Toiminnanharjoittajan kestävyyskriteeriohje Toiminnanharjoittajien kestävyyskriteeri-info 16.5.2013 Harri Haavisto Tekninen asiantuntija
Sisältö Ohjeistus ja sen valmistelu Kestävyysjärjestelmän vaatimukset Kriteerien täyttymisen osoittaminen Todentaminen
Ohjeistuksen valmistelu Täydentää lain säädöksiä kestävyyskriteereistä ja kestävyyden osoittamisesta Pyritty avaamaan kestävyyskriteerien määritelmiä ja sitä, miten kestävyys osoitetaan Olemassa olevat järjestelmät Lähtökohtana ollut avoimuus, käytännönläheisyys ja ratkaisukeskeisyys: Käytännön kysymysten kartoittaminen ja ratkaisujen etsiminen!
Ohjeistuksen valmistelu Lähteinä on käytetty: Hallituksen esitystä laiksi biopolttoaineista ja bionesteistä HE 13/2013 vp VTT:n raporttia kasvihuonekaasupäästöistä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion raporttia metsäpohjaisten raaka-aineiden alkuperästä Raportin tekoon osallistui myös VTT:n ja Suomen Metsäkeskuksen edustajia Komission hyväksymiä vapaaehtoisia järjestelmiä Ruotsin, Tanskan ja UK:n kansallisten järjestelmien ohjeistuksia
Ohjeistuksen valmistelu Avoimen hengen mukaisesti ohjeistusluonnosta on mahdollista kommentoida Ohjeistusluonnos löytyy maanantaina 20.5.13 EMV:n nettisivuilta, kohdan Kestävyyskriteerit: Tapahtumat, julkaisut ja tiedotteet alta Kommentointiaikaa on perjantaihin 31.5.13 asti Palautus kestävyyskriteerien sähköpostiin: kestavyyskriteerit@emvi.fi
Kestävyysjärjestelmän vaatimukset Lasketaan biopolttoaine- tai bioneste-erän kasvihuonekaasupäästövähennys Osoitetaan, että raaka-aineiden alkuperää koskevat kestävyyskriteerit täyttyvät Biologinen monimuotoisuus Maankäytön muutos Turvemaiden kuivattaminen Saadaan tieto, jos maatalouden raaka-aine ei täytä sille asetettuja vaatimuksia Sisältää ainetaseen Tarkka, luotettava ja väärinkäytöksiltä suojattu
Kestävyysjärjestelmän vaatimukset Rinnastettavissa laatujärjestelmään perustuu tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yleisistä puitteista ja päätöksen 93/465/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 768/2008/EY liitteessä II olevan moduulin D1:n (tuotantoprosessin laadunvarmistus) Kohdat: 2. Tekniset asiakirjat ja 5.2 Laatujärjestelmät Riskianalyysi tuotantoketjusta ja kestävyysjärjestelmästä Toimenpiteet ja rakenteet, joilla pyritään kestävyysjärjestelmän tarkkuuteen, luotettavuuteen ja väärinkäytösten ehkäisemiseen Dokumentointi, näytteenotot, omavalvonta, auditoinnit
Kriteerien täyttymisen osoittaminen
6 KHK-päästövähennys Vähintään 35 % pienemmät verrattuna korvaavan fossiilisen polttoaineen päästöihin 2017 alkaen vähintään 50 %, uusilla laitoksilla 2018 alkaen vähintään 60 % KHK-päästövähennyksen laskeminen: E = e ec + e l + e p + e td + e u e sca e ccs e ccr e ee Kaava avattu kohta kohdalta: e ec = P lannoite kgco 2 ha yr + P polttoaine P lannoite kgco 2 ha yr = lannoite kgco 2 ha yr + P sähkö kg ha yr sato päätuote kg ha yr PK kgco 2 tuotanto kg + PK käytt ö pellolla kgco 2 kg kgco 2 ha yr + P syöte kgco 2 ha yr P polttoaine kgco 2 ha yr = polttoaine l ha yr PK kgco 2 polttoaine l
6 KHK-päästövähennys Todellisten tietojen keruu prosessista Esimerkkilistaus: polttoaineen kulutus/kuljetusmatkat, sähkön ja lämmön/höyryn kulutus, pää- ja sivutuotteiden vuosittainen saanto, raaka-aineet Tietojen keruu tietokannoista Päästökertoimet: polttoaineet, sähköntuotanto, lannoitteet, kemikaalit, kuljetus Lämpöarvot: biopolttoaineet, sivutuotteet, polttoaineet Sallitut tietolähteet Esimerkkilistaus: Tilastokeskuksen polttoaineluokitus, LIPASTO tietokanta kuljetuksen päästöistä, BioGrace Dokumentointi tärkeää!!! Mitä arvoja otettu mistäkin, mitkä todellisia, mitkä tietokannoista.
