Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS



Samankaltaiset tiedostot
Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

S e l v i t y s o s a : Tulot ovat valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) mukaisia tuloja.

Asiakirjayhdistelmä 2015

Valtion velanhallinnasta

Valtion suorat taloudelliset vastuut ja riskit valtion velka

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta

2. Muuttuneet olosuhteet

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

HE 278/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

Tilinpäätösohjeeseen vuodelle 2001 liittyviä esimerkkejä

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 270/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

LKP-tili TaKP-tili Debet Kredit ei kirjausta Puh.keskukset ja muut , Ostovelat (T) ,35

Valuuttamääräisen velan tai sen lyhennyksen yhteydessä syntyvä realisoitunut kurssiero kirjataan tilille 5110 Realisoituneet kurssierot veloista.

HE 163/2012 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

syntyminen, riskien lisääntyminen HE 31/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain 3 a :n muuttamisesta

Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

Tietoja koron-ja valuutanvaihtosopimuksista

Korkokauluri X -sijoituskori

HE 78/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

lisätä tilit 1603, 2406, 2407, 2416, 2417, 2471, 2526, 2527, 2528 ja 5111 seuraavasti:

HE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

ESITYKSEN PÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Valtiontalouden kuukausitiedote

HE 244/2006 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 208/2006 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

OKON KORKO 12 VI/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT

OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT

HE 130/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

Valtiontalouden kuukausitiedote

HE 185/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2017 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

Analyysiä vuoden 2010 tilinpäätöksestä. Keskeisiä lukuja ja havaintoja tilinpäätöksen tekemisestä HAUS

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset

Valtiontalouden kuukausitiedote

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

HELSINGIN KAUPUNGIN TASEHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET

Valtiontalouden kuukausitiedote

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Valtiontalouden kuukausitiedote

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu Säännöt ovat voimassa alkaen.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtiokonttorista annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Valtiontalouden kuukausitiedote

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Siirtyminen arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

HE 324/2018 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2019 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 323/2018 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Valtiontalouden kuukausitiedote

HE 127/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 NELJÄNNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

Tuusulan kunnan pitkäaikanen rahoitus. Konsernijaosto

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

MANDATUM APOLLO -INDEKSILAINA 1/2005 Lainakohtaiset ehdot

Indeksiobligaatio Afrikka -sijoituskori

HE 232/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIO- ESITYKSEN (HE 207/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA

Sijoitusrahasto Aktia Inflation Bond+:n rahastokohtaiset säännöt

LUKU 11: TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F

3) viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot;

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

HE 171/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

YHTEENVETO LAINATARJOUKSISTA

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 7192/ /2015

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE)

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

HE 156/2007 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 NELJÄNNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 131/2007 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Valuuttariskit ja johdannaiset

Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014

Talousosasto on mennessä pyytänyt tarjouksen euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta:

POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut

29. Rahoitusriskien hallinta. Korkoriski. Valuuttariski

Määräykset ja ohjeet 4/2011

Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari Turku Mika Arola/Valtiokonttori

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Alexander Stubb Talousneuvosto

Tase, konserni, milj. euroa

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto

Riskienhallintapäivä Varainhankinta muuttuvassa maailmassa- Miten sijoittaja tekee päätöksensä?

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille

(1) Katetuottolaskelma

Nordea Pankki Suomi Oyj

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT

Liikkeeseenlaskijaa ja lainaa koskevat tiedot ilmenevät Ohjelmaesitteestä, viitatuista asiakirjoista ja näistä lainakohtaisista ehdoista.

Luottoriskin kattamiseksi vaadittavat omat varat

Transkriptio:

VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka

VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09 Muut menot valtionvelasta 8 OSASTO 15 LAINAT 9 15.03 Valtion nettolainanotto ja velanhallinta 10

VALTIOKONTTORI TAE 2004 3 Pääluokka 36 VALTIONVELAN KOROT

VALTIOKONTTORI Pääluokka 36 4 PÄÄLUOKKA 36 36. VALTIONVELAN KOROT 2 824 000 000 01. Euromääräisen velan korko 2 684 000 000 90. Euromääräisen velan korko (arviomääräraha) 2 684 000 000 03. Valuuttamääräisen velan korko 122 000 000 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) 122 000 000 09. Muut menot valtionvelasta 18 000 000 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) 18 000 000

