MUSEOJÄÄNMURTAJA TARMO LOGISTIIKKASUUNNITELMA

www.foreship.com REPORT FOR: MUSEOJÄÄNMURTAJA TARMO LOGISTIIKKASUUNNITELMA NAVAL ARCHITECTS MARINE & STRUCTURAL ENGINEERS INTERIOR & HVAC DESIGNERS Copyright 2014 Foreship Ltd.

Projekti: FS2355 Asiakas: Museovirasto Päivä: 15.12.2014 Revisio: 0 REVISIO HISTORIA REV. PÄIVÄ KUVAUS 0 15.12.2014 A Foreship Laatija H. Jäntti Tarkastanut N. Luukkainen Foreship Ltd. Hitsaajankatu 4 A 00810 HELSINKI FINLAND Phone: +358-20-730 9090 Fax: +358-20-730 9091 www.foreship.com File name: Jäänmurtaja Tarmo telakointi logistiikan suunnittelu_rev0 (or.pdf)

Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 TELAKOINTIPAIKKA... 3 2.1 YLEISTÄ... 3 2.2 TARMON TELAKOINTIIN SOVELTUVAT TELAKAT POHJOIS-ITÄMEREN ALUEELLA... 3 2.3 HINAUSMATKA... 4 3 TELAKOINNIN AJANKOHTA... 5 3.1 YLEISTÄ... 5 3.2 TELAKOINNIN KESTON ARVIOINTI... 5 3.3 ITÄMEREN JÄÄTALVI... 5 3.4 SOPIVA TELAKOINTIAJANKOHTA... 6 4 ALUKSEN HINAUS JA SEN VALMISTELU... 7 4.1 ORGANISAATIO... 7 4.2 HINAAJA... 7 4.3 VÄYLÄN VALINTA, SÄÄOLOSUHTEET, SÄÄTIEDOTUS JA SUOJASATAMAT... 7 4.4 HÄTÄANKKUROINTIJÄRJESTELY... 7 4.5 HINAUSJÄRJESTELYT... 8 4.6 VAKAVUUS JA SÄÄTIIVEYS... 8 4.7 VUOTOIHIN VARAUTUMINEN... 13 4.8 PELASTUSVÄLINEET... 13 4.9 VALOT... 13 4.10 VIRTALÄHDE... 13 4.11 MUUT VALMISTELUT TARMOLLA ENNEN HINAUSTA... 13 5 YHTEYS TARVITTAVIIN VIRANOMAISIIN JA MUIHIN TAHOIHIN... 14 5.1 RAJAVARTIOLAITOS... 14 5.2 TULLI... 14 5.3 LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO TRAFI... 14 5.4 LIIKENNEVIRASTO / SUOMEN MERILIIKENNEKESKUS / VTS (VESSEL TRAFFIC SERVICES)... 15 5.5 LUOTSINTILAUS... 15 5.6 VAKUUTUSYHTIÖ... 15 5.7 YHTEENVETO ILMOITUKSISTA... 16 6 ORGANISAATIOT JA YHTEYSTIEDOT... 17 Page 1

1 YLEISTÄ Museojäänmurtaja Tarmo kuuluu Suomen merimuseon kokoelmiin. Alus on museoituna Kotkassa merimuseon laiturissa. Museojäänmurtaja Tarmo on rakennettu Englannissa vuonna 1907. Aluksen pituus on 67,1 m, leveys 14,3 m, laivan (kevytpaino) syväys noin 4,7 m ja maksimi syväys noin 5,6 m. Alus on telakoitu edellisen kerran Kotkassa 1990-1992. Sen jälkeen alukselle on tehty vedenalaisen osan puhdistus harjaamalla 2008 ja viimeinen tarkastussukellus vuonna 2011. Aluksesta ei ole löytynyt muita alkuperäisiä piirustuksia (suunnitteludokumentteja) kuin yleisjärjestelypiirustus, rakennuserittely sekä hydrostatiikkatietoja. Museovirasto suunnittelee museojäänmurtaja Tarmon telakointia, jonka tavoitteena on säilytyttä se kelluvana museolaivana nykyisessä sijaintipaikassaan Kotkassa mahdollsimman turvallisesti ja pitkään. Telakoinnin jälkeen tavoitteena on telakoida museojäänmurtaja noin kymmenen vuoden välein. Museojäänmurtaja Tarmo on tarkoitus siirtää telakalle hinaamalla. Telakointia ja aluksen siirtoa varten tehdään projektin logistiikkasuunnitelma, jonka Museovirasto on tilannut Foreship Oy:ltä. Logistikkasuunntelmassa tarkastellaan seuraavia asioita: Telakoinnin ajankohta Telakointipaikkavaihtoehdot Aluksen siirtoaikataulu Maistasyöttöjen hallinta Turvasuunnitelma Yhteys tarvittaviin viranomaisiin Logistiikkasuunnitelmaa on tarkennettava, kun hinauksen suorittava yritys ja telakka on valittu. Page 2

