttaa. 3. Tee itsellesi tavoite. Tavoitteita on hyviä ja huonoja, realistisia ja epärealistisia. Hyvä painotavoite on sellainen, jossa olo on hyvä ja terveysriskit hallussa. Tavoitteessa pysyttäytyminen helpottuu, kun se on oma ja realistinen ei jonkun toisen toive eikä hetkessä toteutettavissa. Esimerkiksi lääkityksen vähentäminen on hyvä, oma syy pudottaa painoa. Itsestä hyvältä tuntuva paino löytyy usein menneitä muistelemalla. Realistista sen tavoittelu on silloin, kun ei oleta, että kaikki muu kyseiseen elämän vaiheeseen 16 Hengitys > 3 2012
pois! liittynyt seuraa alentunutta painoa. Vaikka paino putoaisi, sairaus ja asuntovelat usein jäävät. 4. Kirjaa konkreettinen suunnitelma. Jotta paino putoaisi, nykyisten elämäntapojen on muututtava ei kuitenkaan kaikkien kerralla. Alkuun on hyvä miettiä ja toteuttaa kuukauden välein aina yksi, pieni muutos, jolla paino lähtee alaspäin. Yhdellä se voi olla hissin vaihtaminen portaisiin, toisella iltapalavoileivän vaihto maustamattomaan jogurttiin ja marjoihin. Muutoksia mietittäessä kannattaa palauttaa mieleen kahden vuoden muistisääntö: pysyvä painonpudotus tapahtuu hitaasti ja tavoitteena on tehdä elinikäisiä muutoksia. Siksi muutosten tulisi olla sellaisia, että niitä voi noudattaa vielä kahden vuoden kuluttuakin. Konkreettista, ennakkoon mietittyä suunnitelmaa tarvitaan myös silloin, kun ystäväpiiri kutsuu yhteiselle laivaristeilylle tai lapsenlapsi tuo pussillisen leipomiaan korvapuusteja. 5. Älä yritä liikaa. Liika syömisen kontrollointi ja ruoka-aineiden jako sallittuihin ja kiellettyihin kostautuu repsahduksina. Tiukka kontrollointi kuluttaa voimavaroja ja nostattaa sisäistä kapinaa. Kun tiukkapipo myöhemmin antaa itsensä syödä jotain kiellettyä, syöminen riistäytyy käsistä ja omatuntoa kolkuttaa: mieli on maassa ja se tarvitsee nousuunsa herkkuja. Noidankehä on valmis. Onnistunut laihduttaja ei ajattele painonpudotusta kieltäytymisenä, vaan mahdollisuutena tehdä itselle hyvää. Samalla tavalla hän antaa itselleen luvan ja mahdollisuuden syödä kaikkea. Eri asia on, haluaako ja tarvitseeko niin tehdä joka päivä. Lapsille tuttu lauantain karkkipäivä auttaa monia pysymään arjen ruodussa. Luvallinen herkuttelu itse asiassa lisää itsehillintää: kun juusto on syöty ja viini juotu, korkki laitetaan kiinni seuraavaan viikonloppuun. 6. Varaudu repsahduksiin. Repsahdus ei ole maailmanloppu eikä se siihen varautuneelta sellaiselta tunnukaan. Kyse on yksittäisestä tapauksesta, joka ei heilauta tavoitteita suuntaan eikä toiseen. Uusien elämäntapojen ja ruokavalion noudattaminen vaatii opettelua eikä kukaan ole seppä syntyessään. Repsahdukset kuuluvat asiaan ja jos niitä haluaa välttää, kannattaa miettiä tilanteita ja tapoja niiden taustalla: liian tiukat muutokset elintavoissa altistavat repsahduksille, sillä kukaan ei jaksa kurittaa itseään kauan. n Jatkuu seuraavalla sivulla > Hengitys > 3 2012 17
