MUSEOJÄÄNMURTAJA TARMO TELAKOINTIERITTELY TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5

Transkriptio

1 ASIAKAS: MUSEOJÄÄNMURTAJA TARMO TELAKOINTIERITTELY TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 Lähde: Arkistolaitos/Digitaaliarkisto NAVAL ARCHITECTS MARINE & STRUCTURAL ENGINEERS INTERIOR & HVAC DESIGNERS Copyright 2015 Foreship Ltd.

2 Projekti: FS2355 Asiakas: Museovirasto Päivä: Revisio: B REVISIO HISTORIA REV. PÄIVÄ KUVAUS A Päivitetty numerointia B Päivitetty kommenttien mukaan Foreship Laatija H. Jäntti Tarkastaja Lasse Piispa ja Niilo Luukkainen Foreship Ltd. Hitsaajankatu 4 A HELSINKI FINLAND Phone: Fax: File name: Tarjouspyynnön liite 5_Telakointierittely (or.pdf)

3 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ YLEINEN KUVAUS SÄÄNNÖT, MÄÄRÄYKSET, MATERIAALIT JA TYÖVOIMA AIKATAULU, VALVONTA JA TARKASTUKSET ALUKSEN LUOVUTUS TELAKOINNIN JÄLKEEN TELAKOINTIIN LIITTYVÄT PIIRUSTUKSET YLEISET TYÖT TELAKOINTI RUNGON JA KANSIRAKENTEIDEN LASER-SKANNAUS (OPTIO) RUNKOTYÖT, RUNGON KORROOSIONESTO JA PINTAKÄSITTELY TAUSTAA PINTOJEN PESU JA PUHDISTUS PINTOJEN KÄSITTELY RUNGON JA TANKKIEN PAKSUUSMITTAUKSET RUNGON TERÄSRAKENTEIDEN UUSIMINEN (OPTIO) TELAKOINTIKONSOLIT NIITTIEN TARKASTUS JA KORJAUKSET POHJAN TULPAT, LÄPIVIENNIT JA VENTTIILIT POTKURIAKSELILINJOJEN TIIVEYS MERIVESIKAIVOT PILSSIKAIVOT ANKKURIKETTINKISÄILIÖN KUNTO (OPTIO) KORROOSIONESTO MAALAUS VARUSTELUTYÖT JA PUURAKENTEIDEN UUSIMINEN YLÄRAKENTEIDEN JA KANSIVARUSTELUN KORJAUSMAALAUS (OPTIO) VESITIIVIIT OVET KANSIVARUSTELU (OPTIO) PUURAKENTEET (OPTIO) LIITTEET ALKUPERÄINEN YLEISJÄRJESTELYPIIRUSTUS TARMO ICE BREAKER DD SPECIFICATION/HEMPEL (MAALAUSERITTELY) D , DOCKING PLAN (TELAKOINTIKAAVIO) D , THICKNESS MEASUREMENT PLAN (PAKSUUSMITTAUS SUUNNITELMA) Page 1

