Teema: Ekologinen velka Teollinen Pohjoinen on valtavasti velkaa globaalille Etelälle, mutta tätä velkaa ei tunnisteta tai tunnusteta juuri lainkaan. Ekologisen velan sijasta puhutaan Etelän taloudellisesta velasta Pohjoiselle. Tämä velka osaltaan pitää yllä nykyistä järjestelmää, jossa Pohjoisen ekologinen velka Etelälle jatkaa kasvamistaan. Tällä hetkellä alle 20 % maailman väestöstä käyttää yli 80 % maailman resursseista. Nykyinen kulutuskulttuuri tuottaa jatkuvasti paljon vahinkoa globaalille Etelälle ja edelleen ylläpitää ja kasvattaa teollisen Pohjoisen materiaalista ja moraalista velkaa globaalille Etelälle. Arkinen esimerkki ekologisesta velasta on tavallinen kupillinen kahvia. Kahvikupilliseen on varastoitunut 140 litraa niin sanottua "piilovettä", joka on kulutettu valmistusprosessin aikana ja tämäkin on vain osa tuon kupillisen tuottamaa ekologista velkaa. Veden kulutuksen lisäksi kahvipapujen tuotantoon käytetyt maat eivät voi tuottaa ruokaa paikalliselle väestölle, viljely köyhdyttää maaperää, käytetyt lannoitteet ja torjunta-aineet saastuttavat maaperää ja vesistöjä aiheuttaen terveysongelmia paikalliselle väestölle. Lisäksi papujen kasvatuksella saadut tulot eivät todennäköisesti riitä turvaamaan perustoimeentuloa viljelijälle, tai tuotosta saatava hinta vaihtelee maailmanmarkkinahintoijen heilahtelujen mukaan niin, ettei varmuutta tuloista ole. Myös papujen kuljetukseen käytetyn energian aiheuttamien hiilipäästöjen haitat ilmastonmuutoksen muodossa vaikuttavat eniten juuri globaalin Etelän ihmisiin. Kahvikupilliseen sisältyy siis suuri määrä ekologista velkaa globaalille Etelälle, ei vain vettä ja kahvipapuja. Ekologisella velalla on kaksi ulottuvuutta, jotka ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa: (1) Globaali ylikulutus Ihmiskunta on velkaa muulle luonnolle ylikulutuksen johdosta. Otamme jatkuvasti velkaa luonnolta ja samalla seuraavilta sukupolvilta. Koko ihmiskunnan kulutuksesta puhuminen on kuitenkin poliittisesti melko turhaa, koska kulutus on jakautunut hyvin epätasaisesti. On täsmennettävä, ketkä kuluttavat liikaa ja ketkä elävät kestävästi. (2) Teollisen Pohjoisen velka globaalille Etelälle Ekologisen velan synty voidaan nähdä pitkäaikaisen prosessin tuloksena, jossa globaali Etelä on tarjonnut ja tarjoaa edelleen teolliselle Pohjoiselle jatkuvasti muun muassa edullisia raaka-aineita, halpaa työvoimaa ja vaikeasti sijoitettavien jätteiden sijoituspaikkoja. Usein globaalin Etelän paikalliset ihmiset eivät hyödy taloudellisesti samanarvoisella tavalla tästä toiminnasta kuin teollisen Pohjoisen väestö. Pohjoisessa lainsäädäntö turvaa muun muassa työntekijän oikeudet ja säätelee ympäristölle vahingollista toimintaa. Etelässä lait ovat usein väljempiä tai niitä ei noudateta, mikä mahdollistaa moninverroin tuottavamman toimintaympäristön myös teollisen Pohjoisen yrityksille. Teollisen Pohjoisen yritykset ovatkin viime vuosikymmenninä siirtäneet tehtaita ja muuta tuotantoa kiihtyvällä vauhdilla globaaliin Etelään. Etelän ihmisten elämän perusedellytyksiä käytetään teollisen Pohjoisen hyväksi alihintaan tai jopa ilman minkäänlaista korvausta. Ihmisiä myös pakotetaan pois asuinalueiltaan esimerkiksi erilaisten rakennushankkeiden tieltä. Näitä vahingollisia seurauksia voidaan kutsua ulkoistetuiksi kustannuksiksi. Pohjoisen ekologinen velka Etelälle kasvaa jatkuvasti, jos emme pura tätä ulkoisten kustannusten syntyprosessia.
