Teema: Ilmasto-oikeudenmukaisuus
|
|
- Tuula Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teema: Ilmasto-oikeudenmukaisuus Tärkeitä kysymyksiä teeman kannalta: Ketkä aiheuttavat ilmastonmuutoksen? Ketkä kärsivät ilmastonmuutoksesta? Ovatko ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävät toimet oikeudenmukaisia? Maapallon eri alueet tuottavat eri määriä hiilidioksidia ja muita ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä. Yleisesti voidaan sanoa teollisen Pohjoisen osuuden ilmastonmuutosta edistävistä toimista olevan moninverroin globaalia Etelää suurempi. Lisäksi eri maiden hiilijalanjäljet ovat vääristyneitä. Esimerkiksi Kiina tuottaa valtavasti tavaraa mm. Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoille, mutta hiilijalanjälki on Kiinan, koska tehtaat sijaitsevat siellä. Tällöin Kiinan hiilijalanjälki on sen väestön kulutustasoa paljon korkeampi ja samalla esimerkiksi Suomen väestön todellinen hiilijalanjälki on suurempi kuin tilastoissa näyttää. Ongelmia ei aiheuta pelkästään ilmastonmuutos vaan myös sitä estämään tarkoitetut menetelmät. Esimerkiksi biopolttoaineiden tuotanto aiheuttaa ruoka- ja vesipulaa ja ydinvoima ympäristöongelmia. Myös päästökauppa ja siihen olennaisesti liittyvät kompensaatiomenetelmät ovat saaneet osakseen ankaraa kritiikkiä. Mekanismit eivät ainoastaan kannusta teollisuutta kikkailuun todellisen päästöjen vähentämisen sijasta, vaan aiheuttavat myös ekologisia ja sosiaalisia katastrofeja. Esimerkiksi puhtaan kehityksen mekanismilla, Clean Development Mecanisms CDM, tuetut hankkeet, kuten jättimäiset padot ja tuulipuistot, ovat ajaneet kokonaisia yhteisöjä asuinalueiltaan köyhissä maissa. Kasvavan teollisuuden alta häädettävät ihmisryhmät ovat usein juuri niitä, jotka ovat kestävällä elämäntavallaan suojelleet elinympäristöään. Päästökompensaatiot luovat harhaanjohtavia tilastokaavioita, ja päästöintensiivinen teollisuus siirtyy vain ilmastopolitiikaltaan suotuisempiin maihin. Etelän näkökulmasta kamppailevat liikkeet vastustavat myös jyrkästi Cancúnissa hyväksyttyä REDD+ mekanismia. REDD eli Reducing Emissions from Deforestation and Forest Degradation on suunniteltu metsien hakkuun ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen markkinamekanismeilla. REDD+ huomioi metsien suojelun, kestävän metsänhoidon ja metsien hiilivarannon. Mekanismin tarkoitus on vähentää metsäkatoa, mutta sen ongelmana on, ettei se puutu ongelman syihin eikä toimintatapojen vaikutuksiin ihmisten elinympäristöissä. Metsiensuojeluohjelmat uhkaavat maailman viimeisiäkin metsäkansoja ja muita Etelän yhteisöjä, jotka ovat vuosisatoja hyödyntäneet lähimetsiensä antimia kestävästi. Todellista metsätuhoa aiheuttavan suurteollisuuden, kuten sellu- ja paperiteollisuuden toimintaan ei puututa. Mekanismissa ei eroteta luonnollista metsää plantaaseista, mikä tarkoittaa sitä että yritykset voisivat jopa saada päästöjään anteeksi ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömien puuviljelmiensä perusteella. Ilmasto-oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävien toimien on oltava