60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtionkorvauksesta terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan sekä lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin, valtionavustuksesta kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin sekä valtionkorvauksesta rikosasioiden sovitteluun. Keskeiset uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden korottamisella momentilla 28.90.30 toteutetaan hallitusohjelmaan liittyviä esityksiä. Korotus kohdistetaan 1.9.2009 voimaan tulleen vammaispalvelulain uudistuksen kolmannen vaiheen toteuttamiseen, 1.7.2009 voimaan tulleen neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen terveystarkastuksia koskevien säännösten täysimääräiseen toimeenpanoon, terveydenhuoltolain toimeenpanoon, päihdeäitien hoidon järjestämiseen, lapsiperheiden kotipalvelun vahvistamiseen sekä vankilan perheosaston toteuttamiseen. Vaikuttavuustavoitteet Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Laaditaan hyvinvointipoliittisia ohjelmia ja hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia sekä jatketaan ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan edistämistä valtioneuvoston periaatepäätöksen edellyttämälle tasolle. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman toteuttamista jatketaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen: Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, Kaste, vuosille 2008 2011, jossa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet sekä ohjeet ja suositukset. Terveys 2015 -kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa pitkällä tähtäimellä. Toimiva Terveyskeskus -toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on tukea kuntia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanossa ja varmistaa perusterveydenhuollon toimivuus sekä henkilöstön osaaminen ja riittävyys. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen potilas- ja asiakastietojen sähköinen tietojärjestelmähanke vuosina 2007 2011, joka tukee palveluiden laadukasta ja kustannustehokasta tuottamista sekä kansalaisen toimintamahdollisuuksia. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistushanke, jonka ehdotukset valmistuvat vuoden 2011 loppuun mennessä. Terveydenhuoltolain toimeenpanosuunnitelman toteuttaminen. Vuosien 2003 2007 Alkoholiohjelman jatkaminen. Järjestelmäkuvaukset Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta, ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintarahasta ja matkakorvauksista. Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Perustoimeentulotukeen momentilta 33.60.35 makset- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
tava valtionosuus määräytyy kustannusperusteisesti ja on määrältään 50 prosenttia nettokustannuksista. Muun toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan erikoissairaanhoitolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta (33.60.32) ja lääkärin- ja hammaslääkärin koulutuksesta (33.60.33). Tutkimustoiminnan korvaus perustuu tieteellisten julkaisujen lukumääriin, niiden pisteytykseen ja pisteelle määrättyyn hintaan. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta sekä tieteellisten julkaisujen painoarvoista ja yksikköhinnoista säädetään vuosittain sosiaalija terveysministeriön asetuksella. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon käytettävissä olevalla valtionavustuksella (33.60.31) tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoa sekä edistetään kunta- ja palvelurakennehankkeen toteuttamista. Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja 2008 2009 2010 2011 toteutunut toteutunut arvio arvio Kunnallinen toimeentuloturva Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 215 570 230 000 250 500 260 000 Perustoimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 1) 200 211 210 000 230 000 243 000 Täydentävä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 86 314 90 000 94 000 104 000 Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 339 394 360 000 380 000 390 000 Perustoimeentulotuki, saajia vuoden aikana 314 443 340 000 352 000 378 000 Täydentävä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 155 767 162 000 169 000 187 000 Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 20 142 22 000 25 000 25 000 Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito, lasten määrä 31.12. 