VAASAN HOVIOIKEUS VUOSIKERTOMUS 2015 VASA HOVRÄTT

VAASAN HOVIOIKEUS VUOSIKERTOMUS 2015 VASA HOVRÄTT ÅRSBERÄTTELSE 2015 1

1. Johdanto / 1. Inledning...3 2. Vaasan hovioikeus / 2. Vasa hovrätt...7 3. Lainkäyttötoiminta / Lagskipningsverksamhet...9 Saapuneet asiat / Inkomna ärenden...9 Ratkaistut asiat Vaasan hovioikeudessa / Avgjorda ärenden i Vasa hovrätt...11 Käsittelytietoja / Handläggningsuppgifter...12 Oikeudenkäyntiasioiden käsittelyajat / Rättegångsärendenas handläggningstider...14 Tavoitteet ja toteutuneet luvut vuodelle 2015 / Målsättningar och realiserade antal för 2015...15 Muutoksenhaku korkeimmalta oikeudelta / Sökande av ändring i högsta domstolen...16 4. Toimintamenot, taloudellisuus ja tuottavuus/ 4. Verksamhetsutgifter, lönsamhet och produktivitet...16 5. Hallinto / 5. Förvaltningen...17 6. Alioikeuksien tarkastustoiminta / 6. Granskningen av underrätterna...18 7. Hovioikeuden henkilökunta / 7. Hovrättens personal...20 Hovioikeuden organisaatio / Hovrättens organisation...20 Hovioikeuden terveyspalvelut ja työhyvinvointi / Hovrättens arbetshälsovård och arbetsvälmående...22 Koulutus / Utbildning...22 Henkilökunnan kokemuksia hovioikeustyöskentelystä kertomusvuonna / Personalens erfarenheter av jovrättsarbetet under berättelseåret...23 8. Hovioikeuden kirjasto / 8. Hovrättens bibliotek...34 9. Yhteistoiminta Helsingin yliopiston kanssa / 9. Samarbete med Helsingfors universitet...35 10. Liitteet / Bilagor...35 LIITE / BILAGA 1. HOVIOIKEUSPIIRI / DOMKRETS 1.1.2016...36 LIITE / BILAGA 2. HENKILÖKUNTA / PERSONALEN 1.4.2016...37 LIITE / BILAGA 3. MUUTOKSET HENKILÖKUNNASSA VUONNA 2015 / ÄNDRINGAR I PERSONALEN ÅR 2015...39 etusivun kuva/framsidans foto: Oiva Kentta, Hercules embleemi/emblem v./år 1987 (esikuvana käytetty hovioikeuden perustajan Kustaa III:n sinettiä/som förebild använts hovrättens grundare Gustav III:s sigill) muut valokuvat / övriga fotografier: mm./bl.a. Erkki Salminen, 2015 2

1. Johdanto Katsaus menneeseen toimintaan Ottaessani virkani vastaan 1.5.2014 Vaasan hovioikeudessa oli 605 ratkaisematta olevaa asiaa, joista 89 kappaletta oli ylivuotisia ja 193 kappaletta muita yli kuusi kuukautta talossa olleita. Hovioikeuden organisaatiota oli muutettu 1.10.2013 niin, että toimittiin kokeiluluonteisesti kolmen sijasta kahtena osastona ja lisäksi työjärjestystä oli muutettu niin, että pääkäsittelypäätös tulee tehdä neljässä kuukaudessa siitä, kun juttu tulee taloon. Totesin varsin pian, että melko kriittisen vastaanoton saanut uusi organisaatio oli lähtenyt hyvin käyntiin ja luonut aikaisempaa paremmat edellytykset asioiden ratkaisemiselle tavoitteena olevassa enintään yhden vuoden käsittelyajassa. Uusi organisaatio päätettiinkin vakinaistaa ensimmäisen toimintavuoteni aikana varsin suuren yksimielisyyden vallitessa ja siihen kuuluvat virat vakinaistettiin 1.3.2015 lukien. Olemme johtoryhmässä seuranneet osasto- ja käsittelijäkohtaisesti juttumääriä ja niiden ikärakennetta. Epäbalansseihin ja niiden taustalla oleviin pullonkauloihin on pyritty puuttumaan aktiivisesti. Käsiteltyjen sekä käsittelemättä olevien juttujen määrät ja niiden ikärakenne onkin saatu aikaisempaa tasaisemmiksi sekä osasto- että käsittelijäkohtaisesti. Myös esittelijän käyttöön ja sen tasaisuuteen jäsenkohtaisesti on kiinnitetty erityistä huomiota. Edelleen työmäärää on tasattu isojen juttujen käsittelyä kehittämällä. Olemme käyneet useissa yhteyksissä keskusteluja siitä, että hovioikeusmenettelyä tulee kehittää siten, että asioiden valmistelussa ja pääkäsittelyissä keskitytään prosessinjohtotoimin aikaisempaa paremmin oikeudellisesti relevanttien ja hovioikeudessa riitaisten kysymysten käsittelyyn. Tähän päämäärään on pyritty koulutuksen ja keskustelujen ohella myös työjärjestystä muuttamalla. Siinä todetaankin nykyisin, että valmistelun tarkoituksena on varmistaa, että kaikki asian ratkaisemiseksi tarpeellinen aineisto on käsillä ja että asia on valmisteltu niin, että se voidaan välittömästi ja keskitetysti ratkaista esittelyssä tai pääkäsittelyssä. Valmistelussa on myös asian laadun mukaan selvitettävä, onko asianosaisten pääkäsittelyn kohteeksi esittämä oikeudenkäyntiaineisto oikeudellisesti merkityksellistä ja onko asiassa nimetty todistelu tarpeen hovioikeudessa riitaisten kysymysten ratkaisemiseksi. Lisäksi valmistelun tarkoituksena on varmistaa, että ratkaisumenettely täyttää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin asettamat vaatimukset. Uusi jatkokäsittelylupa astui voimaan 1.10.2015 ja sitä sovelletaan tuosta ajankohdasta lukien alioikeudessa ratkaistuihin asioihin. Muutos merkitsee sitä, että jatkokäsittelylupa koskee aikaisemman runsaan 40 %:n asemesta noin 75 % saapuneista asioista. Uuden järjestelmän mukaisia asioita alkoi saapua hovioikeuteen marraskuun puolessa välissä 2015. Uuden lain mukaisten juttujen käsittelytapaa valmisteltiin erillisessä työryhmässä, jossa oli laaja henkilöstöedustus. Uudistushanketta käsiteltiin myös kahdesti koko henkilökunnan kanssa lainkäytön iltapäivässä. Hanke keskittää osittain näiden asioiden valmistelu kummallakin osastolla määräajaksi kahdelle jäsenelle ja hovioikeuslain 9 :n mukaisille esittelijöille herätti jäsenkunnassa varsin laajaa vastustusta. Työryhmän yksimielisesti kannattamaa hanke päätettiin kuitenkin toteuttaa kahden vuoden kokeiluajalla. Vaikka uusi organisaatio ehti olla voimassa vain vähän aikaa toimintavuonna, se vaikutti positiivisesti jo jonkin verran vuoden tulokseen. Henkilöstö on kiitettävällä tavalla sitoutunut strategisten tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Tämä näkyy siinä, että ratkaisematta olevia juttuja oli vuoden 2015 lopussa 457, joista oli ylivuotisia 22 ja 6-11 kuukautta antamatta olleita 158. Antamatta olevien juttujen kokonaismäärä laski siten 148:lla ja yli puoli vuotta antamatta olevien juttujen määrä 102:lla. Laskua oli ylivuotisissa 67. Olemme myöskin pyrkineet saamaan isojen juttujen käsittelyn paremmin hallintaan tekemällä niiden käsittelystä aikaisempaa etupainotteisempaa. Isoja pääkäsittelyjuttuja (KO:n pääkäsittely vähintään kolme päivää) saapui kertomusvuoden aikana 26, mutta niitä annettiin 50. 3

