Luentopaikka- ja aika: GO 223: klo 12.15-13.45

MAANTIETEEN HISTORIA JA FILOSOFIA 2008 HISTORY AND FILOSOPHY OF GEOGRAPHY 2008 Tohtorikoulutettava Regis Rouge-Oikarinen & Professori Miska Luoto 20 (!) innokasta opiskelijaa 1

Kurssin rakenne luennot (20 t); esitykset; seminaarit; tentti; arvosana= luennot 60%, esitys 10%, ja seminaari 30%. 2

Maantieteen historia ja filosofia Luentorunko: Tieteellinen ajattelu ja tieteen luonne Tieteen eettiset kysymykset Filosofia ja sen osa-alueet alueet ja nykyfilosofian suuntauksia Tieteellisen tiedon ongelmia: epistemologia Miten tiede kehittyy? (Maantieteen historian kehitys) Positivismi (Miska Luoto MA 11.2) Luonnonmaantieteen metodologisia näkökulmia (Miska Luoto TI 12.2) Luonnonmaantieteen keskeiset teoriat (Miska Luoto KE 13.2) Maantieteen viimeaikaisia kehitystrendejä (Miska Luoto TO 14.2) Maantieteen (uusi) integraatio (Miska Luoto PE 15.2) Luentopaikka- ja aika: GO 223: klo 12.15-13.45 3

Esitykset Viiden minuutin esitykset: Kolmannesta luentokerrasta lähtien luennon lopuksi esitetään ns. kymmenen minuutin juttuja: : opiskelijoiden laatimia A4-kokoisia esityksiä jostakin maantieteen alaan liittyvästä käsitteestä tms; Näin voimme hahmottaa, vaikkakin fragmentaarisesti, maantieteen tieteenalan käsitteellisiä raamituksia; Huom. tentissä kuulustellaan myös esitysten käsitteet 4

Esitykset Ohje Valmistelkaa huolellisesti yhden/kahden A4- kalvon mittainen esitys hakusanastanne. Kirjasinkoko 16. Älkää ahtako tekstiä. Laittakaa oma nimenne ylälaitaan ja lähde/lähteet alalaitaan. Esityksenne aluksi antakaa paperikopio luennoitsijalle; 5

Esitykset Lähdeaineisto: The Dictionary of Human Geography. Oxford: Blackwell, 1995 (kolmas tai uudempi painos), Encyclopedia of Human geography (Barney Warf, London: Sage Publications) sekä muu mahdollinen materiaali, esim. opinto-oppaassa oppaassa mainitut kirjat tai www. 6

Essee-seminaaritseminaarit ryhmätyöskentelyä (3-4 henkeä) valitusta maantieteellisestä aiheesta (viikoilla 7-9); Aiheet: 1. The geographies of material culture 2. Identities 3. Exclusion 4. Landscapes 5. Sensing the city: urban experiences 6. Nationalism; Jokainen ryhmä laatii 7-8 sivua valitsemastaan aiheesta; 7

Maantieteen historia ja filosofia 2008: esitysten teemat Public space/ julkinen tila Time geography/ aikamaantiede Text and textuality/ teksti ja tekstuaalisuus t Spaces of representation/. Geography and Art /Taide ja maantiede 8

Maantieteen historia ja filosofia 2008: esitysten teemat Geography and travel writing /maantiede ja matkakertomukset Geography and popular culture / maantiede ja populaarikulttuuri p Qualitative research /laadullinen tutkimus Virtual geographies /virtuaaliset maantieteet Radical geography /radikaali maantiede Critical human geography /Kriittinen ihmismaantiede 9

Maantieteen historia ja filosofia 2008: esitysten teemat Gender and geography / Sukupuoli ja maantiede Geography of Body /ruumis ja maantiede geography of Berkley school / Berkleyn koulukunta Cultural ecology /Kulttuuriekologia Modernity / Modernismi Postmodernism /Postmodernismi Orientalism / Orientalismi Realism/ realismi Geography of Communications/ Ethnocentrism /etnosentrismi 10

1. TIETEELLINEN AJATTELU JA TIETEEN LUONNE Tieteellinen asenne Tieteellisen asenteen historiallinen kehitys Teknologinen vallankumous Tiede yksi ja monta : mitä tiede on? - tieteiden luokittelu - ontologinen monismi - epistemologinen monismi - hermeneutiikka Demarkaatio- eli rajanveto-ongelmaongelma - kuinka erottaa tieteellinen tieto (tiede) ei-tieteellisestä tiedosta (ei-tieteestä)? 11

Tieteellinen asenne Tieteen perusta on rationaalinen (järkiperäinen) asenne todellisuuteen; Tämä rationaalinen asenne ei ole yksilöllinen ja psykologinen vaan kulttuurinen ja historiallinen prosessi; Tieteellinen asenne on yhdistelmä kahdesta ominaisuudesta: 1. Usko ihmisten kykyyn ymmärtää todellisuuden (luonnon) lait; 2. Olettamus todellisuuden (luonnon) objektiivisuudesta, se on olemassa ihmisten käsityksistä ja uskomuksista huolimatta Meidän kuvamme todellisuudesta ei määrää todellisuuden luonnetta Tämä on realistinen käsitys maailmasta; 12

Tieteellinen asenne toimimme epärationaalisesti jos ajatellaan: että kaikki tapahtuu sattumalta tai on jumalan tekoa; että on mahdollista pelkällä spekulaatiolla (ilman empiiristä näyttöä) ratkaista todellisuuden (luonnon) lakiin ja rakenteisiin liittyvät ongelmat; Summa summarum tieteellinen ajattelu: Syy-seuraus-suhde suhde (kausaliteetti) ja empiiriset havainnot; 13

Tieteellisen asenteen historiallinen Klassinen kreikkalainen kulttuuri (480-330 eaa. Kreikan kulta-aika ): aika ): todellisuuden käsitteellistäminen järjellä ; kehitys Hellenistisessä kulttuurissa spekulointi ilman viittauksia empiiriseen maailmaan oli kuitenkin varsin yleistä (esim. mytologia); 14

Tieteellisen asenteen historiallinen kehitys Tieteellinen vallankumous Euroopassa 1500 ja 1600-luvuilla (Renessanssi ja Barokki) =>uusi tähtitieteellinen (Kopernikus) ja fyysinen näkemys maailmasta Tähtitieteen kehityksen lisäksi merkittävää kehitystä myös kaikissa muissa luonnontieteissä sekä tieteenfilosofiassa 15

Tieteellisen asenteen historiallinen kehitys Tieteiden eriytyminen modernilla ajalla (1700-luvulta lähtien); ensin luonnontieteet ja sitten ihmistieteet; => eriytymisprosessi on yhä käsillä 16

Tieteellisen asenteen historiallinen kehitys Mitä nykyajastamme? Eletäänkö tieteiden eriytymisellä alkaneen kauden viimeistä vaihetta? Tuleeko koskaan olemaan mahdollista saavuttaa rationaalinen ja tieteellinen ajattelutapa kaikilla aloilla, joita tutkitaan maailmassa? 17

Teknologinen vallankumous Tieteellistä vallankumousta seurasivat teknologinen ja teollinen vallankumous (1800- luvulta eteenpäin) voidaan todeta, että tiede ja teknologia ovat edenneet ja etenevät yhä käsi kädessä Tieteen, teknologian ja teollisuuden positiiviset seuraukset? entä negatiiviset? Eettiset kysymykset? 18