4 1 YLEISTÄ 1.1 Yleinen kuvaus Museojäänmurtaja Tarmo kuuluu Suomen merimuseon kokoelmiin. Alus on museoituna Kotkassa merimuseon laiturissa. Museojäänmurtaja Tarmo on rakennettu Englannissa vuonna Aluksen pituus on 67,1 m, leveys 14,3 m, kevytlaivan syväys on noin 4,7 m ja maksimisyväys noin 5,6 m. Alus on telakoitu edellisen kerran Kotkassa Sen jälkeen alukselle on tehty vedenalaisen osan puhdistus harjaamalla 2008 ja viimeisin tarkastussukellus vuonna Vuoden 2008 pohjan puhdistuksen yhteydessä havaittiin aluksen pohjassa paikoin ruostumista, erityisesti vesirajan alapuolella ja kölissä. Aluksesta ei ole löytynyt muita alkuperäisiä piirustuksia (suunnitteludokumentteja) kuin yleisjärjestelypiirustus, rakennuserittely sekä hydrostatiikkatietoja. Alukseen on rakennettu myöhemmin ylärakenteita (viimeisimmät kesällä 1950), jotka eivät näy alkuperäisessä yleisjärjestelypiirustuksessa. Museovirasto suunnittelee museojäänmurtaja Tarmon telakointia, jonka tavoitteena on säilyttää se kelluvana museolaivana nykyisessä sijaintipaikassaan Kotkassa mahdollisimman turvallisesti ja pitkään. Telakoinnin jälkeen tavoitteena on telakoida museojäänmurtaja noin kymmenen vuoden välein. Tässä erittelyssä on käsitelty telakoinnissa alukselle tehtäviä töitä, työmenetelmiä ja telakointia. Aluksen siirtoa varten on tehty erillinen projektin logistiikkasuunnitelma (liite 8), jonka Museovirasto on tilannut Foreship Oy:ltä. Erittely on tehty telakoinnin tarjouspyyntöjä varten ja se voidaan myöhemmin päivittää osaksi sopimusaineistoa. Museovirastoa ja sen työntekijöitä ja alihankkijoita kutsutaan tässä erittelyssä myöhemmin Tilaajaksi ja telakkapalvelujen toimittajaa Telakaksi. 1.2 Säännöt, määräykset, materiaalit ja työvoima Museojäänmurtaja Tarmo on alkujaan rakennettu ja luokitettu Bureau Veritaksen luokkaan. Nykyisin alusta ei ole luokitettu eikä alusta myöskään ole rekisteröity alusrekisteriin. Telakointi tulee toteuttaa tämän erittelyn mukaisesti. Telakoinnissa ja mahdollisissa korjauksissa tulee noudattaa hyvää laivanrakennustapaa, telakan standardeja ja telakan yleisiä toimintapoja, jollei ole erityistä syytä niistä poiketa. Kaikkien telakoinnissa ja korjauksissa käytettävien materiaalien tulee olla uusia ja laivanrakennukseen tarkoitettuja materiaaleja ja niiden tulee olla soveltuvia museolaivassa käytettäviksi. Telakan on toimitettava Tilaajalle tarvittavat materiaalien tiedot ja todistukset käytettyjen materiaalien dokumentointia varten. Page 2

5 Tilaajalla on oikeus tehdä telakoinnin ja korjauksen aikana museolaivalla muita korjaus- ja kunnossapitotöitä omia tai Tilaajan alihankkijan työntekijöitä käyttäen. 1.3 Aikataulu, valvonta ja tarkastukset Telakka tekee aikataulun koko telakointia koskien ennen työn aloittamista ja toimittaa sen Tilaajalle sekä päivittää aikataulua telakoinnin aikana. Tilaajalla on oikeus asettaa yksi tai useampia valvojia telakalle valvomaan telakointia ja mahdollisia korjauksia. Telakan on tehtävä ohjelma tarkastuksia ja testejä varten. Telakan on kutsuttava Tilaajan valvoja tarkastuksiin ja testeihin 7 vuorokautta ennen kyseistä tarkastusta tai testiä. 1.4 Aluksen luovutus telakoinnin jälkeen Telakan on luovutettava alus Tilaajan edustajalle kun kaikki sovitut työt on tehty ja hyväksytty. Luovutuksen yhteydessä telakan on luovutettava Tilaajalle todistukset käytetyistä materiaaleista ja telakoinnissa asennettujen laitteiden ja materialien käyttö- ja huoltoohjeet. Luovutusaineiston formaatista sovitaan Tilaajan kanssa. Museolaiva on luovutettava Tilaajalle siivottuna ja lisäksi kaikki telakoinnista johtuva roska ja romu sekä ylimääräinen materiaali on toimitettava pois museolaivasta ja hävitettävä telakan toimesta. Telakka avustaa Tilaajan itse tekemästä töistä johtuvan romumateriaalin toimittamisesta pois museolaivasta. Kaikki museoalukseen telakoinnin aikana ja telakan toimien johdosta syntyneet vauriot on korjattava Telakan toimesta ennen aluksen luovutusta takaisin Tilaajalle. Syntyneistä vaurioista on ilmoitettava Tilaajan valvojalle välittömästi. Telakka suojaa kaikki tilat ja alueet, joissa ei telakoinnissa tehdä korjaustöitä ja purkaa suojaukset ennen laivan luovutusta takaisin Tilaajalle. Telakka vastaa siitä, että aluksella ei tapahdu aluksen laitteiden, instrumenttien tai muun irtaimiston hävikkiä tai vaurioitumista. 1.5 Telakointiin liittyvät piirustukset Aluksen alkuperäiset piirustukset ja sen muu suunnitteluaineisto on pääosin löytymättä. Aluksen alkuperäinen yleisjärjestelypiirustus on liitteenä. Aluksen telakointia varten on tehty seuraavia dokumentteja (liitteenä): D , Telakointikaavio D , Rungon paksuusmittauspisteet Page 3