2 TELAKOINTIPAIKKA 2.1 Yleistä Telakointipaikan valintaan vaikuttaa telakoiden hintataso, telakoiden sijainti ja hinauskustannukset, tarjolla oleva sopiva telakkakapasiteetti ja aikataulu. 2.2 Tarmon telakointiin soveltuvat telakat Pohjois-Itämeren alueella Alla on listattu Tarmon telakointiin sopivia telakoita Pohjois-Itämeren alueella (Viro, Latvia, Liettua, Ruotsi ja Suomi). Venäläisiä telakoita ei ole listattu. Stockholm Repairyard (Ruotsi) Riga Shipyard (Latvia) Tosmare Shipyard (Latvia) Turun korjaustelakka (Suomi) Western shipyard (Suomi) Suomenlinnan telakka (Suomi) Netaman (Viro) Tallin shipyard (Viro) Western Shiprepair (Liettua) Rauma Marine Construction (Suomi) Laivite (Liettua) Arctech Helsinki Shipyard (Suomi) (*) Monilla yllä mainituilla telakoilla on useita tarmon telakointiin soveltuvia uivia telakoita tai kuivatelakoita. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto yllämainituiden sijannista, telakoiden tyypeistä ja mitoista. Telakka Ryhmä Maa Kaupunki No. Tyyppi Kapasiteetti Pituus Leveys Max syväys Syvyys Huom. (tonnia) (m) (m) (m) (m) Stockholm Repairyard Ruotsi Tukholma Kuivatelakka 180 25 8,7 Riga Shipyard Latvia Riika 1 Uivatelakka 30000 225,7 36,6 7,2 2 Uivatelakka 27000 217,6 30,5 6,8 3 Uivatelakka 4600 132 21,5 4,8 Tosmare Shipyard Riga Shipyard Latvia Liepaja 1 Kuivatelakka 215 26 8 2 Kuivatelakka 180 28 8 3 Uivatelakka 3000 112 19 6 Turun korjaustelakka BLRT Group Suomi Turku Uivatelakka 4000 101 21,6 6 Kuivatelakka 265 70 7,9 Western Shipyard Suomi Teijo 1 Kuivatelakka 160 27 4,3 väylä 5,1 m 2 Kuivatelakka 130 20 3,3 väylä 5,1 m Suomenlinnan telakka Suomi Helsinki Ulko Kuivatelakka 120 21 7,3 väylä 5 m Netaman Viro Tallinna N1 Uivatelakka 5000 135 20 väylä 8 m Karel Uivatelakka 3000 90 17 väylä 8 m Tallin Shipyard BLRT Group Viro Tallinna 1 Uivatelakka 4500 101 22 2 Uivatelakka 8500 139,5 23,8 3 Uivatelakka 12000 153,6 27,4 Western Shiprepair BLRT Group Liettua Klaipeda 1 Uivatelakka 27000 200 30,5 2 Uivatelakka 10000 153,5 27,5 3 Uivatelakka 8000 139,5 25,3 4 Uivatelakka 4500 102 19,5 5 Uivatelakka 4500 101 19,5 Rauma Marine Constructions Suomi Rauma Kuivatelakka 260 85 Laivite Liettua Klaipeda 140 20 Taulukko 1. Telakoiden tyypit ja mitat. Page 3

Teijossa sijaitseva Western Shipyardin osalta altaiden soveltuvuus syvyyden/syväyden tulee tarkastaa. Suomenlinnan ulkotelakkaa operoi Alfons Håkans. (*) Vanha telakka-allas on ollut pois käytöstä. Sen mahdollista käyttöä tässä hankkeessa selvitetään. 2.3 Hinausmatka Alla olevassa taulukossa on esitetty hinausmatkat Kotkasta edellä listattuihin telakkakaupunkeihin. Etäisyys Kotkasta Teijoon on arvioitu. Taulukon mukaan 5 solmun hinausnopeudella lyhin yhdensuuntainen hinausaika on alle vuorokauden (Helsinki, Tallinna), kun taas pisin hinausaika on yli 3 vuorokautta (Liettua). Hinausmatkan kesto riippuu hinausmatkan ja hinausnopeuden lisäksi myös sääolosuhteista. Telakka Maa Kaupunki Etäisyys Kotkasta Hinausaika yhteen suuntaan nopeudella (mpk) 3 kn 5 kn Stockholm Repairyard Ruotsi Tukholma 297 4,1 vrk 2,5 vrk Riga Shipyard Latvia Riika 373 5,2 vrk 3,1 vrk Tosmare Shipyard Latvia Liepaja 345 4,8 vrk 2,9 vrk Turun korjaustelakka Suomi Turku 241 3,3 vrk 2,0 vrk Western Shipyard Suomi Teijo 240 3,3 vrk 2,0 vrk Suomenlinnan telakka Suomi Helsinki 87 1,2 vrk 0,7 vrk Netaman Viro Tallinna 99 1,4 vrk 0,8 vrk Tallin Shipyard Viro Tallinna 99 1,4 vrk 0,8 vrk Western Shiprepair Liettua Klaipeda 394 5,5 vrk 3,3 vrk Rauma Marine Constructions Suomi Rauma 360 5,0 vrk 3,0 vrk Laivite Liettua Klaipeda 394 5,5 vrk 3,3 vrk Taulukko 2. Etäisyydet ja hinausaika Taulukon 2 perusteella hinaus Kotkasta telakalle vie noin vuorokaudesta lähes viikkoon riippuen telakan sijainnista ja hinausnopeudesta. Sääolosuhteet voivat pidentää hinauksen kestoa. Aluksen valmisteluun hinauskuntoon tulee myös varata riittävästi aikaa (vähintään kaksi päivää). Tarmon pohjan ja muiden rakenteiden kunnosta ei ole tarkkaa tietoa. Alustavan tankkien kuntotarkastuksen mukaan osa laivan painolastitankeista on huonossa kunnossa. Aluksen turvallisuuden kannalta hinausmatkan tulisi olla mahdollisimman lyhyt ja valitun reitin tulee olla mahdollisimman suojainen. Selvästi parhaat telakointipaikat sijaintinsa suhteen ovat Helsinki ja Tallinna. Lisäksi riskit sään vaihtelujen osalta ovat pienemmät kun hinausmatka on lyhyt. Lyhyt hinausmatka on myös aikataulullisesti ja kustannuksiltaan edullinen. Reittisuunnitelma Kotkasta telakalle ja takaisin (mukaanlukien hätäsatamat) ja hinaussuunitelma tehdään yhdessä hinausyrityksen kanssa siinä vaiheessa, kun hinausyritys ja telakointipaikka on valittu. Page 4