Tiede- yksi ja monta: mitä tiede on? Tieteiden luokittelu Miten tiedettä voi pitää tieteenä? 1. Ontologinen monismi: koko maailma on yhtä ja samaa perusainesta (esim. idealismi ja materialismi) 2. Metodologinen monismi: sen mukaan kaikilla reaalitieteillä on sama tutkimusmenetelmä; 3. Universaalikieli: mikä tahansa asia (ilmiö) voidaan ilmaista symbolien avulla, jolloin siihen liittyvät ongelmat ovat ratkaistavissa mekaanisen päättelyn avulla (matemaattinen logiikka); => Tämä tarkoittaa, eräiden tutkijoiden mielestä, ettei luonnon- ja ihmistieteiden välillä ole eroja. 19

Tiede- yksi ja monta: mitä tiede on? Mitä tiede on? Tieteellä tarkoitetaan: - yhteiskunnallisesti institutionalisoitunutta, järjestelmällistä ja kriittistä luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevan uuden tiedon tavoittelua (tieteellinen tutkimus) sekä toisaalta - tällaisen tutkimustoiminnan tuloksia (tieteellinen tieto) Kolme näkökulmaa tieteeseen 1) jatkuvasti kehittyvä ja kasvava tietojärjestelmä (tieteen historia) 2) uusien tietojen löytämiseksi ja perustelemiseksi käytettävä metodi (metodologia ja tieteenfilosofia) sekä 3) tutkijoiden ja tieteellisten laitosten muodostama yhteiskunnallinen instituutio (tieteen psykologia, tieteen sosiologia ja tiedepolitiikan tutkimus) Lähde: Halonen, Ilpo (2004). Johdatus tieteenfilosofiaan. 20

Tiede- yksi ja monta: mitä tiede on? Tieteiden luokittelu - Aristoteles: teoreettiset (pyrkivät totuuteen) ja käytännölliset (tähtäävät toimintaan) - menetelmien perusteella: formaaliset ja empiiriset tieteet (reaalitieteet); metoditieteet (esim. tilastotiede); - reaalitieteet (jako kohteen perusteella): yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet (=ihmistieteet, vrt. henkitieteet), luonnontieteet (eksaktit ja ei-eksaktit) eksaktit) - puhtaat ja soveltavat tieteet Lähde: Halonen, Ilpo (2004). Johdatus tieteenfilosofiaan 21

Demarkaatio- eli rajanveto-ongelma ongelma kuinka erottaa tieteellinen tieto (tiede) ei- tieteellisestä tiedosta (ei- tieteestä)? (ympäri mennään ja yhteen tullaan = kehämäinen ajattelu/päättely ): tieteellinen tieto; tieteellinen t tutkimusprosessi; tki i tieteellinen metodi; tieteellinen instituutio; tieteellinen tieto; Ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää tieteellisestä tiedosta vain tietyt ominaisuudet, jotka erottavat sitä arkitiedosta, pseudotieteestä, taiteellisesta ilmaisusta, uskonnollisesta ajattelusta, hölynpölystä, jne. 22

Demarkaatio- eli rajanveto-ongelma ongelma Miten tiede voidaan erottaa siitä, mikä ei ole tiedettä? (rajanveto-ongelma) ongelma) (Karl Popper, Logik der Forschung 1934) kyse tieteen määritelmästä tai tieteellisyyden tuntomerkkien etsimisestä. Tieteen ja ei- tieteen välinen rajanveto ei ole sama asia kuin hyvän ja huonon tieteen erottaminen toisistaan. 23

Demarkaatio- eli rajanveto-ongelma ongelma On olemassa monia inhimillisen toiminnan muotoja, jotka eivät ole eivätkä yritä olla tiedettä (taide, politiikka, urheilu, tanssi, jne.); Tieteen erottaminen näistä pyrkii käsitteelliseen selkeyteen asettamatta niitä arvojärjestykseen; Sen sijaan tieteen erottamisella tieteenä markkinoidusta epätieteestä ( näennäistieteet, pseudotieteet, huuhaa ) on tärkeä tehtävä maailmankatsomuksen kannalta: pseudotieteiden tuloksia ei voi rationaalisesti liittää osaksi tieteellistä käsitystä todellisuuden luonteesta; lähde: Halonen, Ilpo (2004). Johdatus tieteenfilosofiaan. 24

Demarkaatio- eli rajanveto-ongelma ongelma On olemassa eräitä yleisiä piirteitä, jotka näyttävät erottamattomasti liittyvän järkevään tieteenkäsitykseen. Näihin kuuluvat: -objektiivisuus - perusteltavuus - julkisuus ja intersubjektivisuus - kriittisyys - autonomisuus - edistyvyys 25

Demarkaatio Rajanveto tieteen ja pseudotieteen välillä tärkeää! Tieteellinen maailmankuva: ko. tiedot hankittu ja perusteltu tieteellisin menetelmin. Tieteellinen maailmankuva on historiallisesti kehittyvä, avoin ja itseään korjaava: sen kaikki osat ovat periaatteessa arvosteltavissa ja muutettavissa uuden tosiasia-aineiston aineiston perusteella. Se ei koskaan ole täydellinen: aina tulee olemaan kysymyksiä, joihin ei ole vielä löydetty tieteen metodien avulla vastauksia. lähde: Halonen, Ilpo (2004). Johdatus tieteenfilosofiaan. 26

Demarkaatio Rajanveto tieteen ja pseudotieteen välillä tärkeää! Epätieteellinen maailmankuva: sisältää tieteellisen maailmankuvan kanssa ristiriidassa olevia väitteitä (esim. luomisoppi/ kreationismi ja mytologia ym. tarustot). Ristiriitatilanteessa on rationaalisempaa hyväksyä tieteen tulokset - ei siksi, että ne välttämättä olisivat tosia, vaan siksi, että ne on saavutettu kriittisen ja julkisesti kontrolloitavissa olevan menetelmän avulla. lähde: Halonen, Ilpo (2004). Johdatus tieteenfilosofiaan. 27

Demarkaatio Rajanveto tieteen ja pseudotieteen välillä tärkeää! Uskonnollinen maailmankuva: sisältää väitteitä, joiden ainoana tukena on vetoaminen joihinkin uskonnollisiin auktoriteetteihin (esim. Raamattuun) ) tai henkilökohtaisiin uskonnollisiin kokemuksiin tai elämyksiin. Se on epätieteellinen, jos se sisältää tieteen tulosten kanssa ristiriidassa olevia väitteitä ( esim. luomisoppi/ kreationismi). Sen ei tarvitse olla epätieteellinen: se on ei- tieteellinen,, jos sen uskonvaraiset osat koskevat kokonaan eri asioita kuin tiede. Tällöin se ei voi olla ristiriidassa tieteen kanssa. lähde: Halonen, Ilpo (2004). Johdatus tieteenfilosofiaan. 28

Tieteen ja uskonnon välinen kiista Uskonnollinen maailmankatsomus on ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa silloin ja vain silloin, kun uskonnollisen uskon ajatellaan sanovan jotakin siitä, mitä tiedekin tutkii, ja kun sen väittämät ovat ristiriidassa tieteellisesti perusteltujen väittämien kanssa (esim. Maapallon ja kaikkeuden ikä); Jumalan olemassaololle tai olemattomuudelle ei luultavasti voida antaa tieteen metodien avulla lopullista perustelua: molemmat oletukset voi yhdistää tieteellisen maailmankuvan kanssa. Jumalan olemassaolo tai olemattomuus on tieteen ulkopuolelle kuuluva "metafyysinen metafyysinen" kysymys, joka ei ole ratkaistavissa tieteen menetelmän avulla; Näin ollen teismi, ateismi ja agnostisismi ovat kaikki yhteensopivia tieteellisen maailmankuvan kanssa - ja tieteenharjoittajien joukosta löytyy kaikkien ryhmien edustajia; edustajia; lähde: Halonen, Ilpo (2004). Johdatus tieteenfilosofiaan. 29