VALTIOKONTTORI Pääluokka 36 5 Pääluokka 36 VALTIONVELAN KOROT Selvitysosa: Valtion velanhoidossa tavoitteena on velasta aiheutuvien keskimääräisten, odotettujen kustannusten minimointi kuitenkin niin, että siitä aiheutuvat riskit kuten luottoriski, korkoriski, valuuttakurssiriski ja jälleenrahoitusriski pidetään hyväksyttävällä tasolla. Lainanotto toteutetaan nk. likviditeettistrategian mukaisesti, mikä turvaa rahoituksen saatavuuden ja maksuvalmiuden mahdollisimman edullisin kustannuksin. Likviditeettistrategia perustuu sarjaobligaatiolainoihin, joilla käydään aktiivisesti jälkimarkkinakauppaa. Lainojen likviditeetti edellyttää lainojen riittävän suurta kokoa, markkinatasoista tai markkinatasoa lähellä olevaa kuponkikorkoa, sopivaa juoksuaikaa ja jälkimarkkinoiden toimivuutta. Velkakannan korko- ja valuuttakurssiriskiä säädellään johdannaissopimuksilla ja etenkin koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla. Velanhoidossa valitaan sellainen pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin korkoihin sidotun velan suhde, jolla korkokustannukset ovat mahdollisimman alhaiset ilman, että korkomenojen lisäyksen mahdollisuus kasvaisi liian suureksi. Yhteisvaluutta-alueen synnyn jälkeen velanhoidon painopiste on siirtynyt valuuttakurssiriskin hallinnasta korkoriskin hallintaan. Jäljellä olevaa velasta aiheutuvaa valuuttakurssiriskiä on aktiivisesti pienennetty vuoden 2003 aikana tekemällä valuuttavelkaan liittyviä valuutanvaihtosopimuksia. Vuoden 2004 lopussa muun kuin euromääräisen velkakannan arvioidaan olevan n. 3,5 % budjettitalouden velasta. Velanhoidon toimenpiteet toteutetaan markkinaolosuhteiden mukaisesti ja siten toteuma saattaa poiketa käytetyistä laskentaolettamuksista markkinaolosuhteiden niin edellyttäessä. Määrärahatarpeet on arvioitu seuraavien velan rakenneoletusten perusteella. Velan rakenne (%) 31.12.2001 31.12.2002 31.12.2003 31.12.2004 Vaihtuvakorkoisen velan osuus 19 25 25 25 Valuuttamääräisen velan osuus 15 13 4 4 Jälkimarkkinoilla likvidiysstrategiaan kuuluvien lainojen osuus 57 53 60 70 Pääluokan menot luvuittain vuosina 2002-2004 v. 2002 tilinpäätös 1000 v.2003 talousarvio 1000 v. 2004 esitys 1000 Muutos 2003-2004 1000 % 01. Euromääräisen velan korko 3 050 655 2 925 000 2 684 000-241 000-8 03. Valuuttamääräisen velan korko 551 271 483 000 122 000-361 000-75 09. Muut menot valtionvelasta 21 771 19 000 18 000-1 000-5 Yhteensä 3 623 697 3 427 000 2 824 000-603 000-17

VALTIOKONTTORI 36.01 6 01. Euromääräisen velan korko 90. Euromääräisen velan korko (arviomääräraha) Muistio s. 12 Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 684 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää euromääräisen velan korkojen, vanhentuneiden korkojen ja myös lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen sekä velkasalkun korkoriskiaseman säätelemiseksi tehtyjen johdannaissopimusten menojen maksamiseen. Momentin määräraha on budjetoitu suoriteperusteisena. Selvitysosa: Euromääräinen velka oli 31.12.2002 53 059 milj.euroa ja sen keskimääräinen nimelliskorko 5,1 %. Bruttomääräisistä menoista vähennettäviä tuloja ovat valtionlainoista saatavat korkotulot sekä valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista kertyvät tulot. Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Tuotto-obligaatiolainat 12 000 000 Sarjaobligaatiolainat 1 976 000 000 Muut obligaatiolainat 284 000 000 Muut joukkovelkakirjalainat 70 000 000 Velkasitoumuslainat 269 000 000 Lainat valtion eläkerahastolta 2 000 000 Velkakirjalainat 66 000 000 Muut lainat 5 000 000 Yhteensä 2 684 000 000 2004 talousarvio 2 684 000 000 2003 talousarvio 2 925 000 000 2002 tilinpäätös 3 050 654 545