6 On huomattava että telakointikaavio on tehty ilman alkuperäisiä piirustuksia käyttäen aluksen alkuperäistä yleisjärjestelypiirustusta, tehtyjä mittauksia aluksella sekä arvioitua aluksen rungon muotoa. Aluksen rungon muoto (linjapiirustus) on tehty käyttämällä apuna samantyyppisen aluksen Sampo linjapiirustusta sekä tekemällä mittauksia Tarmolla, joten pienet virheet rungon muodon määrityksessä (linjapiirustuksessa) ovat mahdollisia. Page 4

7 2 YLEISET TYÖT 2.1 Telakointi Telakka vastaa museolaivan siirtämisestä telakkaan ja pois telakasta. Aluksen telakointi tehdään Telakan toimesta Tilaajan toimittaman telakointikaavion mukaan. Telakka toimittaa ja asentaa telakoinnissa käytettävät tukikonsolit alukseen. Tukikonsolit on esitetty telakointikaaviossa. Tukikonsoleiden tarkoitus on tukea telakoitavaa laivaa huonokuntoisten pohjarakenteiden mahdollisesti vaurioituessa telakoinnin aikana. Telakointipukkeja on siirrettävä telakoinnin aikana siten, että laivan pohja voidaan puhdistaa, hiekkapuhaltaa, maalata sekä tarvittaessa myös korjata pukkien kohdalta. Telakka on velvollinen lisäämään laivan tukemiseksi tarvittavia pukkeja ja/tai parruja, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Telakka toimittaa aluksella telakoinnin aikana tarvittavan energian, veden, nostopalvelut ja muut telakoinnissa tarvittavat palvelut. Telakka avustaa myös Tilaajan itse tekemien töiden tekemiseen tarvittavien palveluiden järjestämisessä. Aluksessa on liitännät maapuolen vesiverkkoon molemmilla puolilla. Telakka kytkee museoaluksen sähköverkon maasähköverkkoon telakoinnin ajaksi. Aluksen valaistuksessa käytetään 110 voltin järjestelmää. Sähköpääkeskus on kattilahuoneen ylätasanteeella D58. Maistasyötön muuntaja on pääkannella C, portin vieressä, vasemmalla puolella (Port Side), kaiteeseen kiinnitettynä. Telakka järjestää telakoinnin aikana turvallisen kulkuyhteyden telakasta museoalukselle. Telakka järjestää Tilaajan edustajan käyttöön toimistotilan telakan alueella. 2.2 Rungon ja kansirakenteiden laser-skannaus (Optio 4) Museolaivan rungosta ei ole olemassa tarkkaa linjapiirustusta. Alukseen jälkeenpäin rakennuttuja ylärakenteita ei ole kuvattu aluksen (alkuperäisessä) yleisjärjestelypiirustuksessa. Tarkan rungonmuodon määrittämiseksi Telakka järjestää alihankkijan toimesta tehtävän aluksen rungon muodon 3D skannauksen koko rungon osalta sekä ylärakenteiden osalta. Skannauksen tuloksena on saatava ensisijaisesti STEP-pintamalli tai IGES-intamalli, jonka tarkkuus on +/- 10 mm. Mallin tulee olla sopiva käytettäväksi Rhino ohjemistossa, jossa maalia voidaan käsitellä sopivaksi piirustusohjelmistoissa käytettäväksi. Page 5

