MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 1.6.2015 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIO- NEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Yleistä 2 Asetuksen sisältö Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä vuonna 2013 yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä uudistettiin seuraavaa rahoituskautta varten. Ohjelmakaudella 2014 2020 Euroopan unionin maaseudun kehittämistoimenpiteet perustuvat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus. Maaseudun kehittämistoimenpiteet jäsenvaltioissa perustuvat jäsenvaltion maaseutuasetuksen perusteella laatimaan ja Euroopan komission hyväksymään maaseudun kehittämisohjelmaan. Ympäristökorvaus on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020, joka perustuu maaseutuasetukseen. Ympäristökorvauksesta säädetään maaseutuasetuksen 28 artiklassa. Ympäristökorvauksen avulla voidaan edistää muun muassa maatalouden vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa. Euroopan komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 12 päivänä joulukuuta 2014. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014 2020 on esitetty muutoksia, jotka seurantakomitea hyväksyi 4 päivänä kesäkuuta 2015. Kansallisesti ympäristökorvauksesta säädetään 1 päivänä tammikuuta 2015 voimaantulleessa eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetussa laissa (1360/2014). Lain 3 :n 4 momentin, 4 :n 5 momentin, 5 :n 9 momentin, 11 :n 4 momentin, 12 :n 5 momentin, 13 :n 5 momentin ja 18 :n 2 momentin nojalla on annettu valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta (235/2015). Ympäristökorvauksesta annettua valtioneuvoston asetusta ehdotetaan muutettavaksi. 11 Asetuksen 11 :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että ympäristösitoumuksen vähimmäisvaatimuksia täsmennettäisiin. Ympäristökorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että korvauksen saaja noudattaa maaseutuasetuksen 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevia vähimmäisvaatimuksia. Vähimmäisvaatimukset muodostuvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä. Ympäristökorvausta maksetaan vähimmäisvaatimukset ylittävien toimenpiteiden toteuttamisesta. Vähimmäisvaatimukset on määritelty asetusehdotuksessa siten, että ne eivät ole päällekkäisiä täydentävien ehtojen vaatimusten kanssa. Pykälän 1 momentin mukaan maatilalla olisi noudatettava lannoitevalmistelain (539/2006) nojalla annettuja säännöksiä fosforin käytöstä. Pykälän 2 momenttia täsmennettäisiin siten, että kasvinsuojeluaineiden käytössä olisi noudatettava kasvinsuo-
2 jeluaineista annetussa laissa (1563/2011) tarkoitettuja integroidun torjunnan yleisiä periaatteita. Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin täsmennys, jonka mukaan uutta kasvinsuojeluruiskua ei tarvitsisi testata ennen kuin on kulunut viisi vuotta sen hankinnasta, jos se täyttää koneiden turvallisuudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (400/2008) säädetyt vaatimukset sekä EN ISO 16119 -standardisarjan määräykset tai, jos kasvinsuojeluruisku on hankittu ennen 15 päivää joulukuuta 2011, SFS-EN 12761 -standardisarjan määräykset. Yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY 8 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaan uusi torjuntaaineiden levityskalusto on tarkastettava vähintään kerran viiden vuoden kuluessa sen hankkimisesta. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin vähimmäisvaatimusten huomioon ottamisesta toimenpiteiden perustasoa määritettäessä. Muilta osin pykälän sisältöä ei muutettaisi. 18 Asetuksen 18 :ään ehdotetaan lisättäväksi kaksi momenttia typpi- ja fosforilannoituksesta, josta aikaisemmin säädettiin 11 :ssä. Typpi- ja fosforilannoitusmääriä koskevat vaatimukset olisivat osa ravinteiden tasapainoista käyttöä koskevaa toimenpidettä. Pykälän 3 momenttia täsmennettäisiin siten, että koulutukseen voisi osallistua viljelijä tai tilanhoidosta vastaava. Pykälän 7 momenttia täsmennettäisiin perustason vaatimusten osalta. Kansallisella lainsäädännöllä asetetut perustason vaatimukset muodostavat vähimmäistason, jota toimenpiteen valinneen on noudatettava, jotta ympäristökorvaus voitaisiin maksaa. Perustasoa täsmennettäisiin, koska Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020 muutetaan vastaavalla tavalla. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman muutoksella otetaan huomioon perustasojen määrittelyyn vaikuttavat Euroopan unionin asiaa koskevat ohjeet ja tulkinnat. Näiden lopullinen sisältö on vahvistunut vasta keväällä 2015. Muilta osin pykälän sisältöä ei muutettaisi. 19 2 mom. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi perustason vaatimusten täsmennys vastaavilla 20 2 mom. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi perustason vaatimusten täsmennys vastaavilla 21 Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että toimenpidettä voitaisiin toteuttaa vain sellaisella lohkolla, joka on suurimmalta osaltaan turve- tai multamaata tai hapanta sulfaattimaata. Muutos vastaa sisällöltään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020. Lisäksi pykälän 5 momentissa määriteltyjä perustason vaatimuksia täsmennettäisiin. Muilta osin pykälän sisältöä ei muutettaisi. 22 5 mom. Pykälän 5 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi perustason vaatimusten täsmennys vastaavilla 23 3 mom. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi perustason vaatimusten täsmennys vastaavilla 24 Pykälän 1 momenttia täsmennettäisiin sertifioidun siemenperunan osalta. Toimenpiteen voisi valita kaikille niille puutarhakasvilohkoille ja viranomaisen valvomassa sertifioidun siemenperunan tuotannossa oleville lohkoille, joilla toimenpiteen toteu-
3 tus on mahdollinen. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi perustason vaatimusten täsmennys vastaavilla 25 2 mom. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi perustason vaatimusten täsmennys vastaavilla 26 3 mom. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi perustason vaatimusten täsmennys vastaavilla 31 Pykälää täsmennettäisiin suunnitelmaan liitettävän kartan osalta. Koska sopimuksen kohteena olevan alueen sijainti voidaan selvittää digitoitujen peruslohkorajojen avulla, erillisen kartan toimittamista suunnitelman liitteenä ei enää vaadittaisi kaikissa tapauksissa. Suunnitelma-alueen kartta olisi toimitettava, jos kyseessä on sopimus kosteikon hoidosta tai maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidosta ja lohkot eivät ole olemassa olevia peruslohkoja. Suunnitelma-alueen kartasta olisi käytävä ilmi lohkon rajat ja sijainti peruskartalla. Suunnitelma-alueen kartta olisi liitettävä suunnitelmaan myös siinä tapauksessa, jos sopimuksen kohteena oleva lohko on jaettu, yhdistetty tai sen rajaa on korjattu sinä keväänä, kun sopimusta haetaan. Kartasta olisi käytävä ilmi peruslohkon muutos. 37 4 mom. Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi perustason vaatimusten täsmennys vastaavilla Perustason vaatimukset jakaantuisivat kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat vaatimukset koskisivat kaikkea ympäristösopimuksen kohteena olevaa alaa ja toiseen ryhmään kuuluvat vaatimukset koskisivat vain pysyvän nurmen alaa, joka ei ole maankäyttömuodoltaan peltoa. 40 3 mom. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi perustason vaatimusten täsmennys vastaavilla 49 Pykälän 2 momenttia täsmennettäisiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 mukaisesti siten, että ympäristökorvausta ei makseta sellaisista pysyvistä nurmista, jotka eivät ole maankäyttömuodoltaan peltoa. Maankäyttömuodoltaan peltoa olevista pysyvistä nurmista ympäristökorvaus sen sijaan maksettaisiin. Muilta osin pykälän sisältöä ei muutettaisi. 50 4 mom. Pykälän 4 momenttia muutettaisiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 mukaisesti siten, että ympäristökorvausta ei maksettaisi myöskään suojavyöhykkeistä, jos viljelijä on vapautettu viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta tukiasetuksen 46 artiklan 4 kohdan perusteella. Samasta toimenpiteestä ei voida maksaa kaksinkertaista tukea. 59 Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin täsmennys, jonka mukaan ennen vuotta 2015 perustettu viherlannoitusnurmi voisi olla lohkolla perustamisen jälkeen yhteensä enintään kolme vuotta. Pykälän 5 momentissa säädettäisiin fosforilannoitukseen liittyvistä siirtymäsäännöksistä. Jos lohkon fosforilannoituksessa on käytetty fosforintasausta, joka on kesken ympäristösitoumusta annettaessa, tasauskausi voitaisiin päättää fosforitaseen jäädessä positiiviseksi, jos lohkolle ei voi enää levittää fosforia asetuksessa tarkoitetulla tavalla. Lohkolle ei tällöin saisi antaa enää lisää fosforia. Jos lohkolle on kuljetettu varas-