Demarkaatio Rajanveto tieteen ja pseudotieteen välillä tärkeää! Metafyysinen maailmankuva: sisältää sellaisia maailmaa koskevia väitteitä, jotka on perusteltu tieteen kokemusperäisen metodin sijasta filosofisten argumenttien avulla. Tällaiset käsitykset voivat nojautua ihmisen järkeen tai tahtoon. Metafyysinen maailmankuva voi olla epätieteellinen, mutta tavallisesti se on ei- tieteellinen. Sitä voi sanoa tiedepohjaiseksi, jos se sisältää tieteellisen maailmankuvan ohella joitakin erityistieteen tuloksiin pohjautuvia filosofisia yleistyksiä maailman perusluonteesta. lähde: Halonen, Ilpo (2004). Johdatus tieteenfilosofiaan. 30

Maailmankatsomukselliset ohjelmat lähde: Niiniluoto (1994). Järki, arvot ja välineet. 31

Tieteellisen tiedon ominaisuudet Tieteellinen tieto ja tiedonhankinta: perustuu ongelmalähtöiseen ajatteluun; auttaa vapautumaan perinteisistä ajattelutottumuksista; t t herättää kiinnostuksen uusiin aihealueisiin; luo uusia käsitteitä, joiden avulla syntyy uusia näkökulmia; 32

Tieteellisen tiedon ominaisuudet Milloin tutkimus on tieteellistä? (Ks. Niiniluoto 1984.): Tiede käyttää erityistä tieteellistä menetelmää eli metodia (kreik. meta hodos ('pitkin (p tietä') päämäärän saavuttamiseksi. Amerikkalainen filosofi Charles S. Peirce: näkemys tieteestä "itseään korjaavana prosessina" ihmisjärjen mainio kyky korjata itseään tulee esiin tieteen kaikilla aloilla (1898) 33

Kirjallisuutta Niiniluoto, Ilkka, "Tieteen tuntomerkit", teoksessa Ilkka Niiniluoto, Tiede, filosofia ja maailmankatsomus,, Otava, Helsinki 1984. Niiniluoto, Ilkka, "Tiede ja tieteenfilosofia", teoksessa Vesa A. Niskanen (toim.), Tieteellisten menetelmien perusteita ihmistieteissä. Opiskelijan opas,, Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus 1994. 34

2. TIETEEN EETTISET KYSYMYKSET Ethical Questions in Science mitä etiikka on? etiikan käsitteet etiikan osa-alueita alueita etiikkaan liittyviä keskeisiä termejä tutkimusetiikka etiikan merkitys tutkijan ratkaisulle tutkimuseettisiä huolenaiheita 35

Mitä etiikka on? Etiikka on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta; Perinteisesti länsimainen etiikka on filosofian osa-alue. alue. Länsimaista etiikkaa ja sen tutkimusta kutsutaan myös nimellä moraalifilosofia tai filosofinen etiikka. 36

Mitä etiikka on? Etiikka on sidoksissa muuhun ajatteluun siinä, että vastaukset eettisiin kysymyksiin riippuvat usein vastauksista t todellisuuskäsitystä it tä tai muita ajattelun osa-alueita alueita koskeviin kysymyksiin; 37

Mitä etiikka on? Mikä tekee teosta oikean tai väärän? Mitä tarkoitamme, kun sanomme, että meidän pitäisi tehdä jotakin tai että emme saisi tehdä jotakin? Minkä periaatteen mukaan toimijan pitäisi valita, mitä tekoja hän tekee? Mitä eettisiä sääntöjä hänen tulisi noudattaa? Kuinka meidän pitäisi elää? Kuinka muita yksilöitä tulisi kohdella? Mitä tulisi sisällyttää eettisen pohdinnan piiriin? Esim. arvoista hyvän elämän määrittelylle: ihmisten tarpeet ja niiden täyttäminen; 38

Mitä etiikka on? Esimerkki eettisistä kysymyksistä: rauha (väkivallan vastakohtana), ihmisoikeudet, ihmisen vapaus, ihmisten velvollisuudet, elämän tarkoitus, suhtautumiset itsemurhaan, eutanasiaan, rauhanaatteeseen, aborttiin, seksuaalisuuteen jne. 39

Etiikan käsitteet arvo välinearvo itseisarvo arvolajit 40

ARVO Etiikan käsitteet Aksiologia eli arvofilosofia tarkastelee arvoja; viittaavat siihen, mitä pidämme arvokkaana tai mitä arvotamme käsitteillä hyvä, paha, kaunis ja ruma; liittyy yleensä siihen, mitä pidämme hyvänä; 41

Etiikan käsitteet ARVO Filosofi G.E. Moore (1873-1958) 1958) vain yksi arvo hyvä (good); Arvokas asia on hyvä asia. Toisin sanoen kun jokin asia on hyvä, sillä on arvoa; Tämä tarkoittaa, että voimme suositella sitä itsellemme ja muille; 42

Etiikan käsitteet ARVO Esim. ruisleipä ja sen hyvyys: - Ruisleipä on hyvää ruokaa - Miksi? - Koska se on terveellistä. - Kun siis valitset leipää, on suositeltavaa ottaa ruisleipä eikä vehnäleipää; => terveys on hyvä asia. Me haluamme terveyttä ja siksi suosittelemme ruisleipää ruuaksi! Lähde: Lampi ja Airaksinen (2005). Etiikka. 43

Etiikan käsitteet VÄLINEARVO Ruisleivän syönti on väline terveyden saavuttamiseksi. Ruisleivän arvo on välinearvo, ja on arvokas vain tämän tehtävänsä vuoksi; Ruisleipä i on joidenkin mielestä pahan makuista, mikä on selvä haitta; eli välinearvoa tavoitellaan tietyn arvokkaan asian saavuttamiseksi; 44

Etiikan käsitteet Itseisarvo Itseisarvo ei ole väline mihinkään, vain arvokas itsessään ja sellaisenaan (esim. ystävyys) Arvolajit esim. terveys on arvoalusta ja se kuuluu johonkin arvokkaiden elinvoimaan liittyvien asioiden lajiin (vitaaliset arvot) 45

Etiikan käsitteet Lähde: Airaksinen & Lampi (2005). Etiikka. Otava 46

Etiikan osa-alueita alueita Normatiivinen etiikka: eettisten normien tutkimusta (jaetaan kolmeen luokkaan: velvollisuusetiikka (deontologia), seurausetiikka ja hyve-etiikka) etiikka) vrt. metaetiikka Soveltava etiikka Deskriptiivinen (kuvaileva) etiikka 47

Etiikkaan liittyviä keskeisiä termejä Egoismi Subjektivismi ja objektivismi utilitarismi hyve (hyveet ja luonteenpiirre-etiikka) etiikka) 48

Egoismi Etiikkaan liittyviä keskeisiä termejä psykologinen egoismi eettinen egoismi altruismi 49

Etiikkaan liittyviä keskeisiä termejä Subjektivismi ja objektivismi etiikassa arvosubjektivismin mukaan yleispäteviä arvoja ei ole. Arvot riippuvat yksilön arvostuksista ja asenteista! Subjektivisti i (esim. David Hume ja yhteiskuntafilosofi Adam Smith 1723-1790) 1790) väittää arvojen perustuvan yksityisen ihmisen tunteisiin; ihminen on sosiaalinen eläin, joka kykenee tuntemaan sympatiaa muita ihmisiä kohtaan; 50

Etiikkaan liittyviä keskeisiä termejä Subjektivismi ja objektivismi etiikassa Puhutaan moraalitunteista (hyväntahtoisuus ja myötätunto); Moraalin tunneteoria: käyttäytyminen perustuu myötätuntoon On olemassa myös kielteisiä tunteita, joilla ei ole mitään arvokasta roolia moraalissa (esim. viha, katkeruus, kauna ja kateus) Kant eri mieltä: tunteilla ei ole mitään tekemistä etiikassa; 51