Kokemusperäisesti voidaan todeta, että viivästyneet ja isot asiat ovat keskimääräistä työläämpiä ratkaista. Saavutetut tulokset ovat erityisesti tästä syystä poikkeuksellisen hyviä. Henkilökunta on joutunut niiden saavuttamiseksi tekemään tavattoman suuren määrän työtä ja työpaineet ovat olleet kiistämättä kovat. Olemme nyt kuitenkin tavoitteessamme. Hovioikeus on käytännössä ruuhkautumaton. Tässä tilanteessa on tuntuvasti paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaa niin, että kokonaistyömäärä ja sen saavuttamiseen käytettävä työaika saadaan hallintaan. Tämä edellyttää sitä, että jutut valmistellaan hyvin ja niiden käsittely rajataan edellä mainituin tavoin oikeisiin kysymyksiin. Myös ratkaisuasiakirjat tulee pystyä laatimaan kohtuullisessa ajassa käsittelyn jälkeen, kun asia on vielä tuoreessa muistissa. Selkeä käsittely luo myös edellytykset selkeälle tuomiolle ja auttaa asianosaisia ymmärtämään ratkaisun perusteet. Hovioikeuslaki muuttui 1.10.2015 niin, että presidentti valitsee osaston johtajat jäsenkunnasta määräajaksi, joka on 11.9.2015 vahvistetun työjärjestyksen mukaan kolme vuotta (siirtymäaikana 1.10.2015 31.12.2017). Tehtävään valittiin aikaisemmin menestyksellisesti osaston johtajan tehtävää virassaan hoitaneet hovioikeudenlaamannit. Kertomusvuoden aikana julkaistiin Finlex-tietokannassa 15 ratkaisua, joka oli melkein kolmannes hovioikeuksien ratkaisujen kokonaismäärästä (47). Määrä oli viisinkertainen edeltävään vuoteen verrattuna. Osasyynä kehitykseen oli julkaisujärjestelmän uudistuksen valmistuminen, mutta osin kysymys on siitä, että ratkaisujen julkaisemista pyrittiin pelisäännöt sopimalla lisäämään. Hovioikeuden henkilökunta osallistui myös kiitettävän aktiivisesti Suomalainen Lakimiesyhdistys ry:n Vaasan osaston kanssa emeritus presidentti Erkki Rintalan 80-vuotisjuhlakirjan julkaisemiseen. Kirjassa kerrotaan Rintalan urasta, sekä esitellään kuvin ja sanoin Vaasan hovioikeuden toimintaa. Siinä on lisäksi oikeudellisia ja tuomioistuimen toimintaan liittyviä artikkeleita. Kirjan julkistamistilaisuus järjestetiin hovioikeudessa 11.12.2015. Erityisen suuren panoksen kirjaan antoivat hovioikeudenneuvos Petteri Korhonen ja ma. hovioikeudenneuvos Timo Saranpää. Tuomari- ja esittelijäkunnassa on toimintavuonna tapahtunut aikaisempaa vähemmän muutoksia. Kansliahenkilökunnan poissaolot ovat aiheuttaneet sijaisuustarpeita. Katse tulevaisuuteen Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 240 vuotta hovioikeuden perustamisesta. Tiedossa on arjen lisäksi juhla. Vuosi tulee myös olemaan uuden jatkokäsittelyluvan käytön vakiinnuttamisen vuosi. Sen aikana pyrimme myös vakiinnuttamaan ja kehittämään jo osin omaksuttuja ja käyttöön otettuja etupainotteisempia jämäköitä työtapoja. Vuosi tulee kuitenkin myös merkitsemään jäsenkunnan eläköitymisen alkamista. Jäsenistä yhdeksän eli noin 40 % on syntynyt 1950-52. Ensimmäiset kolme tähän ikäluokkaan kuuluvaa jäsentä jättivät toimintavuoden aikana eroanomuksensa ja heidän virkansa ovat tätä kirjoitettaessa olleet jo haettavina. Nimitysten odotetaan tulevan voimaan syksyllä edeltäjien lähtiessä, mutta niiden täytön johdosta tulee haettaviksi alemman palkkaluokan jäsenen virkoja. Niiden täyttö kestänee ainakin vuoden 2016 ja voi venyä 2017 puolelle. Menetämme paljon osaavaa ja kokenutta tuomarikuntaa. Meidän tulee panostaa rekrytointiin ja onnistua siinä. Uutta tuomioistuinlakia koskeva esitys on annettu eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2016 alussa. Se tuo mukanaan tarpeen uudistaa työjärjestys, kun useita asioita siirtyy asetuksen tasolta työjärjestyksessä määrättäviksi. 4

Kiitokset Koko henkilökunta ansaitsee nöyrän kiitokseni siitä, että olette jaksaneet uutterasti tehdä työtä ja saaneet aikaan edellä kertomani kiitettävät tulokset. Tähän ei olisi moni joukkue pystynyt. Huolimatta kovista työpaineista olette tehneet työtänne innostuneesti sekä reippain, avoimin ja iloisin mielin. Teidän kanssanne on ilo työskennellä. Hovioikeuden presidentti Tapani Vasama 1. Inledning En tillbakablick på verksamheten När jag emottog min tjänst 1.5.2014 fanns det i Vasa hovrätt 605 anhängiga ärenden, av vilka 89 stycken var över ett år gamla och 193 stycken varit anhängiga i över sex månader. Hovrättens organisation hade 1.10.2013 ändrats så att man på försök fungerade med två avdelningar istället för tre, och arbetsordningen hade ändrats så att beslut om anordnande av huvudförhandling i ärendet görs inom fyra månader, från att ärendet blivit anhängigt vid hovrätten. Jag konstaterade ganska snart att den förnyade organisationsmodellen, trots att den fick ett rätt kritiskt emottagande, hade kommit bra igång och skapat bättre förutsättningar för att avgöra ärenden inom målsättningen om en behandlingstid på under ett år. Det rådde stor enighet om att den nya organisationsmodellen skulle tas i bruk permanent, och detta gjordes under mitt första verksamhetsår och de tjänster som ibruktagandet förutsatte besattes permanent från och med 1.3.2015. Vi har i ledningsgruppen följt med antalet ärenden och deras åldersstruktur både på avdelningarna och för respektive handläggare. Vi har försökt att aktivt ingripa för att förhindra obalans och bakomliggande sk flaskhalsar. Vi har också lyckats jämna ut skillnaderna i antalet behandlade och obehandlade ärenden och deras åldersstruktur både mellan avdelningarna och respektive handläggare emellan. Vi har också fäst uppmärksamhet vid användningen av föredraganden hos hovrättsråden. Arbetsmängden har också jämnats ut genom att utveckla behandlingen av stora mål. Vi har i olika sammanhang fört diskussioner om att utveckla hovrättsförfarandet så, att man med hjälp av processledningen i beredningen och vid huvudförhandlingarna fokuserar än bättre på behandlingen av de juridiskt relevanta och i hovrätten stridiga frågorna. Denna målsättning har vi strävat efter att nå med hjälp av skolning och diskussioner samt även genom att ändra arbetsordningen. I denna konstateras numera att avsikten med beredningen är att försäkra sig om att all den för avgörandet nödvändiga materialet finns tillhanda och att ärendet är förberett så, att det direkt och omedelbart kan avgöras vid föredragning eller huvudförhandling. I beredningen bör också utredas, med hänsyn till ärendets art, ifall det material som parterna presenterat som föremål för huvudförhandling är juridiskt relevant och om den åberopade bevisningen är nödvändig för att avgöra de i ärendet stridiga frågorna. Syftet med beredningen är därtill att garantera, att rättegångsförfarandet uppfyller kraven på en rättvis rättegång. Den nya lagstiftningen gällande tillstånd till fortsatt handläggning trädde i kraft 1.10.2015 och tillämpas på de avgöranden, som underrätterna gett efter nämnda tidpunkt. Ändringen innebär att förfarandet numera berör ungefär 70 % av anhängiggjorda ärenden jämfört med tidigare just över 40 %. De första ärendena, på vilka den nya lagen tillämpas, inkom till hovrätten i mitten av november 2015. 5

