Vihreä ilmastoreformi 12 paikallista ratkaisua ilmastokriisiin
Ilmastonmuutos ratkaistaan kunnissa Vihreiden linjapaperi paikallisesta ilmastopolitiikasta
A. Ilmastokriisi vältettävä kunnat avainasemassa Ihminen on laittanut liikkeelle koko planeetan kattavan kokeen, jonka seuraukset voivat olla katastrofaalisia. Jäätiköt sulavat, lajeja kuolee sukupuuttoon, nälkä lisääntyy. Saatamme jättää lapsillemme maailman, joka on radikaalisti synkempi kuin se, jonka saimme vanhemmiltamme. Aika käy vähiin. Ilmastokriisin välttämiseksi maailman päästöt pitää kääntää laskusuuntaan alle 10 vuodessa. Suomen kaltaisissa rikkaissa teollisuusmaissa päästöjä pitää leikata 25 40 % jo ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Vuosisadan puoliväliin tultaessa meidän on siirryttävä vähähiiliseen yhteiskuntaan, jossa tuotetaan vain pieni murto-osa nykyisistä päästöistä. Kunnat ovat ilmastonmuutoksen torjumisessa avainasemassa. Kunnat päättävät, millaisia toimintoja sijoitetaan ja minne ja miten niiden välillä voi liikkua. Kunnat vaikuttavat siihen, kuinka paljon rakennukset kuluttavat energiaa ja millä ne lämmitetään. Kunnat ostavat vuosittain tuotteita ja palveluita miljardeilla euroilla. Kunnista riippuu osittain sekin, kuinka houkuttelevan vaihtoehdon joukkoliikenne tarjoaa autoilulle tai onko pyörällä turvallista liikkua. Siksi syksyllä 2008 käydään ilmastovaalit. Kunnanvaltuustoihin valittavat ihmiset päättävät, millaista ilmastopolitiikkaa paikallistasolla tehdään. Meillä ei ole varaa hukata enää neljää vuotta; toimiin on ryhdyttävä heti. Tämä linjapaperi kertoo, mitä vihreät kunnanvaltuutetut tekevät, jos saavat äänestäjiltä siihen tuen. Me haluamme kaikkien kuntien harjoittavan määrätietoista, kunnianhimoista ja toteuttamiskelpoista ilmastopolitiikkaa. Me haluamme kantaa oman vastuumme ilmastotalkoissa. Me haluamme nostaa suomalaiset kunnat ilmastonsuojelun edelläkävijöiksi.
B. Päästöt kuriin 12 vihreää keinoa 1. Ilmasto-ohjelma joka kuntaan Ilmastonsuojeluun tarvitaan määrätietoista politiikkaa, joka kulkee vihreänä lankana läpi kaiken kunnan toiminnan. Siksi jokaiseen Suomen kuntaan on saatava oma tai seutukunnallinen ilmasto-ohjelma. Tavoitteeksi tulee asettaa leikata päästöjä asukasta kohti vähintään 30 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kunnianhimoisimmat voivat pyrkiä vaiheittain hiilineutraaleiksi. jokaisen kunnan on laadittava paikallinen ilmasto-ohjelma, jossa esitetään kunnianhimoinen ja toteuttamiskelpoinen tiekartta päästöjen vähentämisestä 2. Kunnista energiapihejä Kestävintä energiaa on sellainen, jota ei tarvitse tuottaa. Kuntien energiankäyttöä voidaan tehostaa olennaisesti uudella teknologialla, fiksulla suunnittelulla ja kunnon opastuksella. Tavoitteeksi tulee asettaa energiankulutuksen vähentäminen vähintään prosentin vuodessa. katuvalaistuksessa ja liikennevaloissa on siirryttävä huipputehokkaaseen leditekniikkaan kunnan on hankittava vain kaikkein energiatehokkaimpia toimistokoneita ja kylmälaitteita kunnan omistamissa asuintaloissa on siirryttävä asuntokohtaiseen veden kulutuksen mittaukseen ja sähkön kulutuksen reaaliaikaiseen seurantaan kuntalaisille ja kunnan työntekijöille on tiedotettava keinoista tehostaa energiankäyttöä 3. Jäähyväiset fossiileille Kaksi kolmasosaa Suomen ilmastopäästöistä tulee energiantuotannosta. Vaihtamalla vähähiilisiin polttoaineisiin ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita ja turvetta uusiutuvilla kunta voi leikata päästöjään radikaalisti. Tavoitteeksi tulee asettaa uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen vähintään 15 prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 mennessä. kunnan ilmasto-ohjelmassa on esitettävä tiekartta uusiutuvan energian osuuden nopeasta kasvattamisesta kunnan on omassa toiminnassa siirryttävä vihreän sähkön käyttöön kaukolämpöverkkoa on laajennettava ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoa lisättävä pientaloasukkaita on ohjattava vaihtamaan öljy- ja sähkölämmitys uusiutuviin
4. Eheä yhdyskuntarakenne Eheä ja tiivis yhdyskuntarakenne helpottaa joukkoliikenteen järjestämistä ja madaltaa kynnystä käyttää kevyttä liikennettä. Tiivis ei kuitenkaan tarkoita epäviihtyisää: fiksusti suunnitellulla asuinalueella voidaan kaksikerroksisilla taloilla päästä samaan tehokkuuteen kuin 70-luvun kerrostalolähiöissä. Päivittäispalveluiden pitää olla pääsääntöisesti saavutettavissa jalan tai pyörällä. uusi asutus, työpaikkakeskittymät ja palvelut on kaavoitettava olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen täydennysrakentamista on edistettävä virkistysalueista tinkimättä automarkettien ja badideaparkien kaavoittamisesta kauas kaikesta on luovuttava ja kuntakeskusten kauppaa kehitettävä liikennetarpeen minimoimiseksi lähipalvelut pitää pyrkiä turvaamaan 5. Kevyestä liikenteestä houkutteleva vaihtoehto Noin kolmannes automatkoista on alle kolmen kilometrin mittaisia. Näistä ison osan voisi tehdä jalan tai pyörällä, jos kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan määrätietoisesti. Oulussa jo viidennes kaikista matkoista kuljetaan pyörällä. Kevyen liikenteen vetovoiman parantaminen tulee asettaa kunnissa liikennepolitiikan ykköstavoitteeksi. kuntaan on rakennettava kattava pyöräteiden ja -parkkien verkko kuntakeskukset on suunniteltava kävelypainotteisiksi ja kaupungeissa lisättävä kävelykatuja kunnan on kannustettava omia työntekijöitään kulkemaan työmatkat jalan tai pyörällä ja tarjottava työsuhdepolkupyöriä 6. Parempaan joukkoliikenteeseen Joukkoliikenteen edellytykset riippuvat kunnan koosta ja sijainnista. Radanvarsikunnissa voi kehittää lähijunaliikennettä. Isoissa kaupungeissa raitiovaunu tai pikaratikka on järkevä vaihtoehto. Muualla joukkoliikenne perustuu busseihin. Kaikkialla joukkoliikenteen houkuttelevuutta voi parantaa lisäämällä tarjontaa, lyhentämällä matka-aikoja ja alentamalla lippujen hintoja. joukkoliikenteen lippujen hinnat on pidettävä kohtuullisina ja mahdollisuuksien mukaan niitä on alennettava kaupungeissa on lisättävä joukkoliikennekaistoja ja liikennevaloetuisuuksia suurilla kaupunkiseuduilla on otettava käyttöön lähiraideliikenne joukkoliikenteen päästöjä on vähennettävä siirtymällä hybridi- ja kaasubusseihin sekä käyttämällä paikallisraideliikenteessä vihreää sähköä kunnan työntekijöille on tarjottava mahdollisuus joukkoliikenteen työsuhdematkalippuun