Etiikkaan liittyviä keskeisiä termejä Subjektivismi ja objektivismi etiikassa arvo-objektivismin objektivismin mukaan moraaliväitteiden totuusehdot eivät ole riippuvaisia ihmisistä; arvo on riippumaton siitä, onko ketään tarkastelijaa sitä havaitsemassa; Platonin mukaan arvot ovat olemassa täydellisinä ihmisistä riippumatta; Arvojen pitää ohjata tunteita; Esim. G.E Moore (1873-1958) 1958) on arvo-objektivisti: objektivisti: hyvä- käsitettä ei voi määritellä, sillä hyvä on hyvää Se, mitä ihmiset pitävät luonnollisesti hyvänä, ei olekaan aukottomasti sitä. 52

Etiikkaan liittyviä keskeisiä termejä Utilitarismi (seurausetiikka) Utilitarismin mukaan oikea teko on sellainen, jonka vaikutukset ovat mahdollisimman hyvät (Jeremy Bentham 1748-18321832 ja Johan Stuart Mill (1806-1873); 1873); Mikä on se hyvä eli hyöty, jota pitäisi maksimoida? - mielihyvä (hedonistinen utilitarismi) - ideaaliutilitarismi - valinnat (preferenssiutilitarismi) tai liberaaliutilitarismi P.S: Tärkein ero seurausetiikan ja velvollisuusetiikan välillä on siinä, että seurausetiikka puhuu tekojen seurauksista ja velvollisuusetiikka tekojen motiiveista eli vaikuttimista; 53

Etiikkaan liittyviä keskeisiä termejä Hyve (hyveet ja luonteenpiirre-etiikka) etiikka) hyve-etiikka etiikka pyrkii määrittelemään, millainen on hyvä toiminta jonkin inhimillisen tehtävän tai roolin puitteissa, kuten ammatissa, perheessä tai joukkueessa (Sokrates, Platon ja Aristoteles); 54

Etiikkaan liittyviä keskeisiä termejä Hyve (hyveet ja luonteenpiirre-etiikka) etiikka) Hyve määritellään seuraavilla tavoilla: - hyve on hankittu luonteenpiirre, joka ansaitsee yhteistyön ihailua tai - hyve on hankittu luonteenpiirre, joka toteuttaa ihmisen tarkoituksen (telos) Päähyveet ovat viisaus, oikeamielisyys, rohkeus, kohtuullisuus, usko, toivo ja rakkaus; Paheita ovat julmuus, ahneus, irstaus eli siveettömyys ja laiskuus; 55

Immanuel Kant (1724-1804) 1804) Käytännöllisessä filosofiassaan Kant korosti velvollisuusetiikkaa (deontologia); Kategorinen imperatiivi: Toimi siten, että voit tahtoa toimintasi säännön tulevan yleiseksi laiksi eli ihmisen on tehtävä oikein sen itsensä vuoksi ja ihmisen tulee aina pyrkiä toimimaan niin, että hänen tekonsa voisi tulla yleiseksi laiksi; Hänen mukaan kategorinen imperatiivi, ylin moraalilaki, määrää ihmistä. Kantin ajatuksena olikin, että vain järjen totuuden mukainen toiminta voi olla moraalista; muodollinen, formaalinen etiikka; 56

Immanuel Kant (1724-1804) 1804) vain yksi asia on eettisesti hyvä: vapaa oma hyvä tahto; hyvä tahto suuntautuu yhteen ja samaan kohteeseen, velvollisuuden noudattamiseen; moraalinen toiminta on siis omasta tahdosta johtuvaa velvollisuuden toteuttamista; Ihminen toimii oikein silloin, kun hän pitää moraalia itseisarvona; Muita velvollisuuseetikkoja: John Locke (1632-1704) ja John Stuart Mill (1806-1873) 57

Sokrates (470-399 eaa.) Sokrates oli antiikin Kreikan omaperäisimpiä ja merkittävimpiä ajattelijoita (hyve-eetikko) eetikko) Johtaako tieto hyvästä tekojamme? Sokrates piti ilmeisesti kaikessa toiminnassa kelpoisuuden eli hyveen perustana oikeata tietoa. Kun ihmisellä on oikeaa tietoa, hän toimii oikein; Käsityöläisen taito valmistaa esine, mutta myös ihmisen kyky elää eettisessä mielessä oikein, perustuu vain todelliseen tietoon. Siispä, "hyve on tietoa" Hyveellinen elämä on parasta sielulle, sillä jokainen haluaa olla onnellinen; Lähde: Filosofian sanakirja 58

Sokrates (470-399 eaa.) mitä tiedämme Sokrateesta, perustuu muiden henkilöiden kirjoituksiin kehitti dialogisen menetelmän: Sokrates ei itse kirjoittanut opetuksiaan ylös, vaan sitä teki esimerkiksi hänen oppilaansa Platon (423-348348 eaa.) Lähde: Filosofian sanakirja (1999). WSOY. 59

Benedictus de Spinoza (1632-1677) Etiikka (pääteoksensa); ihminen voi saavuttaa mielenrauhan ymmärtämällä, että kaikki on ennalta määrättyä ja sitä ei voida muuttaa (deterministinen i ti näkemys); Moderni filosofian painopiste on Spinozassa: joko spinozismi tai sitten ei filosofiaa lainkaan (G. Hegel) 60

http://pro.tsv.fi/tenk/julkaisutjaohjeet/htkfi.pdf 61

Tutkimusetiikka Hyvä tieteellinen käytäntö Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset 1. Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä 2. Vilppi tieteellisessä toiminnassa (a) sepittäminen (fabrication) (b) vääristely (misrepresentation, falsification) (c) luvaton lainaaminen (plagiarism) (d) anastaminen 62 (misappropriation)

Tutkimusetiikka Tutkimusympäristön muutostekijät Tutkijan ammattietiikan edistäminen hyvää tieteellistä käytäntöä Tutkijoiden talousrikkomuksia Muita rikkomuksia? Opetuksen eettiset ohjeet (Oulun yliopisto) Sinulle opiskelija Sinulle opettaja 63

64

65

66

Etiikan merkitys tutkijan ratkaisuille Millaista on hyvä tutkimus eli mitkä ovat tutkimustyön sisäiset normit? Yksi tutkijoita velvoittava normi: velvollisuus käyttää tieteellistä menetelmää ete ja argumentoida tieteellisen päättelyn sääntöjen mukaan. Tieteen sosiologian klassikko Robert Merton, "Science and Democratic Social Structure" (1949) - neljä normia, jotka muodostavat modernin tieteen eetoksen: - Universalismi tarkoittaa, että väitteen tieteellistä totuusarvoa on punnittava yleispätevin kriteerein riippumatta esittäjien henkilökohtaisista 67 ominaisuuksista.