Förfaringssättet för hur man behandlar ärenden, på vilka den nya lagen tillämpas, bereddes i olika arbetsgrupper, där personalen var brett representerad. Reformprojektet behandlades också vid två tillfällen vid lagskipningseftermiddagarna, så att hela personalen var representerad. Planen att koncentrera behandlingen så att dessa ärenden för en vis tid behandlas av två medlemmar, en från vardera avdelning, samt av föredraganden enligt hovrättslagens 9 stötte på starkt motstånd bland medlemmarna. Det bestämdes att den modell som arbetsgruppen enhälligt förordat tas i bruk under en prövotid på två år. Trots att den nya organisationsmodellen hann vara i bruk endast en liten del av verksamhetsåret, hade den ändå en något positiv inverkan på årets resultat. Personalen har på ett föredömligt sätt förbundit sig till verksamhet i enlighet med de strategiska målsättningarna. Detta har synts i att antalet oavgjorda ärenden för året 2015 vid årets slut uppgick till 457 stycken, varav 22 var över ett år gamla och 158 stycken mellan 6-11 månader. Den sammanlagda mängden avgöranden, vilka då ännu inte avgetts sjönk med 148 stycken och de över sex månader gamla ärendenas antal sjönk med 102 stycken. De över ett år gamla ärendenas antal sjönk med 67 stycken. Vi har också försökt få behandlingen av stora mål under bättre kontroll genom att flytta tyngdpunkten i beredningen till ett tidigare skede. Till hovrätten inkom 26 stora huvudförhandlingsmål (där tingsrättens huvudförhandling varat minst tre dagar) och hovrätten avgjorde och gav 50 stycken under berättelseåret. På basis av erfarenhet kan det konstateras, att fördröjda och stora ärenden är mera arbetskrävande än genomsnittliga ärenden. De uppnådda resultaten är av dessa orsaker exceptionellt goda. Personalen har gjort en oerhört stor mängd arbete för att uppnå dessa resultat, och arbetspressen har utan tvekan varit hård. Nu har vi dock uppnått målen. Hovrätten är i stort sett utan arbetsanhopningar. I denna situation föreligger det märkbart bättre förutsättningar för att utveckla verksamheten så att helhetsarbetsmängden och den arbetstid, som används för denna, fås under kontroll. Detta förutsätter att ärendena förbereds väl och att behandlingen avgränsas till de rätta frågorna, på det sätt som framgår ovan. Skriftliga handlingar över avgörandet borde kunna upprättas inom en skälig tid efter ärendets behandling, medan ärendet fortfarande är i färskt minne. En tydlig behandling skapar också förutsättningar för en tydlig dom, och hjälper parterna att förstå grunderna för avgörandet. Hovrättslagen ändrades 1.10.2015 så, att presidenten bland medlemmarna utser ledare för avdelningarna för en viss tid, som enligt den 11.9.2015 fastställda arbetsordningen är tre år (under övergångstiden 1.10.2015 31.12.2017). Till uppgiften utsågs hovrättslagmännen, vilka också tidigare på ett mycket förtjänstfullt sätt, å tjänstens vägnar, fungerat som ledare för avdelningarna. Under berättelseåret publicerades 15 Finlex-avgöranden, vilket utgjorde nästan en tredjedel av de publicerade avgörandena i hovrätterna (47). Antalet var fem gånger större än föregående år. En delorsak till detta var att publiceringssystemet förnyades, men det var också delvis fråga om att öka antalet publicerade avgöranden genom att komma överens om vilka spelregler som gäller vid publiceringen. Hovrättens personal deltog också aktivt och förtjänstfullt i publiceringen av den festskrift som tillsammans med Finska Juristföreningen rf:s Vasa-avdelning utgavs med anledning av emeritus president Erkki Rintalas 80-årsdag. Boken innehåller en redogörelse över Rintalas karriär, och i den presenteras också Vasa hovrätts verksamhet med text och bild. Den innehåller även juridiska artiklar med anknytning till hovrättens verksamhet. Bokrelease anordnades i hovrätten 11.12.2015. Särskilt hovrättsråd Petteri Korhonen och tf. hovrättsråd Timo Saranpää bidrog med synnerligen stora insatser för att förverkliga publiceringen. Bland domarna och föredraganden har det skett färre förändringar än tidigare år. Frånvaron bland kanslipersonalen har orsakat ett behov av vikarier. 6

En blick mot framtiden År 2016 har det förflutit 240 år sedan hovrätten grundades. Detta innebär också fest vid sidan om vardagen. Året kommer också att innebära en etablering av det nya sättet att behandla tillstånd till fortsatt handläggning. Samtidigt strävar vi efter att etablera och utveckla redan delvis ibruktagna rejäla arbetssätt präglade av framförhållning. Året kommer också att innebära en inledning av skedet, då hovrättsråden börjar avgå i pension. Nio medlemmar eller ungefär 40 % av medlemmarna är födda under åren 1950-52. De tre första avskedsansökningarna från medlemmar som tillhör denna ålderskategori, inlämnades under verksamhetsåret och dessa tjänster har redan varit öppna för ansökan då detta skrivs. Utnämningarna väntas till hösten, då tjänsteinnehavarna avgår, men besättandet av dessa tjänsterna innebär att tjänster från lägre löneklasser öppnas för ansökan. Besättandet av dessa tjänster pågår åtminstone under år 2016 och kan gå in på år 2017. Vi förlorar en kunnig och erfaren domarstab. Vi måste därför satsa på rekryteringen och lyckas med denna. En proposition till en ny domstolslag har avgetts till riksdagen i början av år 2016. Den medför ett behov av att förnya arbetsordningen, emedan ett flertal ärenden flyttas från förordningsnivå till att avgöras i arbetsordningen. Tack Hela personalen förtjänar mitt ödmjukaste tack för det, att ni så flitigt orkat kämpa och arbeta och prestera de utmärkta resultat som jag tidigare framhållit. Det är inte många lag som skulle ha klarat av en sådan insats. Oberoende av den hårda arbetstakten har ni utfört ett arbete med iver och med friska, öppna och glada tag. Det är ett sant nöje att få arbeta tillsammans med er. Hovrättspresident Tapani Vasama 2. Vaasan hovioikeus Vaasan hovioikeus on yksi Suomen viidestä hovioikeudesta. Vaasan hovioikeus on saapuvien ja ratkaistavien asioiden sekä henkilöstömäärän perusteella Suomen neljänneksi suurin hovioikeus. Hovioikeuspiirin alueella asui vuonna 2015 noin 940.000 henkilöä ja siihen kuului 5 käräjäoikeutta. Ruotsinkielinen väestönosa muodosti vuonna 2015 noin 10,5 prosenttia Vaasan hovioikeuden tuomiopiirin väestöstä ja ruotsinkielisten asioiden osuus hovioikeuteen saapuvista asioista on 4-6 prosenttia. Tarkoituksenmukaisen toiminnan turvaamiseksi hovioikeus on jakautunut kahteen osastoon. Osasto I on toimittanut pääkäsittelyt Porissa Satakunnan käräjäoikeudesta saapuneissa asioissa ja osasto II on toimittanut pääkäsittelyt Jyväskylässä Keski-Suomen käräjäoikeudesta saapuneissa asioissa. Lisäksi molemmat osastot ovat toimittaneet pääkäsittelyjä Vaasan hovioikeudessa tai Pohjanmaan käräjäoikeuden tiloissa Pohjanmaan käräjäoikeudesta, Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudesta ja Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudesta saapuneissa asioissa. Pääkäsittelyjä toimitettiin tarvittaessa myös muilla paikkakunnilla. 7