3 TELAKOINNIN AJANKOHTA 3.1 Yleistä Telakoinnin kannalta sääolosuhteet ja ilman lämpötila ovat oleellisia. Telakointia ja erityisesti maalausta ajatellen olosuhteet ovat normaalisti parhaimmillaan kesäkuukausina. Telakointi talvella on myös mahdollista, mutta se edellyttää kunnollista maalattavan kohteen suojasta. Maalien kuivumisajat talviolosuhteissa ovat pidempiä kuin kesällä, mutta kuivumista voidaan nopeuttaa käyttämällä lämmitystä. Kesällä korjaustelakoilla on yleensä paljon telakointeja ja telakan varaaminen pitkäksi aikaa on kallista. Lisäksi telakoinnin keston epävarmuus voi lisätä kustannuksia. Talvella vapaata telakkakapasiteettia on tarjolla enemmän. Jää- ja sääolosuhteiden kannalta talvi on huono tai jopa lähes mahdoton ajankohta hinata Tarmo telakoitavaksi. Toisaalta museon kannalta kesä on paras aika yleisölle vierailla museolaivassa. Talviaikaan museolaiva on suljettu yleisöltä. 3.2 Telakoinnin keston arviointi Tarmon telakoinnin kesto on vaikea arvioida etukäteen. Edellisestä telakoinnista (1992) on pitkä aika ja aluksen pohjan kuntoa on vaikea arvioda ennen telakoinnista suoritettavaa pohjan tarkastusta ja rakenteiden paksuusmittauksia. Telakoinnin kestoon vaikuttaa oleellisesti Tarmon rungon kunto ja tarvittavien korjausten määrä. Kauppalaivan huoltotelakointi (noin 2,5 vuoden välein) kestää tavallisesti korkeintaan kaksi viikkoa. Museoalus Karjalan telakointi Turun korjaustelakalla 2014 kesti lehtitietojen mukaan noin kolme viikkoa. Alus oli telakoitu edellisen kerran noin 10 vuotta aikaisemmin. Oletettavasti Tarmon telakoinnin kesto runkotöiden osalta on vähintään neljä viikkoa, mutta se voi olla huomattavasti pidempikin riippuen tarvittavien korjaustöiden määrästä. Edellisestä telakoinnista on kulunut pitkä aika, minkä vuoksi telakoinnin aikana voi tulla esille uusia ja yllättäviä korjaustarpeita. 3.3 Itämeren jäätalvi Hinauksen ja telakoinnin suunnittelussa on otettava huomioon jäiden vaikutus hinaukseen. Itämeriportaali kuvailee Itämeren jäätalvea seuraavasti: Jäätalven ankaruuden ennustaminen talven alussa on mahdotonta. Melko tarkkoihin ennusteisiin päästään vasta tammikuun lopulla. Yleisesti voidaan sanoa että Perämeri ja Suomenlahti jäätyvät joka vuosi. Leutoina talvina Selkämeri ei jäädy lainkaan, ja Suomenlahti jäätyy vain osittain. Itämeren jäätyminen alkaa Perämeren pohjoisosista ja Suomenlahden pohjukasta lokamarraskuun aikana. Seuraavaksi jäätyvät Merenkurkku, Perämeri kokonaan ja Selkämeren Page 5