Etiikan merkitys tutkijan ratkaisuille - Kommunismi tarkoittaa, että tieteellisen tiedon tulee olla julkista ja yhteistä omaisuutta; - Puolueettomuus vaatii, että tieteellisiä tietoja on etsittävä ja esitettävä tutkijan omaa henkilökohtaista uraa tai tieteellistä arvovaltaa huomioimatta; - Järjestelmällisen epäilyn periaate tarkoittaa, että kaikki tieteelliset tulokset on alistettava kriittiseen tarkasteluun; 68

Tutkimuseettisiä huolenaiheita I Tutkimuskohteiden valintaan liittyvät kysymykset a) Sotilaallinen tutkimus; b) Geeniterapioiden kehittäminen; c) Sosiaalisesti tai poliittisesti kiistanalaiset tutkimuskohteet (esim. älykkyystutkimus ) d) Tutkimus, joka saattaa vahingoittaa ympäristöä (esim. geneettisesti muunnelluilla organismeilla tehtävät kokeet); e) Tutkimus, joka saattaa loukata ihmisten moraalisia arvoja (esim. ihmisalkioiden kasvatus tutkimustarkoituksiin); lähde: Löppönen, Paavo (1991). Tiede ja etiikka. WSOY 69

Tutkimuseettisiä huolenaiheita II Tutkimusprosessiin ja tekniikoihin liittyvät kysymykset a) Ihmisten käyttö tieteellisissä kokeissa (esim. lääketieteellinen, psykologinen tai farmakologinen tutkimus); b) Sikiöiden käyttö tutkimuskohteina; c) Tutkimustarkoituksiin koottujen henkilötietojen tietosuoja (esim. yhteiskuntatieteellinen ja kansanterveyden tutkimus); d) Koe-eläinten eläinten käyttö tutkimuksessa; e) Tutkimustekniikat, jotka saattavat vahingoittaa ympäristöä; lähde: Löppönen, Paavo (1991). Tiede ja etiikka. WSOY 70

Tutkimuseettisiä huolenaiheita III Tutkimustiedon julkistamiseen liittyvät kysymykset a) Tutkittavien yksityisyyteen kuuluvien tietojen julkistaminen/salassapito; b) Taloudelliset, hallinnolliset tai poliittiset edut vs. tutkimustiedon julkisuus; c) Kansalliset ja sotilaalliset edut vs. tutkimustiedon julkisuus; lähde: Löppönen, Paavo (1991). Tiede ja etiikka. WSOY 71

Tutkimuseettisiä huolenaiheita IV Tieteen uskottavuuteen ja autonomiaan liittyvät kysymykset a) Tutkimus- ja koetulosten oikeellisuus/väärentäminen; b) Tutkimuksen eturistiriidat ja demarkaatiokysymykset (esim. tilaustutkimuksen ehtoihin liittyvät eettiset ongelmat); c) Tutkijoiden asiantuntijarooleihin liittyvät eturistiriidat (esim. tutkija yhteiskunnallisen liikkeen asiantuntijana); lähde: Löppönen, Paavo (1991). Tiede ja etiikka. WSOY 72

3. Filosofia ja sen osa-alueet alueet ja nykyfilosofian suuntauksia Mitä filosofia on? Filosofia on kaikkein olennaisimpien ongelmien tutkimista ajatuksen voimin järjen välineitä käyttäen; Ei pohdi mitä tahansa ongelmia vaan keskittyy aina siihen, mikä on tärkeintä koko tutkittavan alueen kannalta; Filosofia on ajattelun taitoa ja tietoa siitä, kuinka ajatellaan oikein, loogisesti, kriittisesti ja luovasti; Filosofia ei ole historiallinen tiede. Filosofia perustuu nykyajan tieteeseen, tutkimukseen ja arkikokemukseen; 73

3. Filosofia ja sen osa-alueet alueet Mitä filosofia on? Metafysiikan traditiossa filosofian ajatellaan olevan kaikkein yleisin reaalitiede (Niiniluoto); Metafysiikka: t f se, mikä tulee fysiikan jälkeen. Fysiikka edustaa tässä kaikkia kokemusperäisiä tieteitä. Metafysiikka pyrkii olemaan riippumatonta kaikesta kokemuksesta (esim. Ontologiset teoriat, jotka esittävät apriorisia käsityksiä todellisuuden luonteesta, ovat metafysiikkaa); 74

3. Filosofia ja sen osa-alueet alueet Mitä filosofia on? Filosofia on antiikin Kreikassa (600-400 eaa.) syntynyt ajatteluperinne ja oppiala, joka pyrkii tutkimaan muun muassa todellisuuden perimmäistä olemusta, tiedon yleisiä ehtoja, kauneuden ja arvojen olemassaoloa, hyvän yhteiskunnan ehtoja (moraalifilosofia), ihmisenä olemisen luonnetta sekä näihin kytkeytyviä yleisiä teemoja; 75

3. Filosofia ja sen osa-alueet alueet Mitä filosofia on? lukuisa määrä tapoja määritellä filosofiaa, sillä filosofioita it on monta; 76

Parmenides Herakleitos 510 eaa. 535-475 eaa. rationalismi Dialektiikka ontologia Logos Luonnosta aletheia doksa liike mahdoton kaikki liikkuu Sokrates Pytagoras Lähde: The Oxford Illustrated History of Western Philosophy (1994) 77

Dialektiikka. 1. Dialektiikka => Logiikka 1. Sana tarkoitti alun perin keskustelutaitoa/ väittelytaitoa (kr. dialektike tekne), ja antiikin filosofit käyttivät sitä monella eri tavalla. Platonille dialektiikka oli keino nousta yksittäistapauksien tarkastelusta tietoon tosiolevasta. Sokraattisessa dialogisessa keskustelussa pyrittiin erilaisten jaotteluiden kautta määritelmään. 2. 2. Logiikka. Aristoteles kehitteli Platonin dialektista menetelmää eteenpäin. Tuloksena ollutta tieteellisen tutkimuksen menetelmää kutsutaan nykyään logiikaksi. Keskiajan loppuun asti sanat logiikka ja dialektiikka olivat yleensä samaa merkitseviä, eri kirjoittajat käyttivät niitä omien mieltymystensä mukaan. Uudelle ajalle tultaessa sana dialektiikka on yleensä ymmärretty suppeammin. Korkman, Yrjönsuuri (toim.). Filosofian historian kehityslinjoja 78

Dialektiikka. 3. Dialektiikka 3.Kant erottelee Puhtaan järjen kritiikissä analytiikan ja dialektiikan. Ensimmäinen tutkii ymmärryksen toimintaa suhteessa havaintoon, kun taas toinen tutkii järjen j työskentelyä y tämän pyrkiessä yhä ylemmän tason kokonaisnäkemykseen; 4. 4. Saksalaisessa idealismissa dialektiikan käsitettä kehittelivät Fichte ja Schelling. Myös Hegel käytti sitä filosofiassaan. Fichten kaavion mukaan dialektinen prosessi sisältää teesin, antiteesin ja synteesin. Tällöin antiteesi on vastakkainen ja jollain tavalla ristiriitainen teesin kanssa, ja synteesi sovittaa ne yhteen; Korkman, Yrjönsuuri (toim.). Filosofian historian kehityslinjoja 79

Dialektiikka Dialektiikka. 5. Marxilaisuudesta tuttu dialektinen materialismi liittää sekin dialektiikan ristiriitaan. Tässä dialektiikka ymmärretään eräänlaiseksi historian sisäiseksi logiikaksi, jonka mukaan historia vääjäämättä kulkee vallankumouksesta toiseen kunnes lopputila saavutetaan; Korkman, Yrjönsuuri (toim.). Filosofian historian kehityslinjoja 80

Parmenides Herakleitos 510 eaa. 535-475 eaa. rationalismi Dialektiikka ontologia Logos aletheia doksa rationalismi etiikka Kaikki oliot ovat lukuja Sokrates Pythagoras 470-399 eaa. 582-496eaa. Lähde: The Oxford Illustrated History of Western Philosophy (1994) 81

Nykyajan yhteiskuntafilosofia Bertrand Russell (1872-1970): Filosofian tulee harjoittaa kielen loogista kritiikkiä. The prime aim of philosophy is the logical critic of language. Loogisen empirismin luoja analyyttinen filosofi 82

Looginen positivismi ja empirismi Loogisessa positivismissa yhdistyivät klassisen empirismin pyrkimys perustaa tieto kokemukseen ja uuden matemaattisen logiikan avaamat mahdollisuudet; teoriat on osoitettava todeksi niiden empiirisen sisällön perusteella ja että filosofian on keskityttävä tieteen kielen loogiseen analyysiin; Liian tiukoiksi osoittautuneista tieteellisyyden kriteereistä jouduttiin antamaan periksi, ja suuntaus muuttui loogiseksi empirismiksi. 83

