Tohtorit työelämässä Aarresaari-verkoston uraseuranta vuosina ja valmistuneille tohtoreille
Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Aarresaari-verkosto toteuttaa joka toinen vuosi tohtoreiden uraseurantakyselyn 2-3 vuotta sitten valmistuneille tohtoreille. Vuonna 13 kysely toteutettiin vuosina - valmistuneille. Vuonna 13 mukana olivat seuraavat yliopistoa: Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Svenska Handelshögskolan, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Vuosina - kyselyyn osallistuneista yliopistoista valmistui 22 tohtoria. Heistä kyselyyn vastasi 19 eli, %. Vastaajien määrä on 2,2 % kaikista Suomen yliopistoista ko. vuosina valmistuneista 31 tohtorista.
Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vastaajista % oli suorittanut tohtorin tutkinnon v., 3 % v. (n=1312) Vastaajista % oli miehiä, % naisia (n=19). Keskiarvoikä tohtoriksi valmistuessa oli 39 vuotta, mediaaniikä 3 vuotta ja moodi eli yleisimmin esiintynyt arvo 32 vuotta (n=1313). Seuraavissa taulukoissa esitetään vastaajien määrät ja vastausprosentit sekä kyselyyn osallistuneiden osalta että Suomessa vuosina - valmistuneiden tohtoreiden osalta. Kyselyn virhemarginaalit ovat keskiarvoissa 0,1 ja prosenteissa 2,% (+/-).
Koulutusala Vastaajamäärä (lkm) Valmistuneet (lkm) Vastausprosentti Eläinlääketieteellinen 31 Farmasia 9 2 3 Hammaslääketieteellinen 13 31 2 Humanistinen 130 2 9 Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen 9 Liikuntatieteellinen 12 13 92 Luonnontieteellinen 232 2 1 Lääketieteellinen 1 Maatalous-metsätieteellinen 29 Oikeustieteellinen 22 3 1 Psykologia 29 9 9 Taideteollinen 1 Teknillistieteellinen 2 Teologinen 23 0 Terveystieteellinen 2 Yhteiskuntatieteellinen 2 Koulutustalakohtaiset vastaajamäärät vaihetelevat, mikä on hyvä huomioida tuloksia tulkittaessa.
Koulutusala Vastaajamäärä (lkm) Valmistuneet koko Suomi Vastausprosentti kaikista valmistuneista Eläinlääketieteellinen 31 Farmasia 9 Hammaslääketieteellinen 13 31 2 Humanistinen 130 22 Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen 190 Kuvataideala - 3 - Liikuntatieteellinen 12 13 92 Luonnontieteellinen 232 9 3 Lääketieteellinen 0 2 Maatalous-metsätieteellinen 29 1 3 Musiikkiala - 19 - Oikeustieteellinen 22 Psykologia 29 3 Taideteollinen 2 0 Teatteri- ja tanssiala - 3 - Teknillistieteellinen 2 29 Teologinen 23 0 Terveystieteteet 2 9 Yhteiskuntatieteellinen 2 23
Motivaatio aloittaa jatko-opinnot Tärkein motivaatiotekijä tohtoriopintojen aloittamiselle (%) Tutkimustyö kiinnosti sinällään Halusi kehittyä ammatillisesti Halusi tehdä tutkimusta tietystä aiheesta Luonteva jatko aikaisemmille opinnoille ja työlle Paremman aseman saavuttaminen työelämässä Koki ettei ollut muuta työnsaantimahdollisuutta Yliopiston laitoksen henkilökunnan kannustus Muu syy Halusi muodollisen pätevyyden tiettyihin tehtäviin Sattuma Jatkotutkinto oli tavoitteena jo perusopintojen alkaessa Työnantajan kannustus Työnsaantimahdollisuuksien helpottuminen Paremman palkan saaminen jatkotutkinnon vuoksi,2,,, 3, 2, 2, 2 1, 0,2,, 1, 2, 0 1 2 30 3 N=130 Tutkimustyön kiinnostavuus oli tärkeimmäksi koettu motivaatiotekijä tohtoriopintojen aloittamiselle. Toiseksi tärkein tekijä oli halu kehittyä ammatillisesti. Noin kymmenesosan mielestä halu tehdä tutkimusta tietystä aiheesta motivoi eniten tohtoriopintojen aloittamiseen. Tohtoriopinnot koettiin myös luontevana jatkeena aiemmille opinnoille, mikä oli noin kymmenesosan mielestä tärkein syy opintojen aloittamiselle.