rannikkoalueet. Keskimääräisinä talvina jäätyvät lisäksi koko Selkämeri, saaristomeri, Suomenlahti ja osa pohjoista Itämerta. Jäiden lähtö alkaa huhtikuussa. Tavallisesti pohjoinen Itämeri avautuu ensimmäisenä huhtikuun alussa. Toukokuun alkuun mennessä jäätä on vain Perämerellä. Keskimäärin vuosina 1961-1990 Kotkan sisäsataman ensijäätyminen oli 11.12 ja pysyvä jääpeite tuli 20.12 ja jään lähtö oli keskimäärin 17.04 (lähde Itämeriportaali). 3.4 Sopiva telakointiajankohta Telakointi kesällä Edellämainittujen seikkojen perusteella sopivin telakointiajankohta on kesällä. Telakoinnin kokonaiskesto siirtoineen riippuu paljon aluksessa tehtävien korjausten määrästä ja telakan sijainnista, mutta arviolta telakoinnin kokonaiskesto valmisteluineen voi olla noin kahden kuukauden pituinen. Mikäli museojäänmurtaja Tarmon rungossa on tarvetta tehdä huomattavia korjauksia, voi telakoinnin kokonaiskesto olla arvioitua huomattavasti pidempikin. Telakoinnin pitkän keston ja keston epävarmuuden vuoksi telakointi kesäaikaan on kallista. Paras aika telakointiin olisi alkukesä (kesä- ja heinäkuu), jolloin telakoinnin mahdollisesti pitkittyyessä syksyllä huononevat sääolosuhteet eivät helposti hankaloittaisi museolaiva Tarmon hinaamista takaisin Kotkaan. Telakointi talvella Telakointi voidaan toteuttaa myös talviaikaan. Ajankohdalla ei ole suurta vaikutusta maalauserittelyyn, mutta kokonaisuutena katsottuna maalauksen laatu on heikompaa talvella. Jos lämpötila pakkasella jää makeavesipesu (suolojen poisto) pois. Myös maalien kuivumisajat monikertaistuvat ja telakointiaika pitenee. Maalaustyö on kuitenkin mahdollista suorittaa talvella siten että laiva maalataan osa kerrallaan ja maalattava alue suojataan ja mahdollisesti lämmitetään. Telakointikapasiteettia on talviaikaan paremmin tarjolla ja pitkän telakoinnin kustannus on todennäköisesti alhaisempi. Hinaus telakalle talviaikaan on suuri riski, joten talvella telakoitaessa Tarmo olisi hinattava telakalle ennen jäiden tuloa. Yhteenveto Yhteenvetona telakointi voidaan toteuttaa joko kesällä tai talvella. Kesällä sää on normaalisti parempi maalauksen kannalta, mutta telakat ovat hyvin varattuja ja pitkän telakoinnin toteuttaminen on kallista. Talvella maalauksen laatu on huonompi ja kesto on pidempi ilman huputuksia ja lämmityksiä. Toisaalta kapasiteettia on runsaasti tarjolla ja telakointikustannus on oletettavasti alhaisempi. Page 6

4 ALUKSEN HINAUS JA SEN VALMISTELU 4.1 Organisaatio Hinaajan päällikkö vastaa hinattavan aluksen turvallisuudesta hinauksen aikana. Vastuuhenkilöt eri organisaatioista on nimettävä. 4.2 Hinaaja Hinaajan on oltava riittävän tehokas ja nimenomaan hinaamiseen tarkoitettu alus, joka on asianmukaisesti katsastettu ja miehitetty pätevillä ja ammattitaitoisilla merimiehillä. Tarvittaessa käytetään useampia hinaajia. Hinaajalta vaadittu paaluveto IMO Guodelines for Safe Ocean Towing MSC/Circ.884 mukaan: Hinaajan paaluveto tulee mitoittaa siten että hinattava alus voidaan pitää paikallaan seuraravissa olosuhteissa niiden vaikuttaessa samaan suuntaan: Tuuli 20 m/s Merkitsevä aallonkorkeus 5 m Virtaus 0,5 m/s 4.3 Väylän valinta, sääolosuhteet, säätiedotus ja suojasatamat Reittisuunnitelma (pakollinen) ja hinaussuunnitelma tehdään etukäteen yhdessä hinausyrityksen kanssa kun telakka ja hinausyritys on valittu. Reittisuunnitelmassa huomioidaan hätäsatamat. Säätiedotus tulee olla ympärivuorokauden (24 h) käytettävissä koko hinauksen ajan. (IMO). Vakuutusyhtiö If antaa proomuja hinattaessa hinausolosuhteille seuraavat sääkriteerit: Merkitsevä allonkorkeus korkeintaan 2,5 m Maksimi tuulennopeus 12 m/s Säätiedotetta täytyy seurata vähintään 24 h eteenpäin hinauksen aikana. Hinaajan on ilmoittaudutava alusliikennepalveluun Kotka VTS:lle, kuuntelemalla VHF kanavaa 67 sekä noudattamalla VTS-alueella tapahtuvaa liikennöintiä koskevia säännöksiä. Hinaajan on tehtävä Portnet ilmoitus mikäli museojäänmurtaja hinataan ulkomaille. 4.4 Hätäankkurointijärjestely Hätäankkurointijärjestelmän tarve hinausta varten on selvitettävä hinausta suorittavan varustamon kanssa. Tarmon omaa ankkurointijärjestelmää tuskin voidaan käyttää hätäankkurointiin, sillä järjestelmän kunnosta ei ole tietoa. Page 7