2. Vasa hovrätt Vasa hovrätt är en av Finlands fem hovrätter. Med beaktande av antalet inkomna ärenden och givna avgöranden samt personalmängden är Vasa hovrätt den fjärde största hovrätten i Finland. Invånarantalet i hovrättens domkrets var år 2015 ungefär 940.000. Till hovrättens domkrets hörde 5 tingsrätter. Personer med svenska som modersmål utgjorde år 2015 ungefär 10,5 procent av den totala folkmängden i domkretsen. Andelen svenskspråkiga mål som inkommer till hovrätten är 4-6 procent. För att kunna utöva sin verksamhet ändamålsenligt är hovrätten indelad i två avdelningar. Avdelning I har förrättat huvudförhandlingar i Björneborg i ärenden från Satakunta tingsrätt och avdelning II har förrättat huvudförhandlingar i Jyväskylä i ärenden från Mellersta Finlands tingsrätt. Dessutom förrättade hovrättens alla avdelningar huvudförhandlingar i Vasa i ärenden från Österbottens tingsrätt, Mellersta Österbottens tingsrätt samt Södra Österbottens tingsrätt. Huvudförhandlingar hölls även vid behov i tingsrätternas utrymmen på andra orter. 8

3. Lainkäyttötoiminta Saapuneet asiat Vuodelle 2016 siirtyi edelliseltä vuodelta yhteensä 457 ratkaisematonta asiaa. Hovioikeuteen saapui vuonna 2015 yhteensä 1.284 asiaa, joista noin 70 prosenttia oli rikosasioita. Pääkäsittelyjä toimitettiin vuonna 2015 yhteensä 483, joista noin 46 % toimitettiin matkakäräjillä hovioikeuspaikkakunnan ulkopuolella. Hovioikeuteen saapui 5 asiaa käräjäoikeuksien ulkopuolelta. Saapuneista asioista 59 eli noin 4,6 prosenttia oli sellaisia, joissa oikeudenkäyntikieli oli ruotsi. 3. Lagskipningsverksamhet Inkomna ärenden År 2016 överfördes sammanlagt 457 icke avgjorda ärenden från föregående år. Totalt inkom 1.284 nya ärenden, av vilka cirka 70 procent var brottmål. Huvudförhandling hölls i 483 ärenden, och cirka 46 % av dessa hölls utanför hovrättsorten. Till hovrätten inkom 5 ärenden utanför tingsrätterna. Av de inkomna ärendena hade 59 svenska som handläggningsspråk, vilket utgör cirka 4,6 procent av alla ärenden. Käräjäoikeuksittain asioita saapui/ Ärendena inkom från tingsrätterna: Käräjäoikeus (ko) Tingsrätt (tr) Etelä-Pohjanmaan ko Södra Österbottens tr I-asteen virka- Hakemusasiat Rikosasiat rikosasiat Ansöknings- Brottmål tjänstebrott i ärenden I-instans 4 Siviiliasiat Ulosottoasiat Yhteensä Tvistemål Utsökningsärenden Sammanlagt 153 66 223 62 18 80 10 275 91 8 384 Pohjanmaan ko Österbottens tr 2 147 73 12 234 Satakunnan ko Satakunta tr 5 260 83 10 358 muu*) annan 5 Keski-Pohjanmaan ko Mellersta Österbottens tr Keski-Suomen ko Mellersta Finlands tr *) mm. oikeusaputoimistoista / bl.a. från rättshjälpsbyråer 9 5

Vaasan hovioikeuteen saapuneet asiat vuosina 2006-2015 Till Vasa hovrätt inkomna ärenden under åren 2006-2015 1800 1600 1637 1564 1547 1501 1551 1395 1400 1377 1365 1284 1250 1200 1000 800 600 400 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kaikkiin hovioikeuksiin saapuneet asiat vuosina 2006-2015 Till alla hovrätter inkomna ärenden under åren 2006-2015 14000 12000 11864 11872 11539 11435 11157 10318 10000 9780 9687 2012 2013 10174 10175 2014 2015 8000 6000 4000 2000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Hovioikeuksiin saapuneet asiat vuonna 2015 Till alla hovrätter inkomna ärenden år 2015 Vaasa/Vasa 1.284 Helsinki/Helsingfors 3.186 Turku/Åbo 2.404 Itä-Suomi/Östra Finland 1.626 Rovaniemi 1.312 10

Ratkaistut asiat Vaasan hovioikeudessa Annettuja ratkaisuja oli 1.434. Ratkaisuista oli rikosasioita 991 (69,1 %), riita-asioita 373 (26 %), hakemusasioita 27 (1,9 %) ja ulosottoasioita 43 (3 %). Hovioikeus antoi vuoden aikana 15 Finlex -oikeustapaustietokannassa julkaistua ratkaisua. Avgjorda ärenden i Vasa hovrätt Under året gavs 1.434 avgöranden. Av dessa gällde 991 (69,1 %) brottmål, 373 (26 %) tvistemål, 27 (1,9 %) ansökningsärenden och 43 (3 %) utsökningsärenden. Hovrätten publicerade under året 15 avgöranden i Finlex-rättsfallsdatabasen. Vuonna 2015 ratkaistut asiat / Avgjorda ärenden år 2015 Rikosasiat / Brottmål 974 Riita-asiat / Tvistemål 381 Hakemusasiat / Ansökningsärenden 26 Ulosottoasiat / Utsökningsärenden 38 Vaasan hovioikeudessa annetut asiat vuosina 2006-2015 Avgjorda ärenden åren 2006-2015 2000 1800 1767 1600 1600 1564 1482 1486 1455 1359 1400 1309 1388 1434 1200 1000 800 600 400 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 11 2011 2012 2013 2014 2015

Kaikissa hovioikeuksissa annetut asiat vuosina 2006-2015 I alla hovrätter avgjorda ärenden åren 2006-2015 14000 12344 12222 12000 11711 11446 11467 10992 10227 10000 9668 9941 9859 2013 2014 2015 8000 6000 4000 2000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Käsittelytietoja Käräjäoikeuden ratkaisua ei muutettu yhteensä 376 asiassa (27,7 %). Kaikkiaan 156 asiassa (11,5 %) muutokset koskivat ainoastaan perusteluja. Perusteluja ja lopputulosta muutettiin näytön uudelleen arvioinnin johdosta 169 asiassa (12,4 %) ja muusta syystä 189 asiassa (13,9 %). 30 asiassa (2,2 %) muutos on koskenut vain lopputulokseltaan ratkaisun epäolennaista osaa. 13 asiaa (1 %) jätettiin tutkimatta ja 34 asiaa (2,5 %) palautettiin uudelleen käsiteltäväksi käräjäoikeuteen. Lausunnon antaminen valituksesta raukesi kaikkiaan 87 asiassa (6,4 %) ja 13 asiaa (1 %) jäi sillensä. Ensimmäisen asteen vaatimus hyväksyttiin 14 asiassa (1 %) ja hylättiin 13 asiassa (1 %). Sovinto vahvistettiin yhteensä 15 asiassa (1,1 %). Vastavalitus oli tehty 96 asiassa, joista 72 oli rikosasioita ja 24 riita-asioita. Kaikista vuonna 2015 saapuneista asioista 596 eli noin 46,4 % on kuulunut jatkokäsittelylupaa koskevien säännösten piiriin. Jatkokäsittelylupa on vuonna 2015 myönnetty 48 %:ssa, myönnetty osittain 12,8 %:ssa ja evätty 39,2 % :ssa asioista. Pääkäsittelyjä toimitettiin 483 eli noin 34 prosentissa kaikista ratkaistuista asioista. Pääkäsittely jouduttiin peruuttamaan 88 asiassa. Vuoden aikana ratkaistujen asioiden pääkäsittelyistä 256 (54,9 %) toimitettiin Vaasassa ja 218 (45,1 %) muualla hovioikeuspiirissä. Pääkäsittely toimitettiin Jyväskylässä 102 asiassa (21,91% kaikista asioista) ja Porissa 116 asiassa (24 %). Pääkäsittelyssä ratkaistuista asioista oli 359 (74,3 %) rikosasioita ja 112 (23,2 %) riita-asioita. Suullisen valmistelun istuntoja tai puhelinvalmisteluja toimitettiin yhteensä 4 asiassa. Hovioikeus antoi vuoden aikana yhteensä 3.309 kutsua pääkäsittelyyn. Kirjallisessa menettelyssä ratkaistiin yhteensä 922 asiaa. Hovioikeuslain 9 :ssä tarkoitetussa 2 jäsenen ja esittelijäjäsenen (viskaali tai asessori) kokoonpanossa ratkaistiin 148 asiaa. Asianimikkeeltään kolme suurinta asiaryhmää olivat annettujen ratkaisujen osalta pahoinpitely (7,9 %), törkeä rattijuopumus (7,6 %) ja törkeä pahoinpitely (3,3 %). Suurimpien asianimikkeiden ryhmässä olivat myös kantelu (3,1 %) törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen (3 %) ja ulosottovalitus (2,9 %). 12