Tärkeimmät motivaatiotekijät koulutusaloittain Tutkimustyö kiinnosti sinällään (%) Teologinen (n=22) Oikeustieteellinen (n=22) Hammaslääketieteellinen (n=13) Psygologia (n=29) Humanistinen (n=12) Maatalous-metsätieteellinen (n=29) Yhteiskuntatieteellinen (n=9) YO YHTEENSÄ (n=1319) Lääketieteellinen (n=) Luonnontieteellinen (n=22) Terveystieteellinen (n=0) Teknillistieteellinen (n=2) Kasvatustieteellinen (n=) Eläinlääketieteellinen (n=) Kauppatieteellinen (n=) Taideteollinen (n=) 29 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 1 0 1 2 30 3 0 0 Koulutusaloittain tarkasteltuna koko aineistossa tärkeimmäksi koettu motivaatiotekijä Tutkimustyö kiinnosti sinällään motivoi eniten teologian, farmasian ja oikeustieteellisen alan tohtoreita ja vähiten taideteollisen, kauppatieteellisen ja eläinlääketieteellisen alan tohtoreita. Alakohtaisissa vertailuissa on hyvä huomioida joidenkin koulutusalojen pienet vastaajamäärät.
Tärkeimmät motivaatiotekijät koulutusaloittain Halusi kehittyä ammatillisesti (%) Taideteollinen (n=) Kasvatustieteellinen (n=) Eläinlääketieteellinen (n=) Teologinen (n=22) Teknillistieteellinen (n=2) Terveystieteellinen (n=0) Kauppatieteellinen (n=) Oikeustieteellinen (n=22) YO YHTEENSÄ (n=1319) Lääketieteellinen (n=) Maatalous-metsätieteellinen (n=29) Psykologia (n=29) Yhteiskuntatieteellinen (n=9) Luonnontieteellinen (n=22) Hammaslääketieteellinen (n=13) Humanistinen (n=12) 3 1 1 12 2 2 23 19 0 1 2 30 3 0 32 0 Halu kehittyä ammatillisesti motivoi eniten taideteollisen, kasvatustieteellisen ja liikuntatieteellisen alan tohtoreita, vähiten taas humanistisen, hammaslääketieteen ja luonnontieteen alan tohtoreita.
Tärkeimmät motivaatiotekijät koulutusaloittain Halusi tehdä tutkimusta tietystä aiheesta (%) Taideteollinen (n=) Humanistinen (n=12) Kasvatustieteellinen (n=) Yhteiskuntatieteellinen (n=9) Teologinen (n=22) Terveystieteellinen (n=0) Eläinlääketieteellinen (n=) Kauppatieteellinen (n=) YO YHTEENSÄ (n=1319) Maatalous-metsätieteellinen (n=29) Psykologia (n=29) Luonnontieteellinen (n=22) Oikeustieteellinen (n=22) Hammaslääketieteellinen (n=13) Teknillistieteellinen (n=2) Lääketieteellinen (n=) 9 1 13 12 12 0 1 2 Halu tehdä tutkimusta tietystä aiheesta motivoi tohtoriopintojen aloittamiseen eniten taideteollisen, humanistisen ja kasvatustieteellisen alan tohtoreita, vähiten liikuntatieteen, lääketieteen ja teknillistieteen alan tohtoreita.