Mihin nälkään sinä syöt? Teksti: Virve Järvinen Monelle ylipaino on psyykkinen ongelma, tapa hallita tunteita ja stressiä. Kun kiire kiusaa ja kismittää, kukaan ei kaipaa eikä ketään kiinnosta, suuhun suikattu suklaapala helpottaa oloa hetkeksi. Se saa seurakseen toisen ja kolmannen, ja pian koko levy on kadonnut: haamunälkä on ottanut laihduttajasta niskalenkin. Haamunälkä on halun tunne, joka tulkitaan virheellisesti fyysiseksi näläksi. Se saa meidät syömään enemmän ja silloin, kun tarvitsisimme oikeasti jotain ihan muuta kuin ruokaa, erikoispsykologi, psykoterapeutti Teemu Ollikainen sanoo. Haamunälän erottaminen oikeasta nälästä onnistuu, kun syö kunnon aamiaisen ja jättää lounaan ja päiväkahvin väliin. Iltaa kohden kasvava tunne vatsanpohjassa kielii ruualla hoidettavasta nälästä. Kokeilu auttaa huomaamaan sen, ettei oikea nälkä ole katastrofi ja sitä pystyy sietämään. Samalla tapaa haamunälän taustalla olevia ikäviä tunteita Psykologinen painonhallinta Psykologi Teemu Ollikainen on erikoistunut psyykkiseen painonhallintaan. Sen tavoitteena on selvittää tekijät, jotka ovat aiheuttaneet haitallista syömistä. Tekijät voivat liittyä esimerkiksi ajatuksiin, tunteisiin, virheelliseen tietoon, motivaation haavoittuvuuteen ja elämäntilanteeseen. Psykologisen painonhallinnan näkökulman mukaan ylipaino ei ole itse ongelma, vaan seuraus alkuperäisestä ongelmasta. Kun muutosta lähestytään sisältä käsin, saadaan painossa aikaan pysyviä tuloksia ainaisen jojoilun sijaan. oppii kestämään, kun kohtaa ne eikä turruta niitä syömällä. Ikävän tunteen hetkellä kannattaa muistaa, että tunteilla on elinkaarensa. Ne voimistuvat, mutta myös haalistuvat vähitellen. Kun ontto olo seuraavan kerran iskee, suu kannattaa sulkea ja pysähtyä hetkeksi. Kannattaa miettiä, miltä itsestä sillä hetkellä tuntuu. Itsehavainnointi voi tuntua aluksi vaikealta, mutta harjoitus tekee mestarin. Itseltä voi kysyä, mitä nämä kilot kertoisivat, jos ne osaisivat puhua. Mikä on ollut se tunnetila, jossa kilot ovat ilmestyneet vyötärölle? Monesti jo ongelman tunnistaminen ja sanallistaminen saavat siihen liittyvän taian raukeamaan. Haitallinen syöminen on toimintamalli, joka on voinut kehittyä vuosikymmenten aikana, eikä sellaisen purkaminen tapahdu ihan tuosta noin vaan. Rinnalle täytyy rakentua jotain, mikä kannattelee, kuten myötätuntoisempi asenne itseä kohtaan, luottamus omiin kykyihin käsitellä vaikeita tunteita ja ajatuksia sekä konkreettisia keinoja selvittää ongelmatilanteita. Joskus avuksi tarvitaan psykologia. n Lue lisää: Teemu Ollikainen, Syö mitä mielesi tekee. WSOY 2012 Rebekah Flory/Dreamstime 18 Hengitys > 3 2012
Hengitysliiton jäsenetuja 2012 Teksti: Kimmo Juutilainen Hengitysliitto on neuvotellut jäsenilleen valtakunnallisia etuja, joihin ovat oikeutettuja kaikkien hengitysyhdistysten jäsenet. Ohessa on yhteenveto kuluvan vuoden voimassaolevista jäseneduista. Lisäksi monet hengitysyhdistykset tarjoavat paikallisia jäsenyyteen liittyviä etuja, joista voi tiedustella omasta yhdistyksestä. Matkailua ja majoitusta Anttolanhovi, Mikkeli Hengitysyhdistyksen jäsenenä saat Anttolanhovissa 15 prosentin jäsenalennuksen majoitushinnoista ja 10 prosentin alennuksen kylpylälomista. Tutustu