oikeudenmukaisia ja niiden avulla on turvattava myös maapallon köyhien ihmisryhmien elämän mahdollisuudet. Globaalin Etelän väestöstä huomattavan suuri osa kärsii jo nyt ilmastonmuutoksesta eri tavoin hyvinkin vakavasti. Globaalin ilmastonmuutoksen seuraukset voivat tuhota paikallisella tasolla merkittävästi elämän edellytyksiä: äärimmäiset sääilmiöt kuten myrskyt voivat tuhota esimerkiksi taloja, tieverkkoa ja muuta infrastruktuuria. Kuivuus ja tulvat voivat tuhota esimerkiksi peltoja ja kokonaisia satoja. Rikkaat ja
2 vaikutusvaltaiset ihmiset kärsivät ilmastonmuutoksesta vähemmän ja eri tavoin kuin köyhät ihmiset, joiden elämä voi olla konkreettisesti uhattuna ilmastonmuutoksen seurauksena. Globaalin Etelän asema kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on hankala. Etelän väestöstä suuri osa kärsii ilmastonmuutoksen seurauksista, mutta Etelän eliitit hyötyvät kansainvälisistä taloudellisista ja poliittisista rakenteista, jotka edistävät ilmastonmuutosta. Etelän köyhien ja eliittien edut ovat siis tässäkin asiassa vastakkaisia. Etelän eliiteillä ei olekaan riittävää tahtoa toimia köyhien ja ympäristön parhaaksi, eikä teollinen Pohjoinen ole valmis tinkimään omista eduistaan edistämällä tarvittavia muutoksia. Huolimatta siitä, onnistutaanko ilmastonmuutosta hidastamaan, on sen aiheuttamiin seurauksiin varauduttava maailmanlaajuisesti.tämä tarkoittaa osin erilaisia asioita maapallon eri alueilla. Varautumisen mahdollisuuksia voidaan pyrkiä tietoisesti parantamaan, mikä olisi ehdottomasti paras ratkaisu. Tarvitaan tietoa siitä, miten toimia muuttuneissa olosuhteissa. Esimerkkinä tästä on maanviljely: pitää osata viljellä oikeita lajeja oikeilla alueilla ja paikoilla. Tämä voi olla vaikeaa, koska esimerkiksi paljon menneiden sukupolvien tietoa on kadonnut rahakasvien viljelyn ja menetettyjen viljelymaiden myötä. Kööpenhaminan ilmastokokouksen yhteydessä vuonna 2009 järjestettiin viralliselle ilmastosopimuksesta päättävälle, YK:n johtamalle kokoukselle vaihtoehtoinen tapahtuma nimeltä Klimaforum09. Tapahtuma kokosi yhteen muun muassa Etelän kansanliikkeitä ja eri puolilla maailmaa toimivia sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ympäristö-asioita ajavia järjestöjä sekä ruohonjuuritason toimijoita keskustelemaan ilmastopolitiikasta, jonka tavoitteet perustuvat ilmastooikeudenmukaisuuden toteutumiseen. Klimaforumin johtopäätös oli, että lmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen kestävästi edellyttää muutoksia taloudellisissa ja poliittisissa järjestelmissä eri tasoilla, globaalilta paikalliselle tasolle. Foorumin julistuksen nimi olikin Järjestelmänmuutos, ei ilmastonmuutosta!. Iskulause kuvaa osuvalla tavalla virallisten neuvottelujen tulosta sekä kokoukseen kohdistuneita odotuksia; johtopäätös on, että poliittisten päätösten tekijöiltä ei voida vallitsevassa tilanteessa odottaa toimia ongelman ratkaisemiseksi Etelän kansalaisyhteiskunnan asemaa kunnioittavalla tavalla. Ilmastonmuutoskeskustelun ja -politiikan painopistettä on muutettava voimakkaasti ilmastooikeudenmukaisuuden suuntaan. Etelän