4.5 Hinausjärjestelyt Hinausköysi on oltava hinaukseen sopivaa tyyppiä, sopivan mittainen ja mitoitettu Tarmon hinaukseen. Hinausköysi kiinnitetään Tarmon pollareihin. Pollareiden SWL (safe working load) ja kunto on tarkastettava. Minimi lujuus on 1,3 kertaa köyden vetolujuus. Hinausköydet ohjataan ensisijaisesti Panamaklyyssin (keulan keskiklyyssi) kautta. Klyyssien kunto on tarkastettava. Varahinausköysi kiinnitetään valmiiksi Tarmoon ja on varmistettava että sen kiinnittäminen hinaajaan on mahdollista myös merellä vaikeissakin sääolosuhteissa, jos varsinainen hinausköysi katkeaa. 4.6 Vakavuus ja säätiiveys Aluksen vakavuus Aluksen ehjän laivan vakavuuden on oltava riittävän hyvä kaikissa painolastitilanteissa hinauksen aikana, jotta se voidaan turvallisesti hinata Kotkasta telakalle ja takaisin Kotkaan. Toisaalta erityisiä kriteereitä Tarmon vakavuusvaatimusten suhteen ei ole. Tarmon nykyisiä vakavuustietoja ei ole saatavissa. Myöskään aluksen painopiste ei ole tiedossa. Aluksen alkuperäinen kevytpaino vuodelta 1907 on tiedossa. Aluksen painon, painopisteen ja vakavuuden selvittämiseksi alukselle olisi suoritettava kallistuskoe tai keinutuskoe. Aluksen vakavuutta hinausta varten voidaan kuitenkin arvioida seuraavalla menettelyllä: GL Noble Denton suosittelee merihinauksia varten tuulikriteeriä siten, että hinattavan aluksen staattisen vakavuuskäyrän alle jäävä pinta-ala on 40 % suurempi kuin tuulimomenttivarren käyrän pinta-ala. Alla olevassa kuassa tämän on esitetty niin, että pinta-alojen A+B tulee olla 1.4 kertainen pinta-aloihin B+C verrattuna. Kallistuskulma, jolla kriteeri saavutetaan, tulee olla pienempi kuin vuotokulma (downflooding angle kuvassa). Kuva 1. GL Noble Denton ehjän aluksen vakavuuskriteeri hinausta varten Page 8

Tuulikriteerin lisäksi aluksen alkuvakavuus (GM) tule olla vähintään 0.15 m. Alla on esitetty aluksen arvioitu tuuliprofiili nykyisessä kellunta asennossa. Profiili on piirretty alkuperäisen yleisjärjestelypiirustuksen mukaan, lisättynä uudemmalla kansirakennuksella. Kuva 2. Aluksen tuuliprofiili nykyisessä kellunta-asennossa vakavauuslaskentaa varten Tuulipinta ala nykyisessä kellunta-asennossa (kölisyväys noin 4.7 m, trimmi perälle 13 cm) on noin 460 neliömetriä ja kallistavan momentin varsi on noin 6.65 metriä. Aluksesta on tehty karkea NAPA-malli vakavuuden arviomista varten. Vuotokulman laskentaa varten on mallinnettu käyrä kuvaamaan ilmaputkien päiden sijaintia yläkannen reunasta 0.76 m ylöspäin. Alla olevassa kuvassa on esitetty leikkaukset mallinnetusta runkopinnasta, sekä ilmaputkien päitä kuvaavasta käyrästä (CAIRP punaisella). Page 9

Kuva 3. NAPA-malli ja ilmaputkien päitä kuvaava käyrä CAIRP NAPA mallissa vuotokulmaksi on valittu on se kallistuskulma, jolla CAIRP-käyrä painuu veteen. Normaalisti ilmaputket ovat säätiiviitä, jolloin niitä ei tarvitsisi ottaa huomioon ehjän laivan vakavuuslaskelmassa. Pääkannen päällä on kuitenkin muita suojaamattomia aukkoja, kuten ovia ja luukkuja laivan sisään, joitä tämä valittu käyrä kuvaa hyvin. Alukselle on laskettu nykyisellä kellunta-asennolla minimi GM-vaatimus GL Noble Denton - kriteerin mukaan, kun tuulen nopeus on 20 m/s. Tämä tuulen nopeus on valittu sillä perusteella, että hinauksen tuuliraja on 12 m/s ja sillä keskituulella puuskissa tuuli voi olla noin 20 m/s. Alla olevassa taulukossa on esitetty lasketut GM rajat. ------------------------------------------ T TR MINGM MAXKG DCRI m m m m ------------------------------------------ 4.628-0.130 0.150 6.283 V.GM0.15 4.628-0.130 0.059 6.374 ARATIO20MS ------------------------------------------ Taulukko 2. Vakavuuskriteerien rajat Page 10

