LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUIDEN VUOSIKERTOMUS

- 1 - Homma rullaa! LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUIDEN VUOSIKERTOMUS 2014

- 2 -

Sisältö Pääkirjoitus 4 Liikunta- ja nuorisolautakunta 5 Henkilöstö ja kehittäminen 6 Asiakkaat ja kumppauudet 8 Talous 10 Liikuntapalvelut 14 Nuorisopalvelut 24 Olosuhteet 30 Liikuntapalveluiden tarina 36

- 4 - Pääkirjoitus Vuosi 2014 oli Liikunta- ja nuorisopalveluiden kannalta paitsi haasteellinen myös historiallinen. Hynttyyt lyötiin liikunnan ja nuorison palvelualueilla yhteen ja samanaikaisesti useissa työnkuvissa tapahtui muutoksia. Hyvin kuitenkin edettiin, henkilöstön ilme pysyi pirteänä ja katse pysyi erinomaisesti tavoitteissa. Tulosyksikön johto sitoutui jo joulukuussa 2013 yhteisesti rakennettuun sopimukseen yksikön johtamisesta. Tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin vuorovaikutuksen ja sisäisen viestinnän riittävyys. Yhteisellä sopimuksella luotiin käytännöt, jotka mahdollistivat muutostilanteessa tiedon kulun. Palautteen mukaan onnistuimmekin hyvin. Uusien toimenkuvien ja uusien ihmisten mukana tuli paljon myös uutta ajattelua, uusia tavoitteita. Muutokset seurasivat toisiaan ja palvelun sisällöissä löydettiin merkittävästi uutta. Nuorisopalveluiden palvelualue sai uuden Nuori Espoo -brandin, joka ilmeeltään vastaa vuotta aikaisemmin lanseerattua ja kansallisesti palkittua Espoo Liikkuu -brandia. Yksittäisenä asiana se oli palvelualueita eniten yhdistävä asia. Liikuntapalveluiden osalta merkittävin kehitettävä kokonaisuus oli matalan kynnyksen liikkumisen lisääminen. Nuorten osalta se merkitsi maksuttomien iltapäivätoimintojen kehittämistä yhteistyössä seurojen kanssa. Lisäksi kasvava haaste 68+-ikäluokan liikuttamisessa sai erityishuomiota. Vertaisohjaajia koulutettiin, koska omat ohjaajamme ovat jo kiinni erilaisessa ohjaustoiminnassa varsinkin erityisryhmien parissa. Ilman yhteistyötä ja kuntalaisapua emme tästäkään haasteesta selviä. Nuorisopalveluiden osalta kulttuuriseen nuorisotyöhön alettiin panostaa aikaisempaa jykevämmin. Nuorisotilaverkkoa mietittiin siitä lähtökohdasta, että nuoret mobilisoituvat oman elinympäristönsä osalta ilman erityistä ohjausta. Tajua Mut ja kouluprojektit saivat erityishuomion. Syrjäytymisen ehkäiseminen on jatkuva haaste, johon valtakunnallinen nuorisotakuu toi haasteellisen lisämausteen. Liikuntaolosuhteiden osalta kaupunkikuva kehittyi suotuisasti yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa. Tapiolan Jääpuutarha otettiin hienosti vastaan ja latureitistöä irrotettiin muusta kevyenliikenteen verkosta esimerkiksi Keskuspuistossa. Lisäksi kaksi skeittipaikkaa avattiin ja ne otettiin isolla tyydytyksellä vastaan. Skeittaajia ja skuuttaajia riitti aamusta iltamyöhään. Keskityimme aikaisempaa enemmän myös erilaisiin tapahtumiin, joista osasta vastasimme itse. Suurin osa tapahtumista on kuitenkin kumppaneidemme tuottamia ja niihin liimauduimme näkyvyytemme ja sitä kautta liikkumisen sekä nuorisomme aktiivisuuden lisäämiseksi. Toimimme aikaisempaa selvästi lähempänä seura- ja nuorisojärjestökenttää, haemme yhteistä uutta kaikkien kumppaneidemme kanssa. Martti Merra Liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja

- 5 - Liikunta - ja nuorisolautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunnalla oli 7 kokousta vuonna 2014 Jäsenet ja varajäsenet: Puheenjohtaja Antti Aarnio, SDP (Ari Paukku, SDP) Varapuheenjohtaja Jussi Honkaheimo, Kok. (Juha Liesilinna, Kok.) Pia Aarrekivi, Vihr. (Said Yusuf, Vihr.) Jyri Airinen, Kok. (Mikko Laakso, Kok.) Anitra Ahtola, Kok. (Kristiina Horsma, Kok.) Jaana Jalonen, Kok. (Kirsi Åkerlund, Kok.) Seppo Kallunki, PerusS&Sit. (Kari Paunonen, PerusS&Sit.) Maila Lingman-Nukala, Kok. (Pia-Tiina Bjong, Kok.) Teuvo Loman, Vihr. (Ville Lappalainen, Vihr.) Nina Mansukoski, Kok (Raakel Inkeri, Kok.) Riina Nevamäki, Kesk. (Pasi Hovi, Kesk.) Kari Pajunen, PerusS&Sit.(Mervi Kukkonen, PerusS&Sit.) Tipsu Bazouleva, SDP (Maija Snygg, SDP) Anders Wikholm, SFP (Christa Lempinen, SFP)

- 6 - Henkilöstö

- 7 - Vuoden 2014 alussa liikunta- ja nuorisopalveluissa työskenteli yhteensä 257 työntekijää, joista vakinaisia 222, määräaikaisia 32 ja työllistettäviä 3. Tästä joukosta vakinaisista työntekijöistä 140 (55 %) oli miehiä ja 80 (32 % ) naisia. Vastaavasti määräaikaisista työntekijöistä 15 (6 %) oli miehiä ja 17 (7%) naisia. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli naisten osalta 40,52 vuotta ja miesten osalta 46,65 vuotta. Kaiken kaikkiaan Liikuntaja nuorisopalveluiden työntekijöiden keski-ikä oli vuonna 2014 44,39. Liikunta- ja nuorisopalvelut työllisti kesän 2014 aikana kesätyöntekijöitä, joista suurin osa työskenteli uimarannoilla uinninvalvonta tehtävissä. Nuorisopalveluissa kesätyöntekijät sijoittautuivat leiri ja loma-ajantoimintoihin ja liikuntapaikoilla kunnossapito- ja valvontatehtäviin. Liikunta- ja nuorisopalveluiden organisaatio uudistui vuoden 2014 alussa, kun kaksi tulosyksikköä, liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut, yhdistettiin. Muutoksen myötä päätettiin kiinnittää huomiota henkilöstön työhyvinvointiin ja tehdä konkreettisia toimia henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuoden 2014 alussa laadittiin tulosyksikköön johtamisen sopimus, jossa kuvattiin niitä tavoitteita ja toimenpiteitä, joita tulosyksikön johto linjasi toteutettavaksi koko organisaatiossa. Tiedonkulun parantamiseen kiinnitettiin huomiota, keväällä 2014 aloitettiinkin säännölliset henkilöstöinfot kerran kuukaudessa. liikkuvan työn ja hajanaisten työpisteiden vuoksi. Nuorisopalveluissa aloitettiin johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojekti, jolla tähdätään erityisesti sairauspoissaolojen vähenemiseen. Kehittämisprojektin myötä aloitettiin tehtävänkuvien laatiminen sekä johdon sparraukset. Esimiestyöhön ja henkilöstön hyvinvointiin liittyviä tuloksia saatiin syksyllä 2014 tehdyn Kunta 10 -henkilöstötutkimuksen kautta. Vuoden 2014 osalta tavoitteena oli lisätä käytyjen kehityskeskusteluiden määrää ja säilyttää työilmapiiri tulokset edellisen mittauksen (2012) tasolla. Käytyjen kehityskeskusteluiden määrää saatiin nostettua 61 %:sta 77 % :iin ja työilmapiiri tulokset pysyivät samalla tasolla (3,73 p). Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi järjestettiin palvelualueilla ammattikohtaisia koulutuksia. Resurssivarausjärjestelmän uusiutuminen vei paljon henkilöstöltä aikaresursseja ja järjestelmän käyttöön kouluttauduttiin pitkin vuotta. Järjestelmän käyttöönottoon ja perehdytykseen kiinnitettiin erityishuomiota. Olosuhdepalveluissa jatkettiin henkilöstön työnkiertoa ja näin parannettiin henkilöstön valmiutta liikkua eri liikuntapaikasta toiseen. Työturvallisuus on ollut keskeinen teema liikuntapaikoilla ja kunnossapidossa. Riskienarviointien päivittäminen onkin osa vuosittaista suunnittelua. Liikunnanohjauspalvelut-palveluyksikössä kiinnitettiin entistä vahvemmin huomio työilmapiiriin, työtyytyväisyyteen, osallistumiseen ja kuulemiseen henkilöstön yhteisiä kohtaamisia lisäämällä muun muassa pilotoimalla mm. työparimallia liikunnanohjaajien keskinäiseen yhteydenpitoon, tiedonkulun parantamiseen ja vertaistukeen

