Hyvinvointia työstä
Kipu, mieli ja työkyvyttömyys Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja
Tästä ajattelin puhua Työkyvyttömyyden syistä Liikuntaelinkivusta ja kivusta yleensäkin Yleistä mielialahäiriöstä Kivun ja masennuksen esiintymisestä samaan aikaan Miten työkyvyttömyyttä ja sitä ylläpitäviä tekijöitä voidaan vähentää? Mitkä ovat eri tahojen mahdollisuudet ja vastuut?
Sairauspäivärahapäivät sairausryhmittäin - Mielialahäiriöt 67 % - Selkä- ja hartiaseudun sairaudet 56 % Kelan sairausvakuutustilasto 2012
ETK:n taskutilasto 2013
Kipu ja masennus Puolella kipupotilaista on todettavissa myös masennus Kaksi kolmesta masennuspotilaista kärsii myös kivuista.
Kipu Lähes puolet lääkärin vastaanotolla käynneistä terveyskeskuksessa liittyy kipuun Kipu on yksilöllinen, epämiellyttävä aistimus tai tunnekokemus, joka liittyy kudosvaurioon tai sen uhkaan Kipu on todellista ja näkyy toiminnallisessa magneettikuvauksessa Tunteet mukana kivussa: Positiivinen mieliala nostaa kipukynnystä, negatiivinen madaltaa Kipuun liittyvät pelot, väärät uskomukset ja pessimistiset odotukset yleisiä; lisäävät kipua ja huolestuneisuutta Krooninen kipu muokkaa aivoja ja jättää pysyvät jäljet ja herkistää tulevalle kivulle
Mistä liikuntaelinvaivat johtuvat? Monista eri tekijöistä samanaikaisesti, mm. Ruumiinrakenne (esim. ylipaino) Elämäntavat (esim. tupakointi) Harrastukset (tai niiden puute) (esim. liikunta) Muut sairaudet Ruumiillinen kunto Henkinen kunto Perinnölliset tekijät Ruumiillinen kuormitus työssä ja vapaa-ajalla Henkinen kuormitus työssä ja vapaa-ajalla
Liikuntaelinvaivat ovat yleisiä Viimeisen 30 päivän aikana eri kehon osissa kipua, särkyä, liikearkuutta kokeneiden osuus kaikista vastaajista 30%:lla kipua useammalla kuin yhdellä kehon alueella (Kaila-Kangas L, 2007) KP Martimo: Kipu, mieli, työkyvyttömyys Työterveyslaitos 8.8.2 www.ttl.fi 014
Liikuntaelinkivut viimeisen kk:n aikana ja tämänhetkinen työkyky 60 50 % 40 30 20 1997 2000 2003 2006 2009 10 0 Niska-hartiat Olkapäät tai käsivarret Ranteet tai sormet Selkä 11 Lonkat tai jalat Työkyky alentunut Työ ja terveys Suomessa 1997-2009 (N=11 000) / Miranda ym
Liikuntaelinkivut ja alentuneen työkyvyn riski Alentuneen työkyvyn riski Analyyseissä huomioitu ikä, sukupuoli, koulutus, ylipaino, pitkäaikaiset sairaudet, työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus (Työ ja terveys Suomessa / Miranda ym )
Yksilöiden lukumäärä Mielenterveysongelmien jatkumo MIELEN TERVEYS HENKINEN PAHOINVOINTI MIELENTERVEYSHÄIRIÖ Oireiden vakavuus Mykletun 2010
Tule-kivun ja masennuksen esiintyminen ikäryhmittäin MIEHET Miranda H, Kaila-Kangas L, Ahola K. Särkyä ja alakuloa, 2011. http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf
Tule-kivun ja masennuksen esiintyminen ikäryhmittäin NAISET Miranda H, Kaila-Kangas L, Ahola K. Särkyä ja alakuloa, 2011. http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf
Kivun ja masennuksen noidankehä Miranda H, Kaila-Kangas L, Ahola K. Särkyä ja alakuloa, 2011. http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf
Masentuneisuus ja kipualueiden lukumäärä Miranda H, Kaila-Kangas L, Ahola K. Särkyä ja alakuloa, 2011. http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf
Masentuneisuus ja liikuntaelinkivut työikäisillä Miranda H, Kaila-Kangas L, Ahola K. Särkyä ja alakuloa, 2011. http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf
Kelan korvaamat sairauslomapäivät kivun ja masennuksen vuoksi Miranda H, Kaila-Kangas L, Ahola K. Särkyä ja alakuloa, 2011. http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf
Masennuksen tunnistaminen 1) Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta? 2) Oletko viimeisen kuukauden aikana ollut usein huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta? KYLLÄ -vastaus toiseen tai molempiin edellyttää tarkempaa keskustelua lääkärin kanssa.