6 KHK-päästövähennys Sähkön päästökerroin RES-direktiivi ohjeistaa käyttämään sähkölle alueen keskimääräistä sähköntuotannon päästökerrointa Ei kuitenkaan määritetty aluetta Komission ohjeistus neuvoo käyttämään EU:n keskimääräistä päästöä [470 g CO2-ekv/kWh] Voidaan käyttää Suomen keskimääräistä sähköntuotannon päästökerrointa: 220 g CO2-ekv/kWh Tilastokeskus määrittää, ei ole vuositasolla vakio, otettu huomioon mm. vesimäärät ja lämpötilat
7 Biologinen monimuotoisuus Raaka-aine ei saa tulla biologisesti erityisen monimuotoisilta alueilta (aarniometsä, luonnonsuojelualueet, monimuotoinen ruohoalue) Luonnonsuojelualueet tiedossa, monimuotoisia ruohoalueita ei esiinny Suomessa Aarniometsä ja sen määritelmä herättäneet paljon keskustelua RES-direktiivissä mainitaan Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvikeja maatalousjärjestön (FAO) maailman metsävara-arvion mukainen aarniometsän määritelmä
7 Biologinen monimuotoisuus Metla toimittaa aarniometsän määritelmän FAO:lle Puuston rakenne, lahopuujatkumo, ihmisen toiminta, vanha metsä -> kaikkien neljän kriteerin täytyttävä Pääosin suojeltuja, pohjoisessa puuntuotannon piirissä 19000 ha aarniometsää, noin 0,1 % koko puuntuotannon piirissä olevasta metsätalousmaasta Kriteerin täyttyminen voidaan osoittaa FSCstandardilla tai PEFC-standardilla ja Tapion energiapuun korjuun suosituksilla Lisäksi metsänkäyttöilmoitus ja mahdolliset sopimusmenettelyt toimittajan kanssa
8 Maankäytön muutos Raaka-aine ei saa olla peräisin alueelta, jonka maankäyttömuoto on muuttunut pysyvästi vuoden 2008 tammikuun jälkeen Kosteikot, metsät Käytetään IPCC:n ohjeisiin perustuvaa luokitusta Yhtenevät käsitteet direktiivin kanssa Kielletty maankäytön muutos: metsämaa tai kosteikko raivataan muuhun käyttöön
8 Maankäytön muutos Kosteikkojen osalta ei juurikaan vaikutusta metsätalouteen tai raaka-aineen korjuuseen Metsänkäyttöilmoituksella seurataan maankäytön muutostilanteita metsätaloudessa raaka-aineen alkuperätiedot: metsänomistaja, metsätila- ja käsittelyaluetiedot lisäksi hyvä liittää tieto siitä, kuuluuko metsänomistaja metsäsertifioinnin piiriin Suomen metsäkeskus valvoo ilmoitusten perusteella metsien käyttöä Esim. kohdistuuko rajoitteita, onko suojelualue
8 Maankäytön muutos Metsänkäyttöilmoituksen ulkopuolelle jäävät tie- ja sähkölinjahakkuut Linjaus: siinä määrin pienalaisia, että maankäyttömuoto ei muutu -> raaka-aine kestävää Ongelmia voi tulla myös lyhytkiertoviljelmistä, esimerkiksi paju. Tällöin näyttö tulee esittää muulla tavalla. Pienkokoisen, keskimitaltaan alle 13 cm puuston harvennushakkuusta ei vaadita ilmoitusta Toiminnanharjoittajan on syytä velvoittaa toimitussopimuksessa raaka-ainetoimittaja jatkossa tekemään metsänkäyttöilmoitus myös näistä hakkuista.