- 8 - Asiakkaat ja kumppanuudet

- 9 - Liikuntapalveluiden Espoo liikkuu -brändi voitti vuoden 2014 kuntamarkkinoinnin SM-kisoissa hopeaa. Espoo liikkuu -konsepti sai tuomaristolta kehuja erinomaisesta kunnan peruspalveluiden kampanjamaisesta markkinoinnista. Espoo liikkuu näkyvyyttä lisättiin liikuntapaikoilla ja seurayhteistyön kautta. Tavoitteena on aktivoida hauskalla tavalla kaupunkilaisia ja saada lisättyä matalan kynnyksen liikuntaa. Espoo liikkuu -brändi sai rinnalleen Nuori Espoo -brändin, joka lisää nuorisopalveluiden houkuttelevuutta ja tunnettuutta. Nuori Espoo jalkautettiin vuonna 2014 nuorisotiloilla järjestettävän ideakiertueen kautta. Nuorisopalveluiden markkinoinnissa ja viestinnässä verkkoviestintä on keskeisessä roolissa ja sen lisäämiseen panostettiin. Liikunta- ja nuorisopalvelut tiedottaa toiminnastaan asiakkaille aktiivisesti ja markkinoi palveluja eri kanavia hyödyntäen. Espoo liikkuu -lehti ilmestyi vuonna 2014 toukokuussa ja marraskuussa. Lehti jaettiin kaikkiin espoolaiskoteihin. Lisäksi Liikunta- ja nuorisopalvelut järjesti aktiivisesti omia tapahtumia sekä oli mukana muiden järjestämissä tapahtumissa. Asukkaiden ja asiakkaiden kuulemiseen panostettiin. Seurayhteistyössä jatkettiin yhteisiä säännöllisiä tapaamisia, ja niiden sisältöä pyrittiin kehittämään seurojen tarpeita kuunnellen. Seurojen tapaamisia pidettiin sekä alueellisesti että lajikohtaisesti. Nuorille järjestettiin syksyllä 2014 ideakiertue, jossa nuoret pääsivät kertomaan ajatuksiaan espoolaisen nuorisotyön kehittämisestä. Nuori Espoo -brändin lanseerauksen yhteydessä nuorille järjestettiin Voita oma ideasi -kilpailu, jossa nuorilta pyrittiin saamaan ideoita espoolaisen nuorisotyön kehittämiseen. Tavoite saavutettiin osittain niin, että nuoret toivat esille jonkin verran yksilöllisiä ideoita toiminnan sisältöön. Liikunta- ja nuorisopalvelut saa runsaasti palautetta vuosittain kaupungin palautejärjestelmän kautta. Järjestelmän kautta saatiin vuoden 2014 aikana yli 800 palautetta liittyen liikuntaan ja ulkoiluun. Suurin osa palautteista oli toimenpide-ehdotuksia (302 kpl) ja kysymyksiä (211 kpl). Kumppanuus- ja yhteistyön laatuun kiinnitettiin huomiota. Tavoitteena on löytää puuttuvat, palveluita oleellisesti tukevat mahdolliset uudet toimijat. Syksyn aikana kartoitettiin ja otettiin haltuun liikunta- ja nuorisopalveluiden keskeisimpiä kumppanuuksia. Syksyllä aloitettiin myös työ tulosyksikön sopimusten läpikäymiseksi. Hopeaa Espoo liikkuubrändille kuntamarkkinoinnin SM-kisoissa!

Talous - 10 -

- 11 - Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintamenot olivat 41,2 miljoonaa euroa ja toimintatulot 4,4 miljoonaa euroa. Tulot ylittivät muutetun talousarvion 0,6 miljoonalla eurolla. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto ja Opetus- ja kulttuuriministeriö tukivat nuorisopalvelujen hallinnoimaa projektia: Tajua mut! - viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena Liikuntapalvelujen maksuja tarkistettiin vuonna 2013, osa tarkistuksista tuli voimaan syyskaudella 2013, joten kauden kevät kesä 2014 vaikutus näkyi vuoden 2014 puolella. Määrärahaa säästyi koko tulosyksikön osalta yhteensä 1,0 milj. euroa Espoon kaupungin tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) mukaisesti keväällä 2014 tarkistettiin alkuperäistä talousarviota 670 000 euron verran. Suurin osa säästöistä kohdistui henkilöstömenoihin. käyttö- ja toimintamenoista 1,2 miljoonaa euroa. Leppävaaran uimahalli on ollut ja on edelleen peruskorjattavana, uimahallin henkilökunta on ollut töissä kohteissa, jotka muuten on hoidettu ostopalveluin. Merellisen ulkoilun hankinnoissa on toteutettu vain välttämättömät hankinnat. Parin talven olosuhteet ovat olleet sellaiset, että kenttien jäädytyskaudet ja latujen hoitokaudet ovat jääneet suunniteltua lyhyemmiksi. kaupungin sisäiset erät ylittyivät yhteensä 0,4 miljoonaa euroa, jotka katettiin palvelujen ostoista. Kone- ja kalustomääräraha oli 1 050 000 euroa, määrärahalla hankittiin mm. Keski-Espoon huoltorakennuksen irtokalusteet ja välineet Luukin leirikeskuksen saunan irtokalusteet ja välineet siirrettävä seisomakatsomo siirrettävä tekojääjärjestelmä 2 ympäristönhoitokonetta urheilupuistoihin 2 mönkijää traktori ministadion lumitykki videotulostaulu interaktiivinen futismaali seiväshyppyteline Espoon kaupungin ja Arandur Oy:n 30.5.2013 päivittämän sopimuksen mukaisesti Espoon kaupunki maksaa Arandurille ajalla 1.1.2013 31.12.2017 vuosittain lisäkorvausta 55 000 kävijän osalta ja lisäksi tehdään tasaustarkistukset vuosina 2014, 2016 ja 2017, jolloin tasataan yli 2 %:n poikkeavuudet kävijämäärässä. Vuonna 2014 maksettiin kulukorvausta 215 685 euroa. Avustuksia ja tukia maksettiin vuonna 2014 seuraaviin kohteisiin: Tajua mut! -viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena kouluyhteistyön toimintamallien kehittäminen Labra - digitaalinen peli- ja verkkotoiminta VAU-kerhot (ent. sporttiskerhot) maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -hanke nuorten päiväleiritoiminta Vuoden 2014 jaossa olleista 900 kesäsetelistä on lunastettu 770 kesäseteliä. Liikuntapaikkojen perusparantamiseen varattu määräraha oli 1 200 000 euroa. Vuoden 2014 määrärahaa käytettiin mm. Kivenlahden venesataman laiturien peruskorjauksiin, Leppävaaran vanhan tekonurmikentän uusimiseen, Olarin pallokentälle asennettiin pesäpallotekonurmi sekä uimarantojen, ulkoilusaarten ja -alueiden perusparantamisiin.

- 12 - OSTOPALVELUT Keski-Espoon uimahallin käyttösopimus / Arandur Tapiolan jalkapallohallin käyttösopimus / Esport Arena Oy Henkilöstön vuokrauspalvelut / Seure Luistelukenttien auraus- ja jäädytyssopimukset Urheilupuistojen parkkialueiden aurausja hiekotussopimukset Espoonlahden ja Tapiolan uimahallien kassapalvelusopimukset / Eklund ja Uinti Espoo Espoonlahden ja Tapiolan uinninvalvontasopimukset / Uinti Espoo Saaristokuljetukset / Veka-Line Oy Peruskoulujen uinninopetussopimus / Uinti Espoo ja uinninopetuksen oppilaskuljetukset / Nurmijärven Linja Oy Menorakenne 2014 tulorakenne 2014 14% 2% 3% 8% 2% 25% 10% 1% 8% 1% 1% 25% 10% 22% 36% 32% Kesäsetelit 0 % Muut sisäiset erät 3 % Henkilöstö 25 % Toimitilat 36 % Sitovat sopimukset 10 % Käyttö- ja toiminta 14 % Avustukset 8 % Maanvuokra 2 % Koulujen liikuntatilojen työvoimanvuokraus 2% Venepaikkamaksut 25 % Uintimaksut 32 % Liikuntatilojen käyttökorvaukset 22 % Nuorisotilojen käyttökorvaukset 1 % Nuorten leiri-, loma-ajan ja kurssitoiminta 1 % Tuet ja avustukset 8 % Muut 10 % Ohjattu liikunta 1 %