Handläggningsuppgifter Tingsrättens avgörande ändrades inte i sammanlagt 376 ärenden (27,7 %). I 156 ärenden (11,5 %) gällde ändringarna endast domskälen. Domskälen och slutresultatet ändrades till följd av omprövning av bevisningen i 169 ärenden (12,4 %) och av annan orsak i 189 ärenden (13,9 %). I 30 ärenden (2,2 %) gällde ändringarna endast en för slutresultatet oväsentlig del. 13 ärenden (1 %) avvisades och 34 ärenden (2,5 %) återförvisades till tingsrätten för ny handläggning. Avgivande av utlåtande över besvären förföll i sammanlagt 87 ärenden (6,4 %) och 13 ärenden (1 %) avskrevs. Av yrkandena framställda i första instans godkändes 14 (1 %), medan 13 (1 %) förkastades. Förlikning stadfästes i sammanlagt 15 ärenden (1,1 %). I 96 ärenden inkom motbesvär. Av dessa utgjorde 72 brottmål och 24 tvistemål. Under berättelseåret har 596 ärenden eller cirka 46,4 % av alla inkomna ärenden hört till tillämpningsområdet för stadgandena gällande tillstånd till fortsatt handläggning. Tillstånd till fortsatt handläggning har beviljats i 48 % av ärendena, beviljats delvis i 12,8 % av ärendena och förkastats i 39,2 % av ärendena. Huvudförhandling hölls i 483 eller cirka 34 procent av alla ärenden. Den utsatta huvudförhandlingen måste inställas i 88 ärenden. Av huvudförhandlingarna hölls 265 (54,9 %) i Vasa och 218 (45,1 %) på annan ort inom hovrättsdistriktet, varav 102 (21,1 % av alla ärenden) i Jyväskylä och 116 (24 %) i Björneborg. Av de ärenden som avgjordes i huvudförhandling utgjorde 359 (74,3 %) brottmål och 122 (23,2 %) tvistemål. Muntliga förberedelsesammanträden samt förhandlingar per telefon hölls sammanlagt i 4 ärenden. Hovrätten gav under årets lopp sammanlagt 3.309 kallelser till huvudförhandling. I skriftligt förfarande avgjordes sammanlagt 951 ärenden. Den i 9 i hovrättslagen avsedda sammansättningen bestående av två ledamöter och en föredragande med ställning av ledamot (fiskal eller assessor) användes vid avgörande av 148 ärenden. Bland de brottmål som avgjordes var de tre största ärendekategorierna misshandel (7,9 %), grovt rattfylleri (7,6 %) och grov misshandel (3,3 %). Till de största ärendekategorierna hörde också klagan (3,1 %) (3,6 %), grovt äventyrande av trafiksäkerheten (3 %) och utsökningsbesvär (2,9 %). Pääkäsittelyjen lukumäärä vuosina 2006-2015 Antalet huvudförhandlingar åren 2006-2015 700 610 623 600 563 555 582 549 500 470 478 477 483 2012 2013 2014 2015 400 300 200 100 0 2006 2007 2008 2009 2010 13 2011

Vireillä olevien asioiden määrän kehitys vuosina 2006-2015 Utvecklingen av anhängiga mål under åren 2006-2015 900 800 700 765 712 680 706 681 654 630 581 600 599 500 457 400 300 200 100 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 (Ratkaisematta olevien asioiden määrä vuoden lopussa/antalet icke avgjorda mål vid årets slut) Oikeudenkäyntiasioiden käsittelyajat Kaikkien asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 2015 Vaasan hovioikeudessa 6,2 kuukautta, kun se oli kaikissa hovioikeuksissa 6,1 kuukautta. Käsittelyaika jakaantui eri asiaryhmien kesken seuraavasti: - riita-asioissa 7,5 kk (8,8 kk v. 2014) - rikosasioissa 5,9 kk (6,3 kk v. 2014) - hakemusasioissa 1,9 kk (4,4 kk v. 2014) - ulosottoasioissa 5,1 kk (4,5 kk v. 2014) Kaikkien asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli suomenkielisten asioiden osalta 6,2 kuukautta, kun se oli ruotsinkielisten asioiden osalta 7,1 kuukautta. Vuoden 2015 aikana annettiin ratkaisu yhteensä 59 ruotsinkielisessä asiassa, kun niitä saapui 59. Rättegångsärendenas behandlingstider Den genomsnittliga handläggningstiden för samtliga ärenden i Vasa hovrätt var 6,2 månader år 2015. Den genomsnittliga handläggningstiden för samtliga hovrätter var 6,1 månader. Handläggningstiden fördelades mellan olika ärenden enligt följande: - i tvistemål 7,5 mån. (8,8 mån år 2014) - i brottmål 5,9 mån. (6,3 mån år 2014) - i ansökningsärenden 1,9 mån. (4,4 mån år 2014) - i utsökningsärenden 5,1 mån. (4,5 mån år 2014) Den genomsnittliga handläggningstiden för ärenden vars handläggningsspråk var finska var 6,2 månader. Motsvarande siffra för ärenden med svenska som handläggningsspråk var 7,1 månader. År 2015 gavs 59 avgöranden i svenskspråkiga ärenden, medan antalet inkomna ärenden var 59. 14

Käsittelyajat vuonna 2015 / Handläggningstider år 2015 400 350 <= 3 kk 3<= 6kk 6<= 9kk 9<= 12kk 12<= 18kk yli 18 kk 300 250 200 150 100 50 0 Riita-asiat/Tvistemål Rikosasiat/Brottmål Hakemusasiat/ Ulosottoasiat/ Utsökningsärenden Ansökningsärenden Keskimääräiset käsittelyajat kieliryhmittäin vuosina 2009-2015 / Genomsnittliga handläggningstider enligt språkgrupper åren 2009-2015 10 suomenkieliset/ finskspråkiga ruotsinkieliset/ 7,1 svenskspråkiga 6,9 9 8 7 6 5,7 5,9 8,9 8,3 7,1 6,7 6,2 7,1 6,8 6,2 5,9 5 4,1 4 3 2 1 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Tavoitteet ja toteutuneet luvut vuodelle 2015 Alla olevassa taulukossa on kertomusvuodelle määritetyt tavoitteet ja toteutuneet luvut saapuneiden asioiden, annettujen ratkaisujen, pääkäsittelyjen ja seuraavalle vuodelle siirtyneiden asioiden osalta: Saapuneet asiat Annetut ratkaisut Pääkäsittelyt tavoite tavoite tavoite toteutunut 1390 1284 toteutunut 1330 1434 Siirtyneet asiat (antamattomat asiat) toteutunut 435 483 tavoite toteutunut 760 457 Tavoitteena oli, että asioiden keskimääräinen käsittelyaika on 6,2 kuukautta ja toteutunut käsittelyaika oli 6,2 kuukautta. 15