8 3 RUNKOTYÖT, RUNGON KORROOSIONESTO JA PINTAKÄSITTELY 3.1 Taustaa Aluksen runko on alunperin rakennettu niittaamalla. Jälkeenpäin rakennetuissa aluksen ylärakenteissa on käytetty hitsausta. Aluksen ulkopinnan pinta-ala pohjasta pääkanteen (7,5 m perusviivasta) on noin 1300 m² ja sen märkäpinta (4,7 m syväydellä) on noin 900 m². Museoviraston dokumenttien mukaan Tarmon pohjakaivot ja potkuriakselilinjat on pantu umpeen. Vuoden 1981 telakoinnissa runkoläpiviennit ja pohjakaivot hitsattiin umpeen ja sokeoitiin. Museoviraston dokumenttien mukaan aluksen runko, teräskannet ja kansirakennukset puhdistetiin mekaanisesti, paikkamaalattiin ja ylimaalattiin vuoden 1992 telakoinnissa Kotkassa. Tietoa käytetyistä maaleista ei ole käytettävissä. Vesirajan yläpuolinen ulkolaidoitus on kerran ylimaalattu edellisen telakoinnin jälkeen. Lisäksi ylärakenteita on korjausmaalattu Museoviraston toimesta paikoitellen. Aluksen vedenalaisen pohjan kunnosta ei ole tietoa, mutta Museoviraston mukaan aluksessa ei ole tiedossa vuotoja tällä hetkellä. Yleisjärjestelypiirustuksen perusteella aluksen keulapiikin ja peräpiikin pohjaosa on täytetty betonilla telakalla rakennusaikana. Rungossa on vesirajan alapuolella betonipaikkauksia mm. peräkonehuoneessa. Molemmissa piikkitankeissa ja muissa painolastitankeissa on rakenteita suojattu slammaamalla. Slammaus on pääosin kokonaan irronnut tai vaurioitunut. Aluksen painolastitankkien kuntoa on arvioitu visuaallisesti Foreship Oy:n tekemässä alustavassa tankkien tarkastuksessa Tarkastuksen perusteella: Peräpiikissä on betonia pohjalla ja muissa tankin rakenteissa on jäänteitä slammauksesta. Peräpiikki on kuiva ja sen kunto on kohtuullinen. Keulapiikissä on betonia pohjalla ja rakenteissa slammausta. Tankki on kuiva ja sen kunto on kohtuullinen. Painolastitankki 1 on kuiva, mutta tankin rakenteet ovat erittäin huonossa kunnossa. Korroosio on tuhonnut osan kaarista täydellisesti. Myös tankin pohjatukit ja sisäkölit ovat paikoitellen erittäin pahasti ruostuneet. Painolastitankki 2 on kuiva, mutta rakenteet ovat huonossa kunnossa. Korroosio on tuhonnut ainakin osan kaarista. Pohjatukit ja sisäkölit ovat pahoin ruostuneet. Painolastitankki 3 on lähes kuiva ja rakenteet ovat ruostuneet. Kaaret ovat pahoin ruostuneet. Muutoin tankki on kohtuullisessa kunnossa. Painolastitankki 4 on kuiva ja rakenteet ovat ruosteessa. Kaaret ovat pahoin ruostuneet. Muutoin tankki on kohtuullisessa kunnossa. Polttoainetankki (SB) on suhteellisen hyvässä kunnossa. Ankkurikettinkiboksi on melko hyvässä kunnossa. Page 6