VERTAILU (1000 EUROA) - 13-2012 2013 2014 Talousarvio 39 260 41 073 42 892 Tilinpäätös 38 163 40 239 41 243 Talousarvion toteutuminen TA14 muutos TP14 tulos Tulot 3 827 4 405 578 Henkilöstömenot 10 642-172 10 423 47 Avustukset 3 064 3 184-120 Toimitilat 14 784-27 14 741 16 Maanvuokra 802 799 3 Muut sisäiset erät 737 1 184-447 Sitovat sopimukset 4 501 4 190 311 Koulujen liikuntatilojen työvoimanvuokraus 730 738-8 Kesäsetelit 270 228 42 Palvelujen järjestäminen 7 362-453 5 756 1 153 Toimintamenot yhteensä 42 892-652 41 243 997 Toimintakate -39 065 652-36 838 1 575 Suunnitelmapoistot 1 269 1 489-220 Käyttöomaisuuden korko 400 472-72 Talousarviovertailu palvelualueittain TP12 TP13 TP14 Olosuhteet 25 289 25 562 26 604 Liikuntatilojen varaus- ja seuratoiminta 5 539 6 165 6 236 Nuorisopalvelut 6 168 6 690 6 715 Hallinto 1 167 1 822 1 688 Investoinnit TP12 TP13 TP14 Liikelaitos Rakennukset 1 379 2 234 21 382 - suunnittelu 159 20 32 - pohjatutkimukset Perusparannukset 552 577 226 - suunnittelu Liikuntarakenteet 2 462 3 910 2 085 - suunnittelu 135 Urheilupuistojen kunnallistekniikka 47 - suunnittelu 77 207 Liikunnan ylläpitämät ulkoilureitit 212 1 320 982 Liikunta- ja nuorisolautakunta Liikuntapaikkojen perusparantaminen 996 1 250 1 184 Koneet ja kalusto 476 723 1 029 Aineettomat hyödykkeet 80

-- 14 7 -- Liikuntapalvelut Tilavaraukset, avustukset ja seuratoiminta, ohjauspalvelut

- 15 - Seuratoiminta ja avustukset Nuoria stipendien saajia Perusavustus suunnattiin kokonaan lasten ja nuorten alle 20-vuotiaiden toimintaan. Tärkeimmät perusteet avustusta määriteltäessä olivat harrastaja- ja harjoitustilaisuuksien määrä, kilpailutoimintaan osallistuminen, valmentajien ja ohjaajien määrä, liikuntatapahtumat ja leirit. Perusavustuksia jaettiin 1 262 100 euroa. Seurakohtaiset avustukset vaihtelivat 200 70 000 euroon. Avustuksia myönnettiin 92 seuralle. Tilapäinen koulumajoittautuminen Espoo myönsi vuonna 2014 tilapäisen koulumajoituksen yhteensä 2 450 nuorelle 10 eri kouluun. Majoitusvuorokausia oli yhteensä 33. Suurimpia majoitusta vaativa tapahtuma oli EHBT koripalloturnausturnaus. Aluetapaamiset / lajitapaamiset Espoonlahti, Matinkylä, Tapiola, Leppävaara ja Keski-Espoo Jääurheilu, jalkapallo, yleisurheilu, sisäpelit ja kamppailulajit Stipendi myönnettiin 99:lle Suomen mestaruuden tai maajoukkue-edustuksen saavuttaneelle nuorelle urheilijalle / joukkueelle. Stipendien suuruus vaihteli 100 1 000 euroon. Stipendejä myönnettiin yhteensä 22 300 euroa. Vuoden 2014 espoolainen urheilija, valmentaja ja joukkue Vuoden 2014 urheilijaksi valittiin Saga Hänninen joka voitti kultaa Special-Olympic kisoissa. Vuoden joukkueeksi valittiin Blues-naiset, joka voitti jääkiekon Suomen Mestaruuden. Vuoden valmentajaksi valittiin Cetuksen päävalmentaja Olli Kantola. Omavalvonta Tilanvaraus- ja seuratoimintatiimi teki koulujen omavalvontasopimuksia vuonna 2014 66 eri seuran kanssa 49:een eri kouluun. Sopimuksia solmittiin kaikkiaan 163 kappaletta. LIIKUNNANOHJAUSPALVELUT Terveyttä edistävää liikuntaa kehitettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toimenpiteitä kohdennettiin yhä selvemmin niihin ryhmiin, joiden liikkumistottumuksissa Avustukset 2012 2013 2014 Liikuntatoiminta 1 004 800 1 327 607 1 262 100 Erityisryhmät 26 000 23 500 23 500 Suunnistuskartta 10 051 10 017 6 898 Vuokra-avustus 1 252 112 1 292 778 1 279 958 Koulutus 57 245 50 165 50 124 Urheilijastipendit 26 200 26 500 22 300

- 16 - Liikuntaneuvontapuheluiden määrä kasvoi yli 40%.

- 17 - oli eniten parantamisen varaa, jotka eivät olleet liikkuneet aktiivisesti tai joilla liikunnan harrastamisesta oli kulunut aikaa. Erityistä huomiota kiinnitettiin sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten liikuntamahdollisuuksiin. Eri vuodenaikojen liikkumismahdollisuuksien tarjoamiseen ja liikuntapalveluiden saatavuuteen läpi vuoden kiinnitettiin erityistä huomiota. Luontoliikunnan merkitystä korostettiin. Liikuntapalvelutarjonnassa lisättiin matalan kynnyksen harrastemahdollisuuksia: Toimenpiteitä kohdennettiin terveyttä edistävään liikuntaan ja henkilökohtaista liikuntaneuvontaa toteutettiin terveysasemilla. Lisäksi kehitettiin liikuntatarjontaa kattamaan paremmin liikuntaneuvonta- ja fysioterapiasta ohjautuvien asiakkaiden tarpeita. Liikuntapalveluiden historiassa ilmoittauduttiin ensimmäistä kertaa syksyn liikuntakursseille sähköisessä kurssivarausjärjestelmässä internetissä (v. 2014 yhteensä 1 428 ilmoittautumista). Vastaavasti puhelinilmoittautumisten määrä ilmoittautumisajankohtana laski 17 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Liikuntaneuvontapuheluiden määrä kasvoi liki 41 prosenttia. Keskimäärin liikuntaneuvontapuheluita tuli päivässä noin 18 puhelua. SOVELLETTU LIIKUNTA Erityisryhmien viikoittaisessa kurssitoiminnassa laajennettiin heikon toimintakyvyn omaavien asiakkaiden palvelutarjontaa. Keski-Espoossa käynnistettiin uutena ryhmänä sovellettu uinninohjaus 13-vuotiaista aikuisikäisiin, ja ilmoittautumista vaativat vesijumpparyhmät muutettiin kaikki erityisryhmien vesijumpiksi. Kouluyhteistyönä toteutettiin kerran viikossa tapahtuvaa pienryhmätoimintaa sekä erityisoppilaiden ulkoliikuntapäiviä kahdellatoista koululla. Erityisesti tavoitettiin lapsia, jotka jäävät muun, tarjolla olevan liikuntatoiminnan ulkopuolelle. Toimintaa oli sekä ala- että yläkouluikäisille. Liikunnanohjaajat olivat mukana kehitysvammaisten koululaisten yleisurheilukilpailu-, salibandy- ja jalkapalloturnauksissa. Ulkoliikuntapäiviä järjestettiin kehitysvammaisten toimintakeskuksissa. Kesällä toteutettiin kaikille soveltuvia Hop On Hop Offtapahtumia seitsemän ja Espoon Järjestöjen Yhteisön ry:n kanssa perinteinen veneretki Isoon Vasikkasaareen. Sovelletun liikunnan osaamista tukeva, Suomen vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry:n toteuttama Liikuntaa kaikille -koulutus toteutettiin erityiskoululaisten 30 koulunkäyntiavustajalle. Erityisryhmien uimakortteja myönnettiin vuoden aikana 4 542 kappaletta, joita käytettiin vuoden aikana uimahalleilla yhteensä 59 781 kertaa. LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN LIIKUNTA Alakouluikäisille järjestettiin iltapäivisin Sporttiskerhoja (syksystä WAU-kerhoja) ja MUUVI-harrasteliikuntaa yhteistyössä koulujen, liikuntaseurojen ja vanhempainyhdistysten kanssa. Kerhot olivat matalan kynnyksen harrasteliikuntakerhoja. Peruskoulun kulttuuri- ja liikuntapolku KULPSissa tutustuttiin muun muassa golfiin. KULPS on osa maksutonta perusopetusta. Se tukee ja monipuolistaa koululaisten liikunnanopetusta. Polku auttaa koululaisia löytämään oman mieleisen tavan liikkua. KULPSin liikuntapolkuun kirjattiin 15 035 käyntiä. Koululaisten talvi- ja joululomalla järjestettiin yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa Leppävaarassa koululaisille Hop On Hop Off -maksuttomia liikuntapäiviä. Samaan aikaan oli Espoonlahden uimahallissa mm. temppu- ja sukellusrataa. Kesällä pidettiin yhteistyössä urheiluseurojen kanssa melontakursseja lapsille ja perheille, perhefutista ja -pesistä ja golfkokeilua. Kesällä tehtiin myös perheiden veneretki Isoon Vasikkasaareen ja järjestettiin liikunnallista toimintaa eri uimarannoilla. Asukaspuistoissa oli perheille perheliikuntaa ja urheilukentillä koululaisille MUUVI-harrasteliikuntaa. Espoonlahdessa annettiin halukkaille korisvinkkejä. Leppävaaran urheilupuistossa vietettiin avointa koiraharrastuspäivää. Nuorilla oli mahdollisuus osallistua rallytokon ja aqilityn alkeiskurssille. Nuorilla järjestettiin rullaluistelua, parkouria ja tenniskursseja johon myös koululaisilla oli mahdollisuus osallistua. Liikunnanohjaajat olivat mukana urheiluseurojen järjestämässä monilajileirillä. Keväällä ja syksyllä pidettiin kerran kuukaudessa sunnuntaisin Perhetöpinät-perheliikuntaa kuudella eri paikalla ja vesiperheliikuntaa lauantaisin uimahallissa. Varhaiskasvatuksen kanssa järjestettiin päiväkotien henkilökunnalle pihaleikkikoulutusta. Liikunnanohjaaja oli mukana nuorisopalveluiden leirillä. Kirjastoautosta sai lainata lasten luistimia, jotka liikuntapalvelut oli hankkinut.