Målsättningar och realiserade antal för 2015 I tabellen nedan finns de målsättningar som fastställts för berättelseåret och de realiserade antalen beträffande inkomna och avgjorda ärenden, huvudförhandlingar och överförda ärenden: Inkomna ärenden Avgjorda ärenden Huvudförhandlingar Överförda ärenden (icke utgivna) målsättning realiserat antal 1390 1284 målsättning realiserat antal 1330 målsättning realiserat antal 1434 435 483 målsättning realiserat antal 760 457 Målsättningen var en genomsnittlig handläggningstid på 6,2 månader, och den realiserade genomsnittliga handläggningstiden var 6,2 månader. Muutoksenhaku korkeimmalta oikeudelta Hovioikeuden vuonna 2015 antamista ratkaisuista on haettu muutosta yhteensä 292 asiassa. Valituslupaa ei ole myönnetty kaikkiaan 188 asiassa. Valituslupa on myönnetty 14 asiassa ja käsittely oli kesken yhteensä 103 asian osalta. Sökande av ändring i högsta domstolen Ändring har sökts i sammanlagt 292 ärenden av de ärenden, vilka hovrätten har avgjort under år 2015. Besvärstillstånd har inte beviljats i 188 ärenden. Besvärstillstånd har beviljats i 14 ärenden och handläggningen har ännu inte avslutats i 103 ärenden. 4. Toimintamenot, taloudellisuus ja tuottavuus Hovioikeudelle myönnettiin toimintamenorahaa vuodelle 2015 yhteensä 5.544.695 euroa. Toteutuneet toimintamenot olivat yhteensä 5.350.225 euroa. Alitus budjettiin nähden oli yhteensä 90.075 euroa. Tuomioistuintuloja saatiin yhteensä 69.448 euroa. Toiminnan taloudellisuutta tarkasteltaessa ratkaistun asian keskimääräinen hinta (toimintamenot/ratkaistut asiat) oli 3.730 euroa. Verrattuna vuonna 2013 toteutuneeseen 3.932 euroon on ratkaistun asian keskimääräinen hinta laskenut 202 eurolla asiaa kohden. Tuottavuutta kuvaava tunnusluku (ratkaistut asiat/henkilötyövuodet) on 22,1. 4. Verksamhetsutgifter, lönsamhet och produktivitet Hovrätten beviljades sammanlagt 5.544.695 euro för verksamhetens utgifter för år 2015. Den förverkligade utgiftssumman var sammanlagt 5.350.225 euro. Besparingen jämfört med den budgeterade utgiftssumman var sammanlagt 90.075 euro. Inkomsterna från domstolsverksamheten uppgick till 69.448 euro. Vid en granskning av verksamhetens lönsamhet kan noteras att det genomsnittliga priset per avgjort ärende (utgifter/avgjorda ärenden) var 3.730 euro. Jämfört med en kostnad om 3.932 euro/ärende år 2013 har det genomsnittliga priset sjunkit med 202 euro per ärende. Den parameter som utvisar produktiviteten (avgjorda ärenden/årsverke) var 22,1. 16

5. Hallinto Hovioikeuden täysistunto kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Hovioikeuden johtoryhmä kokoontui 12 kertaa ja tuomareiden nimittämisestä annetun lain 10 :ssä tarkoitettu hovioikeuden ns. lausuntovaliokunta 8 kertaa. Lausuntovaliokunta teki esityksen tuomarinvalintalautakunnalle yhteensä 12 tuomarinviran täyttämisestä. Hovioikeuden yhteistyökomitea ja työsuojelutoimikunta kokoontui 9 kertaa. Hovioikeudessa on myös toiminut erilaisia työryhmiä. Hovioikeus on vuonna 2015 antanut lausunnon seuraavista lainsäädäntöehdotuksista ja kehittämishankkeista ja lausuntopyynnöistä: - Lausunto terrorismirikosten uusien kansainvälisten kriminalisointivelvoitteiden vaikutuksesta rikoslainsäädäntöön (OM 1/879/2015), - Lausunto uudesta tuomioistuinlaista (Mietintöjä ja lausuntoja 26/2014), - Lausunto tuomareiden koulutusjärjestelmän kehittämisestä (Mietintöjä ja lausuntoja 38/2015) - Lausunto lahjusrikoksia koskevien säännösten eräistä muutostarpeista (OM 7/41/2014), - Lausunto erityistä kielitaitoa edellyttävien tuomarin virkojen tarpeesta (OM 15/31/2014), - Lausunto käräjäoikeusverkoston kehittämisestä (Mietintöjä ja lausuntoja 14/2015), - Lausunto uhridirektiivin täytäntöönpanosta (Mietintöjä ja lausuntoja 30/2015), - Lausunto Satakunnan käräjäoikeuden Rauman istuntopaikan lakkauttamisesta (OM 2/31/2015), - Lausunto Keski-Suomen käräjäoikeuden Äänekosken istuntopaikan lakkauttamisesta (OM 1/31/2015), - Lausunto tuomioistuinten keskushallinnon uudistamisesta (Mietintöjä ja lausuntoja 36/2015), - Lausunto tuomioistuinmaksuista (OM 8/31/2013, Mietintöjä ja lausuntoja 5/2015) ja - Lausunto summaaristen riita-asioiden käsittelyn kehittämisestä (Mietintöjä ja lausuntoja 39/2015). 1.10.2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä käräjäoikeuden laamanni nimittää tuomioistuinharjoittelijat mikäli harjoittelu suoritetaan kokonaisuudessaan käräjäoikeudessa. Harjoittelijan nimike on mainitun lainmuutoksen myötä muuttunut käräjänotaariksi ja tuomarin valan tai vakuutuksen voi antaa myös käräjäoikeudessa. Hovioikeudessa otettiin vastaan kaksi valaa tai vakuutusta vuonna 2015. Hovioikeus ei pidä erillistä luetteloa käräjänotaareista. Varatuomarin arvonimi myönnettiin 22 tuomioistuinharjoittelunsa suorittaneelle käräjänotaarille. Hovioikeuden täysistuntosali/hovrättens plenisal 17

5. Förvaltningen Hovrätten har samlats till plenum två gånger under verksamhetsåret. Hovrättens ledningsgrupp sammanträdde 12 gånger och det i 10 lagen om utnämning av domare avsedda remissutskottet 8 gånger. Remissutskottet avgav förslag till domarförslagsnämnden beträffande besättandet av 12 domartjänster. Hovrättens samarbetskommitté och arbetarskyddskommission sammanträdde 9 gånger. I hovrätten har därtill verkat flera olika kommittéer och arbetsgrupper. Hovrätten har under år 2015 avgivit utlåtande över följande lagstiftningsförslag, utvecklingsprojekt och utlåtanden som har begärts: - Utlåtande gällande konsekvenserna av de nya internationella kriminaliseringsförpliktelserna för den finska strafflagstiftningen (JM 1/879/2015), - Utlåtande gällande ny domstolslag (Betänkanden och utlåtanden 26/2014), - Utlåtande gällande utveckling av utbildningssystem för domare (Betänkanden och utlåtanden 38/2015), - Utlåtande gällande vissa ändringsbehov i fråga om bestämmelserna om mutbrott (JM 7/41/2014), - Utlåtande gällande behovet av domartjänster som kräver särskilda språkkunskaper (JM 15/31/2014), - Utlåtande gällande utvecklande av tingsrättsnätverket (Betänkanden och utlåtanden 14/2015), - Utlåtande gällande verkställandet av brottsofferdirektivet(betänkanden och utlåtanden 30/2015), - Utlåtanden gällande indragande av Satakunta tingsrätts sammanträdesplats i Raumo (JM 2/31/2015), - Utlåtanden gällande indragande av Jyväskylä tingsrätts sammanträdesplats i Äänekoski (JM 1/31/2015), - Utlåtande gällande reformering av domstolarnas centralförvaltning (Betänkanden och utlåtanden 36/2015), - Utlåtande gällande domstolsavgifter (JM 8/31/2013, Betänkanden och utlåtanden 5/2015) och - Utlåtande gällande utveckling av behandlingen av summariska tvistemål (Betänkanden och utlåtanden 39/2015 Från och med 1.10.2011 är det tingsrättens lagman som utnämner domstolspraktikanten i sådana fall att praktiken i sin helhet utförs vid tingsrätten. Praktikantens benämning har vid lagändringen ändrats till tingsnotarie och domareden kan avläggas eller domarförsäkran avges också i tingsrätten. I hovrätten mottogs 2 domareder eller domarförsäkran under år 2015. Hovrätten upprätthåller ingen förteckning över tingsnotarier. Vicehäradshövdingstiteln beviljades 22 tingsnotarier som hade utfört vederbörlig domstolspraktik. 6. Alioikeuksien tarkastustoiminta Hovioikeuslain 2 :n 3 momentin mukaan hovioikeus muun ohella valvoo alaistensa tuomioistuinten toimintaa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin havaitsemiensa epäkohtien korjaamiseksi. Hovioikeus järjestää vuosittain kokouksen hovioikeuspiirin laamanneille. Alioikeuksien tarkastukseen osallistuu osaston laamanni ja osastolta valittu tarkastusviskaali tai laamannin valitsema hovioikeudenneuvos. Käytännön tarkastustoiminta hoidetaan yksityiskohtaisen ohjeistuksen mukaisesti. Hovioikeudenlaamannien tarkastajiksi määräämät hovioikeudenneuvokset ja tarkastusviskaalit ovat vuoden aikana tarkastaneet hovioikeuspiirin käräjäoikeuksista Satakunnan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen käräjäoikeuksien toiminnan. Tarkastustoiminnasta annetaan vuosittain erillinen tarkastuskertomus. Tarkastuksissa on kiinnitetty huomioita viraston organisaatioon, arkistoon, kirjaamotoimintaan, rikos- ja riita-asioiden käsittelyaikoihin, tuomioistuinharjoitteluun ja työviihtyvyyteen. Tarkastuksissa on kiinnitetty huomiota myös oikeuskanslerinviraston esille tuomiin seikkoihin. 18