9 3.2 Pintojen pesu ja puhdistus Aluksen pohjassa, laidoituksessa, painolastitankeissa, kaivoissa ja muissa mitattavissa ja/tai pintakäsiteltävissä pinnoissa oleva lika ja kasvillisuus poistetaan pesemällä pinnat makealla vedellä maalauserittelyn mukaisesti. Vanha slammaus on poistettava kaikista kunnostettavista ja maalattavista tankkien rakenteista. 3.3 Pintojen käsittely Maalattavien vanhojen teräspintojen mekaaninen puhdistus ja hiekkapuhallus tehdään maalitoimittajan maalauserittelyn mukaisesti. Vaihtoehtoisesti teräspintojen käsittelyyn voidaan käyttää UHP (Ultra High Pressure) pesua. UHP pesua käytettäessä on karhennettava pinta ja pyöristettävä reunat käsityökaluilla. Käsittely tehdään maalitoimittajan ohjeiden mukaisesti. Uusittavien rakenteiden pintakäsittely tehdään valitun maalitoimittajan maalauserittelyn mukaan. Maalauserittely sisältää arvioidut maalauspinta-alat. 3.4 Rungon ja tankkien paksuusmittaukset Teräsrakenteiden levypaksuudet mitataan Tilaajan toimittaman mittaussuunnitelman mukaan. Paksuusmittauksia tehdään aluksen pohjassa ja ulkolaidoituksessa (pääkanteen saakka) sekä kaikissa runkotankeissa mukaanlukien keula- ja peräpiikki, kaivoissa ja ankkurikettinkiboksissa. Paksuusmittaukset tehdään pintojen puhdistuksen jälkeen. Alustavan suunnitelman mukaan paksuusmittauksia tehdään noin 1000 kpl. Lisää mittauksia tehdään tarpeen mukaan. 3.5 Rungon teräsrakenteiden uusiminen (Optio 5) Mikäli ulkolaidoituksen levynpaksuus on mitatussa kohdassa alle 5,5 mm tai tankkien osien (pohjatukit/sisäkölit/laipiot) paksuus on alle 7,5 mm on mitatun kohdan ympärillä tehtävä lisää paksuusmittauksia liian ohuen alueen määrittämiseksi. Alle 5,5 mm paksu laidoitus ja alle 7,5 mm paksut tankkien osat on korvattava uudella teräsrakenteella. Korvattavista teräsrakenteista ja korjaustyön laajuudesta sovitaan Tilaajan kanssa. Levynpaksuus vastaava kuin alkuperäinen. Pohja- tai laitalevyjen korjauksia ei tehdä ns. ratsupaikoilla. Korjaukseen liittyen runkoon tehdään mahdollisimman vähän ja mahdollisimman pieniä reikiä. Reikien tulee olla pyöreänurkkaisia. Kaksoispohjan tankeissa kaikki pahoin vaurioituneet kaaret (paksuus alle 5,0 mm) on uusittava. Mitoitus alkuperäisen mukaan. Mikäli mittauksien mukaan laajempi rungon alue on mittausten mukaan erittäin huonossa kunnossa (paksuudet ovat yleisesti alle vaaditun 5,5 mm), voidaan koko alue korvata tarvittaessa uudella teräsrakenteella (teräslohkolla). Mikäli tankkien rakenteita (pohjatukit, sisäkölit, laipiot) uusitaan, on samalla uusittava ulkolaidoitus samalta alueelta. Page 7