Yllä olevasta taulukosta voidaan lukea, että määräävä vakavuuskriteeri nykyisellä kellunta-asennolla on minimi GM 0.15 m (V.GM0.15). 20 m/s tuulikriteerin GM-vaatimus on nykyisellä kellunta-asennolla 0.059 m. Taulukosta voidaan myös lukea, että ilman vapaita nestepintoja, tällä kellunta-asennolla aluksen painopisteen korkeus saa olla maksimissaan 6.283 m köliviivan yläpuolella, jotta vakavuus olisi riittävä hinausta varten. Allaolevassa kuvassa on esitetty aluksen oikaisevan momenttivarren käyrä, tuuuli momenttivarren käyrä ja niiden alle jäävät pinta-alat tuulikriteerin laskemista varten. Kuvassa GM on oletettu olevan minimi, eli 0.15 m. Kuva 4 Vakavuuskäyrät ja pinta-alat tuulikriteerin laskentaa varten, GM=0.15 m Kuvasta voidaan nähdä, että A+B = 0.0560 > [1.4 x (B+C = 0.0258)] = 0.0361, eli tuulikriteeri täyttyy, kun GM on 0.15 m. Vuotokulma (OAIRP kuvassa) on noin 38.6. Aluksen painopistettä on arvioitu perustuen laivan sivuprofiiliin ja poikkileikkaukseen ja referenssilaivoihin. Suurta varmuutta ei tällä menetelmällä kuitenkaan voida painopisteen korkeudelle saada, joten sen määrittäminen kokeellisesti ennen hinausta telakalle, ja telakalla kunnostustöiden jälkeen on suositeltavaa. Alla on esitetty kuva arvioidusta painopisteen paikasta. Page 11

Kuva 5 Arvio aluksen nykyisestä painopisteestä Karkean arvion mukaan painopisteen korkeus olisi noin 5.4 m köliviivasta ja varaa hinauksen vaatimaan vakavuuskriteeriin olisi noin 80 cm, jos laivassa ei ole vapaita nestepintoja. Riittävästä vakavuudesta on kuitenkin varmistuttava kokeellisesti ennen hinausta telakalle. Aluksen säätiiveys Aluksen säätiiveys (venttiilit, miesluukut, vesitiiviit ovet, tuuletusputkien päät, rungon tiiveys (saumat)) tarkastetaan ja suljetaan ennen hinauksen alkua. Valoventtiilien myrskyluukut suljetaan. Hinattavan aluksen trimmi ja syväys tarkastetaan mahdollisimman tarkasti ja kirjataan ylös. Trimmin ja syväyden on oltava hinaussuunnitelman ja vakavuusvaatimusten mukainen. Aluksessa ei ole syväysmerkkejä tai lastiviivamerkkiä, joten syväys on arvioitava. Vapaat nestepinnat Tankkien peilaus (tai visuaalinen tarkastus) tehdään vapaiden nestepintojen toteamiseksi. Vapaiden nestepintojen on oltava vakavuusvaatimusten mukaiset. Pilssien tarkastus (ei öljyä ja vettä) vapaiden nestepintojen toteamiseksi. Pilssissä mahdollisesti oleva neste pumpataan pois. Page 12

4.7 Vuotoihin varautuminen Tarmolle on järjestettävä yksi tai useampi siirrettävä uppopumppu hinauksen ajaksi mahdollisia vuotoja varten. Hinattavan aluksen runkoon voi tulla vuotoja esimerkiksi merenkäynnin aiheuttaman rungon elämisen takia. Osa runkotankeista on rakenteiden osalta huonossa kunnossa ja on mahdollista, että merenkäynti ja pohjaiskut voivat aiheuttaa niissä vaurioita ja vuotoja hinauksen aikana. 4.8 Pelastusvälineet Mikäli hinattavalla aluksella tarvitsee jostain syystä olla miehitystä hinauksen aikana on varmistettava, että heille löytyy riittävästi hengenpelastusvälineitä (pelastuslautta, tikkaat pelastuslautalle pääsyä varten, pelastusliivit, pelastautumispuvut, hätämerkinantolaitteet) sekä ruokaa, juomaa, lämpöä ja radioyhteysmahdollisuus hinaajaan/maihin koko ajan (myös sähköntarve on huomioitava). Tarmon miehityksestä hinauksen aikana sovitaan hinausyrityksen kanssa. 4.9 Valot Meriteiden sääntöjen mukaisten valojen ja päivämerkkien asentaminen hinaajaan ja hinattavaan alukseen (+ sähkönsyötön varmistaminen valoille) Sähkönsyöttö tarvittaville työvaloille on järjestettävä. 4.10 Virtalähde Hinattavaan alukseen on järjestettävä virtalähde (220 V generaattori) merenkulkuvaloja, työvaloja, lämmitystä ja hätäpumppuja jne. varten. 4.11 Muut valmistelut Tarmolla ennen hinausta Hinattavan aluksen peräsin asetetaan suoraan ja lukitaan. Kulku hinaajasta Tarmoon järjestettävä hinauksen aikana, mikäli on tarpeen siirtyä hinaajasta hinattavaan alukseen tai päinvastoin. Irtaimet laitteet ja varusteet on kiinnitettävä aluksen kannella ja sisätiloissa. Page 13