Looginen positivismi ja empirismi Looginen empirismi oli ennen kaikkea yritys vastata demarkaatio-ongelmaan: ongelmaan: tiede ja epätiede (erityisesti metafysiikka) pyrittiin erottamaan toisistaan rajaamalla hyvin tarkasti mielekkään tieteellisen kielenkäytön ehdot; Halu eliminoida metafysiikka mielekkäästä tieteen kielestä perustui tiukasti empiristiseen, verifikationistiseen merkitysteoriaan, jonka mukaan maailmaa koskevan empiirisen väitteen merkitys on identtinen sen aistihavaintojen avulla tapahtuvan todeksi (tai epätodeksi) osoittamisen menetelmän kanssa; => Mitä ei selvästi ja yksiselitteisesti voitu kielessä ilmaista oli mieletöntä sanahelinää; 84

Principia Mathematica, By Russell and Whitehead Mathematical logic (Page 451 is a part of the demonstration showing that 1 + 1 = 2) 85

Ludwig Wittgenstein (1889-1951): Filosofian tutkimuskohteena on kieli. Tractatus Logico-Philosophicus Language as a logical system Philosophische Untersuchungen Ordinary language Analyyttinen filosofia/ kielifilosofia 86

Analyyttinen filosofia /looginen atomismi Loogista ja käsitteellistä analyysia painottava suuntaus, jonka alkamiseen vaikuttivat matemaattisen logiikan keksiminen, Wittgensteinin Tractatus ja looginen positivismi; Loogisen atomismin mukaan kieli, kuten muutkin maailman osatekijät, koostuvat lopulta loogisista "osista" (tai "atomeista"), joita ei voi pilkkoa enää pienempiin osiin; Arkikielen ymmärtäminen vaatii, että suoritamme sille analyysin, pyrkien pilkkomaan sen näihin pienimpiin osiin; 87

Martin Heidegger (1889-1976) Mitä oleminen on (Seinsfrage)? Sein und Zeit Jos Heideggerin ajattelun ydin pitäisi tiivistää yhteen sanaan, se olisi i epäilemättä ättä Seinsfrage, 'olemisen kysyminen'. Sanan genetiivimuoto kertoo suhteen dialogisuudesta: samalla kun ihminen ajattelee olemista, hänen ajattelunsa kuuluu olemiselle ja kuuntelee sitä. 88

Hannah Arendt (1906-1976) (Heideggerin oppilas) Poliittinen filosofia The Origins of Totalitarism 89

Simone de Beauvoir (1908-1986) Toinen sukupuoli (Le deuxième sexe 1949) Naiseksi ei synnytä vaan kasvetaan 90

Eksistentialismi Sanasta eksistoida, olla olemassa. Filosofisen eksistentialismin lähtökohtana ei ole kokemuksen käsitteellinen, rationaalinen analyysi, vaan oleminen, eksistenssi; esim. Kierkegaardilla uskonnollinen ja persoonallinen suhde jumalaan syrjäytti inhimillisen rationaalisuuden kriteerit; 91

Siis miksi filosofoida? kaaos kosmos inhimillisen olemisen mieli (tieteellisen) tiedon synteesi 92

3. Filosofian osa-alueet alueet 93

3. Filosofian osa-alueetalueet I Teoreettinen filosofia 1. Metafysiikka - ontologia -kosmologia -teleologia - filosofinen teologia (jumaluusoppi) 2. Tietoteoria (epistemologia) 3. Logiikka 94

3. Filosofian osa-alueetalueet I Teoreettinen filosofia 1. Metafysiikka: ONTOLOGIA Oppi olevaisesta. Filosofinen teoria todellisuuden luonteesta tarkastelee sellaisia kysymyksiä, jotka eivät kuulu minkään erityistieteen alaan; Onko todellisuus perimmältään ainetta vai henkeä, vai ovatko ne itsenäisiä todellisuuden lajeja? Onko inhimillinen tietoisuus itsenäinen, ruumiista riippumaton olio? Mitä tästä voi tietää, riippuu tiedonkäsityksestä. Ontologisia kysymyksiä: Onko todellisuus olemassa? Mitä on olemassaolo? Mitä on olemassa? 95

3. Filosofian osa-alueetalueet I Teoreettinen filosofia 1. Metafysiikka: ONTOLOGIA Jos tuoli koostu atomeista, onko itse tuolia olemassa? vastaus: kaikki on olemassa, mistä on laadittavissa hyvä teoria => Ontologisia käsityksiä voi tarkastella peruskäsitteiden materialismi, idealismi ja realismi avulla; ks. myös Määttänen P. (2005). Filosofia: Johdatus peruskysymyksiin 96

Materialismi Materialismi: Ontologinen teoria, jonka mukaan olevainen on materiaa. Ihmismielen olemassaoloa ei kovin helposti voi kiistää, joten sen suhde aineelliseen todellisuuteen on ensimmäisiä materialistin ratkottavaksi nousevia pulmia. Tämän ongelman kannalta ei ole keskeistä, onko todellisuus ainetta vai energiaa. Kumpikin mahtuu filosofisen materian käsitteen alaan; energia+ aine =materia ja todellisuus koostuu materiasta; 97

Idealismi Idealismi: Ontologinen teoria, jonka mukaan todellisuus on perimmältään henkinen tai ihmismielestä riippuvainen. Uskonnolliset käsitykset, joiden mukaan jumala on luonut aineellisen maailman, ovat idealistisia. Idealismi on objektiivista, jos todellisuuden katsotaan olevan olemassa ihmisistä riippumatta, ja subjektiivista, jos todellisuuden olemassaolo on riippuvaista ihmismielestä; 98

Realismi Realismi: Ontologinen teoria, jonka mukaan on olemassa ihmismielestä riippumaton todellisuus. Materialismi ja objektiivinen idealismi ovat kumpikin realismin muotoja, eikä aina ole helppoa päätellä, mitä kaikkea realistinen ontologia pitää sisällään; 99

3. Filosofian osa-alueet alueet 100

3. Filosofian osa-alueetalueet I Teoreettinen filosofia 1. Metafysiikka: KOSMOLOGIA on maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa tutkiva tiede; keskitytään kaikkeuden alkuperään liittyviin kysymyksiin (suhteellisuusteoria, kvanttimekaniikka); 101

3. Filosofian osa-alueetalueet I Teoreettinen filosofia 1. Metafysiikka: Teleologia Teleologinen: selitystä, joka perustuu selitettävän asian tarkoitukseen, sanotaan teleologiseksi. Etiikkaa sanotaan vastaavalla tavalla teleologiseksi, jos se perustuu niihin päämääriin, joihin tulisi tai olisi hyvä pyrkiä; Etiikassa teleologia on deontologian vastakohta. Deontologia keskittyy tekoihin, velvollisuuksiin ja käytäntöön sinällään riippumatta lopputuloksista tai tavoitteista; 102

3. Filosofian osa-alueetalueet I Teoreettinen filosofia 1. Metafysiikka - ontologia -kosmologia -teleologia - filosofinen teologia (jumaluusoppi) 2. Tietoteoria (epistemologia) 3. Logiikka 103

3. Filosofian osa-alueetalueet I Teoreettinen filosofia 2. Tietoteoria (epistemologia) Vain sellaisten aiheiden parissa kannattaa työskennellä, joiden varmaan ja epäilyksettömään tietämiseen järki riittää (René Descartes) ; tutkii tietämisen ja tiedon käsitteellistä perustaa; mitä voimme tietää ja miten? 3. Logiikka 104