Teollisen Pohjoisen ekologinen velka globaalille Etelälle muodostuu ainakin seuraavista tekijöistä: (1)Siirtomaavallan aikana Etelän luonnonvaroja käytettiin Pohjoisen väestön elinolojen nostamiseen ja otettiin Pohjoisen eliittien haltuun, mutta Etelän väestölle aiheutuneita haittoja ei ole koskaan kompensoitu. - Yleinen hyvä esimerkki on, että Etelä-Amerikan siirtomaavallan aikainen Inka-aarteiden ryöstö maksoi murto-osan siitä, minkä arvoiset aarteet itsessään olivat. Lisäksi Euroopan teollinen ja sotilaallinen kehitys rahoitettiin osaltaan siirtomaiden kustannuksella. Esimerkkejä ryöstöhyödyntämisestä, jotka jatkuvat nykypäivänäkin: (a) Surullisimpia esimerkkejä lienee Kongon Demokraattisen Tasavallan (Kinshasan Kongon) Belgian kuningas Leopoldin aloittama kumintuotanto 1800-luvulla, jonka seurauksena metsiä ryöstettiin sumeilematta ja ihmiset orjuutettiin kumin tuotantoon - arviolta 15 miljoona ihmistä menetti henkensä: http://www.yale.edu/gsp/colonial/belgian_congo/index.html, Kongo on luonnonvaroiltaan maailman rikkaimpia, asukkaat maailman köyhimpien joukossa Luonnonvarat omistavat ulkokongolaiset yritykset, jotka ovat sotkeutuneet maan sisäpolitiikkaan rahoittamalla kapinallisryhmiä luoden vakavia sosiaalisia konflikteja, esimerkki metsäsektorin väärinkäytöksistä: http://www.greenpeace.org.uk/media/reports/carving-up-the-congo (b) Amazonasin mahongin hakkuut. Mahonki (Swietenia-suku) on ollut vuosisatoja arvostettua sisustus- ja kalustepuuta kauniin värinsä ja kestävyytensä vuoksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Puuta on hakattu niin paljon että osa lajeista on kriittisesti vaarantunut. Lisäksi hakkuut Etelä- Amerikassa ovat hävittäneet muuta metsäbiodiversiteettiä ja ajanut sademetsäintiaaneja kodeistaan: http://www.foe.co.uk/resource/reports/plunder_for_profit.pdf (c) Norsunluukauppa: Norsunluu oli erittäin haluttua kauppatavaraa Pohjoisessa, joko siirtomaaherrat itse metsästivät tai palkkasivat paikallisia tappamaan norsut puolestaan - Afrikan norsu meinattiin hävittää sukupuuttoon tämän vuoksi. Harva kuitenkaan tietää, että kauppa itseasiassa tällä hetkellä kasvussa: http://www.panda.org/?180702/illegal-ivory-trade-rising (2) Pohjoinen rahoittaa paikallisille asukkaille ja luonnolle tuhoisia projekteja. a) Indonesian Borneoon on suunniteltu öljypalmuplantaasia, joka halkaisisi Borneon biodiversiteetiltään maailman arvokkaimpiin kuuluvan saaren. Pinta-alaa tälle yhdelle viljelmälle mahdollisesti yli 3 miljoonaa hehtaaria, koko Suomen viljelypinta-ala on 2,2 milj. ha. Alueella elää useita alkuperäiskansoja, joiden toimeentulolle ei ole takeita hankkeen toteutuessa. Investoijina hankkeessa toimivat kiinalaiset ja intialaiset sijoittajat ja pankit. Kysyntä palmuöljylle on suurinta Euroopan Unionissa http://www.foe.co.uk/resource/reports/palm_oil_mega_project.pdf b) Suomalaisruotsalainen Stora Enso on sijoittanut eukalyptusviljelmiin Brasialiassa, mm Rio Grande de Sulin osavaltiossa yhdessä kumppaninsa Aracruzin kanssa. Teolliset eukalyptusplantaasit ovat herättäneet voimakasta vastustusta, koska ne eivät ole tarjonneet paikallisille ihmisille elinkeinoa, mutta ovat kuivattaneet alueiden pintavesiä. Lisäksi plantaasien tieltä on raivattu luonnontilaisia trooppisia metsiä. Mm. Maattomien liike Brasiliassa on vallannut viljelmiä takaisin ja poliisi on ajautunut väkivaltaisiin yhteydenottoihin valtaajien kanssa. Aiheesta mm. http://www.finnwatch.org/pdf/storaensonet.pdf. Aiheesta löytyy myös hyvä animaatio http://www.wrm.org.uy/videos/defend_life.html c) Puuplantaaseista löytyy animaatio: http://www.wrm.org.uy/videos/defend_life.html (3) Pohjoinen perii taloudellisia velkasaataviaan Etelän valtioilta pakottaen niitä hyödyntämään luonnonvarojaan liikaa saadakseen valuuttatuloja velkojen maksuun. a) Periaatteessa suoraa konkreettista esimerkkiä on vaikea antaa, mutta ajatus sisältyy maailman taloutta ohjaavien instituutioiden kuten Maailman pankin MP sekä Kansainvälisen valuuttarahaston