10 Vaihdettavat ulkolaidoituksen kohdat laivan (vesirajan alla) korjataan pääsääntöisesti leikkaamalla levy pois ja hitsaamalla teräslevy leikatun levyn paikalle. Korjauksista ja käytettävästä korjausmenetelmästä sovitaan kuitenkin aina Tilaajan kanssa tapauskohtaisesti. Rungon korjauksessa käytettävän teräksen on oltava laivarakennukseen tarkoitettua A terästä. Paksuus vastaava kuin alkuperäisen levyn paksuus. Hitsaustyö on tehtävä Bureau Veritaksen tai vastaavan luokituslaitoksen vaatimuksien mukaan. Hitsaustyö on tehtävä varovasti, jotta hitsaustyöt eivät aiheita vaurioita korjattavan alueen lähellä olevissa saumoissa/niiteissä. Hitsaustyön aiheuttamat vauriot korjausalueen ympärillä on korjattava. Polttoainetankeissa (tankit kaarien 53 ja 69 välissä molemmin puolin) mahdollisesti oleva polttoaine on tyhjennettävä ja tankit on puhdistettava, mikäli polttoainetankeissa tehdään poltto- tai hitsaustöitä. Vesirajan alapuolisten (syväyteen 5,0 m saakka) korjattujen ja vaihdettujen alueiden vesitiiveys tarkastetaan Tilaajan kanssa sovittavalla tavalla. Rungon teräsrakenteiden uusimisen vuoksi poistetut putket, teräsvarustelu (esim. pohjatulpat) ja muu varustelu uusitaan alkuperäisen varustelun mukaisesti. Uusitun teräsrakenteen pintakäsittely toteutetaan valitun maalitoimittajan maalauserittelyn mukaisesti. 3.6 Telakointikonsolit Telakointikaaviossa esitetyt telakointikonsolit valmistetaan ja asennetaan aluksen kylkeen sopivaan paikkaan Telakan toimesta. 3.7 Niittien tarkastus ja korjaukset Aluksen pohjassa ja laidoituksessa (pääkanteen saakka) olevien niittien kunto tarkastetaan silmämääräisesti. Tarvittaessa niitit korjataan hitsaamalla tiiviiksi. Mikäli niittisaumoja korjataan hitsaamalla, on näkyville jääviin saumoihin (vesilinjan yläpuoli) hitsattava näköisniittejä alkuperäisen jaon mukaisesti. Niittausten korjaukset tehdään ensisijaisesti hitsaamalla niittiin uusi kanta 3.8 Pohjan tulpat, läpiviennit ja venttiilit Kaikki laivan pohjassa olevien pohjatulppien, läpivientien sekä pohja- ja laitaventtiileiden tiiveys tarkastetaan- Tarvittaessa pohjatulpat, läpiviennit sekä pohja- ja laitaventtiilit korjataan tai uusitaan. 3.9 Potkuriakselilinjojen tiiveys Laivassa on potkurit sekä perässä että keulassa. Potkuriakselit on mahdollisesti hitsattu kiinni vannasputkeen aikaisemmissa telakoinneissa. Potkuriakseleiden tiiveys tarkistetaan ja potkuriakseleiden tiiveys varmistetaan hitsaamalla ne kiinni vannasputkeen. Hitsaamisesta päätetään erikseen yhdessä Tilaajan kanssa. Page 8