6. Granskningen av underrätterna Enligt 2 3 momentet hovrättslagen övervakar hovrätten verksamheten vid de domstolar som lyder under den och vidtar vid behov åtgärder för att avhjälpa missförhållanden som den har observerat. Hovrätten ordnar årligen ett möte för domkretsens lagmän. I granskningen av underrätterna deltar avdelningens lagman och den granskningsfiskal som utsetts från avdelningen eller en ledamot som har utsetts av lagmannen. För den praktiska granskningsverksamheten har givits detaljerade instruktioner. De av hovrättslagmännen utsedda hovrättsråden och granskningsfiskalerna har under verksamhetsåret granskat tingsrätterna i Satakunta, Mellersta Österbotten och Mellersta Finland. En skild granskningsberättelse sammanställs årligen över granskningsverksamheten. Vid granskningarna har man fäst uppmärksamhet vid organisationen, arkivet, registratorsverksamheten, handläggningstiderna i brottmål och tvistemål, domstolspraktiken och trivseln på arbetsplatsen. Dessutom har man fäst uppmärksamhet vid omständigheter som justitiekanslern har lyft fram. Vaasan vaakunalyhdettä esittävä korkokuva vuodelta 1786 Relief som föreställer Vasa vapenkärve från år 1786 19

7. Hovioikeuden henkilökunta Hovioikeuden organisaatio Hovioikeuden toimintaa johtaa presidentti. Hovioikeudessa on presidentin lisäksi tuomareina kaksi osaston johtajana toimivaa hovioikeudenlaamannia ja 22 hovioikeudenneuvosta. Lainkäyttöasioiden esittelijöinä toimii kaksi asessoria ja 16 viskaalia. Lisäksi hovioikeudessa on kansliapäällikkö ja 20 kansliahenkilökuntaan kuuluvaa. Hovioikeudessa on myös määräaikaista henkilökuntaa. Hovioikeuden johtoryhmään kuuluu hovioikeusasetuksen 12 :n mukaan presidentti puheenjohtajana ja laamannit ja kansliapäällikkö jäseninä. Kertomusvuonna tiettyihin johtoryhmän kokouksiin kutsuttiin myös eri henkilöstöryhmien keskuudestaan valitsemat kaksi hovioikeudenneuvosta, yksi esittelijä ja yksi kansliahenkilökunnan edustaja. Presidentti Presidentti Johtoryhmä Johtoryhmä Täysistunto Täysistunto 1.1.OSASTO OSASTO osaston osastonjohtaja johtaja - -hovioikeudenneuvoksia hovioikeudenneuvoksia - -asessori asessori -viskaaleja -viskaaleja osaston osastonnotaari notaari - -lainkäyttösihteereitä lainkäyttösihteereitä 2.2.OSASTO OSASTO osaston osastonjohtaja johtaja - -hovioikeudenneuvoksia hovioikeudenneuvoksia -asessori -asessori - -viskaaleja viskaaleja osaston osastonnotaari notaari - -lainkäyttösihteereitä lainkäyttösihteereitä HALLINTOHALLINTOKANSLIA KANSLIA kansliapäällikkö kansliapäällikkö - -hallintonotaari hallintonotaari - -taloustalous-jaja henkilöstösihteeri henkilöstösihteeri - -virastomestarit virastomestarit KIRJAAMO KIRJAAMO kirjaaja kirjaaja - -apulaiskirjaaja apulaiskirjaaja - -kirjaamosihteeri kirjaamosihteeri - -arkistonhoitaja arkistonhoitaja KIRJASTO KIRJASTO - -informaatikko informaatikko 20

7. Hovrättens personal Hovrättens organisation Hovrättens verksamhet leds av presidenten. Utöver presidenten tjänstgör två hovrättslagmän, som också verkar som avdelningschefer, samt 22 hovrättsråd som domare vid hovrätten. Föredragande är två assessorer samt 16 fiskaler. I hovrätten finns även en kanslichef samt kanslipersonal, som uppgår till 20 anställda. Vid hovrätten finns också tillfällig personal. Till hovrättens ledningsgrupp hör enligt 12 hovrättsförordningen presidenten som ordförande samt hovrättslagmännen och kanslichefen som ledamöter. Till vissa av ledningsgruppens sammanträden har under berättelseåret kallats också två hovrättsråd, en föredragande och en representant för kanslipersonalen, vilka utsetts inom respektive personalgrupper. Presidenten Plenum Ledningsgruppen 1. AVDELNINGEN avdelningschefen -hovrättsråd -assessor -fiskaler avdelningens notarie -lagskipningssekreterare REGISTRATORSKONTORET registrator -byråsekreterare -arkivarie 2. AVDELNINGEN avdelningschefen -hovrättsråd -assessor -fiskaler avdelningens notarie -lagskipningssekreterare FÖRVALTNINGSKANSLIET kanslichef -förvaltningsnotarie -ekonomi- och personalsekreterare -expeditionsvakter BIBLIOTEK -informatiker 21