3. Filosofian osa-alueet alueet 105

3. Filosofian osa-alueetalueet II Käytännöllinen filosofia 1. Etiikka (ks. 2 luentokerta) 2. Estetiikka (taidefilosofia ja esteettisen arvon filosofia) 3. Aksiologia (ks. 2 luentokerta) 4. Yhteiskuntafilosofia 106

3. Filosofian osa-alueetalueet II Käytännöllinen filosofia 2. Estetiikka (taidefilosofia ja esteettisen arvon filosofia) Estetiikan perinteisiä ongelmia ovat kysymykset taiteen olemuksesta ja taideteoksen luonteesta sekä taiteen kokemuksesta, merkityksestä ja tulkinnasta; 107

3. Filosofian osa-alueetalueet 2. Estetiikka (taidefilosofia ja esteettisen arvon filosofia) Perinteisiä i iä ovat samoin kysymykset k kauneuden olemuksesta sekä esteettisen arvottamisen ja kritiikin perusteista; Estetiikka tarkastelee edelleen myös arjen ja populaarikulttuurin ilmiöitä sekä kysymyksiä kulttuurin estetisoitumisesta (esim. ympäristöestetiikka); 108

3. Filosofian osa-alueetalueet II Käytännöllinen filosofia 4. Yhteiskuntafilosofia Tutkii ihmistä yhteiskunnan osana sekä yhteiskunnan ja valtion hyvää järjestystä; Keskeinen käsite on oikeudenmukaisuus; Tärkeitä käsitteitä ovat myös tasa-arvo arvo hyvinvointi, omaisuus ja vapaus; ihminen on yhteiskunnallinen olento, joka elää aina yhdessä muiden ihmisten kanssa; 109

Nykyfilosofian suuntauksia 1900-luvulla erotettiin yleensä kolme pääsuuntausta: Analyyttinen filosofia (Wittgenstein, Russell) Fenomenologis-eksistentiaalinen eksistentiaalinen filosofia (mannermainen filosofia esim. Simone de Beauvoir) Marxilainen filosofia Kolmijako ei ole kategorinen. Erityisesti kahden ensimmäisen suuntauksen välillä on monenlaisia ristikkäisyyksiä. Mikä on marxilaisen ajattelun tulevaisuus? 110

4. Nykyfilosofian suuntauksia Toisen maailmansodan jälkeen merkittävimmät koulukunnat: Positivistinen (Miska Luoto) marxistinen eksistentialistinen postmodernistinen 111

Positivism 1. Classical Positivism The word positivism comes from the word positive which means something like clearly perceivable fact ; positive science = empirical science. Auguste Comte (1798-1857), 1857), French founder of sociology, developed the main points of classical positivism. According to him there are three progressive phases in the human thought: a) theological b) metaphysical c) positive Scientific knowledge differs from theological and metaphysical thinking because of its phenomenalism and antiessentialism. 112

Metaphysical knowledge is transphenomenal. All kinds of beliefs and views not capable of being empirically verified are metaphysical. Beliefs, thus, are subjective; they don t stand the procedure of objective scrutiny. Therefore they must be left outside science taken in the positivistic way. Standpoints: a) scientific method b) physical scientific background 113

Scientific method as used in empirical physical sciences can be used also in sciences studying human actions and societies methodological monism. So: a) laws similar to those in the physical sciences can be found also in human sciences b) these laws will make prognosis possible c) societies can be changed by affecting the laws of societal structures 114

2. Neo-positivism Neo-positivism was developed in 1920s. The aim was to express arguments for the empirical science based on (mathematical) logic. The Vienna Circle in 1920s-1930s: 1930s: to evaluate anew the very basis of the physical sciences. The idea of the unity of sciences: a) neutral language that can be understood in the same way by everyone in the scientific field b) unifying scientific method that enables objectivity and intersubjectivity in all scientific work In this way metaphysical questions of any sort can be ruled out from science. 115

Verification principle /verifikaatioperiaate (looginen empirismi) Question: how to make a difference between metaphysical (un- meaningful) and scientific (meaningful) propositions? Answer: using verification principle we need to solve what kind of propositions are meaningful and what is the meaning or content of the proposition. a) the proposition is meaningful if it can in principle be verified, that is, referred to by a corpus of empirical data b) the meaning is that corpus of data that verifies the proposition We must see that here it is not a question whether our proposition, in the final end, is true or not. 116

Marxism Marxism represents political or social philosophy. It was founded by Karl Marx (1818-1883) 1883) and Friedrich Engels (1820-1895). 1895). The main ideas: - mode of production - base and superstructure - class consciousness - ideology - historical materialism - political economy - exploitation - alienation Marxismin pääideat: http://en.wikipedia.org./wiki/marxism#main ideas 117

4. Nykyfilosofian suuntauksia Toisen maailmansodan jälkeen merkittävimmät koulukunnat: Positivistinen (Miska Luoto) marxistinen eksistentialistinen postmodernistinen 118

Postmodernism Postmodernism is a complicated term, or set of ideas, one that has only emerged as an area of academic study since the mid-1980s. Postmodernism is hard to define, because it is a concept that appears in a wide variety of disciplines or areas of study, including art, architecture, music, film, literature, sociology, [geography, PTK] communications, fashion, and technology. It's hard to locate it temporally or historically, because it's not clear exactly when postmodernism begins. (Mary Glakes, Literary Theory,, 2007) 119

Postmodernissa filosofiassa tyylillisiä kokeiluja, kirjallisuuden ja filosofian yhdistämistä Modernin ja valistuksen projektin kyseenalaistamista moniarvoisuuden ja relativismin korostamista tiedollisen hallinnan kritiikkiä tietoisuutta filosofian perustattomuudesta filosofeja: Jean-Francois Lyotard, Jean Baudrillard, Gianni Vattimo, Zygmunt Bauman Lähde. Enwald, Marika (2007). Johdatus etiikkaan 120

Postmoderni filosofia se on alkanut mannermaisen filosofian kritiikkinä; saanut vaikutteita fenomenologiasta, strukturalismista ja eksistentialismista, mukaan lukien Søren Kierkegaard ja Martin Heidegger; 121

All the way since the days of Enlightenment (The Age of Reason), in the 18th century, sciences and philosophy have tried to create a Grand Theory to explain the ways of happening both in nature and human world, once and for all. Postmodernism states that this is impossible, and presents views in sharp contrast to Enlightenment. Science, for example, in the way of positivism or any other sort of researching, will never solve all the problems facing the humankind or an individual. There are too many things in the human world not capable of being expressed in self-sufficient sufficient models and theories. For example, there is no such thing as a rational geographical man [sic!]. Against Grand Theories! Such is the maxim of postmodernism. 122

Valistus-ajatteluajattelu Valistus-ajattelu ajattelu Sir Baconista (1561-1626) 1626) lähtien on pyrkinyt vapauttamaan ihmiset myyttien ja uskomusten vallasta tieteellisen ajattelun avulla; Baconin mukaan tiede pystyy järkevästi tiedostamaan ja hallitsemaan maailmaa. Tieto/tiede on valtaa, jonka avulla ihminen vapautetaan luonnon armoilta ja saatetaan paratiisiin; Mutta tämä sama tavoite oli sillä myyttisellä ja uskonnollisella ajattelulla, jonka valistus halusi kumota ja samalla tavalla valistuskin tehtävässään epäonnistui. "Vapautumisen sijasta valistus on luonut entistä tehokkaammat hallitsemisen, vallankäytön ja manipuloinnin keinot. (LähdeOjanen(1989).Filosofiat ja fasismi puheenvuoroja eurooppalaisen kul tuurin tilasta. Jyväskylä : Atena kustannus) 123