IMF ohjenuoriin, rakennesopeuttamisohjelmiin. - Työkaluna näissä on kansallisen omaisuuden yksityistäminen sekä vientiin kelpaavien luonnonvarojen tuottaminen palvelemaan maailmantalouden tarpeita. Nämä "nälkävyöt" vaikuttavat yli neljän miljardin ihmisen elämään kun yleensä ulkomainen pääoma ottaa haltuun tuotteliaimmat valtiontalouden sektorit yli 150 velkaantuneessa maassa --> seurauksena kiihtyvä luonnonvarojen hyödyntäminen ilman merkittäviä tuloksia: Tilastojen mukaan 20:n eniten IMF:n ja Maailmanpankin rakennesopeutuslainoja 1980- ja 1990-luvulla saaneen afrikkalaisen maan talous ei kasvanut lainkaan, tai kasvu oli negatiivista. - Aiheesta suomeksi mm. http://www.kepa.fi/palvelut/julkaisut/raportit/pdf/033_imf.pdf, http://maailma.net/frameset/146788 ja http://maailma.net/frameset/147086 (4) Pohjoinen käyttää ja hyödyntää jatkuvasti Etelän alihinnoiteltuja luonnonvaroja. http://www.ymparistojakehitys.fi/susopapers/ulvila_pasanen_transformations_paper_090508.pdf - Alihinnoitteluun vaikuttavat monet tekijät, joista suurimpina ovat teollisen Pohjoisen tuet omalle tuotannolle - esimerkiksi EU:ssa yli 35 % sen vuotuisesta budjetista menee maatalouden tukemiseen http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?nodeid=37769&contentlan=1&culture=fi-fi --> seurauksena on tuotteet, joiden hinta on keinotekoinen alhainen --> tämä vääristää maailmankauppaa - Tästä vääristymästä kärsivät eniten globaalin Etelän köyhät, jotka eivät saa toimeentulonsa edellytyksiä turvaavaa hintaa tuotteistaan. - Kustannuksia myös pienennetään polkemalla työntekijöiden oikeuksia, sekä ulkoistamalla tuotannon ympäristökustannukset pois tuotantoprosessista. - Voimakas tuki globaaleille kuljetusjärjestelmille on välttämätön ehto ylikulutuksen ylläpitämisessä, http://www.tammilehto.info/tammilehto_kuljetusten_kurjuus.pdf (5) Pohjoisen kulutuskeskeinen elämäntapa vaikuttaa Etelän olosuhteisiin myös ilmastonmuutoksen etenemisen myötä. (6) Kestävämmät luontosuhteet ja luontoa koskeva kulttuurinen tieto häviää Etelässä. Ekologisen velan ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan ainakin seuraavia keinoja: (1) Etelän köyhien maiden velat on mitätöitävä välittömästi, jotta ne eivät olisi pakotettuja luonnonvarojensa myymiseen. (2) Luonnonvarojen käyttöä on suunnattava kestäväksi ja paikallisten yhteisöjen ehdoilla tapahtuvaksi. (3) Luonnonvarojen käyttöä on demokratisoitava. (4) Vallitsevaa ajattelutapaa kehityksestä on muutettava. On korostettava luonnonvarojen kestävää käyttöä, luonnonvarojen liikakäyttö ei saa näyttäytyä automaattisesti positiivisena. (5) Aikaisemmat vahingolliset toimet on kompensoitava. Dia 2. Materiaalit on tuottanut Maan ystävät ry Globaalia ympäristökasvatusta- ekologinen velka jäsentämässä Pohjoisen ja Etelän tasa-arvoisempia suhteita -hankkeessa yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n, Uusi Tuuli ry:n, Emmaus Aurinkotehdas ry:n ja Luonto-Liitto ry:n kanssa. Hanke on saanut ulkoministeriön kehityskasvatushanke- tukea.