- 18 -

- 19 - ALAKOULujEN UINNINOPETUS JA YHTEISTYÖUIMAKOULUT Alakoulujen uinninopetusta kuljetuksineen järjestettiin 1 4-luokkalaisille neljä kertaa ja 5-6 luokkalaisille kolme kertaa lukuvuoden aikana. Lisäksi annettiin tarpeen mukaan lisäopetusta pienryhmässä 5-6 luokkalaisille. Esikoululaisten uintiin tutustuminen mahdollistettiin kaksi kertaa lukukaudessa. 4-luokkalaisten testiuintien läpäisyprosentti oli 82 ja 6-luokkalaisten 95 prosenttia. Uinninopetuksen toteutti ostopalveluna Uinti Espoo ry ja oppilaskuljetukset Nurmijärven Liikenne Oy. Yhteistyöuimakouluja oli kaikissa uimahalleissa. Näitä toteutettiin Uinti Espoo ry:n ja Folkhälsanin kanssa. AIKUISTEN TERVEYSLIIKUNTA Liikuntakurssitoiminnassa elämäntapaohjauksen tueksi otettiin käyttöön liikuntaa ja painonhallintaa -kurssit ja muutosta tukeva sähköinen valmennustyökalu. Kehonkoostumismittaukset olivat suosittuja tapahtumissa ja seurannoissa. Aikuisten liikuntaryhmiä järjestettiin aikaisempaan malliin ympäri vuoden yhteistyössä. Matalan kynnyksen maksuttomat aikuisten liikuntaillat aktivoivat uusia liikkujia. MONIKULTTUURINEN LIIKUNTA Hanketuen avulla tuettiin maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten ohjautumista liikunnan pariin ja seuratoimintaan. Tavoitteena oli tavoittaa ja aktivoida erityisesti tyttöjä ja nuoria naisia liikkumaan. Toiminnan periaatteena oli matalan kynnyksen liikunnan järjestäminen, jossa osallistumismaksut, monimutkaiset ilmoittautumiskäytännöt ja muut mahdolliset kynnykset osallistumiseen pyrittiin minimoimaan. Liikuntaa ei markkinoitu pelkkinä monikulttuurisina liikuntaryhminä, vaan esim. kaikille tytöille suunnattuina, jolla tuettiin kohtaamisia valtaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Tytöille ja naisille suunnattiin uinnin alkeisopetusta. Lisäksi uimahalleille hankittiin kokovartalouintiasuja vuokrattavaksi, jolla tuetaan monikulttuuristen tyttöjen ja naisten uinnin oppimista. Maahanmuuttajapalveluiden kanssa järjestettiin yhteistyönä palloiluryhmä. SENIORILIIKUNTA Eläkeläisten ohjattu toiminta ja erilaiset tapahtumat muodostivat suurimman osan Espoon liikuntapalveluiden ohjatun liikunnan tarjonnasta. Ohjattua liikuntaa ja tapahtumia senioreille järjestettiin kaikilla Espoon suuralueilla säännöllisesti kevät- ja syyskausien aikana, jolloin senioreille oli tarjolla 170 ohjattua viikoittaista liikuntakurssia. Toiminnassa lisättiin erityisesti liikuntaa ilman ennakkoilmoittautumista, joihin osallistujat voivat tulla suoraan mukaan ilman erillistä ilmoittautumista. Näistä hyvän vastaanoton sai esim. kaikilla suuralueilla käynnistynyt uusi ohjattu senioreitten liikunta-aamu ja erityisesti mediaa kiinnostanut ohjattu kauppakeskuskävely Sellon kauppakeskuksessa. Ohjattua senioritoimintaa järjestettiin edelleen myös yhteistyössä yksityisten liikuntapalveluyrittäjien ja liikuntaseura Leppävaaran Sisun kanssa. Uimahallien kassoilta tai kaupungin yhteispalvelupisteistä noudettavia älykkäitä 68+-Sporttikortteja lunastettiin kaksivuotisella korttikaudella 2013-2014 yhteensä 13 644, joista vuoden 2014 osuus oli 5 073 kpl. Sporttikorttia käytettiin erityisesti Espoon uimahalleissa uinti- ja kuntosalikäynneillä. Uimahalleissa käyntimäärä kasvoi taas verrattuna aikaisempiin vuosiin ja käyntejä kirjattiin vuoden aikana yhteensä 141 178 kpl. Myös kortin maksuton käyttö saaristoveneiden kesän reittiliikenteessä kasvoi edellisvuodesta ja sporttikorttikyytejä saaristoveneissä kirjattiin 2 442 kpl. Liikuttavia tapahtumia ja toimintaa toteutettiin yhteistyöllä ja vahvasti poikkihallinnollisella otteella eri kumppaneiden kanssa ympäri vuoden. Tästä esimerkkinä ovat Seniorit liikkeelle -tapahtumat, kesän Suviliikuntaa palvelutaloille -toiminta, Vanhusten viikko, Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -vapaaehtoiskoulutukset ja Liikuttava ystävä -avustajatoiminta. Erityisen merkittävää oli säännöllinen oppilaitosyhteistyö Laurean ammattikorkeakoulun ja Omnian ammattiopiston kanssa. TYÖPAIKKALIIKUNTA Espoon kaupungin henkilöstölle suunnatut terveysliikuntajumpparyhmät koordinoitiin liikuntapalveluista. Palvelu ostettiin Fysioline Fressi Oy:ltä. Kaupungin henkilöstön hyvinvointia tuettiin työterveyspalveluiden, konserniesikunnan ja KKI-ohjelman kumppanuuksin Liikahdus