VALTIOKONTTORI 36.03 7 03. Valuuttamääräisen velan korko 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) Muistio s. 12 Momentille myönnetään nettomäärärahaa 122 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valuuttamääräisen velan korkojen, vanhentuneiden korkojen ja myös lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen sekä velkasalkun riskiaseman säätelemiseksi tehtyjen johdannaissopimusten menojen maksamiseen. Momentin määräraha on budjetoitu suoriteperusteisena. Selvitysosa: Valuuttamääräinen velka oli 31.12.2002 7 797 milj. euroa ja sen keskimääräinen nimelliskorko 6,3 %. Valtio vähentää valuuttamääräistä velkaa lainojen erääntymisen myötä sekä valuutanvaihtosopimuksilla. Vuoden 2004 aikana arvioidaan valuuttamääräisen velan kuolettuvan 207 milj. euroa. Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Dollarilainat 74 000 000 Puntalainat 3 000 000 Sveitsinfrangilainat 5 000 000 Jenilainat 39 000 000 Muut valuuttamääräiset lainat 1 000 000 Yhteensä 122 000 000 2004 talousarvio 122 000 000 2003 talousarvio 483 000 000 2002 tilinpäätös 551 270 898

VALTIOKONTTORI 36.09 8 09. Muut menot valtionvelasta 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) Muistio s. 12 Momentille myönnetään 18 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion lainanoton ja velanhallinnan valmistelusta, lainojen ottamisesta ja liikkeeseenlaskusta, lainojen takaisinmaksusta ja johdannaissopimuksista aiheutuvien menojen, asiantuntija- ym. palkkioiden sekä muiden lainanoton ja velanhallinnan toteuttamiseen liittyvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös lyhytaikaisen tilapäisrahoituksen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon olemassa olevasta velkakannasta sekä vuosien 2003-2004 lainanotosta ja velanhoidollisista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Liikkeeseenlasku- ja myyntikustannukset 8 000 000 Lunastus- ja asiamiespalkkiot 3 000 000 Saatujen käteisvakuuksien menot 6 000 000 Muut menot 1 000 000 Yhteensä 18 000 000 2004 talousarvio 18 000 000 2003 talousarvio 19 000 000 2002 tilinpäätös 21 771 115

VALTIOKONTTORI TAE 2004 9 OSASTO 15 LAINAT

VALTIOKONTTORI 15.03 10 OSASTO 15 03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta 01. Nettolainanotto ja velanhallinta Muistio s. 12 Momentille merkitään nettotuloa 1 500 000 000 euroa. Momentille kertyy nettotuloja uusista valtionlainoista saatavista tuloista vähennettynä velan takaisinmaksuista aiheutuvilla menoilla. Nettotuloon sisällytetään lisäksi lainan ottamista tai takaisinmaksuhintaa suojaavista johdannaissopimuksista aiheutuvat erät. Tuloista saa käyttää ennenaikaisista takaisinmaksuista aiheutuvien pääomatappioiden maksamiseen enintään xxx xxx xxx euroa. Selvitysosa: Budjettitalouden velan nimellisarvon ja markkina-arvon kehitys vuosina 2001-2004 (mrd.euroa): 2001 tilinpäätös 2002 tilinpäätös 2003 talousarvio 2004 esitys Budjettitalouden velka, nimellisarvo 62,4 60,9 61,2 62,7 Budjettitalouden velka, markkina-arvo 67,4 66,9 Momentin nettotuloarvio 1 500 milj. euroa vastaa muista kuin velanhallinnasta aiheutuvista menoista syntyvää nettolainanottotarvetta. Kun aktiivisesta velanhoidosta aiheutuviin pääomatappioihin on tarkoitus käyttää tämänhetkisen arvion mukaan 15 milj. euroa ja kun emissiovoittoja arvioidaan kertyvän nettomääräisesti 75 milj. euroa, tarvitaan talousarvioesityksen kattamiseksi budjettitalouden nimellismäärää lisäävää nettolainanottoa yhteensä 1 440 milj. euroa. Tuloihin sisältyy bruttolainanoton nimellismäärän lisäksi myös lainanotossa esiintyvät emissiovoitot ja velan takaisinmaksuissa esiintyvät pääomavoitot sekä velan riskiaseman säätelemiseksi tehdyistä johdannaissopimuksista saatavat tulot. Tuloista vähennetään valtionvelan kuoletusten ja takaisinmaksujen nimellismäärät sekä lainanotossa esiintyvät emissiotappiot ja velan takaisinmaksuissa esiintyvät pääomatappiot sekä valtionlainojen ottamista ja takaisinmaksua suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot. Budjettitalouden velan pitkäaikaisia kuoletuksia arvioidaan maksettavan 7 mrd. euroa vuonna 2004. Tämän lisäksi arvioidaan erääntyvän velkasitoumuksia ja lyhytaikaista luottoa 8 mrd. euroa. Uusista lainoista saatavan määrän, ml. nettomääräiset emissiovoitot, arvioidaan olevan 16 543 000 000 euroa ja lainojen kuoletuksiin ja takaisinmaksuun, ml. pääomatappiot, käytettävän määrän 15 043 000 000 euroa. Tulojen ja menojen erittely: Tulot Nimellisarvoinen nettolainanotto (netto) 1 440 000 000 Emissiovoitot (netto) 75 000 000 Menot Pääomatappiot (netto) - 15 000 000 Nettotulot 1 500 000 000

