Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014
Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö INSEAD Global Innovation Index 2013 Inhimillinen pääoma ja tutkimus World Economic Forum 2012-2013 Korkeakoulutus WEF and INSEAD Valmius hyödyntää ICT:tä 2013 Innovation Union Scoreboard 2013 Inhimilliset voimavarat Yritysten toimintaedellytykset Forbes 2014 1. Suomi 1. Suomi 1. Suomi 1. Ruotsi 1. Irlanti 2. Korea 2. Singapore 2. Singapore 2. Suomi 2. Uusi Seelanti 3. Singapore 3. Sveitsi 3. Ruotsi 3. Irlanti 3. Hong Kong 4. Ruotsi 4. Belgia 4. Alankomaat 4. UK 4. Tanska 5. Islanti 5. Saksa 5. Norja 5. Slovakia 5. Ruotsi 6. Yhdysvallat 6. Alankomaat 6. Sveitsi 6. Slovenia 6. Suomi 7. Tanska 7. Ruotsi 7. UK 7. Ranska 7. Singapore 8. Israel 8. Yhdysvallat 8. Tanska 8. Alankomaat 8. Kanada 9. Irlanti 9. Taiwan 9. Yhdysvallat 9. Liettua 9. Norja 10. Itävalta 10. Uusi Seelanti 10. Taiwan 10. Belgia 10. Alankomaat 2
Rakenteellinen kilpailukyky on hyvä mutta halkeamia tieto- ja osaamisperustassa ja sen hyödyntämisessä Perinteiset vahvuudet T&K -panostukset Tutkijat/työvoima Korkealaatuinen perusopetus Tieteelliset julkaisut ja patentit/väestö tai BKT Toimiva julkinen hallinto Erikoistuminen tietointensiivisille kasvualoille Laaja aikuis- ja täydennyskoulutuksen tarjonta Kehityksen suunta Julkiset ja yksityiset t&k -investoinnit vähenevät Tutkijoiden koulutustaso nousee, tutkintojen määrän kasvu pysähtyy, tohtorit eivät työllisty yrityssektorille Nuorten osaamistaso laskussa (PISA, PIAAC) Ero kärkimaihin ennallaan tai kasvaa, vähän huippujulkaisuja, patentointi laskusuunnassa Isoja uudistuksia meneillään Raju pudotus, ICT-klusterin kriisi Kaikilla koulutustasoilla puutteita osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä (PIAAC) 3
Korkean teknologian vienti teollisuusaloittain 4
Valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi 5.9.2014
Tavoite: Tutkittu tieto avuksi päätöksentekoon Toimintamalli: laadukkaammat ja vaikuttavammat päätökset Tietopohjan yhteisyys, laajentaminen ja läpinäkyvyys Nopeampi reagointi yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin Toimenpiteissä vastuuministeriöt: laki- ja budjettimuutosten valmistelu Kolme toimenpiteiden kokonaisuutta 1. rakenteet: suuremmat kokonaisuudet, sopimuspohjaisuus, profiilit 2. rahoitus: tutkimuslaitoksien valtionrahoituksen leikkaukset, strategisen tutkimusrahoituksen väline, VNK:n selvitys- ja tutkimusrahoitus 3. ohjaus: hallinnonalakohtainen, hallinnonalojen välillä samansuuntaisuus
1. Rakenteelliset ratkaisut 2015 Tutkimuslaitosten yhdistämiset Luonnonvarakeskus: MTT, Metla, RKTL (MMM) Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskus: Geodeettinen laitos, osia Maanmittauslaitoksesta ja MMMstä (MMM) Moniteknologinen tutkimus- ja kehittämiskeskus valtion erityistehtäväyhtiöksi: VTT ja Mikes (TEM) Tutkimuslaitosverkostojen kehittäminen LYNET: Luonnonvarakeskus, Evira, Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskus, SYKE, IL, GTK sekä Moniteknologinen tutkimus- ja kehittämiskeskus (MMM, YM) SOTERKO: THL, TTL, STUK, KELAn tutkimusyksikkö, SYKE, IL, Moniteknologinen tutkimus- ja kehittämiskeskus (STM) Kahden laitoksen toiminnot Helsingin yliopistoon Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Kuluttajatutkimuskeskus Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