lomavaihtoehtoihin Anttolanhovin nettisivuilla www.anttolanhovi.fi. Päällekkäisiä alennuksia ei myönnetä. Hotelli Lasaretti, Oulu Hotelli-ravintola Lasaretti tarjoaa kesällä edullista majoitusta Hengitysliiton jäsenille. Alennus viikkohinnoista 10 prosenttia sekä viikonloppu- ja kesähinnoista 5 prosenttia. Ilmoita varausta tehdessäsi jäsenyydestä, etu on henkilökohtainen. Hotelliin kirjautuessa esitä voimassa oleva jäsenkorttisi. Kaikki tilat ovat savuttomia. Osa huoneista on perhehuoneita, joihin 4- tai 5-henkinenkin perhe majoittuu mukavasti. Lasaretti sijaitsee Oulujoen varrella Lasaretinsaaressa, josta ydinkeskustaan on matkaa kilometri, silti saaren voimallisin ominaispiirre on luonnonläheisyys. Naapurissa sijaitsevat suositut tutustumiskohteet Tiedekeskus Tietomaa, Oulun taidemuseo ja Pohjois-Pohjanmaan museo. Alennus à la carte -aterioista 10 prosenttia. Kermainen lohikeitto jäsenhintaan 10. Katso koko à la carte -lista osoitteessa www.lasaretti.com. Aurinkoinen kesäterassi avoinna joka päivä. Tallink Silja Oy Voit liittyä suoraan Tallink Siljan Club One kanta-asiakasjärjestelmän Silver tasolle, jonka etuihin kuuluvat mm. 20 prosentin perusalennus sekä 35 prosentin ennakkovaraajan etu tietyistä normaalihintaisista tuotteista. Lisätiedot ohjelmasta ja kaikista kanta-asiakkuuden eduista osoitteessa: www.clubone.fi. Voit liittyä Club One asiakkaaksi osoitteessa: www.clubone.fi/erikoisliittyminen. Käytä liittyessäsi Hengitysliiton sopimusetunumeroa: 13024. Ohjausta ja neuvontaa Sisäilma- ja korjausneuvontapuhelin palvelee soittajia ti, ke ja to klo 9-15 numerossa 020 757 5181. Sosiaali- ja terveysturvan asiantuntijan puhelinpalvelu torstaisin klo 9-12 numerossa 020 757 5138 Stumppi neuvontapuhelin palvelee tupakoivia, tupakoinnin lopettamista harkitsevia ja jo lopettaneita, jotka tarvitsevat tukea tupakoinnista irti pääsemiseen. Soita maksutta Stumppipuhelimeen arkisin klo 13-18 numeroon 0800 148 484. n Hengitys > 3 2012 19
Astmaa voidaan hoitaa, vaikka ammattitaudin kriteerit eivät täyty Teksti: Marjatta Karvinen Kuvat: Mauri Ratilainen Työpaikan kosteusvauriolla voi olla osuutta astman puhkeamiseen, mutta ammattiastman kriteerit täyttyvät vain harvoin. Silti paljon on tehtävissä työntekijän terveyden ja elämänlaadun puolesta. okainen sairastuu hengitystieinfektioon joskus, mutta kun flunssat toistuvat ja vaivaavat työssä mutta eivät loma-aikoina, syytä aletaan etsiä työympäristön sisäilmasta. Kosteuden pilaamassa ympäristössä työntekijät oireilevat monin tavoin, astmaatikkojen tila voi pahentua ja herkimmät saattavat sairastua astmaan. Maakellarin haju, kosteusläikät katossa tai tummat pilkut tapetissa synnyttävät työntekijöissä pelkoa. Jospa oireeni johtuvat homeesta? Miten käy, jos työssäolo vie työkyvyn? Osaako kukaan auttaa? Kosteusvaurio-oireiden syntymekanismeja ei pystytä tarkasti selittämään, vaikka ongelmaa on tutkittu 1970-luvulta lähtien. Kosteusvaurioiden vaikutuksista ja korjaamisesta on kuitenkin kertynyt laajasti tietoa vuosikymmenten mittaan: Me tiedämme tarpeeksi, että osaamme suojata