Gianni Vattimo (1956-) Postmodernissa tulee esiin Heideggerin kuvaama kielen merkitys olemisen tulkinnalle, mikä on yhteydessä metafysiikan loppuun ja rationaliteetin kriisiin Postmoderni kehittyy kommunikaation ja mediayhteiskunnan myötä Postmodernia leimaa kodittomuuden ja perustattomuuden kokemus Lähde. Enwald, Marika (2007). Johdatus etiikkaan 124

Zygmunt Bauman (1925-) puolalainen sosiologi, joka muutti Englantiin Postmodernin lumo (1992) Postmodern Ethics (1993) Lähde. Enwald, Marika (2007). Johdatus etiikkaan 125

Postmoderni etiikka: ei ole mitään yhteistä arvoperustaa tai normatiivista lakia moraaliin ei ole olemassa mitään pelastuskertomusta jokainen rakentaa oman etiikkansa (individualismi, subjektivismi) Lähde. Enwald, Marika (2007). Johdatus etiikkaan 126

Baumanin postmodernin käsite: Postmodernisuus on modernisuutta, joka on tullut tietoiseksi itsestään ja virheistään Moderni yhteiskunta ja ideologia on peiteoperaatio, jonka tarkoitus on peittää sen perustattomuus; Postmoderni: - on tietoisuutta tästä perustattomuudesta - on destruktiivinen mielentila - kehittyy kulutusyhteiskunnan myötä Lähde. Enwald, Marika (2007). Johdatus etiikkaan 127

E. W. Soja: Postmoderni ontologia maantieteessä It is the balance among the three aspects of being that must be stressed, not the displacing of any by the others; The three moments of the ontological trialectic thus contain each other; they cannot successfully be understood in isolation or epistemologically privileged separately, although they are all too frequently studied and conceptualized in this way, in compartmentalized disciplines and discourses. Here again, however, their third term, Spatiality, obtains a strategic positioning to defend against any form of binary reductionism or totalization; The assertion of Spatiality opens the Historicality and Sociality of human lifeworlds to interpretations and knowledges that many of its most disciplined observers never imagined, while simultaneously maintaining the rich insights they provide for understanding the production of lived space (Soja 1996: 72); Soja (1996). Thirdspace journeys to Los Angeles and other real-and-imagined places ks. myös Soja, E.W (1989). Postmodern Geographies: The Reassertion of Space in Critical Social Theory. London: Verso Press. 128

Olemisen trialektiikka Lähde: Soja (1996). Thirdspace journeys to Los Angeles and other real-and-imagined places 129

4. TIETOTEORIA eli EPISTEMOLOGIA Epistemologia on teoreettisen filosofian osa-alue, alue, joka tutkii tiedon luonnetta, pätevyyttä ja rajoituksia. Tietoteoreettisia kysymyksiä: 1. Mitä tieto on? 2. Onko tieto mahdollista? 3. Mikä on tiedon rakenne? 4. Mitä voimme tietää? 5. Mitkä ovat tietomme rajat? 6. Mitä voimme tietää varmasti? 7. Mitä on totuus? 8. Mikä on tiedon menetelmä? 9. Mitkä ovat tiedon lajit? 10. Mitä tieteitä on? 130

Tiedon käsite Tiedon käsitettä käytetään monissa arkisissa ja tieteellisissä yhteyksissä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä: 1. Tiedätkö, monesko päivä on tänään? 2. Tiedän, että tämä kynä on muovia. 3. Angelina tietää, että Brad on varakas. 4. Tiedämme kaikki, että eläinrasvat kohottavat veren kolesterolia. 5. On yleisesti tiedossa, miten stressi vaikuttaa ihmiseen. 6. Brad tietää, ettei Lähde: Aarnio Angelinan 1989, 31-32; muunneltuna. teko ole luvallinen. 131

Immanuel Kant (1724-1804): TIEDON RAJAT (Kantin filosofinen projekti) Mitkä ovat sen tiedon rajat, joka on saavutettavissa puhtaan järjen avulla (a priori)? 132

Tietoteoreettisia kysymyksiä Kant määritteli, mitkä ovat tietomme rajat ja vastasi kysymykseen: Mitä voimme tietää todellisuudesta? Kant jakoi todellisuuden kahteen osaan: 1. Olioiden sinänsä maailmaan (Noumena) 2. Ilmiöiden maailmaan (Phaenomena) Kant ajatteli, että on olemassa meistä riippumaton todellisuus, jossa ovat oliot sinänsä (das Ding an sich). Näistä emme periaatteessa voi tietää mitään. Voimme kuitenkin ajatella, että ne vaikuttavat aisteihimme ja ilmenevät olioina meille (das Ding für uns) ajan ja paikan (= ymmärryksemme peruskategorioiden) havaintomuodoissa (fenomenalismi) 133

Tiedon lähde Perustuuko tietomme järkeen, havaintokokemukseen vai kumpaankin? Mikä on järjen ja / tai havaintokokemuksen osuus tietoprosessissa? 1. Tieto a priori (aiemmasta) Kokemuksesta riippumaton, täysin järkilähtöinen, ennen havaintokokemusta oleva, yleinen ja puhdas tieto. (pallo on pyöreä) 2. Tieto a posteriori (myöhemmästä) Havaintokokemuksesta riippuva, havaintolähtöinen, havaintokokemuksen jälkeen oleva, erityinen ja empiirinen tieto. (pallo on punainen) 134

Tiedon lähde Kant erottaa tiedetyt väitteet tieto-opillisin opillisin perustein apriorisesti ja aposteriorisesti Todet (ja epätodet) t) tietoväitteet t t voidaan erottaa semanttisin perustein analyyttisesti ja synteettisesti. 135

Tiedon tyypit (Kantin nelikenttä) 136 lähde: Korkman & Yrjönsuuri (2003). Filosofian historian kehityslinjoja. Gaudemus

EPISTEMOLOGISIA PERUSASETELMIA I 1. Rationalismi Tiedon lähde: ajattelu, järki (ratio) Tiedon menetelmä: deduktio (1) Teoria ( (a priori) havaintokokemus (aineisto) René Descartes (1596-1650) 1650) G.W. Leibniz (1646-1716) 1716) Baruch Spinoza (1632-1677) 1677) G.W.F. Hegel (1770-1831) 1831) 137

EPISTEMOLOGISIA PERUSASETELMIA I Rationalismi: Tietoteorian suuntaus, jonka mukaan tieto perustuu järkeen (ratio, järki). Rationalismin mukaan totuus saadaan selville järjen avulla, vaikka kokemuksen merkitystä ei täysin kiistetäkään. Tosi idea löydetään tarkastelemalla ideoita, ei olioita. Uudempi rationalismi liittyy lähinnä logiikan ja matematiikan filosofiaan. Logiikkaa ja matematiikkaa ei tutkita luontoa havainnoimalla vaan järkeä käyttämällä. Useimmat tietoteoriat ovat jonkinlaisia yhdistelmiä empirismistä ja rationalismista; Lähde: Määttänen P. (1995). Filosofia johdatus peruskysymyksiin 138

EPISTEMOLOGISIA PERUSASETELMIA I Deduktio: Sitova päätelmä (lat. deduco, johtaa). Erityisesti logiikassa käytetty käsite -> argumentista, jonka premissien ja johtopäätöksen välillä on välttämätön looginen seuraussuhde; Eräät filosofit ovat käyttäneet käsitettä deduktio väljemmin viittaamaan mihin tahansa prosessiin, jossa ymmärrys johtaa jotakin jostakin. Esimerkiksi Descartes käytti deduktion käsitettä lähinnä geometriseen päättelyyn nojautuvassa merkityksessä. Hän myös ajatteli, että deduktio voi tuottaa tietoa, joka ei sisälly premisseihin; Lähde: Korkman Yrjönsuuri (toim) : Filosofian historian kehityslinjoja 139