Dia 3. Teemat EKOLOGINEN VELKA Ympäristöoikeudenmukaisuus Ilmasto-oikeudenmukaisuus Kylässä kehitysmaissa - kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen 1. Ympäristöoikeudenmukaisuus tarkoittaa oikeutta hyvään elinympäristöön ja riittäviin elämisen perusedellytyksiin kuten ruokaan, puhtaaseen veteen, asumiseen ja energiaan. Tähän liittyy myös oikeus päättää omaan elinympäristöön liittyvistä asioista. 2. Ilmasto-oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävien toimien on oltava oikeudenmukaisia ja niiden avulla on turvattava myös maapallon köyhien ihmisryhmien elämän mahdollisuudet. 3. Kylässä kehitysmaassa Kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä, kehitys ja köyhyyden vähentäminen eivät ole sama asia. Kehitys taloudellisen kasvun ja modernisaation mielessä on aiheuttanut usein haitallisia seurauksia ihmisten elämälle ja ympäristölle globaalissa Etelässä. Hyvä, onnellinen ja ympäristön kannalta kestävä elämä ei tarkoita mahdollisimman korkeaa kulutuksen ja tuotannon tasoa. 4. Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen, miten ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa kulutustottumuksiimme? Kulutuksen vähentäminen Pohjoisessa on kaikkein tärkeintä globaalin oikeudenmukaisuuden ja ympäristönsuojelun kannalta. Kulutusta pitää pyrkiä suuntaamaan yhä enemmän esimerkiksi paikallisiin tuotteisiin, luomu- ja reilun kaupan tuotteisiin. Dia 4. Käsitteet Globaali Etelä Teollinen Pohjoinen Tällä tunnilla ei puhuta kehitysmaista ja teollisuusmaista, vaan globaalista Etelästä ja teollisesta Pohjoisesta. Globaali Etelä ja teollinen Pohjoinen ovat Etelän kansanliikkeiden ja kansalaisjärjestöjen käyttämiä käsitteitä. Käsitteet kuvaavat suurpiirteisesti maailman köyhimpiä ja rikkaimpia valtioita. Globaalissa Etelässä on toki rikkaita ihmisiä ja Pohjoisessa köyhiä ihmisiä. Globaalilla Etelällä tarkoitetaan Afrikan ja keski- ja Etelä-Amerikan valtioita ja suurinta osaa Aasian valtioista. Teollinen Pohjoinen taas tarkoittaa Pohjois-Amerikan ja Euroopan valtioita ja osaa Aasian valtioista. Suomi on siis osa teollista Pohjoista. Globaali Etelä ei ole yhtenäinen joukko maita: vrt. esim. Kiina - Brasilia - Angola; osa hyvin köyhiä, osa jo melko rikkaita. Osassa paljon teollisuutta, osassa ei. Osa hyvin maatalousvaltaisia. Sisäisesti hyvin jakautuneita: erittäin köyhiä ihmisiä, hyvin rikkaita ja siltä väliltä. Köyhillä erittäin vähän vaikutusvaltaa./ Köyhyys ja valta sukupuolittunutta; naisilla yleensä vähemmän varallisuutta
ja valtaa mutta paljon vastuuta./ Erot hyvinvoinnissa maiden ja mm. kaupunkien sisällä: rikkaat - köyhät Dia 5. EKOLOGINEN VELKA Nyt lähdemme pohtimaan ekologista velkaa. Seuraavaksi näytän teille muutamia kuvia ja luen muutamia väitteitä, jotka liittyvät ekologiseen velkaan. Mieti, mikä niissä voisi liittyä velkaan? Ja kuka on velkaa kenelle? Harjoitus 1: Väittämät arvojanaan 1. Ruokaa riittää kaikille maapallolla 2. Jokaisella kiinalaisella on oikeus omaan autoon 3. Kehitysmaiden asukkaat ovat onnettomampia kuin teollisuusmaiden 4. Paras tapa siirtää hyvinvointia kehitysmaihin on lahjoittaa rahaa 5. Voin vaikuttaa kehitysmaiden ihmisten elämään oppilaiden palattua paikoilleen huomioi, ettei ollut heppoa tietää oikeaa vastausta. -> Tunnin tarkoituksena on etsiä vastauksia näihin ja muihin kysymyksiin. Dia 6. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 27 televisiota. Jos Suomi olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 67 televisiota. Dia 7. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 8,5 autoa. Jos Suomi olisi sadan asukkaan kylä, autoja olisi 42. Dia 8. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 19 kännykkäliittymää. Jos Suomi olisi sadan asukkaan kylä, kännykkäliittymiä olisi 87. Dia 9. Yksi maailman kansalainen kuluttaa paperia 52 kiloa vuodessa. Suomalainen kuluttaa paperia 323 kiloa vuodessa. Dia 10. Hiilidioksidipäästöjä syntyy maailmassa 3,8 tonnia per ihminen. Suomessa hiilidioksidipäästöjä syntyy 10,3 tonnia per ihminen. Dia 11. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, 50 ihmistä omistaisi 1 % kaikesta maapallon varallisuudesta ja 10 rikkainta ihmistä hallitsisi 85 % kaikesta omaisuudesta. 40 ihmistä jakaisi 14 %.
Dia 12. Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, 20 ihmistä kuluttaisi 80% maapallon luonnonvaroista. Animaatio: Impossible hamster Tuoliharjoitus: 1. 10 oppilasta luokan eteen, joilla kaikilla oma tuoli, kysy: miten teidän mielestä nämä tuolit tulisi jakaa oikeudenmukaisesti? 2. lue dian teksti ja kerro, että nyt jaetaan tuolit samalla tavalla, kuin luonnonvarojen kulutus jakautuu maapallolla: 8 oppilasta jakavat 2 tuolia, kaksi oppilasta saavat 8 tuolia. 3. kerro oppilaille, että näin jakautuu luonnonvarojen kulutus maailmassa. Kaksi oppilasta, jotka saivat 8 tuolia kuuluvat teolliseen Pohjoiseen. Kysy: Onko tämä reilua? 4. oppilaat takaisin omille paikoilleen 5. näytä video ja kerro, että hamsterivideo kertoo jatkuvan kasvun ja kulutuksen mahdottomuudesta. Kulutus ja kasvu vaativat luonnonvaroja. Dia 13. Pohdintatehtävä Mitä ekologinen velka on? Mistä se syntyy? Kysy oppilailta, mitä ajatuksia kuvat, harjoite ja video herättivät? Kysy, mitä ekologinen velka näiden esimerkkien valossa voisi olla ja mistä sitä syntyy? Tämä voi olla pieni parikeskustelu ja lyhyt purku yhdessä. Dia 14. Ekologinen velka on - Ihmiskunnan ylikulutuksen aiheuttamaa velkaa maapallolle - Teollisen Pohjoisen velka globaalille Etelälle Ekologisella velalla on kaksi eri ulottuvuutta: (1) Ihmiskunnan ylikulutuksen aiheuttama velka maapallolle: ihmiskunta on velkaa muulle luonnolle ylikulutuksen johdosta. Otamme jatkuvasti velkaa luonnolta ja samalla seuraavilta sukupolvilta. Koko ihmiskunnan kulutuksesta puhuminen on kuitenkin harhaanjohtavaa, koska kulutus on jakautunut hyvin epätasaisesti. On täsmennettävä, ketkä kuluttavat liikaa ja ketkä elävät kestävästi. (Tässä yhteydessä voi mainita ylikulutuspäivän, joka vuonna 2011 oli 27.9. = seuraava kalvo) (2) Teollisen Pohjoisen velka globaalille Etelälle: Ekologisen velan synty voidaan nähdä pitkäaikaisen prosessin tuloksena, jossa globaali Etelä on tarjonnut ja tarjoaa edelleen teolliselle Pohjoiselle jatkuvasti muun muassa edullisia raaka-aineita, halpaa työvoimaa ja vaikeasti sijoitettavien jätteiden sijoituspaikkoja. Usein globaalin Etelän paikalliset ihmiset eivät hyödy taloudellisesti samanarvoisella tavalla tästä toiminnasta kuin teollisen Pohjoisen väestö.