Väitöskirjatutkimukseen käytetty työ- ja vapaa-aika Luonnontieteellinen (n=22) Oikeustieteellinen (n=3) Teknillistieteellinen (n=2) Humanistinen (n=12) YO YHTEENSÄ (n=1313) Maatalous-metsätieteellinen (n=29) Yhteiskuntatieteellinen (n=1) Teologinen (n=23) Terveystieteellinen (n=2) Kauppatieteellinen (n=2) Psykologia (n=29) Lääketieteellinen (n=2) Eläinlääketieteellinen (n=1) Kasvatustieteellinen (n=) Taideteollinen (n=9) Hammaslääketieteellinen (n=12) 22 31 2 0 3 2 0 0 9 3 2 2 2 2 2 2 32 31 23 2 1 22 19 22 2 29 29 13 0 % % % 30 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 90 % 0 % Kokopäiväisesti Osa-aikaisesti Vapaa-ajalla muun päätyön ohella 9 Väitöskirjatutkimuksen tekeminen kokopäiväisesti oli yleisintä farmasian, luonnontieteellisen ja oikeustieteellisen alan vastaajilla. Vapaa-ajallaan muun päätyön ohessa väitöskirjaa tehtiin useimmin kasvatustieteellisellä ja taideteollisella koulutusalalla.
Olivatko valintakriteerit tiedossa hakiessasi tohtorikoulutukseen? (%) Teologinen (n=23) Taideteollinen (n=) Yhteiskuntatieteellinen (n=1) Kasvatustieteellinen (n=) Terveystieteellinen (n=2) Psygologia (n=29) Kauppatieteellinen (n=) Oikeustieteellinen (n=) YO YHTEENSÄ (n=1319) Luonnontieteellinen (n=229) Teknillistieteellinen (n=2) Humanistinen (n=12) Hammaslääketieteellinen (n=13) Maatalous-metsätieteellinen (n=29) Lääketieteellinen (n=) Eläinlääketieteellinen (n=) 0 2 2 0 2 2 3 3 30 2 23 1 3 2 32 2 3 29 31 3 3 13 9 30 13 2 13 2 2 22 2 3 2 2 Kyllä Ei Ei osaa sanoa 0 % % % 30 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 90 % 0 % Lähes puolelle ( %) vastaajista valintakriteerit olivat olleet tiedossa tohtorikoulutukseen hakeuduttaessa. Kolmasosa ( %) ei ollut tiennyt etukäteen valintakriteereistä ja viidesosa ( %) ei osannut sanoa. Tietoisuus valintakriteereistä oli kasvanut edelliseen, vuosina 0 ja 09 valmistuneita koskevaan, aineistoon verrattuna. Parhaiten valintakriteereistä tiesivät teologian, taideteollisen ja yhteiskuntatieteellisen alan tohtorit, heikoiten taas liikuntatieteellisen, eläinlääketieteellisen ja maatalous-metsätieteellisen alan tohtorit.
Tohtoriopintojen rahoitustapa (%) Luonnontieteellinen (n=22) Terveystieteellinen (n=1) Teknillistieteellinen (n=2) Oikeustieteellinen (n=22) YO YHTEENSÄ (n=130) Lääketieteellinen (n=2) Psykologia (n=29) Humanistinen (n=12) Kauppatieteellinen (n=3) Hammaslääketieteellinen (n=13) Eläinlääketieteellinen (n=) Taideteollinen (n=) Yhteiskuntatieteellinen (n=9) Maatalous-metsätieteellinen (n=29) Teologinen (n=23) Kasvatustieteellinen (n=3) 13 12 1 2 22 2 2 2 2 2 2 3 3 3 9 23 12 3 1 13 19 19 0 30 0 0 0 1 Sai rahoitusta Suomen Akatemian/opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman tutkijakoulutuspaikan kautta Sai rahoitusta muun tutkijakoulutuspaikan kautta Kyselyssä selvitettiin tohtoriopintojen rahoitustapaa. Erityisen kiinnostavaa on, kuinka moni oli saanut rahoitusta tutkijakoulutuspaikan kautta. Yli kolmasosa (3 %) vastaajista oli saanut rahoitusta tutkijakoulutuspaikan kautta. Näistä 2 % oli saanut rahoitusta Suomen Akatemian tai Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman tutkijakoulutuspaikan kautta ja 13 % muun tutkijakoulutuspaikan kautta.