201 500 202 000 202 500 202 500 Lasten kotihoidon tuki, saajia 31.12. 64 500 64 500 64 000 64 000 Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia 31.12. 13 700 14 000 14 500 15 000 Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana 121 126 122 000 123 000 124 000 Tukipalvelut, 65 vuotta täyttäneitä saajia vuoden aikana 116 857 117 000 117 500 118 000 Vanhainkodit, asukkaiden määrä 31.12. 2) 18 138 18 000 17 800 17 600 Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana 34 940 35 000 36 000 37 000 Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä 31.12. 30 805 32 000 34 000 35 000 Vammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin 3) 10 342 10 400 10 600 10 600 Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä 31.12. 2 434 2 400 2 400 2 400 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana 88 538 88 500 88 700 89 000 Kansanterveystyö Hoitopäivät (milj.) 7,1 7,0 7,0 6,9 Avohoitokäynnit (milj.) Lääkärin luona 8,7 8,7 8,7 8,6 Muun ammattihenkilön luona 16,8 17,8 18,0 18,3 1) Menojen rahoitus momentilta 33.60.35. 2) Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Hammashuollon käynnit 5,0 5,0 5,0 5,0 Kotisairaanhoidon käynnit 4,0 4,2 4,2 4,3 Somaattinen erikoissairaanhoito Hoitopäiviä (milj.) 3,36 3,30 3,25 3,20 Päättyneet hoitojaksot (milj.) 0,93 0,92 0,91 0,90 Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 3,68 3,65 3,63 3,62 Avohoitokäynnit (milj.) 5,92 5,95 5,98 6,00 Psykiatrinen erikoissairaanhoito Hoitopäiviä (milj.) 1,15 1,15 1,15 1,15 Päättyneet hoitojaksot 0,046 0,046 0,046 0,046 Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 30,44 30,44 30,44 30,44 Avohoitokäynnit (milj) 1,53 1,55 1,57 1,60 Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta 2008 2009 2010 2011 toteutunut toteutunut arvio arvio Julkaisupisteiden määrä (3 v. keskiarvo) 8 416 8 478 8 842,9.. Julkaisupisteiden hinta, euroa 5 791 4 718 4 523.. Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo) 1 088,6 1 085,6 1 052,7 1 090,9 Tutkintokorvaus, euroa 64 700 65 700 64 500 64 700 Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa 1 370 1 390 1 370 1 380 Mielentilatutkimustoiminta 2008 2009 2010 2011 toteutunut toteutunut arvio arvio Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä 126 120 150 150 valtion yksiköt 71 65 85 85 kunnalliset sairaalat 55 55 65 65 Menot (1 000 euroa) 3 354 3 069 4 915 4 915 Euroa/tutkimus (laskennallinen keskimäärin) 26 600 25 572 32 700 32 700 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyy poikkeuksellisen paljon mittavia haasteita, joita ovat mm. väestön ikääntyminen, terveyserojen kasvu, palvelujen alueellinen epätasaisuus sekä eri sektoreiden yhteistoiminnassa esiintyvät ongelmat. Palvelujärjestelmä on myös hajanainen, ehkäisevä toiminta on monin paikoin puutteellista eivätkä sähköiset toiminnot ole edenneet suunnitellulla tavalla. Lisäksi terveydenhuollon henkilöstön eläköityminen alkaa vähentää hoitohenkilökunnan määrää samaan aikaan kun hoidettavien määrä kasvaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut uutta lainsäädäntöä (mm. terveydenhoitolaki) ja käynnistänyt useita toimia ja hankkeita, joilla mm. edellä mainittuihin epäkohtiin pyritään puuttumaan. Uudistusten ja hankkeiden keskeisiä painopisteitä ovat mm. ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen, peruspalvelujen parantaminen ja osaamisen vahvistaminen. 3) Lukuun on laskettu mukaan vammaisten ryhmämuotoiset asumispalvelut sekä vammaisten palvelu- ja tukiasunnot. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Valiokunta pitää myös myönteisenä, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmien kehittämistä tehostetaan ja että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen valtionosuuksia korotetaan. Korotus (21,25 miljoonaa euroa) kohdennetaan muun muassa terveydenhuoltolain toimeenpanoon, neuvolatoimintaan sekä lapsiperheiden kotipalvelujen vahvistamiseen. Valiokunta pitää valtionosuuksien korotusta hyvänä, mutta on huolissaan siitä, että laskennallisiin valtionosuuksiin tehtävät korotukset eivät välttämättä kohdistu valtakunnallisesti suunniteltujen painopisteiden mukaisesti. Toisaalta terveydenhuollon lähivuosien haasteet ovat niin mittavia, että pelkkä resurssien lisääminen ei ratkaise palvelujen tuottamiseen liittyviä ongelmia. Normien ja