5 YHTEYS TARVITTAVIIN VIRANOMAISIIN JA MUIHIN TAHOIHIN 5.1 Rajavartiolaitos Tarmon hinaukseen liittyen on oltu yhteydessä Suomenlahden merivartiostoon. Rajavartiolaitoksella / Suomenlahden merivartiostolla ei ole asian suhteen vaatimuksia tai erillisiä ilmoitustarpeita. Suomenlahden merivartiosto kehottaa kuitenkin olemaan yhteydessä Liikennevirastoon (Trafiin) mikäli heillä on liikenteenohjauksen suhteen asiaan liittyviä toiveita. 5.2 Tulli Tarmon hinaukseen ja mahdolliseen telakointiin liittyen on oltu yhteydessä tullineuvontaan. Tullineuvonnan mukaan Tarmosta ei tarvitse tehdä tullille ilmoitusta, mutta hinaajasta on tehtävä Portnet alusilmoitus, jos Tarmo viedään Suomen ulkopuolella olevalle telakalle. Kotimaan kuljetuksesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Muuta tullille annettavaa ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Mahdollisen kulttuuriesineen vientiluvan myöntää Museovirasto ja lupa on esitettävä Tullille. 5.3 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Tarmon hinaukseen liittyviä vaatimuksia on selvitetty Liikenteen turvallisuusviraston Trafin tarkastusosaston kanssa. Yhteyshenkilönä on ollut Juha-Matti Korsi. Trafin mukaan yleinen vaatimus tällaisten hinausten suorittamisessa on, että se pitää hoitaa turvallisesti ja meriteiden sääntöjä noudattaen. Hinattaessa hinaajan päällikkö vastaa hinauksen turvallisuudesta ja yleensä tapana on, että myös hinauksen vakuuttava yhtiö lähettää paikalle oman tarkastajansa, joka valvoo, että hinattava alus ja koko hinaus on suunniteltu riittävän hyvin ja tehty merikelpoiseksi aiottua hinausmatkaa varten. Suomen lainsäädännössä ei ole erityistä vaatimusta ns. hinauskatsastukselle, joten Trafi ei voi sellaista suorittaa. Mikäli hinattavalla aluksella tarvitsee jostain syystä olla miehitystä hinauksen aikana on varmistettava, että heille löytyy riittävästi hengenpelastusvälineitä (pelastuslautta, tikkaat pelastuslautalle pääsyä varten, pelastusliivit, pelastautumispuvut, hätämerkinantolaitteet) sekä ruokaa, juomaa, lämpöä ja radioyhteysmahdollisuus hinaajaan/maihin koko ajan (huomioikaa myös sähköntarve). Trafin mukaan tärkeitä huomioon otettavia asioita ovat myös mm. seuraavat: Etukäteen tehtävä reittisuunnitelma (pakollinen) ja hinaussuunnitelma Ammattilaisten käyttö jo suunnitteluvaiheessa Riittävän tehokas ja nimenomaan hinaamiseen tarkoitettu hinaaja, joka on asianmukaisesti katsastettu ja miehitetty pätevillä ja ammattitaitoisilla merimiehillä. Tarvittaessa useampi hinaaja! Page 14