kansanliikkeitä ja muita ruohonjuuritason toimijoita on tuettava ja ymmärrettävä ilmastonmuutoksen olevan osa laajempaa ongelmakenttää. Ilmastonmuutoksen hidastamista ei voida laskea teknologisen kehityksen kaikkivoipaisuuden varaan, vaan huomio on kiinnitettävä taloudellisiin ja poliittisiin rakenteisiin, muutoksiin tuotannossa ja kulutuksessa sekä Etelän ja Pohjoisen välisten materiaalivirtojen suuruuteen. Dia 1. Ilmasto-oikeudenmukaisuus Kuva Klimaforum- ilmastokokouksen vaihtoehtotapahtumasta vuodelta 2009 Kysy oppilailta: Miten kuva liittyy ilmasto-oikeudenmukaisuuteen? (kuva on Kööpenhaminan ilmastokokouksen vaihtoehtotapahtumasta kansojen ilmastokokouksesta )
3 Ketkä puuttuvat kuvasta? (kuvassa on vain länsimaisia ihmisiä, jotka edustavat teollista Pohjoista. Vaikka kuva on vaihtoehtotapahtumasta puhujana on mies. ) Ketkä voivat osallistua tämänkaltaisiin tapahtumiin? Miksi vaihtoehtotapahtumia järjestetään virallisten kokousten yhteyteen? Ketkä voivat vaikuttaa ilmasto-oikeuden mukaisuuden toteutumiseen? Mitä teillä tulee mieleen ilmasto-oikeudenmukaisuudesta? Entä ilmasto-epäoikeudenmukaisuudesta? Dia 2. Hiilidioksidipäästöt/henkilö maailmassa 1. Luxemburg, 2.USA, 3. Singapore, 4. Australia, 5. Kanada, 6. Belgia, 7. Hong Kong, 8. Islanti, 9. Suomi, 10. Hollanti Teollinen Pohjoinen tuottaa suurimman osan hiilidioksidipäästöistä. Osa Pohjoisen hiilidioksidipäästöistä syntyy globaalissa Etelässä,kun esim. kiinalaisessa tehtaassa tehdään kännyköitä, jotka me ostamme. Hiilidioksidipäästöt tilastoidaan Kiinan päästöiksi, mutta kännykät tuodaan meille. Oikeudenmukaisuuden nimissä päästöt tulisi jakaa tasan. Teollisen Pohjoisen päästöjä tulisi vähentää suhteessa paljon enemmän kuin globaalissa Etelässä. Tavoitteena on kaikille samat päästöt kestävästi. tämä tarkoittaa teolliselle Pohjoiselle - 40% päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä ja 95% vuoden tasosta vuoteen 2050 mennessä. Dia 3. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia globaalissa etelässä. Kuivuus Tulvat Myrskyt tiet ja talot voivat tuhoutua sadot voivat tuhoutua ruokakriisi, vesikriisi tartuntataudit leviävät nopemmin ja tehokkaammin ihmisiä kuolee / joutuu lähtemään pois kotiseuduiltaan = ilmastopakolaisuus Ilmastonmuutoksesta kärsivät pohjoista enemmäin globaalin Etelän ihmiset. (lue kalvo) Ilmastonmuutoksen aiheuttamat tulvat ja myrskyt tuhoavat teitä, asumuksia ja satoja. Lisääntyvä kuivuus aiheuttaa vesipulaa ja voi johtaa ruokakriisiin ja vesikriisiin Ilmastonmuutos kasvattaa tartuntatautien kuten malarian, denguekuumeen, keltakuumeen ja hantaviruksen esiintymisaluetta, kun tulvat ja lämpimämpi ilmasto tarjoavat suotuisat olot, esim. Malariasääskille. Dia. 4. Ilmastoepäoikeudenmukaisuutta Kansainvälisissä sopimuksissa ei kuulla Etelän ääntä. Päästövähennykset riittämättömiä. Päästövähennysten nimissä harjoitetaan globaalissa Etelässä monenlaista haitallista toimintaa. Ilmastonmuutosta käsittelevissä kansainvälisissä sopimuksissa ei huomioida monia Globaalin Etelän ihmisryhmiä, päätökset tehdään Teollisen Pohjoisen ehdoilla.