11 3.10 Merivesikaivot Laivassa on kaksi merivesikaivoa (jääkaivoa) vasemmalla puolella kaarien ja välissä. Merivesikaivot (jääkaivot) on mahdollisesti sokeoitu hitsaamalla teräslevy poistetun siivilän paikalle. Merivesikaivojen kunto tarkastetaan ja levypaksuudet mitataan mittaussuunnitelman mukaan. Merivesikaivojen tiiveys tarkastetaan ja varmistetaan hitsaamalla teräslevyt poistettujen siivilöiden paikalle Pilssikaivot Laivassa on kaksi pilssikaivoa (kaarien ja välissä). Pilssikaivot puhdistetaan ja niiden kunto tarkastetaan. Pilssikaivojen levynpaksuudet mitataan mittaussuunnitelman mukaan. Pilssikaivojen esikäsittely ja maalaus toteutetaan maalauserittelyn mukaan samoin kuin painolastitankkien maalaus Ankkurikettinkisäiliön kunto Ankkurikettinkisäiliön kunto on visuaalisen tarkastuksen mukaan suhteellisen hyvässä kunnossa. Boksin kunto tarkastetaan telakoinnin yhteydessä ja kunnostetaan maalauserittelyn mukaan Korroosionesto Laivan katodinen suojausjärjestelmä Laivassa on katodinen suojausjärjestelmä, joka ei ole tällä hetkellä toimintakuntoinen. Telakka tarkastaa anodien läpivientien kunnon ja tarvittaessa kunnostaa ne. Tilaaja selvityttää järjestelmän anodien kunnon telakoinnin aikana ja mahdollisesti korjauttaa järjestelmän käyttökuntoon. Uhrautuvat sinkkianodit Laivan pohjassa olevat sinkkianodit korvataan uusilla uhrautuvilla sinkkianodeilla. Vanhat anodit ja niiden kiinnikkeet poistetaan ja puhdistettu pinta kunnostetaan maalauserittelyn mukaisesti. Uudet sinkkianodit kiinnitetään hitsaamalla anodien kiinnikkeet kiinni laivaan. Anodit kiinnitetään laivan molemmille puolille tasaisin välein. Sinkkianodit on suojattava pohjan maalauksen ajaksi. Sinkkianodien koko ja määrä mitoitetaan 10 vuoden suojausta varten. Aluksen märkäpinta (vedenalaisen osan pinta-ala) on noin 900 m². Page 9

12 Alustavasti arvioitu suojaukseen tarvittava sinkkianodeiden kokonaispaino on noin 2100 kg, jolloin esimerkiksi 27 kg painoisia sinkkejä asennetaan molemmin puolin laivaa noin 40 kpl Maalaus Telakoinnissa tehtävän esikäsittelyn ja maalauksen tavoitteena on saavuttaa vähintään 10 vuoden telakointiväli. Pohjan esikäsittely ja maalaus tehdään valitun maalitoimittajan maalauserittelyn mukaan. Tavoitteena on kesäaikainen maalaus. Maalauserittelyyn voidaan tehdä muutoksia pinnoille tehtävän kuntotarkastuksen jälkeen. Muutokset maalauserittelyyn on tehtävä yhdessä maalitoimittajan kanssa ja ne on hyväksytettävä Tilaajalla. Koko pohjan alue on esikäsiteltävä ja maalattava myös pukkien kohdalta. Seuraavat alueet esikäsitellään ja maalataan liitteenä olevan tai vastaavan maalauserittelyn mukaisesti: Pystysuora pohjan alue (Vertical Bottom) (*) Tasainen pohja (Flat Bottom) (*) Ulkolaidoitus (Topside) Ankkuriketjulokero (Chain Locker), Optio Painolastitankit, tankit 1-4 sekä perä- ja keulatankit (Ballast Tanks) Merivesikaivot ja pilssikaivot (Sea Chests and Bilge Tanks) (*) Pystysuoran ja tasaisen pohjan raja sovitaan. Keskilaivalle maalataan molemmille puolillle aluksen nimi TARMO vanhan mallin mukaan. Käsiteltävien ja maalattavien pintojen alueella ja läheisyydessä olevat pinnat (esim puupinnat)ja varusteet (valoventtiilit), joita ei käsitellä, on suojattava työn ajaksi. Page 10