- 20 - - 20 -

- 21 - Elämäntapa Kunnossa Kaiken Ikää projektin avulla. Hyvinvointivalmennukseen on osallistunut 167 työntekijää. Henkilöstön uimahallikäyntejä kirjattiin 38 281. OHJATUN LIIKUNNAN YHTEISTYÖKUMPPANEITA Cetus ry, Leppävaaran Sisu ry, Suomen Kuurojen Urheilulitto ry, Fysiosporttis Oy, Heritan Oy/Fitness Club Olarium, Fysioline Fressi Oy, Laurean ammattikorkeakoulu, Mikevan Helmi, Matinkylän Pirtti, EBT ry Aikuisten terveysliikunta Cetus ry, Cosmos Juniors ry, Esbo If rf, Espoon Latu ry, Espoon Hiihtoseura ry, Espoon Palloseura jääkiekko ry, FC Askel, Föreningen Folkhälsan i Esbo socken rf, Kivenlahden Kiri ry, Leppävaaran Sisu ry, Monaliiku ry, Olarin Tarmo ry, Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset ry, Pöytätennis Espoo ry, TEA Espoon Työpaikkaurheilu ry, WAU ry, Espoon työväenopisto Sporttis/Wau-kerhot koululaisille Cosmos Juniors ry, Espoo Lentis ry, Espoon Palloseuran Jääkiekko ry, Espoon Taitoluisteluklubi ry, Niittykummun vanhempainyhdistys ry, Olarin Voimistelijat ry, Pohjois- Espoon Ponsi ry, Uinti-Espoo ry, WAU ry MUUVI-ryhmät koululaisille Esport Oilers ry, Kirkkojärven Loiske ry, Tuomarilan Urheilijat ry, Uinti-Espoo ry, Westend Indians ry Askel, Leppävaaran Eläkkeensaajat ry, Espoon palloseura ry, Espoo Basket Team ry, Luisteluliitto, Espoon Miekkailijat ry, Katukiitäjät ry, Espoon Soutajat, Espoonlahden Eläkkeensaajat ry, Esbo Bollklubb rf, Espoon Telinetaiturit, NiPe, Kivenlahden Kiri, Yhteisöteatteri Jäänsärkijät Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS koululaisille 3A-Sport oy, Bowl Circus oy, Espoon golfkoulu, Espoo Squash Rackets ry, Espoon esittäväntaiteen koulu ESKO ry, Espoon Jäätaiturit ry, Espoon Miekkailijat ry, Espoon Sulkapallo-Badminton ry, Espoon tanssiopisto ry, Espoon taitoluisteluklubi ry, Espoon Telinetaiturit ry, Esport Arena oy, Haukilahden kuntokeskus oy, Pohjois-Espoon musiikkiyhdistys ry, Tanssikeskus Footlight ry, GR8 Bowling oy, Hop Lop oy, JP personal sales training t:mi, Kauklahden Pyrintö ry, Olarin Voimistelijat ry, Solvallan urheiluopisto, Oy Swinghill ab, Sky bowling oy, Step up oy, Style dance industry ry, Suomen luontokeskus Haltia oy, Tanssikoulu DCA, Tapiolan Golf learning center oy, Tapiolan Honka ry, Tapiolan keilahalli oy, Tempputemmellys oy, Veka-line oy, Vihti ski center oy, Villa Elfvik Sovellettua liikuntaa erityisryhmille Espoon Invalidit Espin ry, Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry, Espoon Seudun näkövammaiset, Esport Oilers / Oilers Bears, F.C.Honka / Karhut, Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry, Suomen vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry, Uudenmaan CP-yhdistys Perhetöpinät perheille Espoon NMKY ry, Tapiolan Voimistelijat ry, Edusport oy, Liikuntakeskus Otahalli oy, Leppävaaran Sisu ry, Leppävaaran Pyrintö ry, Esbo if rf, Olarin Voimistelijat ry, Espoon Palloseura ry, Uinti-Espoo ry Loma-ajan liikuntaa kaikille Canoa ry, Cetus ry, Himpulat ry, Veka-Line oy, Esport ratiopharm Arena, Actiontime ry, Espoon golfkoulu, Espoon Koirakerho ry, Espoon Pesis ry, Oittaan ulkoilukeskus, FC

- 22 - Kävijät asiakasryhmittäin (vertailuaika syyskausi) Asiakasryhmä 2012 2013 2014 Eläkeläinen 352 321 259 68+ 1 961 2 298 2 085 Aikuinen 1 611 1 680 238 Nuoret alle 18 v. 1 253 2 009 56 Erityisryhmät 239 255 187 Yhteensä 5 416 6 563 2 825 Osallistujat tuntisisällöittäin Tuntikuvaus 2012 2013 2014, syksy Jumpat 34 524 27 783 17 546 Kuntosalitunnit 22 219 25 529 11 046 Vesijumpat 23 172 25 426 6 202 Yhteensä 79 915 78 738 34 794 Osallistujat alueittain 2013 2014, syksy Espoonlahti 21 809 11 586 Keski-Espoo 12 376 5 771 Kalajärvi 1 818 754 Suur-Leppävaara 17 457 11 599 Matinkylä-Olari 8 863 2 482 Tapiola 19 681 10 675 Yhteensä 82 004 42 867 Muut liikuntapalvelut 2012 2013 2014 Aikuisten terveysliikuntayhteistyö 11 866 11 310 9 702 Sporttiskerhot, WAU 27 453 22 953 19 665 Loma-aikojen liikunta 1 719 6 376 6 016 Tapahtumat 3 900 1 704 4 440 Liikuntaneuvonta 2 373 2 009 1 920 Henkilökohtainen liikuntaneuvonta 313 Erityisliikuntayhteistyö ei tilastoitu 744 3 339 Muut esim. alueelliset liikuntakokeilut 7 230 6 977 1 232 Yhteensä 54 541 52 073 46 627

- 23 - Kuntojumpat Espoon kaupungin henkilöstölle 2012 2013 2014 Kävijämäärä 853 742 735 Osallistujamäärä 4 463 4 296 4 978 Alakoulujen uinninopetus ja esiopetuksen tutustumiset / osallistujat 2012 2013 2014 Espoonlahti 30 476 28 992 30 669 Keski-Espoo 12 925 15 421 13 730 Leppävaara 17 198 8 547 suljettu Tapiola 18 670 15 619 18 335 Muu uimahalli 0 632 925 Yhteensä 79 269 69 211 63 659 Yhteistyöuimakoulujen osallistujamäärät 2012 2013 2014 Cetus / uimakoulut 4 331 4 572 Folkhälsan, Cetus / Ruotsinkieliset 402 621 Yhteensä 4 733 Yhteistyöuimakoulujen kävijämäärä 2012 2013 2014 Cetus 42 597 74 066 Folkhälsan, Cetus / Ruotsinkieliset 6 785 5 353 Yhteensä 49 382 Yhteistyöuimakoulujen kurssimäärä 2012 2013 2014 Cetus 420 Folkhälsan, Cetus / Ruotsinkieliset 84 67 Yhteensä 504

- 24 - Nuorisopalvelut

- 25 - Nuorisopalvelujen tarina NUORI ESPOO - Espoo nuorille Nuorisopalvelut on nuoria varten. Kuuntelemme nuoria ja mietimme yhdessä, miten voimme toteuttaa parempia, innostavampia ja vetovoimaisempia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia yhdessä nuorten itsensä ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Jokainen nuori on meille tärkeä kumppani. Kivaa tekemistä nuorille Nuorisotoimintaa toteutetaan nuorten kanssa vapaaaikana, päihteettömästi ja turvallisesti, vastapainona arjen velvollisuuksille. Luomme mahdollisuuksia harrastaa, viettää vapaa-aikaa ja kokea elämyksiä. Reagoimme nopeasti nuorten elämässä ja toimintaympäristöissä tapahtuviin muutoksiin tiedostamme, että kiva tekeminen muuttaa muotoaan. Kannustamme nuoria oma-aloitteisuuteen ja yritteliäisyyteen. Annamme mahdollisuuden osallistua ja kehittää palvelujamme sekä elinympäristöä. Haluamme, että espoolainen nuori voi vaikuttaa tärkeinä pitämiinsä asioihin. Espoossa nuori osallistuu myös päätöksentekoon. Tarjoamme nuorille nykyaikaiset puitteet, jotka vastaavat nuorten elämää ajassa. Tietotekniset valmiudet, välineet ja varusteet sekä muut olosuhteemme ovat ajanmukaiset. Kohdennamme palvelumme erityisesti nuorille, joilla ei vielä ole harrastuksia. Yhdessä kavereiden kanssa Kavereiden kanssa harrastaminen ja vapaa-ajan viettäminen luo iloa ja synnyttää hyvänolon tunnetta. Varmistamme, ettei ketään kiusata tai jätetä porukan ulkopuolelle. Moninaisuus on vahvuutemme. Kehitämme nuorille mahdollisuuksia toimia vertaisohjaajina toisille nuorille. Kavereiden kanssa yhdessä tekemällä nuori oppii, saa ystäviä ja elämänhallinnan taitoja. aloitteiden toteuttamiselle ja tuotamme erilaisia harrastus- ja ryhmätoimintoja. Ohjaamme tukea tarvitsevia nuoria muiden palvelujen piiriin rinnalla kulkien. Kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat toimintamme ydin. Kehitämme nuorisopalveluja kaikissa viidessä kaupunkikeskuksessa. Etsimme uusia tapoja ja paikkoja kohdata nuori hänen omassa arkiympäristössään koulussa, nuorisotilalla, kirjastossa tai vaikkapa ostoskeskuksessa. Kannamme yhteiskuntavastuuta osallistumalla Nuorisotakuun edellyttämiin talkoisiin. Yhteistyö perheiden, nuorisojärjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa on meille tärkeää. Innovoimme yhdessä ja uskallamme rohkeasti kokeilla uusia toimintatapoja nuorten hyväksi. Tuemme nuorisojärjestöjen ja vapaaehtoisten tekemää työtä, haluamme olla edelläkävijöitä. Rohkeasti kohti tulevaa Kehitämme lähipalvelujen tueksi tulevaisuudessa laajemmalta alueelta nuoria kokoavaa Nuorten areena -toimintaa. Nuorten areenat mahdollistavat monipuolisten harrastemahdollisuuksien sekä nuorille suunnattujen tukipalvelujen tarjoamisen kynnyksettömästi samassa paikassa. Nuorten toiveet ja tarpeet sekä kumppanuuksien vahvistaminen ovat työmme lähtökohta. Tarinamme kärkiviestit: Kivaa tekemistä Yhdessä kavereiden kanssa Perustana nuorten tarpeet ja toiveet Nuoret itse toteuttajina ja vaikuttajina Aikuisten aikaa arjessa Rohkeasti kohti tulevaa Aikuisen läsnäolo arjessa Osaavat, luovat ja uusia ratkaisuja etsivät nuorisoalan ammattilaisemme kulkevat nuorten rinnalla jakaen elämän iloja ja suruja. Kohtaamme nuoren yksilönä, osana yhteisöä. Toimimme mahdollistajina nuorten ideoiden ja