4 Ilmastokokouksissa monet väestöryhmät, joita ilmastonmuutos eniten koskettaa eivät ole edustettuina. Luvattujen päästövähennysten ja tieteen osoittamien päästövähennystarpeiden välillä on epäsuhta, josta teollisen Pohjoisen maat eivät piittaa. huom! Seuraavassa kalvossa esimerkkejä haitallisesta toiminnasta Dia 5. Ongelmia ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarkoitetuista toimista globaalissa Etelässä. Biopolttoainetuotanto ruokakriisi, vesikriisi Padot, tuulivoima-puistot ihmisten asuinympäristöt ja elinkeinot tuhoutuvat (esim. kalastus, maanviljelys) Lisäydinvoima uraanikaivosten ongelmat Päästökauppa epäreilua, lisäksi kannustaa teollisuutta kikkailuun todellisen päästöjen vähentämisen sijasta Keinot, joilla ilmastonmuutosta on pyritty torjumaan ovat riittämättömiä ja aiheuttavat myös ongelmia globaalissa Etelässä: BIOPOLTTOAINEET - Biopolttoainetuotannon alta kaadetaan sademetsiä esim. Indonesian palmuöljy. Enää 3% alkuperäisestä sademetsästä on jäljellä. - Metsäkato, lannoitteet, torjunta-aineet, jätteet,metsäpalot, eroosio, biodiversiteetin häviäminen. - Alkuperäiskansojen asuinpaikkojen siirtäminen tai elinympäristöjen tuhoaminen hävittävät perinteiset elinkeinomahdollisuudet. - Peltoja käytetään biopolttoaineen tuotantoon esim. maissi, sokeriruoko (esim. Brasilia, Kenia) Kun peltoviljelyala ruuan tuotantoa varten pienenee ruuan hinta nousee maailmanlaajuisesti ja aiheuttaa ruokakriisin. Nyt arvioidaan, että biopolttainetuotanto on vaarantanut jo 100 miljoonan ihmisen elämän ja ajanut 30 miljoonaa ihmistä nälänhätään. - Nyt arvoidaan, että biopolttoainetuotanto aiheuttaa yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin öljy (kun se käytetään Euroopassa) PADOT JA TUULIVOIMAPUISTOT - Tarkoituksena tuottaa hiiletöntä energiaa, mutta ovat ajaneet kokonaisia yhteisöjä asuinalueiltaan köyhissä maissa. Kasvavan teollisuuden alta häädettävät ihmisryhmät ovat usein juuri niitä, jotka ovat kestävällä elämäntavallaan suojelleet elinympäristöään. - Nämä hankkeet saavat taloudellista tukea pohjoisen teollisuusmailta. YDINVOIMA - Ydinvoiman tuotantoketju uraanikaivoksista loppusijoitukseen, on riippuvainen fossiilisista polttoaineista. - Uraanikaivokset aiheuttavat mittavia ympäristöongelmia globaalissa Etelässä. Uraaninlouhinnassa syntyy valtava määrä radioaktiivista jätettä, jota on hankala eristää muusta ympäristöstä ja joka usein saastuttaa lähialueiden vesistöjä. Uraanin
5 hajoamistuotteiden (kuten radonkaasun) aiheuttamat terveyshaitat. (esim. Aikuisten ja lasten syövät ja sikiöaikaiset epämuodostumat lisääntyvät) PÄÄSTÖKAUPPA - Myös päästökauppa ja siihen olennaisesti liittyvät kompensaatiomenetelmät ovat saaneet osakseen ankaraa kritiikkiä. - Mekanismit eivät ainoastaan kannusta teollisuutta kikkailuun todellisen päästöjen vähentämisen sijasta, vaan aiheuttavat myös ekologisia ja sosiaalisia katastrofeja. Päästökompensaatiot luovat harhaanjohtavia tilastokaavioita ja päästöintensiivinen teollisuus siirtyy vain ilmastopolitiikaltaan suotuisempiin maihin. METSIENSUOJELUOHJELMATKIN VOIVAT AIHEUTTAA ONGELMIA GLOBAALISSA ETELÄSSÄ - Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarkoitetut metsiensuojeluohjelmat uhkaavat maailman viimeisiäkin metsäkansoja ja muita Etelän yhteisöjä, jotka ovat vuosisatoja hyödyntäneet lähimetsiensä antimia kestävästi. Ihmisiä saatetaan siirtää pois ikiaikaisilta asuinpaikoiltaan metsiensuojelun nimissä. - Todellista metsätuhoa aiheuttavan suurteollisuuden, kuten sellu- ja paperiteollisuuden toimintaan ei puututa. - Ohjelmissa välttämättä ei eroteta luonnollista metsää plantaaseista, mikä tarkoittaa sitä että yritykset voisivat jopa saada päästöjään anteeksi ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömien puuviljelmiensä perusteella. (esim. Indonesian palmuöljyviljemät voitaisiin lukea uudelleenmetsittämiseksi!) Dia 6.. kuva: Cochabamba kansojen ilmasto-kokous FOEI, Taustateksti: Kuvassa Cochabamba People's Climate Summit, 2010 Maailman kansojen konferenssissa ilmastonmuutoksen ja Äiti Maan oikeuksien puolesta Bolivian Cochabambassa 2010 valmisteltiin Kansojen ilmastosopimus. Eri kansojen edustajat vaativat, että etelän kansanliikkeiden ääntä kuultaisiin YK:n ilmastoneuvotteluissa. Bolivia ja muut ALBA-maat (Bolivarian Alliance for the Americas) haluavat torjua teollisen Pohjoisen esittämiä päästökauppamekanismeja, jotka toteutuessaan polkisivat yhteisöjen oikeuksia. (padot, tuulivoimapuistot, metsiensuojelu) (lähde: Ryhmätyö: (kesto yhteensä noin 10 min) Pohtikaa ryhmässä viiden vaatimuksen lista, jonka arvelette näiden osallistujien laatineen Äiti Maan oikeuksien puolesta. Pyydä oppilaita kirjoittamaan vaatimukset post it- lapuille ja tuomaan ne taululle. Purku: Järjestä post it - laput eri teemojen mukaan. Pyri nimeämään synteesinomaiset vaatimukset oppilaiden työn pohjalta ja tee niistä yhteinen lista taululle! Voitte myös kirjoittaa listan suurelle pahville ja kuvittaa sen, ja ripustaa sen luokan seinälle. Dia 7. Ilmastonmuutoksen torjunnassa huomioitava globaalin Etelän näkökulma.
6 Taloudelliset ja poliittiset rakenteet Tuotannon ja kulutuksen vähentäminen Pohjoisessa riittävän nopeasti Etelän ja Pohjoisen välisten kuljetusten vähentäminen Etelän köyhien on voitava parantaa elinolojaan Ilmastonmuutoksen torjunta ei saa muodostua uudeksi hyväksikäytön ja hallinnan keinoksi Ilmastonmuutoksen torjunnassa on huomioitava globaalin Etelän näkökulma: 1. Taloudellisia ja poliittisia rakenteita on muutettava oikeudenmukaisemmiksi globaalille Etelälle. 2. Kulutusta on vähennettävä Pohjoisessa tarpeeksi nopeasti ja tavaroiden kuljettamista maailman laidalta toiselle on vähennettävä, koska tämä lisää hilidioksidikuormaa. 3. Globaalia Etelää on tuettava, jotta he voisivat vähentää köyhyyttä sellaisilla keinoilla, jotka eivät kasvata hiilidioksidipäästöjä. Ilmastonmuutoksen nimissä toteutettavat hankkeet, jotka haittaavat kestävää elämäntapaa elävien ihmisten elämää, on lopetettava.
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotHallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti
Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen
LisätiedotIlmastosodat. Antero Honkasalo
Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt
LisätiedotMetsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä
LisätiedotILMASTONMUUTOS. Taso 1. Vastuullinen kuluttaminen. Tehtävien lisätiedot opettajalle. Vinkki!
ILMASTONMUUTOS Taso 1 Vastuullinen kuluttaminen Tuokaa jokainen kotoa yksi tarpeettomaksi käynyt tavara. Pohtikaa ryhmissä, miksi tuote on alun perin ostettu. Entä miksi se on tehty ja missä se on valmistettu?
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotTässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä
Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän
LisätiedotMaailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011
Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän
LisätiedotIlmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotKasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila
LisätiedotBingo maailman kaupasta
Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille
LisätiedotMitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle
Liisa Rohweder, Pääsihteeri, WWF Suomi 14.1.2010 Puhe Helsingin yliopiston alumnijuhlissa 14.1.2010 / Helsingin yliopisto Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Ilmastonmuutos
LisätiedotGlobaali kiertotalous ja kestävä kehitys
Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotKiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius
Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet Green Key -teemailtapäivä 24.10.2017 Toiminnanjohtaja Leo Stranius Leo Stranius, HM Luonto-Liiton / Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Ympäristöasiantuntija
LisätiedotKAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?
KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO? 28.8.2019 Dos. Mari Pantsar Johtaja, Sitra 1,5 C polku? Nykypäästöillä hiilibudjetti kuluu 10 vuodessa 42 GtCO2 Nykyiset vuosittaiset päästöt Jäljellä
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotMitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
LisätiedotKaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto
Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotSuomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007
Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin
LisätiedotMatkailun ympäristövaikutukset
Matkailun ympäristövaikutukset Onko tulevaisuudessa vielä ympäristöä, johon matkustaa ja jossa elää? Heikki Korpela Tehty Turun yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöviikon
LisätiedotIlmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?
Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä
LisätiedotKansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Sirkka Haunia, pääneuvottelija, Ympäristöministeriö Low Carbon Finland 2050, Finlandia-talo 12.11.2012 Durbanin päätökset, joulukuu 2011 Durbanin
LisätiedotSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030
LisätiedotPuutarhakalusteita tropiikista?
Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset
LisätiedotSuomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden
Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen
LisätiedotMaaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä
Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja
LisätiedotPariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen
Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen
LisätiedotKestävä globaali talous
Kestävä globaali talous Johtaminen 2020 Next Best Practices seminaari Keski-Suomen kauppakamari 10.5.2012 Tuula Pohjola Crnet Oy 11.5.2012 Copyright Crnet Oy 1 Eettistä tehokkuutta Tuula Pohjola TkT Erityisala
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotPariisin ilmastosopimus
Pariisin ilmastosopimus Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Ympäristövaliokunta 18.10.2016 Outi Honkatukia,
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotTerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä
TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka
LisätiedotIlmastonmuutosta hillitsemässä
Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ekotukihenkilöiden tapaaminen 9.11.2011 Pääsihteeri Leo Stranius 1 Leo Stranius, HM Luonto-Liiton pääsihteeri Ympäristöasiantuntija Kansalaistoiminnan tutkija Lue lisää:
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotKomission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen
Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen
LisätiedotTuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin
Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset
LisätiedotPROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT
PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT www.helsinki.fi/yliopisto TYÖPAJAN RUNKO 1. TAVOITTEET 2. JOHDANTO i. Ongelmalähtöinen työskentely ii. Suurimmat ympäristöhaasteet iii. SSI:n luonne
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotYdinvoima ja ilmastonmuutos
Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö
LisätiedotRuokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä
Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä Hyvää Suomesta 25 vuotta 23.11.2018 26.11.2018 Maailman ruuantuotanto kcal/asukas 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1 1964/66 1974/76 1984/86 1997/98
LisätiedotEK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä
EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotMaailman metsät paljon vartijana
Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotMaa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen
Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain
LisätiedotKööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä
Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä 3.9.2009 Esityksen sisältö! Ilmastoneuvottelut ja odotukset Kööpenhaminan kokouksen suhteen " linkit
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotPuhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.
Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten
LisätiedotAjankohtaista ilmastopolitiikasta
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotVAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset
VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille
LisätiedotLataa Vesi - Julian Caldecott. Lataa
Lataa Vesi - Julian Caldecott Lataa Kirjailija: Julian Caldecott ISBN: 9789525557336 Sivumäärä: 242 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.67 Mb Kaikki tunnetut elämän muodot ovat riippuvaisia vedestä. Vesi
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert
LisätiedotKehitysmaaryhmän dynamiikka ilmastoneuvotteluissa. Antto Vihma Ulkopoliittinen instituutti