Depression Käypä hoito suositus 2013 Hoidon lähtökohta on depression tunnistaminen Depression hoidossa voidaan käyttää vaikuttavaksi osoitettua psykoterapiaa depressiolääkehoitoa joissakin tapauksissa sähköhoitoa, kirkasvalohoitoa tai magneettistimulaatiohoitoa Psykoterapioiden ja masennuslääkkeiden yhtäaikainen käyttö on tehokkaampaa kuin kumpikin yksinään Muita tarpeellisia psykososiaalisia tai lääkehoitoja voidaan soveltaa yksilöllisesti Masennuspotilaat hyötyvät säännöllisestä liikunnasta yksin tai ryhmässä Hoitoon kuuluu aina häiriötä ja sen hoitoa koskeva potilasopetus (psykoedukaatio)
Yli 3 päivän sairauslomien riski verrattuna heihin, joilla ko. tekijää ei esiinny Riskitekijä Elämäntapatekijät -Ylipaino (BMI 25-30) -Lihavuus (BMI >30) -Entinen tupakoitsija -Nykyinen tupakoitsija -Runsas alkoholinkäyttö -Liikunnan puute Miehet (n=1490) 1,27 1,79 1,13 1,61 1,47 1,48 Naiset (n=4952) 1,39 1,75 1,19 1,45 1,02 1,18 Työelämän laatutekijät -Työ yksipuolista -Huonot vaikutusmahdollisuudet -Huonot osallistumismahdollisuudet -Huono työtoverituki -Ristiriitoja esimiehen kanssa 1,79 2,08 2,50 2,01 1,82 1,61 1,57 1,65 1,52 1,30 Vahtera et al. 1999
Miten hallita sairauspoissaoloja? Valtiovarainministeriö 2010
Sairauslomatarve Vain osittain lääketieteellinen, suurelta osin psyykkinen, sosiaalinen ja järjestelmistä johtuva Perustuu osin työntekijän omaan arvioon työssä selviytymisestään ja siitä, miten hänen vaivaansa työpaikalla suhtaudutaan Lääkäri kirjoittaa todistuksen, ettei kykene (kaikkeen) työhönsä; työpaikalla tulkitaan, ettei saa tehdä työtä Jäljellä olevan työkyvyn arviointia voidaan tehdä vain työhön paluun/työssä jatkamisen esteet tunnistamalla ja niitä vähentämällä Sairauslomatarpeeseen ja sen kokemiseen voidaan vaikuttaa - jos halutaan
USKOMUKSET EIVÄT AINA PIDÄ PAIKKAANSA! Kaikki liikuntaelinvaivat aiheutuvat työstä. Liikuntaelinvaiva johtuu aina vauriosta tai sairaudesta. Työ on aina pahaksi liikuntaelinvaivoissa. Liikuntaelinvaivat paranevat vain levolla ja sairauslomalla. Itse asiassa liikuntaelinvaivat aiheutuvat työstä vain harvoin. - Ne ovat yleisiä työelämässä ja sen ulkopuolella. - Joissakin töissä oireet voivat haitata enemmän, mutta se ei tarkoita, että työ ne aiheuttaisi. Tämä on totta vain harvoin! - Useimmiten vaivan syynä on vain vähäinen tai ei mitään vauriota tai sairautta. - Röntgen- tai laboratoriotutkimuksissa ei yleensä löydy mitään oireita selittävää. Useimmiten ei pidä paikkaansa! - Työ voi tuntua vaikealta oireiden vuoksi, mutta sopivassa työssä jatkaminen ei aiheuta mitään pysyvää vauriota. Ei pidä paikkaansa! - Useimmiten parasta hoitoa suositusten mukaan on palata tavanomaisiin päivittäisiin toimiin mahdollisimman pian. - Useimmat jatkavat työssään vaivoista huolimatta tai palaavat sinne muutaman sairauslomapäivän jälkeen, vaikka oireet jatkuisivatkin. - Pitkäaikainen sairausloma on erittäin harvoin hyödyllinen. Liikuntaelinvaivoissa ei saa palata töihin ennen kuin on täysin oireeton. Ei pidä paikkaansa! - Sopiva työ kuntouttaa ja työhön paluu lyhyen sairausloman jälkeen on tärkeä osa kuntoutumista. Jokaisella on oikeus palata töihin ja saada tukea mahdollisimman varhain oireet huomioiden. - Sairauslomalta voi palata töihin myös ennen sairausloman päättymistä, kun asiasta sopii työnantajan ja tarvittaessa työterveyshuollon kanssa. Sairauslomatodistus on vain suositus poissaolon pituudesta. TULE kuntoon, Mehiläinen Työelämäpalvelut 2011
Työhönpaluun tuen vaikuttavuus Franche et al, J Occup Rehab 2005 Vahva näyttö vaikuttavuudesta ja kohtuullinen näyttö kustannushyödystä Yhteydenpito terveydenhuollon ja työpaikan välillä Mahdollisuus muokattuun työhön Kohtuullinen näyttö vaikuttavuudesta ja kustannus-hyödystä Työhön paluuta koordinoivan henkilön olemassaolo Varhainen yhteydenpito työpaikalta työntekijään Ergonominen työpaikkakäynti