- 26 24- - Pomot kiertueella Nuorisopalvelut järjesti Pomot kiertueella -tilaisuuden kaikilla nuorisotiloilla. Kiertueen tavoitteena oli tehdä nuorisotilatoimintaa tutuksi ja kuulla nuorisonohjaajien kehittämisajatuksia arkityöstä. Kiertueelle osallistui kaikkiaan 25 eri luottamus- ja virkamiesjohdon edustajaa. Kiertueen tuloksia hyödynnettiin mm. Nuori Espoo -tarinan kirjoittamisessa, tulostavoitteiden ja kehittämiskohteiden valinnassa. Nuorisotakuu Nuorisopalvelut on vahvistanut rooliaan espoolaisen Nuorisotakuun toteuttamisessa. Nuorisopalvelut kesätyöllisti 10 koululaista ja/tai lukiolaista tarjoten monipuolisia tehtäviä päiväleireillä ja kursseilla sekä nuorten tieto- ja neuvontapiste yesboxissa. Syksyllä nuorisopalvelut tarjosivat työkokeilupaikan viidelletoista nuorelle. Näistä yksitoista otettiin suorittamaan oppisopimuskoulutusta. Nuorisopalvelut käynnisti Espoon Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston (NOP) toiminnan Kick off -tilaisuudella marraskuussa. Nuorisopalvelut ovat olleet aktiivisesti mukana vuonna 2015 käynnistyvän Ohjaamo-toiminnan suunnittelussa sekä vahvistanut yhteistyötä Vamos Espoon, etsivän nuorisotyön sekä Omnian nuorten työpajojen kanssa. Nuorten osallisuus ja lähivaikuttaminen Nuorisopalvelut osoitti syksystä alkaen yhden työntekijän työpanoksen nuorten osallisuuden, lähivaikuttamisen ja kansalaisdemokratian vahvistamiseen. Suurimpana avauksena työntekijä käynnisti osallistavan budjetoinnin pilotoinnin valmistelun Keski- ja Pohjois-Espoon alueilla. Työntekijä toimii yhteistyössä mm. Espoon nuorisovaltuuston ja nuorisojärjestöjen kanssa.

- 27 - Tajua mut! Tajua mut! -toimintamalli on alun perin lähtöisin Hollannista. Mallin on tuonut Suomeen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra. Espoo lähti mukaan toimintamallin kehittämiseen Sitran ja Opetus- ja kulttuuriministeriön taloudellisella avustuksella. Tajua mut! -toimintamallin tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille heidän tarvitsemansa palvelut koordinoidusti ja kokonaisvaltaisesti. Tämä tapahtuu vahvistamalla ammattilaisten välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Mukana toiminnassa ovat lasten ja nuorten kanssa toimivat ammattilaiset sekä kaikki 9 28-vuotiaat espoolaiset lapset ja nuoret. Tajua mut! -toimintamalli perustuu avoimuuteen, yhteistyöhön ja vapaaehtoisuuteen. Tajua mut! -toimintamallissa mitään lasta, nuorta tai perhettä koskevia tietoja ei käsitellä ilman asianomaisia. Tarjotusta avusta ja tuesta on aina mahdollisuus kieltäytyä. PUHEEKSI OTTAMINEN YHTEISTYÖ Ammattilainen Lapsi / nuori ja huoltaja Ammattilainen OK! JÄRJESTELMÄ Lapsi / nuori Etsivä nuorisotyöntekijä Lapsen / nuoren ja huoltajan suostumus Ammattilainen Ammattilainen Ammattilainen

- 28 - Kirjava Espooseen avattiin marraskuussa sateenkaareva nuorisotila Kirjava, joka on suunnattu 13 29-vuotiaille nuorille. Kirjavan toiminta sai alkunsa nuorten aloitteesta. Sen aukioloaikoina tilassa työskentelee 1 2 koulutettua ja kokenutta nuorisonohjaajaa, jotka vastaavat toiminnan viihtyisyydestä sekä turvallisuudesta. Toimintaan on lisäksi koulutettu HeSetan ja nuorisopalvelujen toimesta seitsemän 14 19-vuotiasta vertaisnuorta, jotka toimivat apuohjaajina nuorten illoissa. Kokemukset nuorisotila Kirjavan toiminnasta ovat olleet erittäin positiivisia. Nuorisotila toimii muiden nuorisotilojen tavoin. Nuoret pelaavat konsoli- ja lautapelejä, juttelevat elämästä, juovat kahvia ja suunnittelevat aktiivisesti tulevaa toimintaa. Olemme saaneet palautetta toimintaan osallistuvilta nuorilta sekä heidän vanhemmiltaan, että Kirjavan toiminta on nuorille henkireikä arjessa ja vapaaajassa. Kirjavassa on voimassa samat säännöt ja periaatteet kuin nuorisopalvelujen toiminnassa muutenkin. Päihdetoimintamalliin viitaten yli 18-vuotiaiden tupakointia ei voi tapahtua nuorisotilan läheisyydessä eikä nuorisotilalle voi tulla päihtyneenä. Kirjavassa nuoret ovat itse laatineet säännöt, joiden mukaan tilaan päihtyneenä saapunut nuori (yli 18v) ei voi osallistua tilan toimintaan seuraavan kuukauden aikana. Alaikäisten päihdeasioissa olemme aina yhteydessä huoltajiin. Seksuaalisuus ei ole näkyvillä Kirjavan toiminnassa enempää kuin muillakaan nuorisotiloilla. Seksuaalisuudesta voidaan keskustella kaikilla tiloillamme silloin kuin siihen on tarvetta. Kirjavan työntekijöillä on koulutus käydä tuota keskustelua seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten kanssa. Kulttuurinen nuorisotyö Kulttuurista nuorisotyötä vahvistettiin nuorisopalveluilla syksystä alkaen. Lisäresurssien myötä toimintaa pystyttiin laajentamaan paremmin koko Espoota käsittäväksi toiminnaksi. Kulttuurinen nuorisotyö toteutti mm. Ideakiertueen, joka oli Nuori Espoo -ilmeen lanseeraukseen liittyvä tapahtumaketju. Nuorille suunnattu Ideakiertueen tiimoilta järjestettiin erilaisia nuorten toivomia tapahtumia, konsertteja ja työpajoja Espoon nuorisotiloilla syys-joulukuun aikana. Tapahtumia järjestettiin yhteensä 17. Näissä tapahtumissa tavoitettiin yhteensä yli 2 000 nuorta. Kiertueen tapahtumissa kerättiin nuorten ideoita siitä, mitä he haluaisivat Espoossa tapahtuvan. Ideakiertueen tapahtumat tavoittivat yli 2000 espoolaista nuorta.