Kehitysmaaryhmän dynamiikka ilmastoneuvotteluissa Antto Vihma Ulkopoliittinen instituutti Neuvotteluhistoriaa 1972 Tukholma [UNCHE] 1992 Rio de Janeiro [UNCED] 2002 Johannesburg [WSSD] 2009 Kööpenhamina
LisätiedotTeollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä
Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotTulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali
LisätiedotEnergia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi
Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Jari Viinanen
Hiilineutraali Helsinki 2035 Jari Viinanen Sisältö Helsingin ilmastotavoitteet Hiilineutraali Helsinki 2035 toimenpideohjelman lähtökohdat ja rajaukset Helsingin päästöt ja niiden kehitys Toimenpideohjelman
LisätiedotVTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka
VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu
LisätiedotKehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Luonnos, versio 0.2 EI LEVITYKSEEN - 16.3.2010 Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa
Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Lähtökohtana ilmasto-oikeudenmukaisuus ry pyrkii vaikuttamaan ilmastopolitiikkaan, jotta siinä kunnioitetaan maailman köyhimpien ihmisten oikeuksia. Ilmastonmuutos
LisätiedotRakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset
Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Rakentamisen käsitteet ja materiaalit kurssi Luento 1 10.10.2017 Esa Partanen esa.partanen@xamk.fi p. 044 7028 437 SCE - Sustainable Construction
LisätiedotWASA OTTAA VASTUUTA PLANEETASTA
WASA OTTAA VASTUUTA PLANEETASTA WASAN SITOUMUS MEIDÄN BRÄNDIMME ON 100% CO 2 KOMPENSOITU 1 Me uskomme, että ottamalla vastuuta planeetasta hiilijalanjälkeä vähentämällä ja kompensoimalla CO 2 -päästöjä
LisätiedotKauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm
Kauppasodan uhka Hämeen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2018 Näyttää uhkaavalta Trumpilla yksi hyvä argumentti suhteessa Kiinaan: Immateriaalioikeudet Muuten heikot perustelut: Kauppaa ei pidä tarkastella
LisätiedotMihin Reilua kauppaa tarvitaan?
Reilu kauppa ry 2017 Mihin Reilua kauppaa tarvitaan? Maailmassa on noin 800 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät nälästä. Osa heistä on pienviljelijöitä, jotka viljelevät ruokaa muille. He saattavat joutua
LisätiedotMATKARAPORTTI. European Green Week 2005 1.5.-3.6.2005 Bryssel, Belgia
MATKARAPORTTI European Green Week 2005 1.5.-3.6.2005 Bryssel, Belgia Ympäristöosaston monisteita 72 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto Marja Kokko Johanna Laakso Lähdeviite
LisätiedotSuomen metsäsektori ja ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos - mahdollisuus vai uhka maataloudelle ja metsille Königstedt 21.5.2008 Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos Risto Seppälä Esityksen sisältö Metsäalan globaalit muutosajurit Suomen metsäsektorin
LisätiedotMitä teollinen biotekniikka oikein on?
1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen
LisätiedotIlmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat
Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus
LisätiedotKESTÄVÄ KULUTUS - mitä, miksi, miten?
KESTÄVÄ KULUTUS - mitä, miksi, miten? Senja Laakso Tutkijatohtori, Kuluttajatutkimuskeskus / Helsingin yliopisto senja.laakso@helsinki.fi, @SenjaLaakso Senja Laakso 28.11.2018 1 KULUTUS Senja Laakso 28.11.2018
LisätiedotTurvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström
Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotSustainable intensification in agriculture
Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet
LisätiedotMaatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:
Maatalouden muodot = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: 1. Intensiivinen maatalous: Suuriin hehtaarisatoihin yltävä voimaperäinen maatalous. Tyypillistä
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotSuomen Metsäsäätiö Kansalaiskysely. Pohjoisranta Burson-Marsteller 08/2018
Suomen Metsäsäätiö Kansalaiskysely Pohjoisranta Burson-Marsteller 0/0 Kyselyn taustat / Kansalaiskysely toteutettiin Bilendi Oy:n verkkopaneelissa kesäkuussa 0. Kansalaiskyselyyn vastasi 000 suomalaista
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotTARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.8.2010 PE445.921v01-00 TARKISTUKSET 1-19 kehitysyhteistyövaliokunta (PE445.921v01-00) Euroopan parlamentin Cancunin ilmastonmuutoskonferenssia
LisätiedotSkanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!
Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette
LisätiedotIlmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK
Ilmastonmuutos ja kehitysmaat Simon de Trey-White / WWF-UK Lämpenevä ilmasto Maa ja sitä ympäröivä ilmakehä pystyvät pidättämään auringosta tulevaa lämpöä. Ilmakehän kykyä sitoa lämpöä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi,
LisätiedotVisiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet
Tulevaisuusvaliokunnan avoin kokous 6.2. 2019 Eduskunnan auditorio Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian
Lisätiedot