Hovioikeuden terveyspalvelut ja työhyvinvointi Hovioikeudessa oli kertomusvuonna yhteensä 64 vakinaista virkaa. Virkamiehistä miesten osuus oli noin 35 % ja naisten osuus 65 % ja keski-ikä oli noin 45 vuotta. Vuoden 2015 aikana sairauspoissaolopäiviä kertyi yhteensä 562. Sairauspoissaoloja oli 8,6 päivää / henkilötyövuosi. Yksittäisiä sairaustapauksia oli yhteensä 121. Terveystalo Vaasa on huolehtinut työterveyshuollosta, joka on jakautunut ehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan sekä yleislääkäritason sairaanhoitoon. Työterveyshuolto on suorittanut ikäryhmätarkastuksia ja työergonomian tarkistuksia. Hovioikeuden henkilökunnalle on tarjottu mahdollisuus influenssarokotuksen ottamiseen ja hierontaan, jonka kustannuksista hovioikeus on maksanut osan. Hovioikeus on myös tukenut henkilöstön liikunnallisia harrastuksia. Virkistyspäivä järjestettiin vuonna 2015 Härmän kuntokeskuksessa liikunnallisissa merkeissä. Hovioikeudessa järjestettiin myös henkilöstön kuntokampanja alkuvuodesta 2015. Hovrättens arbetshälsovård och arbetsvälmående Vid hovrätten fanns under verksamhetsåret sammanlagt 64 stadigvarande tjänster. Av tjänstemännen var cirka 35 % män och 65 % kvinnor, och medelåldern var cirka 45 år. Sjukfrånvaron under år 2015 uppgick till sammanlagt 562 dagar. Sjukdagarna utgjorde 8,6 dagar per årsverke. Sammanlagt förekom 121 enskilda sjukdomsfall. Terveystalo Vaasa har sörjt för arbetshälsovården. Åldersgrupps- och arbetsergonomigranskningar har fortsatt på samma sätt som tidigare. Arbetshälsovården är indelad i å ena sidan preventiv verksamhet, som syftar till att upprätthålla arbetsförmågan, och å andra sidan sjukvård på allmänläkarbasis. Hovrättens personal har erbjudits möjlighet till influensavaccinering. Hovrätten har även ordnat möjlighet för personalen att erhålla massage, och betalat en del av kostnaderna för denna. Hovrätten har understött personalens motionsutövning. Rekreationsdagen tillbringades i Härmä Rehab Center med motionstema år 2015. Vasa hovrätt ordnade en konditionskampanj för personalen i början av året 2015. Koulutus Hovioikeuden henkilökunta on osallistunut oikeusministeriön järjestämään koulutukseen. Hovioikeudessa on järjestetty useita koulutus- ja keskustelutilaisuuksia lainkäyttöhenkilökunnalle ajankohtaisista aiheista. Hovioikeus on järjestänyt myös muuta omaa koulutusta, esimerkiksi Sakari Melender luennoi 20.3.2015 eurooppalaisesta rikosoikeudesta ja hovioikeuden kansliahenkilökunnalle on järjestetty ruotsin kielen opetusta alkuvuonna 2015. Hovioikeus on järjestänyt hovioikeuspiirin tuomarikokouksen Porissa 17.-18.9.2015 yhteistyössä Satakunnan käräjäoikeuden kanssa. Luentojen aiheina oli todistelukysymysten käsittelyn kehittäminen ja uudet todistelua koskevat oikeudenkäymiskaaren 17 luvun säännökset. Alustuksen pitivät OTT, dosentti, laamanni Tatu Leppänen, OTT, dosentti, ma hovioikeudenneuvos Antti Tapanila, OTT, dosentti, ma hovioikeudenneuvos Timo Saranpää, OTT, professori Dan Frände, OTT, oikeusneuvos Mika Huovila, FT, dosentti Tuula-Riitta Välikoski ja hovioikeuden presidentti Tapani Vasama. Kommentaattoreina toimivat hovioikeudenneuvos Harri Kurkinen, asianajaja Veli-Matti Lanne ja kihlakunnansyyttäjä Timo Luosma. Tuomarikokouksessa julkaistiin myös hovioikeuspiirin tuomioistuimissa todistajina toimineille henkilöille suunnatun kyselytutkimuksen tulokset. Tuomarikokouksen yhteydessä päätettiin aloittaa alioikeuspainoitteinen laatuhanke todistelun vastaanottamisesta tuomioistuimissa. Hankkeen työryhmään kuuluu puheenjohtajana käräjätuomari Mikko Jaatinen Keski-Suomen käräjäoikeudesta ja jäseninä käräjäoikeuden laamannit Jorma Väyrynen ja Riku Jaakkola, käräjätuomarit Heikki Ryynänen, Fredrik Träskman sekä hovioikeudenneuvos Petteri Korhonen, ma hovioikeudenneuvos Timo Saranpää ja ma viskaali Sanja Raunio. 22

Utbildning Hovrättens personal har deltagit i den utbildning som arrangerats av justitieministeriet. Hovrätten har också ordnat flera utbildnings- och diskussionstillfällen om aktuella ärenden för lagskipningspersonalen. Hovrätten har anordnat också annan egen utbildning, till exempel föreläste Sakari Melender om europeisk straffrätt 20.3.2015 och hovrätten har ordnat undervisning i svenska för kanslipersonalen i början av året 2015. Hovrätten har anordnat hovrättsdistriktets domarmöte i Björneborg 17.-18.9.2015 i samarbete med Satakunta tingsrätt. Teman för föreläsningarna var utvecklingen av behandlingen av bevisfrågor och de nya stadganden gällande bevisning i rättegångsbalkens 17 kapitel. Som föreläsare fungerade JD, docent, lagman Tatu Leppänen, JD, docent, tf hovrättsråd Antti Tapanila, JD, docent, tf hovrättsråd Timo Saranpää, JD, professor Dan Frände, JD, justitieråd Mika Huovila, FD, docent Tuula-Riitta Välikoski och hovrättspresident Tapani Vasama. Som kommentator fungerade hovrättsråd Harri Kurkinen, advokat Veli-Matti Lanne och häradsåklagare Timo Luosma. I domarmötet publicerades också resultaten av den undersökning, i vilken personer som fungerat som vittne i domstolar inom hovrättsdikstriktet utfrågats. I samband med domarmötet beslöt också att det ska inledas ett kvalitetsprojekt med fokus på emmottagandet av bevisning i domstolen huvudsakligen vid underrätterna. Som projektarbetsgruppens ordförande fungerar tingsdomare Mikko Jaatinen från Mellersta Finlands tingsrätt och som medlemmar tingsrättslagmän Jorma Väyrynen och Riku Jaakkola, tingsdomarna Heikki Ryynänen, Fredrik Träskman samt hovrättsråd Petteri Korhonen, tf hovrättsråd Timo Saranpää och tf fiskal Sanja Raunio. Henkilökunnan kokemuksia hovioikeustyöskentelystä kertomusvuonna / Personalens erfarenheter av hovrättsarbetet under berättelseåret Hovioikeudenneuvos Kaija Suvilehto-Nieminen: Muisteluksia Vuosi 2015 oli viimeinen täysi kalenterivuoteni työssäni oikeuslaitoksen palveluksessa, antiikin ilmaisua käyttääkseni, Themiksen temppelissä. Kun kesäkuun alussa vuonna 1976 astuin junasta Vaasan asemalaiturille, en tietenkään voinut arvata mitä tulevat vuosikymmenet toisivat tullessaan. Olin valmistunut Helsingin yliopistosta paria viikkoa aikaisemmin ja tiedossani oli, että Vaasan hovioikeus poti tuolloin esittelijäpulaa ja vastavalmistuneetkin saattoivat tulla kysymykseen. Siispä soitin hovioikeuden sihteerille ja ilmoitin asiani. Minut toivotettiin tervetulleeksi vannomaan tuomarinvalaa ja sillä asialla sitten olin. Vaasan kaupunki oli kauneimmillaan alkukesän vihreydessä. Valan vannoin hallintojaoston istunnossa. Hovioikeuden vahtimestari Samuel Liljeroos oli etukäteen opastanut, miten saliin tultaessa ja sieltä poistuttaessa tuli käyttäytyä. Kumarrus aluksi, sitten toimitus itsessään ja poistuminen takaperin niin, ettei selkää käännetä hallintojaoston jäsenille. Jostakin oli annettu myös neuvo, että vahtimestarille tuli sujauttaa viiden markan seteli kiitokseksi palveluksista. Vala siis tuli vannottua ja sen jälkeen olin hovioikeuden auskultantti. Elokuun alusta lähtien minusta tuli vt. ylimääräinen viskaali. Työpöytäni sijaitsi nykyisessä isossa pääkäsittelysalissa. Meitä oli samassa työhuoneessa kymmenkunta esittelijää, kaksi työpöytää oli aina vastakkain. Nykyinen pienempi suullisen sali oli varattu tupakoiville esittelijöille ja kyllä siellä sakea savua sitten leijailikin. Muutama hakattava kirjoituskone, lyijykynät ja kynänteroittimet olivat lähes ainoita työvälineitä kalkkeeripaperin ohella. Viikossa piti esitellä neljän pisteen edestä ja esittelyvuorolistat laadittiin pitkälle etukäteen jäsenten kotityöpäivien määräytymisen vuoksi. Neuvoksilla ei ollut omia työhuoneita ja he kävivät hovioikeudessa lähinnä vain istunnoissa. Istunnot alkoivat yleensä kello 11. 23