VALTIOKONTTORI 15.03 11 2004 talousarvio 1 500 000 000 2003 talousarvio 436 000 000 2002 tilinpäätös

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 12 TAE 2004 LIITEMUISTIO VUODEN 2004 TALOUSARVIOESITYKSEEN MOMENTTI 15.03.01 JA PÄÄLUOKKA 36 Yleiset periaatteet TAE 2004 ehdotuksen rakenne on sama kuin vuoden 2003 talousarviossa. Uusista valtionlainoista saatavan määrän ja velan kuoletuksiin käytettävän määrän erotus on tulomomentilla 15.03.01.(Nettolainanotto ja velanhallinta). Valtionvelasta maksettavat korot ja muut kulut sisältyvät pääluokkaan 36. Määrärahat ovat arviomäärärahoja, joiden toteuma ja ajallinen jakauma on riippuvainen paitsi valtiontalouden kehityksestä ja velanhoidollisista toimenpiteistä myös markkinaolosuhteista. Ehdotuksen mukaan PL 36 on jaettu kahteen korkomäärärahaan (euromääräiset korot ja valuuttamääräiset korot). Näitä määrärahoja saa käyttää budjettitalouden velan kuponkikorkojen maksamiseen. Määrärahat ovat nettomäärärahoja, joissa huomioidaan myös emissioissa saatavat korkotulot (kertyneet korot edellisestä eräpäivästä). Korkomääräraha sisältää nettomääräisenä myös korkoriskiaseman säätelemiseksi tehdyistä johdannaisista aiheutuvat tulot ja menot. Pääluokassa on lisäksi määräraha valtionvelasta aiheutuviin palkkioihin ja muihin menoihin (mm. liikkeeseenlasku- ja lunastuspalkkiot pankeille sekä saatujen käteisvakuuksien korkohyvitykset). Korkomäärärahoja saisi ehdotuksen mukaan käyttää myös vanhentuneiden korkojen ja lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen maksamiseen. Nämä tulee päätösosassa mainita erikseen, koska ne eivät sisälly varsinaiseen valtionvelkaan. Valtion lainanotto ja valtion ottamien lainojen lyhennykset niihin liittyvine johdannaiserineen on budjetoitu maksuperusteella. Pääluokan 36 määrärahat on arvioitu suoriteperusteella yhdenmukaisesti valtiovarainministeriön kannan mukaisen menokehyksen kanssa. Pääluokan 36 suoriteperusteiseen budjetointiin siirryttäisiin siten vuoden 2003 aikana. 36.01.90 Euromääräisen velan korko Arvio maksuperusteella 2004 2 800 000 000 Siirtyvät korot 31.12.2003-1 628 000 000 Siirtyvät korot 31.12.2004 + 1 512 000 000 Euromääräiset korot suoriteperusteella 2 684 000 000 36.03.90 Valuuttamääräisen velan korko Arvio maksuperusteella 2004 128 000 000 Siirtyvät korot 31.12.2003-48 000 000 Siirtyvät korot 31.12.2004 42 000 000 Valuuttamäär. korot suoriteperusteella 122 000 000