Teollinen Pohjoinen on valtavasti velkaa globaalille Etelälle, mutta tätä velkaa ei tunnisteta tai tunnusteta juuri lainkaan. Etelän ihmisten elämän perusedellytyksiä (luonnonvarat, maat, metsät, vesistöt) käytetään teollisen Pohjoisen hyväksi alihintaan tai jopa ilman minkäänlaista korvausta. Teollista tuotantoa on viime vuosikymmeninä siirretty kiihtyvällä tahdilla Pohjoisesta Etelään halpojen raaka-aineiden ja työvoiman perään. Usein ympäristö- ja työlainsäädäntö eivät kuitenkaan turvaa ihmisten elinympäristöjä tai työoloja, ja kehityksen sijaan ihmisten elämä on kurjistunut teollistumisen ja palkkatyöhön ja rahatalouden piiriin joutumisen myötä. Paikoitellen ihmisiä myös pakotetaan pois asuinalueiltaan esimerkiksi erilaisten hankkeiden tieltä. (esim. kaivokset, viljelyplantaasit, padot) Monenlaiset muutkin ympäristötuhot ja ihmisoikeusrikkomukset ovat yleisiä globaalissa Etelässä. On tärkeää ymmärtää, millä tavalla meidän elämämme täällä hyvinvoivassa teollisessa Pohjoisessa on kytköksissä globaalin Etelän ihmisten elämään ja pyrkiä korjaamaan edellisten sukupolvien aloittamia epäoikeudenmukaisia toimintatapoja. Dia 15. Maailman ylikulutuspäivä http://www.footprintnetwork.org/en/index.php/gfn/page/earth_overshoot_day/ Taustatietoa: Maapallon luonnonvarat eivät uusiudu samaa vauhtia kuin niitä kulutetaan. Ihmiskunta käyttää nykyisin 50 % enemmän luonnonvaroja kuin 30 vuotta sitten. Joka vuosi kulutamme n. 40% enemmän kuin luonto pystyy uusiutumaan.tätä ihmiskunnan ylikulutuksen aiheuttamaa velkaa maapallolle kuvaamaan on kehitetty ylikulutuspäivä, joka kertoo sen päivän, jolloin kunakin vuonna kulutus ylittää luonnonvarojen uusiutumiskyvyn. Vuonna 2011 ekologisen velan päivä oli 27.9. Tuolloin olimme kuluttaneet maapallon uusiutumiskykyiset luonnonvarat tältä vuodelta. Loppuvuosi eletään velaksi. päivä aikaistuu joka vuosi. Ekologisesti kestävä kulutuksen taso on noin puolet nykyisestä koko maapallon tasolla. Dia 16. Jos jokainen maailman ihminen kuluttaisi yhtä paljon kuin suomalainen, tarvitsisimme kahden ja puolen maapallon luonnonvarat. Maapallokuvien piirtäminen taululle tiedämme, että koko maapallon tasolla kulutus on noin 1,5:n maapallon uusiutuvat luonnonvarat vuodessa. (piirrä 1 ja puoli maapalloa) tiedämme myös, että globaalin Etelän osuus näistä 1,5:stä maapallosta on 0,3 maapalloa (rajaa kolmasosa kokonaisesta maapallosta/vastaava osuus puolikkaasta pallosta) Tiedämme myös, että jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten me suomalaiset, tarvitsisimme 2,5:n maapallon uusiutuvat luonnonvarat vuodessa. (piirrä 2 ja puoli maapalloa tämän alle) Mitä, jos kaikki globaalin Etelän ihmiset alkaisivat kuluttaa yhtä paljon kuin me täällä? Kuinka monta maapalloa me silloin tarvitsisimme? Kulutus olisi nelinkertainen nykyiseen verrattuna. Eli tarvitsisimme noin 5,5:n maapallon luononvarat vuodessa! (piirrä 5,5 maapalloa)