- 29 - - 27 -

- 30 - Olosuhteet Liikuntatilat, mannerulkoilu ja kunnossapito sekä merelliset ulkoilupalvelut

- 31 - Tilat Rakentamisen ja peruskorjauksen vuosi Leppävaaran urheilupuistossa rakennettiin uimahallia ja maauimalaa, lähiliikunta-alue valmistui syksyllä, seikkailupuistoa rakennettiin metsäalueelle sekä Leppävaaran Pallo ry rakensi tekonurmikenttää ja valmiuksia talviaikaiselle kuplalle. Karakallion pallokentän peruskorjaus valmistui, F.C.Kasiysi asensi kustannuksellaan kentälle tekonurmen. Keski-Espoon urheilupuistoon valmistui huoltorakennus syksyllä. Lauhdelämmöllä saadaan viereinen pallokenttä pysymään sulana läpi talven. Laaksolahden jäähalli oli edelleen käyttökiellossa. Espoonlahden uimahallin nostosilta peruskorjattiin sekä tulospalvelujärjestelmä videotulostauluineen uusittiin. Tuulimäen väestönsuojassa tehtiin nyrkkeilijöille oma tila, sekä kuntosali uusittiin laitteineen. Telinevoimistelusaliin uusittiin permanto. Opinmäki campusta rakennettiin, avaus on syksyllä 2015, jolloin saadaan käyttöön Espoon isoin liikuntahalli. Luukin leirikeskuksen sauna valmistui keväällä. Tapiolan jääpuutarhan kylmäkontit sekä pukukontit saatiin asennettua paikoilleen pysyvästi. Kahvila on auki myös kesällä 2015. Kannusillanmäen väestönsuoja oli peruskorjauksessa, kuntosalilaitteet uusittiin sen aikana. Muuten liikuntatilat pidettiin auki suunnitelman mukaisesti. Perusparantamisohjelman mukaisesti tehtiin seuraavia parannuksia: Leppävaaran vanha tekonurmi uusittiin, sekä hiekkakentän valot uusittiin. Olarin pallokentälle asennettiin pesäpallotekonurmi, Aarnivalkean koulun SmartUs lähiliikunta-alue peruskorjattiin, Metsämaan skeittialuetta laajennettiin, pallokentille uusittiin suojaaitoja sekä parannettiin sähkökaappeja, pallokentille ajettiin kivituhkaa. Mannerulkoilu keskuksen kanssa. Pallokenttien kunnostusta jatkettiin suunnitelman mukaisesti. Vuoden 2014 aikana toteutuneet kohteet: Keskuspuiston kuntoradan perusparannus Oittaalle valmistui 12-väyläinen frisbeegolfrata Oittaalle kaksi uutta beachvolleykenttää Monitoimikuntolaitteita valmistettiin ja lisättiin ulkoilupaikoille 10kpl Kentien aitoja uusittiin ja reunoja raivattiin sekä ajettiin uutta pintamateriaalia 2xVäransbyn keittokatokset 2xKattilan keittokatokset Kuntoratoja ja ulkoilureittejä on yli sata kilometriä. Kaikki kuntoradat ja osa reiteistä on valaistu. Talvisin useimmilla radoilla kulkee hiihtolatu. KIINTORASTIT Kiintorastialueita oli Leppävaarassa, Karhusuolla ja Olari- Tuomarila alueilla. Oittaan alueen rasteista oli ensimmäistä kertaa käytössä myös modiilisuunnistusversio. Koulut olivat kiintorastien suurin käyttäjäryhmä. Karttoja painettiin yli 2 000 kappaletta. Vasikkasaareen tehtiin oma kiintorastisto ja kartta. Lisäksi lähikiintorasteja sijoitettiin koulujen yhteyteen. MATKAILuvaunuaLUE Vaunupaikkojen jakotilaisuus pidettiin toukokuussa. Paikkoja vuokrattiin noin 70:lle matkailuvaunulle. Alueen valvonnasta ja paikkojen jaosta vastasi Espoon Värnärit ry. Väransbyn ulkoilualueelle uusittiin kaksi keittokatosta ja puuceet. Väransbyn matkailuvanu- ja ulkoilualue sijaitsee Kirkkonummen Hirsalassa. KUNTORADAT, ULKOILUREITIT JA -ALUEET Reittien ja ulkoilualueiden kunnostustöitä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Normaalien peruskunnostustöiden lisäksi uusia reittejä rakennettiin yhteistyössä teknisen

- 32 19 - AVANNOT Talviuimareilla oli käytössään kahdeksan avantoa. Lisäksi Tapiolan uimahallin yhteydessä on ympärivuotinen ulkoallas. Kutakin avantoa isännöi talviuintiseura, joka huolehti mm. pukukoppien avainasioista ja kävijätilastoinnista. Oittaalla saattoi kertamaksulla käydä uimassa ja saunomassa. 2011 2012 2012 2013 2013 2014 Haukilahti 5 675 6 948 6 890 Kallvik 1 223 702 741 Kivenlahti 3 042 3 013 3 257 Laajalahti 972 928 17 89 Laaksolahti 12 760 14 283 12 985 Matinkylä 10 158 11 522 11 207 Soukka / Klobben 5 807 5 436 5 812 Yhteensä 39 637 42 832 42 681 Oittaalla ei tilastoida kävijämääriä HIIHTOLADUT Ensimmäiset hiihtäjät pääsivät hiihtämään Oittaan 1,3 km:n lumetetulle ladulle 19.12. Leppävaarassa hiihtämään päästiin muutamaa päivää myöhemmin. Varsinaisten latuverkoston lisäksi latuja tehtiin myös koulujen ja päiväkotien läheisyyteen. Ladut pysyivät hiihtokunnossa Oittaalla maaliskuun loppuun saakka, joten hiihtokauden pituudeksi tuli n. kolme kuukautta. Latujen kuntotietoja oli tarjolla mski -latukarttapalvelussa. Voitelupalvelu toimi Oittaalla ja Leppävaarassa. Oittaan ensilumen latu 2011 2012 2012 2013 2013 2014 Hiihtokausi 10.1. 25.4. 7.12. 22.4. 19.12. 30.3. Hiihtopäiviä 107 137 102 mski-sivuilla käyntien määrä 2011 2012 2012 2013 2013 2014 125 180 181 611 113 355

- 33 - mski tarjosi hiihtäjille ajankohtaista tietoa latujen kunnosta.

- 34 - UIMARANNAT Valvottuja uimarantoja olivat Oittaa, Laaksolahti, Kivenlahti, Hanikka, Klobben, Matinkylä ja Haukilahti. Uimarannat ja uima-alueet tarkastettiin ennen uintikauden alkua sukeltajien ja terveysviranomaisten toimesta. Uimarantojen valvonnasta ja siisteydestä vastasi 35 rantavalvojaa, kaksi tiiminvetäjää sekä yksi koordinaattori. Valvomattomien uimarantojen siivouksesta ja kunnossapidosta vastasi liikuntapalveluiden kunnossapitoyksikkö sekä viisi kesätyöntekijää. Rantojen valvonta-aika oli 5.6. 10.8. Vilkkaimmat uimarannat olivat valvottuina joka päivä klo 8.00 20.00. Kesän alussa rantavalvojille järjestettiin kaksipäiväinen perehdytystilaisuus Espoonlahden uimahallissa sekä Oittaan uimarannalla. Lisäksi uimakauden aikana valvojille pidettiin erillisiä vesipelastusharjoituksia. Terveydensuojeluyksikkö suoritti säännöllisesti kaikkien rantojen veden laadun tarkastuksen. Uimarantojen veden lämpötilasta ja sinilevätilanteesta tiedotettiin uimarantainfon kautta. Eniten uimareita kävi Oittaan Matinkylän, Soukan ja Mellstenin uimarannoilla. Oittaan uimarannalle valmistui uudet suihku- ja pukukopit. Elokuussa avattiin Oittaalle myös Espoon ensimmäinen esteetön uimalaituri ja pukukoppi. OITTAAN ULKOILUKEskus Bodomjärven rannalla sijaitseva ulkoilukeskus palveli ulkoilijoita niin kesällä kuin talvellakin. Oittaan Cafe ja Catering Oy vastasi Oittaan ulkoilukeskuksen toiminnasta yhteistyösopimuksen mukaisesti. Ulkoilukeskuksesta oli mahdollista vuokrata välineitä omatoimiseen liikkumiseen. Ryhmille järjestettiin ohjattua liikuntaa, terveysluentoja, taukojumppa sekä muita aktiviteettejä kokouksien lomaan. Oittaan vanhassa navettarakennuksessa on kahvila-ravintola 100 hengelle sekä isot saunatilat. Kahvila on avoinna ja lounas tarjolla joka päivä. Kahvilan ja saunatilat voi myös vuokrata osittain tai kokonaan yksityiskäyttöön. Navettarakennuksen yläkerrassa on 350 neliömetrin avoin tila. Tila sopii hyvin kesähäille ja -juhlille sekä erilaisille tapahtumille. Merelliset ulkoilupalvelut KALASTUS Espoon merialueella on kalastukseen yhtenäislupaaluetta noin 8 000 hehtaaria, johon kuntalaisilla on oikeus hankkia lupia uisteluun ja kiinteille pyydyksille, kuten verkoille, pitkäsiimoille tai katiskoille. Kalastuksen järjestäminen, valvonta ja kalavesienhoito toteutettiin yhdessä Espoon Merialueen Kalastusyhdistys ry:n, Espoon kalastusalueen ja Helsingin kaupungin kanssa. Lisäksi valvontaan osallistui myös poliisi, rajavartiolaitos ja tulli. Kalastusistutusmäärät: noin 40 000 kaksivuotiasta meritaimenta, noin 92 000 yksikesäistä vaellussiikaa. Kalastuslupia myytiin noin 2 300 kappaletta. ULKOILusaarET JA SAARISTOLIIKENNE Saariston reittiliikenteessä lähtösatamina toimivat Otaniemi, Haukilahti, Nokkala, Suomenoja, Suinonsalmi, Klobben Soukassa, Ristiniemi Laurinlahdessa ja Meritori Kivenlahdessa. Reittiliikenteen matkustajamäärä nousi jälleen edellisvuodesta huimasti 7 464 matkustajalla. Yhteensä matkustajia oli 51 007, joka on uusi ennätys Espoon saaristoliikenteessä. Espoolaisille 68+-kortin haltijoille tarjottiin ilmaiset matkat saaristoveneillä. Tähän mahdollisuuteen tarttui 2 442 matkustajaa. Isoon Vasikkasaareen oli yhteys kaikista reittiveneen lähtösatamista ja se oli myös ylivoimaisesti suosituin käyntikohde. Saaressa on hyvät palvelut ja se soveltuu hyvin lapsiperheille ja liikuntaesteisille. Laaja nurmikkoalue, lasten leikkipaikka, lentopallokenttä, uimaranta ja monia uimapaikkoja, keittokatoksia ja näköalatorni sekä WC:t ja suihkut. Vuonna 2014 saareen asennettiin myös ulkoliikuntavälineitä. Kesäisin saaressa toimii kahvio ja kesäravintola Gula Villan. Telttailusaaria olivat Torra Lövö, Knapperskär, Gåsgrundet, Rövargrundet, Rövarn, Stora Herrö ja Kirkkonummen puolella Stora Michelskärenin saariryhmässä sijaitseva Bylandet. Telttailusta ei peritty maksua. Espoolaisten käytössä on 11 ulkoilusaarta. Ulkoilusaarien kiinteitä rakenteita uusittiin useassa eri kohteessa.