Kyselyhetken työmarkkinatilanne Maatalous-metsätieteellinen (n=2) Terveystieteellinen (n=2) Kauppatieteellinen (n=3) Teknillistieteellinen (n=2) Oikeustieteellinen (n=22) Taideteollinen (n=9) Kasvatustieteellinen (n=) Eläinlääketieteellinen (n=1) Hammaslääketieteellinen (n=13) YO YHTEENSÄ (n=1302) Psykologia (n=29) Humanistinen (n=123) Yhteiskuntatieteellinen (n=9) Lääketieteellinen (n=9) Luonnontieteellinen (n=22) Farmasia (n=) Teologinen (n=23) 9 9 9 92 91 91 9 3 1 1 0 1 2 3 1 13 1 3 3 9 3 2 Työssä Apurahatutkija Työtön Muu tilanne 0 % % % 30 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 90 % 0 % Kyselyhetkellä eli 2-3 vuotta valmistumisen jälkeen työssä oli % ja apurahatutkijana % vastaajista. Kolme prosenttia vastaajista oli työttömänä. Koulutusalojen välillä oli jonkin verran eroja työtilanteessa. Vakituisia työsuhteita oli eniten maatalous-metsätieteelliseltä, eläinlääketieteelliseltä ja terveystieteen alalta valmistuneilla. Määräaikaisessa työsuhteessa kyselyhetkellä oli eniten farmasian, oikeustieteen ja humanistisen alan tohtoreita. Työttömyyttä esiintyi eniten yhteiskuntatieteellisen alan tohtoreilla.
Työmarkkinatilanne vuosina 0-0, 0-09 ja - valmistuneilla tohtoreilla kyselyhetkillä 2-3 vuotta valmistumisen jälkeen (%) 0 0 0 0 30 313031 0 2 1 1 1 2 2 3 0 0 0 3 3 2 0 0 0 0 0 0 2 3 2 13 09 Tohtorien työtilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vertailtaessa kolmen edellisen uraseurantakyselyn (v. 09, ja 13 toteutetut kyselyt) tuloksia. Vakituinen kokopäivätyö on vähentynyt muutamalla prosentilla, mutta määräaikaisuuksissa tai työttömyydessä ei ole kyselyyn vastanneiden tilanteen perusteella tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Päätyönantaja (%) Teknillistieteellinen (n=2) Luonnontieteellinen (n=) Maatalous-metsätieteellinen (n=2) YO YHTEENSÄ (n=123) Kauppatieteellinen (n=3) Lääketieteellinen (n=) Hammaslääketieteellinen (n=13) Eläinlääketieteellinen (n=) Oikeustieteellinen (n=) Yhteiskuntatieteellinen (n=1) Humanistinen (n=) Kasvatustieteellinen (n=) Psykologia (n=29) Terveystieteiden (n=2) Teologia (n=) Taideteollinen (n=) 23 1 1 19 1 1 12 3 2 3 23 32 3 3 1 0 3 3 0 19 22 9 1 3 3 0 2 31 1 3 0 3 1 2 1 9 2 29 19 Yksityinen yritys Julkinen sektori Yliopisto Muu työnantaja 0 % % % 30 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 90 % 0 % Yliopistot työllistivät selvästi eniten tohtoreita. Peräti 2 % vastaajista oli kyselyhetkellä yliopistossa töissä. Yliopistojen rooli tohtorien työnantajana on kasvanut verrattuna edelliseen aineistoon, sillä v. toteutetussa kyselyssä yliopistoissa toimi 3 % vastaajista. Yksityinen sektori työllisti vain vajaan viidenneksen (1 %) vastaajista vuonna määrän ollessa 22 %. Julkinen sektori työllisti noin kolmasosan ( %) vastaajista. Julkisen sektorin osuus tohtorien työnantajana on pysynyt kutakuinkin samana.