2. Rahoitus Yhteiskuntapolitiikkaa tukeva, yhteiskunnan palveluiden kehittämistä palveleva tutkimus: strateginen rahoitus, 70 miljoonaa euroa 2017 Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimus-, arviointi-, ennakointi- ja selvitystoiminnan vahvistaminen 2014-2016 (VNK) sitomattomia varoja 5 miljoonaa 2014, 7,5 miljoonaa 2015 ja 12,5 miljoonaa 2016 Ministeriöiden pääluokkien pirstaleinen tutkimusrahoitus kootaan yhdelle tai muutamalle momentille Pääluokkasiirrot huomioidaan 2014 talousarviota valmisteltaessa ja valtiontalouden kehyksiä 2015-2017 vahvistettaessa
3. Ohjaus ja seuranta Ohjauksen kokonaisvastuu on valtioneuvoston kanslialla Tutkimuslaitosten henkilöstön asema uudistuksessa noudatettava lakia ja ohjeita lyhyellä aikavälillä kustannukset nousevat, minkä takia on tehtävä sopeuttamistoimia
Huomioita Ammattikorkeakoulujen rooli: edelleenkään sana ei esiinny päätöksessä, mutta puhutaan korkeakouluista paikoitellen pelkistä yliopistoista Syntyykö sisällöllisesti vai hallinnollisesti vahvoja yksiköitä? Henkilöstön asema muutoksessa: osallistaminen, siirtymävaiheet, osaamisen säilyttäminen esim. tutkimusvirkamiehistä koulutus- ja tutkimustehtäviin yliopistolle Miten päätös linjautuu tulossa olevien SHOK-ratkaisujen kanssa Suomen Akatemian toimintojen kokonaisuuden uudistaminen: uskottavuuden säilyminen turvattava Miten priorisoidaan hankkeet VNK:n tutkimussuunnitelmaan Lisää rahoituksesta päättäviä orgaaneja: jääviys? Osaamisen säilyttäminen ja päivittäminen EU-vastinrahan sisällyttäminen strategisen rahoituksen kokonaisuuteen Seuranta ja arviointi?
Yliopistokeskusarviointi (KKA 2009) Yliopistokeskukset ovat hoitaneet alueellisen tehtävänsä hyvin Tasapainoilu alueellisten tehtävien ja perinteisten yliopistotehtävien välillä onkin keskeinen haaste yliopistokeskuksille Aikuiskoulutus keskeinen tehtävä Tutkimuksen fokusointi rajatuimmille tutkimusaloille
Yliopistokeskusten kehittämislinjauksia Palvelualustoja, joiden kautta yliopistot osallistuvat alueen kehittämistyöhön Mukana olevat yliopistot linjaavat yhteistyössä alueiden kanssa yliopistokeskusten kehittämistä ja roolia Ammattikorkeakoulut ja yliopistokeskukset muodostavat alueellisen osaamiskeskittymän tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön ja hyödyntämään yhteisiä infrastruktuureja Ikäluokkien pienetessä nuorten koulutustarjonnan lisäämiselle ei tarvetta kummallakaan korkeakoulusektorilla Aikuiskoulutusta kehitetään ja tutkimusta suunnataan ammattikorkeakoulujen osaamista täydentäen alueiden tarpeisiin Alueiden täydennyskoulutusmahdollisuuksia parannetaan siten, että osaamisen päivittäminen ja uusittaminen voidaan tehdä työuria ja alueiden tarpeita tukevalla tavalla Tämän rinnalla alueen tarpeet huomioidaan tki-toiminnassa tiiviissä yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja alueen innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden kanssa Yliopistokeskukset ovat valtakunnallinen erityistehtävä, joiden koordinaatiorahoitus sisältyy yliopistojen valtion rahoitukseen ja kuuluu indeksiturvan piiriin
Aikuiskoulutuksen kasvava rooli Osaamisen päivittäminen, syventäminen ja uusintaminen Uudenlaisilla osaamiskokonaisuuksilla voidaan vapauttaa nuorten koulutuspaikkoja tehokkaampaan käyttöön Tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden Aikuiskoulutuksen eri muodot parantavat koulutuksen alueellista saavutettavuutta ja seutukuntakohtaisia kehittämistarpeita Uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti Opetushenkilöstön ja työelämän kohtaantoa parannettava
Monitahoinen yhteiskunnallinen vaikuttavuus