Jos vielä otetaan huomioon väestön ennakoitu kasvu 10 miljardiin, nousisi kulutus kahdeksankertaiseksi. Tämä tarkoittaa reilua 11:n maapallon uusiutumiskykyisiä luonnonvaroja vuodessa. (piirrä 11 maapalloa) Kaikki voimme ymmärtää tämän kulutuksen mahdottomuuden. Kun kestävä kulutuksen taso on noin puolet nykyisestä (piirrä 70% maapallosta) ja teollisen Pohjoisen osuus lasketan siitä suhteessa väkilukuun, tulisi meidän osuudeksemme 14% (piirrä pieni siivu maapalloon). Tämä on kymmenesosa siitä, mitä kulutamme nykyisin. Loput luonnonvaroista kuuluisi oikeudenmukaisuuden nimissä globaalille Etelälle. Dia 17. Ekologisen velan muodostuminen Ekologinen velka muodostuu 1. Siirtomaavallan aikana haltuunotetuista luonnonvaroista, joita ei ole koskaan korvattu. 2. Alihinnoiteltujen luonnonvarojen käytöstä ja hyödyntämisestä Pohjoisen elämäntavan ylläpitämiseksi. 3. Luonnon ja elinympäristöjen tuhoamisesta. 1. Siirtomaavallan aikana haltuunotetuista luonnonvaroista, joita ei ole koskaan korvattu. Tämä liittyy kolonialismin historiaan. Nykyinen tilanne on osa pitkää historiallista jatkumoa. 2. Alihinnoiteltujen luonnonvarojen käytöstä ja hyödyntämisestä Pohjoisen elämäntavan ylläpitämiseksi. Pohjoinen käyttää Etelän luonnonvaroja, joista maksetaan liian alhainen hinta. 3. Luonnon ja elinympäristöjen tuhoamisesta. Luonnonvarojen hyödyntäminen, tavaroiden ja energian tuottaminen aiheuttavat luonnolle ja elinympäristöille vahinkoa. Dia 18. Ekologinen velka muodostuu... 4. Paikallisille asukkaille ja luonnolle tuhoisten hankkeiden rahoittamisesta. 5. Köyhimpien maiden velkakierteestä, josta eroon päästäkseen heidän tulee käyttää luonnonvarojaan. 6. Luontosuhteiden ja luontoa koskevan kulttuurisen tiedon hävittämisestä. 4. Paikallisille asukkaille ja luonnolle tuhoisten hankkeiden rahoittamisesta. Pohjoinen rahoittaa omiin tarkoituksiinsa erilaisia hankkeita, jotka aiheuttavat tuhoa Etelässä. Esimerkiksi Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoittamia hankkeita on vastustettu ympäri maailmaa. 5. Köyhimpien maiden velkakierteestä, josta eroon päästäkseen heidän tulee käyttää luonnonvarojaan. Monet Etelän maat joutuivat velkakierteeseen 1900-luvun loppupuolella ja tätä velkarahaa ei yleensä käytetty esimerkiksi köyhimpien ihmisten aseman parantamiseen. Monet maat maksavat velkoja enemmän takaisin kuin saavat kehitysapua. 6. Luontosuhteiden ja luontoa koskevan kulttuurisen tiedon hävittämisestä. Esimerkiksi paikallisyhteisöjen hajotessa katoaa paljon tärkeää tietoa paikallisista luonnonoloista ja mahdollisesti kestävistä luonnon hyödyntämisen tavoista.