Tehtävien luonne, kaikki koulutusalat Pääasiallisin työtehtävien luonne (%) Tutkimus Opetus tai kasvatus Suunnittelu- tai kehitystehtävät Johto- ja esimiestehtävät Hallintotehtävät Asiakastyö/ potilastyö Konsultointi tai koulutus Toimistotehtävät Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät Muu työn luonne Viestintä- ja mediatyö Markkinointi ja myynti Lainopillinen työ Kirkollinen työ Taiteellinen työ 2 1 1 1 22 30 39 0 30 0 0 0 0 0 N=123 Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista (yhteensä 1) se, joka kuvaa vastaajan kyselyhetken pääasiallisinta työtehtävien luonnetta. Yleisimmät pääasialliset työtehtävät olivat tutkimus, opetus ja kasvatus sekä suunnittelu- tai kehitystehtävät.
Tutkimus-/johto- ja esimiestehtävissä toimiminen koulutusaloittain Nykyisten tehtävien luonne (voinut valita kummankin ) (%) Luonnontieteellinen (n=) Teknillistieteellinen (n=2) Maatalous-metsätieteellinen (n=2) Yhteiskuntatieteellinen (n=2) Humanistinen (n=1) YO YHTEENSÄ (n=123) Kauppatieteellinen (n=2) Psykologia (n=2) Taideteollinen (n=9) Eläinlääketieteellinen (n=) Oikeustieteellinen (n=) Lääketieteellinen (n=3) Kasvatustieteellinen (n=2) Terveystieteellinen (n=39) Teologinen (n=) Hammaslääketieteellinen (n=12) 1 13 1 1 1 1 19 22 22 2 2 29 30 32 3 2 3 2 1 9 2 0 9 2 1 0 30 0 0 0 0 0 90 0 92 Johto- ja esimiestehtävät Tutkimus Koulutusalakohtaisesti tarkasteltuna tutkimus- ja esimies- tai johtotehtävissä toimiminen vaihteli. Eniten tutkimustyötä sisältyi liikuntatieteellisen koulutusalan vastaajiin, kun vähiten tutkimustehtävissä toimivat hammaslääketieteellisen alan vastaajat. Myös esimiestehtävissä toimiminen oli liikuntatieteellisellä alalla yleisintä.
Pääasiallinen tehtävien luonne tutkimus (%) Maatalous-metsätieteellinen (n=2) Luonnontieteellinen (n=) Teknillistieteellinen (n=2) Yhteiskuntatieteellinen (n=2) YO YHTEENSÄ (n=123) Humanistinen (n=1) Psykologia (n=2) Kauppatieteellinen (n=2) Oikeustieteellinen (n=) Taideteollinen (n=9) Lääketieteellinen (n=3) Teologinen (n=) Terveystieteellinen (n=39) Eläinlääketieteellinen (n=) Kasvatustieteellinen (n=2) Hammaslääketieteellinen (n=12) 2 2 3 31 30 3 2 2 1 39 1 1 0 30 0 0 0 0 0 Vastaajia pyydettiin valitsemaan työn luonnetta kuvaavista eri vaihtoehdoista parhaiten työtä kuvaava osa-alue. Lähes puolet (3 %) vastaajista ilmoitti tutkimuksen pääasialliseksi työtä kuvaavaksi alueeksi. Farmasian, maatalous-metsätieteellisen, luonnontieteellisen ja teknillistieteellisen alan tohtoreilla yli puolella vastaajista tutkimus kuvasi pääasiassa työtä. Eläinlääketieteellisen, kasvatustieteen ja hammaslääketieteen alan tohtoreilla taas alle neljäsosan työtä kuvasi pääasiassa tutkimus.
Pääasiallisin tehtävien luonne johto- ja esimiestehtävät (%) Terveystieteellinen (n=39) Kauppatieteellinen (n=2) Maatalous-metsätieteellinen (n=2) Taideteollinen (n=9) Teologinen (n=) Kasvatustieteellinen (n=2) YO YHTEENSÄ (n=123) Teknillistieteellinen (n=2) Lääketieteellinen (n=3) Yhteiskuntatieteellinen (n=2) Eläinlääketieteellinen (n) Psykologia (n=2) Luonnontieteellinen (n=) Humanistinen (n=1) Oikeustieteellinen (n=) Hammaslääketieteellinen (n=12) 3 3 12 1 0 1 2 Vaikka johto- ja esimiestehtävät kuuluivat noin viidenneksen työtehtäviin (ks. kalvo Tutkimus- /johto- ja esimiestehtävissä toimiminen), pääasiallisena työtehtävänä johto- ja esimiestehtävät olivat kuudella prosentilla vastaajista. Eniten johto- ja esimiestehtävät pääasiallisena työnä olivat terveystieteen, kauppatieteen ja liikuntatieteen alojen tohtoreilla.
