Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Ympäristöstä. Yhdessä.

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Metsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Pariisin ilmastosopimus

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Energiapuun korjuun vaikutus metsiin

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Biotalouden kestävyyshaasteet

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

PÖYTÄKIRJA. 1. Kokouksen avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12: Asialistan hyväksyminen. Asialista hyväksyttiin työjärjestykseksi.

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Hiiltä pois ilmakehästä Vihreiden keinot hiilinielujen vahvistamiseksi

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Transkriptio:

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016

Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus nousee ilmakehässä 2. Hiilidioksidi peräisin lähinnä fossiilisista, jotka ei sido hiiltä ilmakehästä 3. Metsäkato vähentänyt hiilensidontaa 4. Uudistamalla metsää pidämme yllä hiilensidontaa hiilen kiertoa 5. Jos ei metsiä käytä ei niitä voi uudistaakaan ja nielu tyrehtyy Hoitakaamme ja käyttäkäämme metsiä, jotta BIOMASSAN HIILI kiertää

Kasvavat metsät sitovat hiilidioksidia, = hiiltä biomassaan

Boreaaliset metsämme tärkeitä hiilen varastoijia Source: The Boreal Songbird Intiative: The Carbon That the World Forgot, 2009

Vaillinaisia käsityksiä metsistä 1. Metsien käyttö vähentää hiilensidontaa 2. Puunkäyttö lisää hiilipäästöjä On opittava kokonaisuus, hiilen kierto. Tarkastellaan eri ikäisiä puuston osia ei yhtä runkoa Nähdään luonnon aikajänne

Meillä on kasvun avaimet Mahdollisuudet fotosynteesiin - vihreään kasvuun Olemme biotalouden ja luonnonvarojen suurvalta Metsää 75 %, peltoa 7 % Puhdas ilma, maaperä sekä vesi, jota riittää Monimuotoisessa luonnossa meillä on ekosysteemipalveluja, kuten hiilensidontaa Mikä on tuottajan rooli ja yhteistyö luonnon kanssa?

Monimuotoiset, kasvavat metsät sitovat hiiltä ilmakehästä Uudistetut alueet hiilinieluna Hakatut alueet väliaikaisena päästönä Suuri kuva ratkaiseva ei se mitä tapahtuu yhdelle rungolle

Metsän kasvu? Metsän kasvu tarkoittaa puiden yhteenlaskettua kasvua eikä sitä voi mitata yhdestä puuyksilöstä. Pienessäkin metsässä seisoo satojen puiden joukko, josta yhdet kasvavat enemmän, toiset vähemmän ja kolmannet ovat kokonaan lopettaneet kasvunsa ja seisovat kuolleina pystyssä Kauppi ja Mäntyranta 2014: Hakata vai säästää metsät ja ilmastonmuutos, s. 12

Pariisin ilmastoneuvottelut

Ilmastokokouksesta kaksi asiakirjaa Sopimus Artikla 2: Tavoitteena rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5-2 asteeseen siten, ettei toimeenpano uhkaa ruuan tuotannolle Artikla 5: Kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja suojeltava ja parannettava Artikla 6: Mekanismeja hillintään, sopeutumiseen, teknologiavaihtoon Päätökset #55 tunnistaa rahoitusmekanismien merkityksen, kuten kannustimet metsien kestävään käyttöön ja hiilivarastojen kasvattamiseen 12.1.2016 Kainulainen ja Pietola

Pariisin antoi tukensa metsille ja ruualle Sopimus mahdollistaa kestävän metsän käytön ja korostaa ruokaturvaa Ensimmäiset laillisesti sitovat kirjaukset kohti globaalia hiilen hinnoittelua hyväksyttiin. Parhaimmillaan biopohjaisille ratkaisuille syntyy lisää markkinoita Keskeistä on, että ne maat, jotka tuottavat valtaosan päästöistä, sitoutuvat niitä vähentämään. Onnistuminen nähdään ratifiointivaiheessa: Toimeenpanokynnys jäi alhaiseksi, missä riskinsä.

Ilmakehän hiilidioksidin matka biomassaksi Biomassa on hiiltä ilmakehästä

Kyseessä fotosynteesi Aurinkoa, Hiilidioksidia ja Vettä CO 2 O 2 Hiilihydraatteja ja Happea BIOMASSAA ja HAPEKAST ILMAA 6H 2 O + 6CO 2 C 6 H 12 O 6 + 6O 2 BIOMASSASSA 45 % hiiltä H 2 O

Tuottavassa maassamme 1. kasvatamme biomassaa kuituja ainespuuta uusiutuvan energian raaka-ainetta ruokaa 2. sidomme hiilidioksidia ilmakehästä 3. kasvit saavat ravinteensa

Meillä on monipuoliset mahdollisuudet: sitoa hiiltä ja tuottaa biomassoja Metsissä Kasvatus- ja uudishakkuiden energiapuu Pelloilla Ympäristönurmet biokaasutukseen

Kestävät hakkuumahdollisuudet kasvavat 100 miljoonaa mottia

Paljonko hiilidioksidia sidomme metsiin? Suomessa metsien nettokasvu (runkopuuta vuodessa) on 100 M m3 ja hakkuusäästö n. 30 Mm3 (=varaston kasvu). lisäksi oksia, neulasia ja juuria reilusti puolet: Tonneina biomassaa määrät ovat noin puolet eli 100 Mt biomassaa Hiilenä C: 0,45*100 Mt = 36 Mg hiiltä Hiilidioksidina CO 2 : 44/12 * hiilen määrä = 130 Mt hiilidioksidia Hiili 12 g/mol; Happi 16 g/mol

Onko 160 miljoonaa tonnia hiilidioksidia paljon?

Suomen khk-päästöt 1990-2014 59 Mt CO2-ekv Globaali 50 000 Mt EU 5 000 Mt Miinus metsien nielu 21 Mt CO2-ekv 38 Mt CO2-ekv Lähde: Tilastokeskus 2015 Suomi ei ratkaise ilmastonmuutosta, päästöt 0,1 % Päästöjen vähentämisen ja CO 2 -sidonnan lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen tärkeää 1 promille

Miten ylläpidämme kasvua?

Maan hiilivaraston muutos ikäluokittain Hiilensidonta ehtyy puuston vanhetessa Nuori kasvillisuus sitoo hiiltä parhaiten ilmakehästä: Hiilensidonnan ylläpitämiseksi tarvitsemme metsänkäyttöä ja -uudistusta pelloilla nurmien uusimista maan tuottavuutta: kg/ha kilo kuivamassaa on 0,45 kg hiiltä Ilvesniemi et al. 2015 /LUKE

Metsiä pitää hoitaa, jotta hiilensidontaa

Käytä metsiä, jottet menetä hiiltä sitä hyödyntämättä USE IT OR LOOSE IT

MTK: On nähtävä luonnon aikajänne Kun me kuluttajat kulutamme hiiltä, eli ruokaa ja puuta, päästämme kasvihuonekaasuja ilmaan. Kasvimme sitovat hiilidioksidin takaisin Myös märehtijöiden metaani, joka hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi ja vedeksi, tulee sidotuksi kasvibiomassaan. = viestivientiä Pariisiin ja Pariisin jälkeen EU:ssa

Tavoitteemme Hyödynnetään mahdollisuutemme: Lisää uusiutuvaa kaikissa muodoissaan ja kehitetään markkinoita biotalouden aineellisille ja aineettomille tuotteille ja palveluille BIOMASSOJA ja HIILENSIDONTAA ME KYLLÄ KIERRÄTÄMME!