ja hoitaa työntekijöitä ja korjata vaurioituneiden rakennusten puutteita, työterveyshuollon erikoislääkäri Kirsi Karvala vakuuttaa. Karvala on tutkinut Työterveyslaitoksen potilaita ja valmistelee aiheesta väitöskirjaa. Kosteus vaikuttaa terveyteen Työterveyslaitoksen arvion mukaan lähes 100 000 suomalaisella työpaikalla muhii jonkinasteinen kosteusvaurio. Kymmenet tuhannet työntekijät kärsivät kosteudesta ja homeesta. Tyypillisesti sisäilmasta oireileva kärsii hengitysteiden ja limakalvojen ärsytyksestä kuten nuhasta ja nenän tukkoisuudesta, limanerityksestä, pitkittyneestä yskästä, yöyskästä, nielun ärsytyksestä, hengenahdistuksesta, hengityksen vinkumisesta, käheydestä ja silmäoireista. Atoopikot oireilevat herkimmin. Lisäksi monia vaivaa väsymys, päänsärky, kuumeilu, nivelsärky ja muut elimistön yleisoireet. Nämä oireet paranevat useimmiten, kun työpaikka vaihtuu tai vauriot korjataan. Joidenkin oireet kuitenkin pitkittyvät ja pahenevat niin, ettei edes ympäristön vaihdos auta. Joskus kosteusvauriosta alkanut oireisto ilmenee monikemikaaliherkkyytenä. Vankkaa kansainvälistä tutkimusnäyttöä on siitä, että kosteusvauriorakennukset ovat riski hengityselinten terveydelle: huonoa sisäilmaa hengittävät ihmiset oireilevat enemmän ja rajummin ja sairastuvat astmaan normaalia useammin. Karvala työryhmineen tutki 2000-luvun lopulla kosteusvauriomikrobeille altistuneita yli 2000 työntekijää, jotka olivat käyneet ammattitautiepäilyn, useimmiten astmaoireiden vuoksi Työterveyslaitoksen poliklinikalla. Tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempaa käsitystä astmariskin lisääntymisestä kosteusvauriotilassa. Seurannassa selvisi myös, että kosteusvaurioastma heikensi elämänlaatua ja työkykyä ja lisäsi ennenaikaisia työstä poistumisia. Ammattiastmaa on vaikea osoittaa Työterveyslaitoksen ylläpitämän Työperäisten sairauksien rekisterin mukaan ammattitautiepäilyistä hengityselinsairauksia oli 19 prosenttia vuonna 2009. Eniten astmaa ja muita hengityselinsairauksia todettiin julkisen sektorin työntekijöillä eli esimerkiksi koulujen ja sairaaloiden työntekijöillä sekä kuntien Ammattiastmaa on vaikea osoittaa Ammattiastma on ammattitautilain mukaan korvattava ammattitauti. Ammattitauti tarkoittaa sairautta, joka on aiheutunut fysikaalisesta, biologisesta tai kemiallisesta tekijästä työssä. Ammattiastmadiagnoosi edellyttää, että osoitetaan työssä altistuminen, ammattiastmaan sopiva taudinkuva, työn altisteen ja astman välinen yhteys sekä lisäksi se, ettei astmalle ole jotain muuta syytä. Pelkkiä oireita kuten silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita, kuumeilua ja infektiosairauksien yleistymistä ei korvata. Määrittelemätönkin oireilu heikentää työkykyä. Ilman sairauden diagnoosia ihminen ei kuitenkaan voi saada sairauspäivärahaa vaikka ei oireiden vuoksi pystyisi menemään työpaikalle. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa selvittämään työtilasta aiheutuvat haittatekijät ja rajoittamaan altistumista niin, ettei työntekijän terveydelle aiheudu vaaraa. 20 Hengitys > 3 2012