Oliko tohtorin tutkinto vaatimuksena nykyiseen työhön (%) Taideteollinen (n=) Psykologia (n=2) Luonnontieteellinen (n=3) Kauppatieteellinen (n=) Humanistinen (n=9) Yhteiskuntatieteellinen (n=3) Oikeustieteellinen (n=) Eläinlääketieteellinen (n=1) YO YHTEENSÄ (n=1) Kasvatustieteellinen (n=) Terveystieteellinen (n=0) Teknillistieteellinen (n=2) Maatalous-metsätieteellinen (n=2) Lääketieteellinen (n=1) Teologinen (n=) Hammaslääketieteellinen (n=13) 1 0 9 1 3 32 32 30 29 23 0 1 1 9 13 1 19 2 3 3 2 0 3 23 2 3 29 31 3 0 1 1 2 9 3 0 % % % 30 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 90 % 0 % Kyllä, pätevyysvaatimuksena Kyllä, mutta ei pätevyysvaatimuksena Ei Ei osaa sanoa Alle puolet (1 %) vastaajista oli työssä, johon tohtorin tutkinto oli ollut pätevyysvaatimuksena. Noin kymmenesosan työhön tohtorin tutkinto oli ollut vaatimuksena, mutta ei pätevyysvaatimuksena. Yli kolmasosan (3%) työhön ei ollut vaadittu tohtorin tutkintoa. Taideteollisen, farmasian, psykologian ja luonnontieteen alalta valmistuneilla yli puolella tutkinto oli ollut pätevyysvaatimuksena työhön. Hammaslääketieteellisen ja terveystieteellisen alan tohtoreilla tutkinto oli ollut harvimmin vaatimuksena työhön.
Tohtoriopinnoissa opittujen asioiden hyödyntäminen nykyisessä työssä (%) Oikeustieteellinen (n=) Yhteiskuntatieteellinen (n=1) Kasvatustieteellinen (n=) Luonnontieteellinen (n=) Humanistinen (n=1) Terveystieteellinen (n=1) Eläinlääketieteellinen (n=) YO YHTEENSÄ (n=129) Psykologia (n=29) Teknillistieteellinen (n=29) Kauppatieteellinen (n=) Maatalous-metsätieteellinen (n=2) Teologinen (n=) Lääketieteellinen (n=3) Hammaslääketieteellinen (n=13) Taideteollinen (n=) 1 3 3 3 1 9 9 2 0 92 30 1 13 9 23 23 29 2 2 29 2 9 2 3 3 3 0 % % % 30 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 90 % 0 % Käyttää oppimiaan tietoja/taitoja jatkuvasti Opituista asioista ei ole kovin pajon hyötyä Voi hyödyntää oppimaansa jonkin verran Tohtoriopinnoissa opittuja asioita pystyttiin hyödyntämään melko hyvin työssä. 9 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä tohtoriopinnoissa opittuja tietoja ja taitoja jatkuvasti hyödykseen työssä, 2 % voi hyödyntää oppimaansa jonkin verran. Kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei opituista asioista ole kovin paljon hyötyä. Parhaiten opittuja asioita koki pystyvänsä hyödyntämään liikuntatieteelliseltä, oikeustieteelliseltä, yhteiskuntatieteelliseltä ja kasvatustieteelliseltä alalta valmistuneet tohtorit.