4 toon ennen 1 päivää toukokuuta 2015 lantaa tai orgaanista lannoitevalmistetta, sitä voitaisiin levittää lohkolle, vaikka 18 :n 5 momentissa tarkoitetut fosforimäärät ylittyisivät. liite 9 liite 12 Asetuksen liitteeseen 9 lisättäisiin Kaskisten ja Pöytyän kunnat. Kuntaluettelo vastaa siten Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020. Asetuksen liitteeseen 12 lisättäisiin Ylivieskan kunta. Kuntaluettelo vastaa siten Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020. Asetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan 16 päivänä kesäkuuta 2015. 3 Taloudelliset vaikutukset 4 Lausunnot Ehdotetuilla asetusmuutoksilla ei arvioida olevan vaikutuksia valtion talousarvioon. Muutokset vastaavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020 ja ne eivät lisää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 varoista osoitettavan rahoituksen enimmäismäärää. Täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (7/2015) liitteessä 2 tarkoitetun kymmenennen lakisääteisen hoitovaatimuksen sisällyttäminen asetusehdotuksen mukaisesti 18, 26 ja 40 :ssä määriteltyihin perustason vaatimuksiin kasvinsuojeluaineiden käytön ja käsittelyn osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 mukaisesti saattaa aiheuttaa valvonnan osalta lisäresurssitarpeita. Nämä voidaan kattaa käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Ympäristökorvauksesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion talousarvion momentin 30.20.43 (Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit) määrärahasta. Vuoden 2015 valtion talousarvion kyseisen momentin määräraha on 338,334 miljoonaa euroa, josta ympäristökorvauksen osuus noin 278,318 miljoonaa euroa, ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen osuus 1,0 miljoonaa euroa ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksen osuus noin 48,683 miljoonaa euroa. Lisäksi momentilla on noin 13,857 miljoonaa euroa vuodelta 2014 siirtynyttä määrärahaa. Momentilla on siten yhteensä käytettävissä noin 352,191 miljoonaa euroa. Ympäristökorvausta varten arvioidaan vuonna 2015 tarvittavan noin 278,318 miljoonaa euroa. Ympäristökorvauksesta aiheutuvat kustannukset katetaan valtiontalouden kehyspäätösten, valtion talousarvion mukaisten määrärahojen ja henkilötyövuosimäärien puitteissa. Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto ympäristöministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf:ltä, Luonnonvarakeskukselta, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens förbund rf:ltä, Maaseudun Kehittäjät ry:ltä, Suomen luonnonsuojeluliitolta, WWF Suomelta, Suomen Riistakeskukselta ja Natur och Mil-
5 5 Laintarkastus jö rf:ltä. Lausunnon antoivat Maaseutuvirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Natur och Miljö rf ja Maaseudun Kehittäjät ry. Osassa lausuntoja todettiin, että asetusehdotuksesta ei ole huomautettavaa. Lausuntojen perusteella 31 :ää muutettiin siten, että suunnitelma-alueen kartta vaadittaisiin vain niissä tapauksissa, jossa ympäristösopimus koskee aluetta, jossa ei ole vielä peruslohkoja. Maaseutuviraston lausunnossa todettiin, että 49 :n 1 momentin 1 kohta tuottaa ongelmia sellaisten toimenpiteiden osalta, joissa tukea haetaan muulla kuin kasvulohkotasolla. Asetusta ei kuitenkaan muutettu tältä osin, koska Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 mukaan muutos ei ole mahdollinen. Asetusehdotus ei ole ollut tarkastettavana oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä asian kiireellisyyden vuoksi.