- 35 - VENEILY Kaupungilla on 10 venesatamaa, joissa on yhteensä noin 4 300 venepaikkaa, osaa venepaikoista hallinnoivat satamissa toimivat venekerhot. Satamien kunnossapidosta huolehtii liikuntatoimi. Tärkein talvisäilytysalue on Suomenojalla ja siellä telakoitiin noin 1 400 venettä. Kaikille halukkaille kyettiin osoittamaan talvisäilytyspaikka. SATAMISSA TOTEUTETTUJA KUNNOS- TUS- JA PERUSParannustÖITÄ VENEPaikat ja YHTEISTOIMINTA VENEKERHOJEN KANSSA Venepaikkahakemuksia jätettiin yli 500 kappaletta. Suurin osa hakijoista haki paikkaa sähköisesti uuden venepaikkavarausjärjestelmän kautta. Venepaikan vaihtooikeutta käytti alle 100 venepaikan haltijaa. Venekerhojen kanssa järjestettiin tapaamisia, joissa käsiteltiin venesatamien kunnossapitoa ja perusparannusta sekä veneilyn ja venesatamien kehittämistä yleensä. Satamien kunnostus- ja perusparannustöitä jatkettiin kuntokartoituksen pohjalta. Venesatamien tärkeimpiä kohteita olivat: Kivenlahdessa aloitettiin B- ja C-laiturien uusiminen. Vanhat laiturit purettiin ja tilalle asennettiin raskasbeto niponttonilaiturit. Soukan B-laituria jatkettiin 35 metrillä. Soukan C-laituri uusittiin nykyaikaiseksi ja turvalliseksi. Svinön venesataman laiturin ensimmäinen sakara uudistettiin nykyaikaiseksi ja turvalliseksi. Soukan venesataman talvisäilytyskentälle rakennettiin sähkö- ja vesipisteet. Saaristoveneellä matkustajia 51 007, taas uusi ennätys! Suomenojan venesataman turvallisuutta parannettiin uudistamalla valvontakamerajärjestelmiä ja parantamalla alueen aitausta. Lisäksi satamassa aloitti kiertävä vartiointiliike. Nokkalan venesataman perusparannustyöt jatkuivat. VENEVÄYLÄT JA VENEILYREITIT Kaupunki vastaa osasta Espoon alueella kulkevista veneilyväylistä sekä veneilyreittien rakentamisesta ja kunnossapidosta. Liikuntapalvelut vastaa toimenpiteistä väylänpitäjänä. Väylätarkistukset tehtiin yhteistyössä Espoon meripelastusyhdistys Ry:n kanssa ja niissä havaitut puutteet korjattiin.

- 36 - Liikuntapalveluiden tarina Kaikki enemmän Espoolaiset ovat kokoontuneet pelaamaan jalkapalloa Tapiolan Silkkiniitylle vuosikymmeniä. Monella meistä on henkilökohtainen, ikioma liikuntamuistonsa tai -kokemuksensa Espoosta. Tavoitteenamme on liikuttaa sinua, meitä, perheitämme. Haluamme, että koko Espoo liikkuu. Se on myös visiomme, päämäärä, joka suuntaa palvelusisältöjämme. Haluamme espoolaisten löytävän omaehtoisen tai ohjatun liikuntakokemuksen, liikunnasta kumpuavan riemun, hyvänolon tunteen. Luomme mahdollisuuksia harrasteliikunnan aloittamiseksi ja lisäämiseksi. Liikunta on monelle elämäntapa ja yhä useammalle se on myös elämänhallinnan keino. Kaupunki voi hyvin, kun sen asukas voi hyvin. Luonto on espoolaiselle eliksiiri, tasapuolinen ja -arvoinen hyvinvoinnin lähde. Ulkoilureitit, latuverkosto, meri ja sen rantaa myötäilevä rantaraitti tarjoavat asukkaillemme fyysisiä ja henkisiä elämyksiä. Espoossa on tiivis ja turvallinen kevyen liikenteen verkko, jota kehitämme yhdessä muiden kaupunkiyksiköidemme kanssa arkiliikunnan lisäämiseksi. Liikkeelle voit lähteä jo kotiovelta. Liikuntapalvelut espoolaisen lähellä Kehitämme liikuntapaikkoja kaikissa aluekeskuksissa. Näemme urheilupuistomme monipuolisina liikunnan kilpailuja tapahtumakeskuksina. Tarjontamme alueellinen kehitys on tasapainossa. Ratkaisut ovat ekologisia ja sosiaalisesti kestäviä. Tapahtumakeskittymät ovat helposti tavoitettavissa, lähellä ratojen varsia ja lähellä kouluja. Seurayhteistyö on kaupungin liikuntapalveluiden yksi ydin. Vahvistamme kumppanuuksia ja löydämme yhteisiä ratkaisuja sekä lasten matalankynnyksen harrasteliikunnan että aikuis- ja senioriliikunnan lisäämiseksi. Seuratoiminnassa useampi sukupolvi kohtaa toisensa ja seuratoiminta myös aktivoi osallistumaan. Seuratoiminta yhdistää. Tavoitteidemme saavuttamiseksi tarvitsemme kiinteää yhteistyötä koko kolmannen sektorin laajan toimijakentän kanssa. Tapaamme seurojen edustajat säännöllisissä alue- ja lajikohtaisissa illoissa. Ideoinnin syventämiseksi olemme kutsuneet myös laajemman seuraseminaarin miettimään keinoja liikunnan harrastetakuun löytämiseksi, espoolaisuuden vahvistamiseksi. Innovoimme avoimesti ja toteutamme ideoita uskaliaasti. Keräämme kokemuksia ja lisäämme seurayhteistyötä. Liikunta on mahdollisuus, siksi sen on oltava tasa-arvoinen jokaiselle. Lisäämme osallistuvuutta luomalla siihen tilaisuuksia. Keräämme palautetta, jotta tarve ja palvelu kohtaisivat toisensa. Siksi meillä on myös omia tapahtumia, joissa saatu asukaspalaute on suora ja se siirretään soveltuvasti palvelutuotantoomme. Välitämme kaikista: huipputason kilpa- ja harrastetoimintaa Seuratyömme tuottaa maan parasta kilpatoimintaa. Suurin tukemme seuratoiminnalle ovat edulliset vuorot. Avustuksia myönnämme seuran aktiivisen, monikulttuuri-