Apua työkyvyttömyyteen työterveyshuollosta Vaivan alkuvaiheessa Jos potilaalla on työhön liittyviä ongelmia, yhteys esimieheen, arvioidaan korvaavan työn mahdollisuus, arvioidaan työnantajalta saatava tuki, sovitaan aika tarkempaan arvioon myöhemmin Työkyvyttömyysriskin arviointi Työkyvyttömyyden alkuvaiheessa (>2 viikkoa) Alustava lista työhön liittyvistä ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista sekä sovitaan työpaikkakäynti Työkyvyttömyys pitkittyy (>3-4 viikkoa) ja merkittäviä työhön liittyviä ongelmia aikaisemmissa vaiheissa Räätälöidään työn muokkaukset todettujen työn asettamien vaatimusten, työympäristön ja esimiehen sekä työkavereiden tuen perusteella Tarvittaessa työterveysneuvottelu
Työn muokkausmahdollisuuksien arviointi Mitä töitä ja tehtäviä työntekijälle kuuluu? Mistä hän suoriutuu ongelmitta? Mikä aiheuttaa ongelmia, kuinka usein ja kuinka vakavia? Onko esimies samaa mieltä tehtävistä ja niissä suoriutumisesta? Yhteistyössä ehdotusten kehittäminen yleisimpiin ja vakavimpiin työssä selviytymisen ongelmiin Ratkaisujen valinta, vastuut ja aikataulutus Seuranta
Onko työtä mahdollista muokata? Apuvälineet Työtehtävien rajaaminen Työtahdin muuttaminen Töiden järjesteleminen uudelleen Aikataulutuksen muutos Työnjako muutetaan Toinen työpiste Keskittyminen niihin tehtäviin, jotka pystyy tekemään Vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen Etätyö
Kelan osasairauspäiväraha Edellytyksenä on, että Työntekijä pystyy työterveyslääkärin arvioinnin perusteella hoitamaan osan työtehtävistään terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta. Työaika on ennen osasairauspäivärahakautta ollut kokoaikatyön mukainen. Työntekijä jatkaa omassa työssään. Voidaan käyttää heti sairausloman jälkeen (vähintään 1+9 pv) tai 30 päivän sisällä työhön paluusta (kun kyseessä sama sairaus) Työntekijä sopii työnsä tekemisestä osa-aikaisesti siten, että työaika vähentyy 40-60 % aiemmasta (koskee myös yrittäjiä) Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 72 arkipäivältä
Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset ( 30/60/90 ) 1.6.2012 alkaen 30: Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden (30) ajan, ellei työntekijä ole erikseen kieltänyt yksittäisen todistuksen tai lausunnon luovuttamista 60: Sairauspäiväraha on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta (aikaisemmin 4 kk) 90: Sairauspäivärahan maksamisen edellytykseksi asetetaan työterveyshuollon lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen.
Ammatillisen kuntoutuksen prosessi Edellytys, että pysyvän työkyvyttömyyden uhkaan voidaan vaikuttaa toisenlaiseen työhön siirtymällä ja että henkilö itse on motivoitunut Kuntoutuksen muodot Työkokeilu (asteittainen paluu omaan/kevennettyyn työhön, uusi työ) Työhön valmennus (opiskellaan uusi ammatti, usein liittyy myös kurssitusta, voi seurata työkokeilua) Uudelleenkoulutus (esim. oppisopimuskoulutus, ammatti- tai erikoisammattitutkinto, AMK, perustutkinto) Elinkeinotuki Työeläkevakuutusyhtiöstä saatavissa puhelimitse neuvontaa
Ammatillisen kuntoutuksen tarve selvitettävä Kun terveydelliset ongelmat uhkaavat työssä jatkamista tai sinne paluuta, esim. Työssä selviytymisen ongelmat/toistuvat sairauspoissaolot Pitkittynyt sairausloma (työntekijä jo pelkällä sairauspäivärahalla) Kuntoutustuki ilman selvää suunnitelmaa työhön paluusta Työ- tai liikennetapaturman jälkeinen pitkittynyt työkyvyttömyys Irtisanomistilanne Ammatillisen kuntoutuksen keinot epäselviä tai suunnitelma vaatii täydentämistä
Osatyökykyiset työssä, STM 2013
Yhteenvetona Ihminen on fyysinen ja psyykkinen kokonaisuus Työkyvyttömyys lisäksi yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen Jos on masentunut, myös ruumiillinen kipu on hoidettava Jos on kipuja, myös mielialan lasku on tärkeää havaita ja hoitaa Haaste asenteille ja terveydenhuollolle Sopivaan työhön paluu edistää kuntoutumista sekä henkisesti että ruumiillisesti Työelämän laatua parannettava sekä edistämällä työturvallisuutta että kehittämällä työtä
Kiitos! Seuraathan meitä Twitterissä ja liity Facebook kaveriksi! twitter.com/tyoterveys twitter.com/fioh kari-pekka.martimo@ttl.fi 8.8.2014 KP Martimo: Kipu, mieli, työkyvyttömyys