9 Turvemaiden kuivattaminen Raaka-aine ei saa olla peräisin aiemmin kuivaamattomalta turvemaalta, jonka kuivatus on tapahtunut vuoden 2008 tammikuun jälkeen Ennen vuotta 2008 kuivatettujen turvemaiden kunnostusojitus on sallittua PEFC ja FSC kieltävät luonnontilaisten soiden uudisojituksen eli turvemaiden kuivattamisen Mikäli PEFC ollut käytössä ennen vuotta 2008, kuivatusta ei pitäisi olla tapahtunut FSC ei ole ollut Suomessa käytössä vuonna 2008 Maankäyttö- ja toimenpidehistoria tulee selvittää muilla tavoin
Ainetase Kirjataan seoksesta poistettuja ja siihen lisättyjä kestävyysominaisuuksiltaan toisistaan poikkeavia biopolttoaine- tai bioneste-eriä tai raaka-aine-eriä Seoksesta poistettujen ja siihen lisättyjen erien kestävyysominaisuudet ja määrät vastattava toisiaan
Ainetase Erään mahdollista kuulua biopolttoaine-, bionestetai raaka-aine-erät, jotka eivät poikkea kestävyysominaisuuksiltaan toisistaan Sama KHK-päästövähenemä, alkuperä 7-10 :n soveltamisen kannalta sama Eriä yhdistettäessä, KHK-päästövähenemäksi huomioidaan eristä pienin päästövähenemän arvoltaan Ei mahdollista laskea keskiarvoja! Myös erien sekoittaminen mahdollista, tällöin pidettävä erät hallinnollisesti erillään Mikäli ainetase ei ole pysyväisluonteinen, tulee tase saavuttaa tietyin määräajoin Määritetään hyväksymispäätöksessä
Ainetase Kahden erän yhdistäminen Yrityksen rajapinta Kestävää Erä 100 Kestävää Erä 101 Erä 103 Erä 104 Kestävää Ei kestävää Erä 102 Erä 102 Erä 102 Ei kestävää Sisään Erännumero Laatu Määrä (t) 100 kestävää 500 101 kestävää 1500 102 ei kestävää 1000 Prosessi Eränumero Laatu Määrä (t) 103 kestävää 2000 102 ei kestävää 1000 Ulos Eränumero Laatu Määrä (t) 104 kestävää 2000 102 ei kestävää 1000 Yhteensä 3000 Yhteensä 3000 Yhteensä 3000
Erien sekoittuminen Ainetase Yrityksen rajapinta Erä 114 Kestävää Erä 110 Erä 115 Kestävää Erä 111 Erä 113 Erä 116 Sekaisin kestävää ja ei kestävää raakaainetta Erä 117 Ei kestävää Erä 112 Erä 118 Sisään Erännumero Laatu Määrä (t) 110 kestävää 1000 111 kestävää 1000 112 ei kestävää 1000 Yhteensä 3000 Prosessi Eränumero Laatu Määrä (t) 113 sekoitus 3000 Yhteensä 3000 Ulos Eränumero Laatu Määrä (t) 114 kestävää 200 115 kestävää 800 116 kestävää 1000 117 ei kestävää 400 118 ei kestävää 600 Yhteensä 3000
Todentaminen
Todentajan tehtävät 13 Toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmän hyväksymistä koskeva hakemus Todentajan lausunto toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmän vaatimustenmukaisuudesta. Arvioi täyttääkö kestävyysjärjestelmä 12 :ssä säädetyt edellytykset ja selostaa havaitut puutteet. 17 Hyväksymispäätöksen muuttaminen Hakemukseen liitettävä todentajan lausunto toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmän vaatimuksenmukaisuudesta siltä osin kuin se on tehtyjen muutosten perusteella tarpeen.
Todentajan tehtävät 20 Toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmän noudattamisen tarkastaminen Tarkastaa, että toiminnanharjoittaja noudattaa kestävyysjärjestelmää hyväksymispäätöksen mukaisesti. Tarkastus olisi suoritettava säännöllisesti. 21 Tarkastuskertomus 20 :n nojalla tehdystä tarkastuksesta, yksilöitävä tarkastuksen kohteena ollut toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmä. Havainnot noudattamisesta, poikkeamista, kehittämistarpeista. Todentajan varmennus ja lausunto mahdollisista korjaavista toimenpiteistä.
Todentajan tehtävät 28 Todentajien tehtävät Tulee seurata toimialansa säännösten ja standardien kehittymistä sekä toimia yhteistyössä toimialansa muiden todentajien kanssa Vuosittain selvitys toiminnastaan ja sen tuloksista Energiamarkkinavirastolle Muistettava myös todentamisen edellytyksiä (26 ) koskevien muutosten ilmoitusvelvollisuus 29 Todentajaan sovellettava muu lainsäädäntö Laki viranomaisen toiminnasta julkisuudessa, laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa, hallintolaki ja kielilaki Viranomaisrooli, kuitenkin sopimus asiakkaan kanssa
Todentajan tehtävät Lausunto toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmästä Todentamissuunnitelma ja kuvaus sen toteutuksesta Riskiarvio Arviot: kestävyysjärjestelmän tarkkuudesta, luotettavuudesta ja väärinkäytöksiltä suojaamisesta ainetaseen vaatimustenmukaisuudesta ja sen toimivuudesta kasvihuonekaasupäästövähenemän laskennan vaatimustenmukaisuudesta raaka-aineen alkuperää koskevien kriteerien täyttymisen varmistamisesta kestävyysjärjestelmän dokumentoinnin vaatimustenmukaisuudesta
Lisätietoja/yhteystiedot Kestävyyskriteerit-hankkeen postilaatikko kestavyyskriteerit@emvi.fi Tekninen asiantuntija Harri Haavisto harri.haavisto@emvi.fi p. 029 5050 067 Hankevastaava Nora Kankaanrinta nora.kankaanrinta@emvi.fi p. 029 5050 076