13 4 VARUSTELUTYÖT JA PUURAKENTEIDEN UUSIMINEN 4.1 Ylärakenteiden ja kansivarustelun korjausmaalaus (Optio 6) Ylärakenteiden ja kansivarustelun osalta tehdään korjausmaalauksia mm. seuraavissa paikoissa: Sääkansi Venekannen teräsosat Tähystyskori Kilpien alapuolet Kansikoneiden alustat Mastot Ilmaputkien päät Savupiiput Kattoikkuna Komentosilta ulko- ja alapuoli Kaapelikelan alusta Muut tarvittavat kohdat sovitaan erikseen. Tilaajan kanssa sovitut ylärakenteiden ja kansivarustelun osat käsitellään ensisijaisesti Isotrol ruosteensuojausjärjestelmällä. Käsiteltävät pinnat puhdistetaan korkeapainepesulla (paine 700 bar). Irtoava maali (tarvittaessa kaikki maali) ja ruoste poistetaan. Pinta käsitellään Isotrol kirkaslakalla, Isoguard Pansar välimaalilla ja viimeistellään pintamaalilla. Pintamaalina käytetään Temalac tai vastaavaa alkydimaalia. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää Isotrol kaksikomponentti-/ hybridijärjestelmää (Isotrol-kirkaslakka, Isomastic-välimaali, pintamaali). 4.2 Vesitiiviit ovet (Optio 6) Laivassa on 6 kpl vesitiiviitä ovia. Ovet ovat kaarilla 27, 45, 72, 89 ja 106 ja 121. Vesitiiviiden ovien kunto mukaanlukien niiden toiminta (auki/kiinni) tarkastetaan ja ovet huolletaan. Epäkuntoiset ovet ja laitteet korjataan. 4.3 Kansivarustelu (Optio 6) Vantit ja vaijerit Vanttien ja vaijereiden kunto tarkastetaan. Vauriotuneet vantit ja vaijerit uusitaan. Vaijereiden päiden vaurioituneet suojaukset korjataan. Vaijerit suojataan. Pyritään säilyttämään varusteiden ulkonäkö entiselllään. Valoventtiilit Valoventtiilit tarkastetaan ja rikkinäiset valoventtiilit korjataan tai vaihdetaan samanlaisiin. Page 11

14 Antennit Antennit ja niiden kiinnitys tarkastetaan ja tarvittaessa korjataan. Valot Merenkulkuvalot ja lyhdyt tarkastetaan ja tarvittaessa korjataan. Savupiippujen sokeointi Savupiippujen sokeoinnin kunto tarkastetaan ja tarvittaessa sokeointi korjataan tai uusitaan. 4.4 Puurakenteet (Optio 6) Hinaushaarukan puuosat Hinaushaarukan puinen osa uusitaan. Uusi puuosa tehdään valikoidusta Oregon-männystä. Pintakäsittely tehdään maalitoimittajan erittelyn mukaan. Venekansi Venekannen pinta-ala on noin 100 m² ja kulkusillan pinta-ala noin 5 m². Kannen paksuus on noin 70 mm. Venekannen puukansi ja kulkusilta venekannelle uusitaan. Puukannen materiaalina käytetään valikoitua mahdollisimman pysty- ja tiivissyistä Oregon-mantyä. Kannen saumaus tehdään Sikaflex järjestelmällä. Kannen pintakäsittely tehdään Tilaajan ohjeen mukaan terva-pellavaöljy-pineenitärpätti-sinkkinaftaleeni seoksella. Venekannella oleva mahonkisen kattoikkunan puuosat hiotaan ja lakataan. Ankkurivinttureiden alustat Ankkurivinttureiden puualusta uusitaan. Alussa käytetään samaa materiaalia, saumausta ja pintakäsittelyä kuin venekannessa. Veneet ja alustat Jääjollan puupinta hiotaan ja lakataan ja vauriot korjataan. Pelastusveneiden (2 kpl) vaurioituneet puuosat vaihdetaan. Veneiden puuosat hiotaan ja lakataan Le Tonkinois-öljylakalla valmistajan ohjeen mukaan. Veneiden puiset alustat puhdistetaan ja maalataan tai korvataan uusilla kunnon mukaan. Pintakäsittely tehdään maalitoimittajan erittelyn mukaan. Page 12

15 5 LIITTEET 5.1 Alkuperäinen yleisjärjestelypiirustus 5.2 Tarmo Ice Breaker DD Specification/Hempel (Maalauserittely) 5.3 D , Docking Plan (telakointikaavio) 5.4 D , Thickness Measurement Plan (paksuusmittaus suunnitelma) Page 13