Hinattavan aluksen tekeminen säätiiviiksi, eli kaikkien sellaisten aukkojen tukkiminen joista voi päästä vettä aluksen sisälle vaikeissakin sääolosuhteissa. Hinattavan aluksen irtonaisten tavaroiden kiinnittäminen sekä aluksen kannella että sisätiloissa (jos ja kun alus keinuu, voivat irtotavarat aiheuttaa pahojakin vahinkoja irtipäästessään) Hinattavan aluksen hätäankkuroinnin mahdollistaminen, jos jotain yllättävää sattuu Kiinnittäkää myös varahinausköysi valmiiksi hinattavaan alukseen ja tehkää mahdolliseksi sen kiinnittäminen hinaajaan vaikka merellä vaikeissakin sääolosuhteissa, jos varsinainen hinausköysi katkeaa Meriteiden sääntöjen mukaisten valojen ja päivämerkkien asentaminen hinaajaan ja hinattavaan alukseen (+ sähkönsyötön varmistaminen valoille) Yhteistyö meriliikenteen ohjauksen (VTS) kanssa, ettei satu yllättäviä väylällä kohtaamisia. Sääennusteiden seuraaminen IMOn ohjetta hinauksessa huomioon otettavista seikoista voidaan noudattaa soveltuvin osin. Guidelines for ocean towing MSC-Circ.884 Guideline for towed ships A765-18 5.4 Liikennevirasto / Suomen meriliikennekeskus / VTS (Vessel Traffic Services) Alukset, joiden suurin pituus on vähintään 24 metriä, ovat velvollisia osallistumaan alusliikennepalveluun ilmoittautumalla Kotka VTS:lle, kuuntelemalla VHF kanavaa 67 sekä noudattamalla VTS-alueella tapahtuvaa liikennöintiä koskevia säännöksiä. Hinaaja hoitaa ilmoittatumisen. 5.5 Luotsintilaus Luotsinkäyttövelvollisuus on aluksella tai alus- tai hinausyhdistelmällä, joka on suurimmalta pituudeltaan yli 70 metriä tai suurimmalta leveydeltään yli 14 metriä tai suurimmalta sallitulta kesälastisyväykseltään suolaisessa vedessä yli 4,5 metriä liikennöidessään Suomen aluevesillä ja on suurimmalta pituudeltaan yli 25 metriä Saimaan vesialueella tai Saimaan kanavalla Luotsitilaukset tapahtuu Finnpilotin luotsinvälityksestä. Sähköposti: pilotorder.east@finnpilot.fi Luotsintilauslomake www.pilotorder.fi. Puhelin: +358 (0) 20754 6152 faksi: +358 (0) 20754 6162 Luotsien käytöstä Kotkassa ja telakointikohteessa on sovittava hinausyrityksen kanssa. 5.6 Vakuutusyhtiö Museolaiva Tarmo on Suomen valtion omistuksessa, joten alusta ei ilmeisesti ole normaalisti vakuutettu vakuutusyhtiöiden toimesta. Vakuutusta harkittaessa on huomioitava että riski vahingosta hinauksen ja telakoinnin aikana on huomattavasti suurempi kuin aluksen ollessa merimuseon laiturissa. Museovirasto voi harkita aluksen vakuuttamista hinausta varten. Varsinaisia merivakuutuksia KASKO (=laivan vahinkovakuutus) ja P & I (=laivan vastuuvakuutus) Page 15

tuskin museolaivalle hinausta varten saa, mutta vahinko- ja vastuuvakuutuksista ja niiden ehdoista voi neuvotella merivakuutuksiin erikoistuneen yrityksen kanssa. Telakoinnista vastaavalta yritykseltä tulee vaatia Telakan vastuuvakuutus (laivanrakennusvakuutus) telakoinnin ajalle vahingon varalta. Myös hinausyrityksellä tulee olla voimassaoleva vastuuvakuutus hinaajan aiheuttaman vahingon varalle. Hinausyrityksen vakuutukset eivät kuitenkaan normaalisti korvaa hinattavan aluksen vahinkoja, jolleivat vahingot ole hinausyrityksen aiheuttamia. 5.7 Yhteenveto ilmoituksista Hinaajalta. Portnet (tulli, mikäli Suomen ulkopuolelle) Kotka VTS (ilmoitus alusliikennepalveluun) Tilaus Luotsaus ulos Kotkasta Tilaus luotsaus telakalle (telakka ei vielä valittu) Mahdolliselle vakuutusyhtiölle ilmoitus/tarkastus, mikäli alus vakuutetaan. Mahdollisesti kulttuuriesineen maastavientilupa Museovirastolta tullille. Page 16

6 ORGANISAATIOT JA YHTEYSTIEDOT Hinausyritys Hinausyritystä ei ole vielä valittu. Hinauksen aikana hinattavan aluksen turvallisuudesta vastaa hinaajan päällikkö. Telakka Telakkaa ei ole vielä valittu. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi tarkastusosasto Juha-Matti Korsi osastonjohtaja puh. 029 534 6437, 040 5131712 juha.korsi(at)trafi.fi Kumpulantie 9 PL 320, 00101 Helsinki www.trafi.fi Museovirasto Juha Puustinen Museomestari Suomen merimuseo Tornatorintie 99 A 48100 Kotka Puh. 040 128 6492 juha.puustinen@nba.fi www.merimuseo.fi Foreship Oy Heikki Jäntti Vice President Quality & Project Management Foreship Ltd. Hitsaajankatu 4 A 00810 Helsinki Finland Mobile: +358-400-297 807 heikki.jantti@foreship.com www.foreship.com Suomenlahden meriliikennekeskus Katajanokanlaituri 4 B, K-6 00160 Helsinki Page 17

Puh: 0204 48 5391 Faksi: 0204 48 5380 Sähköposti: supervisors.hki(at)fta.fi Luotsintilaus Luotsitilaukset tapahtuu Finnpilotin luotsinvälityksestä. Sähköposti: pilotorder.east@finnpilot.fi Luotsintilauslomake www.pilotorder.fi. Puhelin: +358 (0) 20754 6152 faksi: +358 (0) 20754 6162 Page 18