7. Kohti vihreämpää autoilua Liikenteen päästöjen leikkaaminen edellyttää paitsi kestävien vaihtoehtojen edistämistä, myös autoilun rajoittamista kaupungeissa. Vähemmän autoilua tarkoittaa vähemmän ruuhkia, melua, saasteita ja onnettomuuksia siis viihtyisämpiä ja kestävämpiä kaupunkeja. pääkaupunkiseudulla on otettava käyttöön ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla selvitettävä ruuhkamaksuja pysäköintimaksuja kaupunkien keskusta-alueella on nostettava, ekoautot vapautettava maksuista ja pysäköinnin valvontaa tiukennettava kunnan hankkimille ja liisaamille autoille on asetettava tiukat päästörajat (enintään 160 g CO 2 /km vuonna 2009 ja 120 g/km 2012) 8. Tehokkuusharppaus rakennuksissa Kunnilla on runsaasti rakennuksia, jotka kuluttavat paljon lämpöä, sähköä ja vettä. Matala-energiatekniikoilla uusien rakennusten lämmön tarve voidaan puolittaa, passiivitaloissa leikata neljäsosaan. Samalla nykyisen rakennuskannan energiatehokkuutta on parannettava. Kuntalaisia tulee opastaa energiaremonttien tekemisessä ja muussa energiatehokkuuden parantamisessa. kaikkiin kunnan kiinteistöihin on tehtävä energiakatselmus uuden rakentamisen tulee olla vähintään matalaenergiatasoa ja alkavan vaalikauden aikana jo passiivitaloja peruskorjausten yhteydessä on tehtävä energiaremontti rakennusperintöä vaalien 9. Ilmastoa säästävä ruoka Merkittävä osa ilmastopäästöistä tulee ruoan, erityisesti lihan ja maitotuotteiden tuotannosta. Kasvispainotteinen ruokavalio on parempi sekä koko planeetan että meidän itsemme terveydelle. Myös maa- ja metsätaloudessa päästöjä voidaan vähentää ja hiilivarantoja kasvattaa monin eri keinoin. Lähituotanto luo työtä seudun ihmisille ja leikkaa samalla turhia kuljetuksia. päiväkodeissa, kouluissa ja sairaaloissa tulee ottaa käyttöön yksi kasvisruokapäivä viikossa kunnan keittiöissä tulee suosia luomu- ja mahdollisuuksien mukaan myös lähiruokaa kunnan omia metsiä on suojeltava ja hiilivarantoja pyrittävä kasvattamaan
10. Vähemmän jätettä, enemmän energiaa Ilmastonsuojelun kannalta parasta jätepolitiikkaa on jätteen synnyn ennaltaehkäisy. Jätteen määrä pitää saada laskuun ja kierrätystä lisätä. Keskitetyssä biojätteen käsittelyssä tulee siirtyä kompostoinnista mädätykseen biokaasuksi, sillä näin jätteen energia saadaan talteen. Kierrätykseen kelpaamatonta erillislajiteltua jätettä voidaan myös joissakin tapauksissa polttaa energialaitoksissa. tavoitteeksi on asetettava jätteen määrän kääntäminen laskuun maksut on porrastettava jyrkästi jätteen mukaan ja kaatopaikkajätteen maksuja korotettava kierrätysastetta on nostettava vähintään kymmenen prosenttiyksikköä vaalikauden aikana biojäte on mädätettävä biokaasuksi ja kaasu hyödynnettävä ensisijaisesti liikenteessä 11. Enemmän aikaa, vähemmän roinaa Mitä enemmän tavaroita kulutamme, sitä enemmän tyypillisesti syntyy myös päästöjä. Ilmaston kannalta on järkevää suunnata kulutusta tavaroista palveluihin ja yleensä ajattelua kuluttamisesta yhdessä tehtäviin ja jaettaviin asioihin. Epäkaupalliset julkiset tilat, lähiliikunta-alueet, kirjastot ja mahdollisuus lyhentää vapaaehtoisesti työaikaa ovat myös ilmastopolitiikkaa. kunnissa on voitava viettää aikaa muuallakin kuin kauppakeskuksissa tai huoltoasemilla kaupallista mainontaa katukuvassa on rajoitettava 12. Jotta jälkeemme tulevat tietäisivät Tänään syntyvät lapset tulevat ennen eläkeikäänsä näkemään, onnistuiko ihmiskunta muuttamaan suuntaa ja torjumaan ilmastonmuutosta riittävän ripeästi. He myös tulevat tekemään monet niistä valinnoista, joita tulevat päästövähennykset edellyttävät. Siksi ilmastonsuojeluun on satsattava koulutuksessa kaikilla tasoilla. Kunnan on myös tiedotettava aktiivisesti kuntalaisille. ilmastonsuojelu tulee sulauttaa opetukseen kaikilla tasoilla päiväkodista korkeakouluihin tiedotuksessa kuntalaisille tulee tarjota eväitä oman ilmastokuorman keventämiseen