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 13 TAE 2004 Momentti 15.03.01 sisältää nettomääräisenä arvion lainanotolla saatavasta tulosta. Lunastuksissa maksettavat määrät ovat joko lainan erääntyessä maksettavia velan nimellisarvoja tai ennenaikaisissa takaisinmaksuissa (ml. konversiot) lainasta maksettavia määriä. Ennenaikaisissa takaisinmaksuissa maksettava määrä saattaa olla joko yli tai alle lainan nimellisarvon. Kertynyttä korkoa lukuun ottamatta tämä määrä kohdistetaan momentille 15.03.01. Uusia lainoja otettaessa voidaan vastaavalla tavalla saada tuloina määrä, joka on joko yli tai alle nimellisarvon. Kertynyttä korkoa lukuun ottamatta tämä määrä kohdistetaan momentille 15.03.01. Momentille 15.03.01 sisältyy tulojen ja menojen erittely, jossa nettotulo on jaettu a) velan nimellisarvon nettomuutokseen; b) pääomavoittojen ja pääomatappioiden nettomäärään; ja c) emissiovoittojen ja emissiotappioiden nettomäärään. Velanhoidossa käytettävistä riskiasemaa säätelevistä johdannaissopimuksista aiheutuvat menot (tulot) on nettomääräisesti sisällytetty siihen määrärahaan, jota saadaan käyttää säädeltävän kassavirran maksamiseen. Esimerkiksi valuuttamääräisen lainan takaisinmaksua valuuttakurssimuutoksilta suojaavasta valuutanvaihtosopimuksesta aiheutuvat menot (tulot) kohdistetaan momentille 15.03.01. Vastaavasti euromääräiseen lainaan tehdyn koronvaihtosopimuksen kassavirrat kohdistetaan Euromääräisen koron määrärahaan. Ehdotuksen suhde määrärahakehykseen Laskentaolettamat Pääluokan 36 suoriteperusteisesti laadittu ehdotus alittaa vuoden 2004 valtiovarainministeriön kannan mukaisen määrärahakehyksen yhteensä 303 milj. eurolla. Syynä tähän ovat mm. korkotason lasku olemassa olevan vaihtuvakorkoisen velkakannan osalta, reposalkkuun sisältyneiden sarjaobligaatioiden takaisinosto vuonna 2003 ja jälleenrahoitus lyhyellä lainanotolla sekä uusien lainojen alhaisemmat korkotaso-oletukset. Nettobudjetoidun tulomomentin 15.03.01 määrä perustuu valtiovarainministeriön vuosien 2004 2007 TTS-laskelmien laadinnan yhteydessä antamaan arvioon. Määrärahaehdotukset perustuvat Valtiokonttorin laatimiin velanhoidon suunnitelmiin. Suunnitelmat noudattavat valtiovarainministeriön antamia valtion velan- ja riskienhallinnan ohjeita vuodelle 2003 (49/S/2002). Vuodelle 2004 ei ole vielä annettu ohjeita. Ohjeistuksen mukainen toiminta edellyttää aktiivisia velanhoidollisia toimenpiteitä. Laskentaperusteina ehdotuksessa on käytetty mm. seuraavia arvioita: Momentin 15.03.01 suuruudeksi on arvioitu 1 500 milj. euroa Uusi vuonna 2015 erääntyvä viitelaina lasketaan liikkeeseen vuonna 2004 Valuuttamääräistä velkaa lyhennetään lainaehtojen mukaisesti; uutta valuuttakurssiriskiä sisältävää valuuttavelkaa ei oteta Valuuttakursseina on käytetty 30.4.2003 valuuttakursseja kuoletusten ja maksettavien korkojen osalta: USD 1,1131 GBP 0,69700 JPY 132,98 CHF 1,5131 DKK 7,4243