Nykyisen työn vaativuustason vastaavuus tohtorikoulutukseen (%) Oikeustieteellinen (n=) 1 Kauppatieteellinen (n=) Hammaslääketieteellinen (n=13) 1 Eläinlääketieteellinen (n=) 2 Psykologia (n=2) 1 Maatalous-metästieteellinen (n=2) Teknillistieteellinen (n=2) 2 19 Yhteiskuntatieteellinen (n=3) 2 1 13 2 Luonnontieteellinen (n=3) 1 22 3 Lääketieteellinen (n=) 1 1 Terveystieteellinen (n=1) 1 12 YO YHTEENSÄ (n=12) 0 1 Humanistinen (n=) 22 2 Teologinen (n=) 2 1 19 Kasvatustieteellinen (n=) 0 1 19 Taideteollinen (n=) 0 Työ vastaa hyvin koulutustasoa 0 % % % 30 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 90 % 0 % Työn vaativuustaso on koulutustasoa hieman alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoa selvästi alhaisempi Ei osaa sanoa 0 % vastaajista koki työn vastaavan hyvin tohtorin tutkinnon koulutustasoa. Työn vaativuustason koulutustasoa alhaisemmaksi koki yhteensä noin joka neljäs (2 %) vastaaja. Näistä 1 %:n mielestä työ oli vaativuustasoltaan hieman alhaisempi koulutustasoa, kahdeksan prosentin mielestä työ oli selvästi koulutustasoa alhaisempi. Noin joka viides teologian, taideteollisen ja kasvatustieteen alalta valmistunut koki työn olevan selvästi koulutustasoa alhaisempi.
On tavoitteiden mukaisella uralla (%) Hammaslääketieteellinen (n=13) 23 Psykologia (n=29) 9 31 2 Kauppatieteellinen (n=) 3 3 Eläinlääketieteellinen (n=) Yhteiskuntatieteellinen (n=3) 3 Lääketieteellinen (n=9) Humanistinen (n=1) 3 3 9 YO YHTEENSÄ (n=12) 2 Luonnontieteellinen (n=) 0 Taideteollinen (n=) 0 0 Oikeustieteellinen (n=) 3 Maatalous-metsätieteellinen (n=2) 3 1 Teknillistieteellinen (n=29) 3 1 9 Terveystieteellinen (n=1) 3 2 Kasvatustieteellinen (n=) 32 0 12 Teologinen (n=) 2 1 0 0 % % % 30 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 90 % 0 % Kyllä, kokonaan Kyllä, osittain Ei Ei osaa sanoa 2 % tohtoreista koki olevansa tavoitteiden mukaisella työuralla. Hieman useampi ( % vastaajista) oli osittain sitä mieltä. Seitsemän prosenttia vastaajista koki, että ei ollut tavoitteiden mukaisella työuralla. Koulutusalojen välillä oli jonkin verran eroja tavoitteiden mukaisen uran kokemisessa. Parhaiten tavoitteiden mukaisen uran koki toteutuneen hammaslääketieteen, psykologian, liikuntatieteen ja kauppatieteen alan tohtorit. Näiltä aloilta valmistuneista yli puolet koki olevansa tavoitteiden mukaisella työuralla. Heikoiten tavoitteiden mukaisella uralla olevien joukossa oli eniten kasvatustieteen, terveystieteen ja taideteollisen alan tohtoreita.
Tyytyväisyys tohtorin tutkintoon seuraavien tekijöiden kannalta Opinnoissa keskityttiin riittävästi seuraavien asioiden kehittymiseen Tutkimuslaan liittyvä sisällöllinen osaaminen, Metodologiaan ja tutkimusmenetelmiin liittyvä osaaminen,1 Asiantuntijuus,1 Tutkimusetiikka 3, Tieteellisen viestinnän taidot 3, 1 2 3 Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Vastaajia pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttä tohtorin tutkintoon seuraavien tekijöiden osalta: tutkimusalaan liittyvä sisällöllinen osaamisen, metodologiaan ja tutkimusmenetelmiin liittyvä osaaminen, asiantuntijuus, tutkimusetiikka ja tieteellisen viestinnän taidot. Vastaajat olivat tyytyväisimpiä tutkimusalaan liittyvään sisällölliseen osaamiseen. Tuloksissa ei ole merkittäviä alakohtaisia eroja.