C) Vihreän ilmastonsuojelijan muistilista 1. Yhtä ongelmaa ei kannata ratkaista luomalla uusia Ilmastohuoli on saanut monet esittämään arveluttavia ratkaisuja: viimeisten vapaiden virtavesien patoamista, metsiensuojelun purkamista, ydinvoiman lisärakentamista, sademetsiä tärvääviä biopolttoaineita. Yhden ongelman ratkaiseminen luomalla tukku uusia on kuitenkin kestämätöntä ja lyhytnäköistä. Vihreä ilmastonsuojelu tukee, ei vaaranna kestävää kehitystä. 2. Ilmastonsuojelu ja hyvinvointi Ilmastonsuojelun vastustajat pelottelevat työpaikkojen menetyksellä ja teollisuuden karkaamisella. Kuitenkin elinkeinoelämänkin etu on hillitä ilmastonmuutoksen tuhoja ja harjoittaa pitkäjänteistä ja ennustettavaa ilmastopolitiikkaa. Ilmastonsuojelu ja kestävä teknologia tarjoavat myös paljon mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Tulevaisuuden hyvinvointi luodaan vain ilmastoa kunnioittaen. 3. Yhteistyö yli kuntarajojen Päästöt eivät tunne kuntarajoja eikä pidä ilmastopolitiikankaan. Yhdyskuntarakennetta ja liikennettä on suunniteltava yli hallinnollisten rajojen joko seutukunnittain tai työssäkäyntialueittain. Myös ilmasto-ohjelma voi olla perusteltua laatia koko seutukunnalle. 4. Kuntaliitokset: uhka vai mahdollisuus? Suomessa nähdään lähivuosina ennätysmäärä kuntaliitoksia. Ilmastonsuojelulle tämä voi olla sekä uhka että mahdollisuus. Kuntaliitokset helpottavat yhdyskuntasuunnittelua ja joukkoliikenteen järjestämistä järkevinä kokonaisuuksina. Toisaalta liitokset saattavat ajaa karsimaan lähipalveluita ja siten ruokkia liikenteen kasvua. Ilmasto pitää ottaa vahvasti mukaan liitosten suunnitteluun.
5. Mutta mistä rahat? Kunnat kärsivät kroonisesta niukkuudesta. Kun painii päivittäin lakisääteisten palveluiden turvaamisen kanssa, voi ilmastonmuutoksen torjuminen tuntua aika etäiseltä kysymykseltä. Ilmastonsuojelu voi kuitenkin myös säästää rahaa ja luoda uusia työpaikkoja. Erityisesti energiatehokkuuden parantamisesta saa usein tuplahyödyn. 6. Julkiset hankinnat valjastettava Kunnat käyttävät julkisiin hankintoihin huikeat 15 miljardia euroa vuodessa. Nämä miljardit voidaan valjastaa edistämään ilmastoa säästäviä ja kestävää kehitystä edistäviä ratkaisuja. Kuntien hankintasäännöissä tulee velvoittaa suosimaan ilmastomyötäisiä tuotteita ja palveluita. 7. Kustannustehokas ilmastonsuojelu Päästöjä voidaan vähentää kalliisti tai edullisesti. Vihreä ilmastonsuojelu pyrkii minimoimaan kustannukset ja maksimoimaan hyödyt. Laskelmissa pitää ottaa huomioon myös yhteiskuntataloudelliset, välilliset ja pitkän aikavälin hyödyt ja haitat. Esimerkiksi kevyen liikenteen ja kasvispainotteisen ruokavalion edistäminen säästävät paitsi ilmastoa, myös ihmisten terveyttä. 8. Uudenlaiset kumppanuudet Kunta ei voi tehdä kaikkea yksin. Ilmastotalkoisiin tarvitaan mukaan alueen asukkaat, järjestöt ja yritykset. Kunta voi koota laajan liittoutuman paikallisten päästöjen vähentämiseksi. Myös valtion pitää tulla vastaan, tukea kuntien ilmastotyötä ja asettaa tarvittavat lainsäädännölliset puitteet. 9. Lämpenemiseen varauduttava Vaikka päästöjen vähentäminen onnistuisi täydellisesti, lämpenisi ilmasto silti Suomessa ainakin kolme astetta vuosisadan loppuun mennessä. Tämä merkitsee kasvillisuusvyöhykkeiden siirtymistä, merenpinnan nousua, lumen vähenemistä, pitempiä hellekausia ja rajumpia rankkasateita. Paikallisessa ilmastostrategiassa on otettava huomioon myös lämpenemiseen sopeutuminen.