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 14 TAE 2004 Valuuttamääräiset korkovelat vuosien 2003 ja 2004 päättyessä on velanhallintajärjestelmässä laskettu toukokuun 8.-9. päivän kursseilla Valuuttakorkoina on käytetty olemassa olevan vaihtuvakorkoisen sopimuskannan osalta USD ZERO DEPO/SWAP-käyrän korkotasoja. Eurokorkoina on olemassa olevan vaihtuvakorkoisen sopimuskannan osalta käytetty EUR ZERO DEPO/SWAP-käyrän mukaisia korkotasoja. Uusien transaktioiden osalta on korkoina käytetty 3,0 % lyhyttä korkoa (0 3 vuoden korkojaksoille) ja 4,5 % pitkää korkoa (yli 3 vuoden korkojaksoille). Korkotasot pohjautuvat yhden ja kymmenen vuoden 2004 termiinikurssien keskiarvoihin. Lyhyen koron osalta valittu laskentaolettama on hieman korkeampi kuin VM:n korkoryhmän perusarvio 3 kk korolle. Vuoden 2003 lainanotto ja velanhoidolliset toimenpiteet Vuoden 2003 nettolainanoton määrä on talousarvion momentin 15.03.01 mukainen eli 436 milj. euroa. Vuoden 2004 korkomenoihin sisältyvät seuraavan nimellismääräisen lainanottoarvion mukaiset menot (milj. euroa): Bruttolainanotto Tuotto-obligaatiot 100 Sarjaobligaatiot 13 000 Velkasitoumukset (kantaan jäävät) 6 219 Lyhytaikaiset luotot 1 800 Yhteensä 21 119 Kuoletukset Lainaehtojen mukaiset kuoletukset 15 102 Takaisinostot 2 297 Repo-salkun kuoletus 3 152 Yhteensä 20 551 Nettolainanotto, nimellisarvo 568 Velanhallinnan erät 1-132 Momentin nettotulo 436 Sarjaobligaatioemissiot on varainhankintasuunnitelman mukaisesti kohdistettu pääosin uusiin, vuosina 2006 ja 2008 erääntyviin lainoihin. Lisäksi on arvioitu loppuvuoden aikana emittoitavan 1,5 mrd. euroa 2006 ja 2013 lainoja. Takaisinostot ovat kohdistuneet pääosin 2004 lainaan. Yllä olevan lainanottosuunnitelman mukaisesta velkasitoumusmäärästä oli 30.4.2003 toteutumatta 6,0 mrd. euroa. Budjettitalouden velan nimellisarvoisen kannan arvioidaan 31.12.2003 olevan 61,2 mrd. euroa. 1 Velanhallinnan eriä ovat emissiovoitot ja -tappiot sekä ennenaikaisissa takaisinlunastuksissa syntyvät pääomavoitot ja -tappiot.

VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 15 TAE 2004 Vuoden 2004 lainanotto ja velanhoidolliset toimenpiteet Bruttolainanotto Sarjaobligaatiot 7 000 Velkasitoumukset 8 800 Lyhytaikaiset luotot 668 Yhteensä 16 468 Kuoletukset Lainaehtojen mukaiset 14 928 Takaisinostot 100 Yhteensä 15 028 Nettolainanotto, nimellisarvo 1 440 Velanhallinnan erät 60 Momentin nettotulo 1 500 Laskelmissa on oletettu, että vuonna 2004 lasketaan liikkeeseen uusi, vuonna 2015 erääntyvä viitelaina, ja lisäksi emittoidaan 2009 ja 2011 lainoja. Emissiovoittoja on arvioitu kertyvän nettomääräisesti 75 milj. euroa. Ns. lyhyitä velkasitoumuksia on vuonna 2004 arvioitu otettavan kumulatiivisesti 6 000 milj. euroa. Korko on laskettu 3 %:n mukaan kolmelta kuukaudelta. Takaisinostoja on arvioitu tehtävän vain 100 milj. euroa, koska mikään viitelaina ei vuonna 2004 saavuta 12 kk:n jäljellä olevaa laina-aikaa, mikä edellyttäisi sijoittajille tarjottavaa mahdollisuutta lainan vaihtoon tai takaisinmyyntiin. Pääomatappioita ostoista arvioidaan aiheutuvan 15 milj. euroa. Momentin 36.09.21 määrärahaehdotuksessa on varauduttu markkinatakaajille maksettaviin sitoutumis- ja myyntipalkkioihin. Lunastuspalkkioita joudutaan maksamaan paperimuotoisista sarjaobligaatioista sekä useista aikanaan ulkomailta otetuista euroja valuuttamääräisistä lainoista. Johdannaissopimuksista aiheutuvien vastapuoliriskien rajoittamiseksi Valtiokonttori on tehnyt joidenkin vastapuolien kanssa vakuussopimuksia luottoriskin hallinnassa. Saadulle käteisvakuudelle maksetaan vastapuolen kanssa sovitun korkotason mukaista korkoa. Koron määräksi vuonna 2004 on arvioitu 6 milj. euroa. Toisaalta valtio voi sijoittaa markkinoille luottoriskin kattamiseksi saatavan käteisen, jolloin siitä kertyy valtiolle tuloa suunnilleen menoa vastaava määrä.