laatusuositusten ohella tarvitaan myös monia muita keinoja, kuten mm. sähköisen asioinnin tuntuvaa tehostamista, tuottavuuden kasvua sekä erityisesti terveydenhuollon rakenteiden kehittämistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja järjestämisen kehittämiseksi on jo käynnistetty lainsäädännön uudistamiseen tähtäävä hanke. Uudistukseen sisältyy useita vaikeasti ratkaistavia asioita, ja se edellyttää laajaa ja perusteellista kokonaistarkastelua. Valiokunta korostaa, että kehittämistyölle on osoitettava resurssit, jotka varmistavat työn tehokkaan etenemisen. Valiokunta katsoo, että terveydenhuollon rakenteita ja järjestämisvastuuta uudistettaessa on keskeistä huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon ydinpalvelut säilyvät myös jatkossa julkisen sektorin vastuulla. V a n h u s t e n h u o l t o. Vanhustenhuollon palvelujen uudistamisessa keskeisiä tavoitteita ovat mm. kotihoidon vahvistaminen ja sitä tukevien palvelujen kehittäminen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan etenkin yli 85-vuotiaiden kotihoito onkin lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana, samoin omaishoidon tuki sekä tehostettu palveluasuminen ovat lisääntyneet. Vanhusten määrät niin vanhainkodeissa kuin terveyskeskuksissa ovat samaan aikaan vähentyneet. Vanhustenhuollon palveluissa on kuitenkin edelleen suuria kunta- ja laitoskohtaisia eroja ja osittain ilmeisiä ja vakavia puutteellisuuksia. Palveluiden laadun turvaaminen edellyttää riittävien resurssien ohella myös palvelujen rakenteiden uudistamista, ammattitaitoista henkilöstöä sekä säännöllistä ja kattavaa valvontaa yhtenäisten käytäntöjen turvaamiseksi. Valiokunta pitää hyvänä edistysaskeleena sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran suorittamia valvontatoimia ja niiden pohjalta annettua ohjeistusta. Valiokunta pitää niin ikään tärkeänä, että vanhuspalvelulain valmistelu on käynnistetty ja että osa laatusuosituksissa olevista asioista nostetaan lain tasolle. Tämä antaa myös valvontaviranomaisille paremmat mahdollisuudet vanhustenhuollon laadun valvonnalle. Valiokunta pitää tärkeänä, että ennaltaehkäisevää ja kotona selviytymistä parantavaa tukea edelleen vahvistetaan. Lisäksi valiokunta korostaa omaishoidon tuen kehittämistarpeita, kuten mm. omaishoitajien yhdenvertaisuuden lisäämistä sekä omaishoitoa tukevien palvelujen kehittämistä. K o u l u - j a o p i s k e l i j a t e r v e y d e n h u o l t o. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa ym. koskeva valtioneuvoston asetus tuli voimaan 1.7.2009, mutta määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säännökset tulevat voimaan 1.1.2011. Asetuksella säännellään erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää. Asetuksen toimeenpanoa tuetaan korottamalla kuntien laskennallisia valtionosuuksia yhteensä 18,5 miljoonalla eurolla vuosina 2010 ja 2011. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan koulujen terveystarkastukset eivät toteudu vielä säädösten ja laatusuositusten mukaisella tavalla. Erityisesti lääkäreitä on liian vähän; kouluterveydenhuollon lääkärimitoitus (2 100 oppilasta/lääkäri) toteutuu toistaiseksi vain 5 prosentissa terveyskeskuksista. Valiokunta korostaa, että hyvin järjestetty koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä. Varhaisella puuttumisella voidaan myös vähentää mielenterveysongelmia ja niihin liittyviä usein varsin kalliita korjaavia toimia. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös ammatillisessa koulutuksessa olevat saavat asetuksen mukaiset terveyspalvelut, joissa kiinnitetään huomiota mm. terveyden edistämiseen. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon osalta valiokunta viittaa edellä momentin 33.03.63 ja 33.30.60 kohdalla esitettyyn. L a s t e n j a n u o r t e n p s y k i a t r i s e t p a l v e l u t. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut, mutta palvelutarpeen arvioidaan olevan vielä selvästi kysyntää suurempaa. Jonot mielenterveyspalveluihin ovat sinänsä pysyneet kohtalaisen hyvin lain sallimissa rajoissa, mutta ensimmäisen vastaanoton ja tilannearvion jälkeen auttamisprosessi usein hidastuu tai pysähtyy kokonaan. Perustason valmiudet ovat usein riittämättömät avun antamiseen eikä erikoissairaanhoidon palveluja pystytä järjestämään kysyntää vastaavalla tavalla. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämistarve on otettu huomioon mm. edellä mainitussa neuvolatoimintaa ym. koskevassa asetuksessa sekä uudessa terveydenhoitolaissa. Terveydenhoitolaissa täsmennetään myös ne ikärajat, jotka ovat velvoittavia nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämisessä. Tällä hetkellä ikärajat vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin, mutta jatkossa tarpeelliseksi katsottu hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa kaikille alle 23-vuotiaille. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden parantamiseen on viime vuosina suunnattu selkeitä lisäresursseja. Vuosina 2008 2010 keskeinen rahoituskanava on ollut Kaste-ohjelma, jonka kautta on suunnattu yli 40 miljoonaa euroa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistamiseen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistamiseen. Valiokunta korostaa, että ajantasaisen lainsäädännön ja resurssien ohella perusterveydenhuollossa on oltava myös työvälineitä ja yhtenäisiä toimintamalleja, joilla tuetaan perusterveydenhuollon osaamista ja toimintavarmuutta. Tarvitaan niin ikään arviointimenetelmiä, joilla löydetään mahdollisimman ajoissa ja kattavasti avun tarpeessa olevat lapset ja nuoret. Ennen kaikkea tarvitaan osaavaa työvoimaa sekä saumatonta ja moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden, kuten neuvoloiden, päiväkotien, koulujen ja terveyskeskusten kesken. Valiokunta pitää tärkeänä, että kaikessa perustason toiminnassa pyritään määrätietoisesti ehkäisemään lasten ja nuorten ongelmien vaikeutumista ja siten vähentämään tarvetta kalliisiin erikoissairaanhoidon palveluihin. L a s t e n s u o j e l u. Lastensuojeluilmoitusten määrä on viime vuonna edelleen kasvanut kuten myös lastensuojelun avohuollon asiakkaiden kokonaismäärä. Niin ikään kiireellisten sijoitusten määrä on lisääntynyt, mutta sijoitettujen lasten määrä on vähentynyt ensimmäisen kerran sitten vuoden 1991 jälkeen, jolloin lastensuojelutietojen keruu aloitettiin. Vuonna 2009 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna yli 16 000 lasta ja nuorta. Vuoden 2009 lopussa kaikista sijoitetuista lapsista ja nuorista 33 prosenttia oli perhehoidossa ja 18 prosenttia ammatillisessa perhekotihoidossa, laitoshuollossa oli 35 prosenttia. Valiokunta korostaa uuden lastensuojelulain velvoitteita ja pitää tärkeänä, että panostuksia varhaiseen puuttumiseen, ennaltaehkäisyyn sekä avohuoltoon lisätään. Keskeistä on, että kunnat osoittavat lastensuojelutyöhön riittävät henkilöresurssit. Valiokunta on viime vuosina korostanut tarvetta perhehoidon kehittämiseen, mikä on myös hallitusohjelman mukainen tavoite. On kuitenkin huolestuttavaa, että laitoshuollossa olevien lasten ja nuorten määrä on lievästi kasvanut, vaikka sijoitettujen lasten ja nuorten kokonaismäärä on valtakunnallisesti laskenut. Perhehoito on kustannuksiltaan laitoshoitoa selvästi edullisempaa ja se antaa lapselle mahdollisuuden asua kodinomaisissa olosuhteissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että perhehoidon kehittämistyötä tehostetaan ja että uuden perhehoitolainsäädännön valmistelua kiirehditään. L a p s i p e r h e i d e n k o t i p a l v e l u. Hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin 600 000 euron korotusta lapsiperheiden kotipalvelun vahvistamiseksi. Valiokunta on tyytyväinen kotipalvelun vahvistamiseen, sillä useimmat kunnat eivät tarjoa riittävästi kotipalvelua lapsiperheille. Kotipalvelu on parhaimmillaan tehokas ennaltaehkäisevän työn muoto, jolla tuetaan arjessa selviytymistä ja vähennetään ongelmien kasautumista. Valiokunta pitää tärkeänä, että lapsiperheiden mahdollisuudesta kotipalvelun saamiseen myös tiedotetaan aiempaa tehokkaammin. 30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 200 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpitämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. S e l v i t y s o s a : Suuremmissa onnettomuus- ja erityistilanteissa yksittäisen kunnan tai alueen voimavarat ja osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eikä johtamiseen. Tarkoituksena on nimetä ja valtuuttaa Helsingin ja Uu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
denmaan sairaanhoitopiiri ja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys valtakunnallisiksi toimijoiksi tämän tyyppisissä tilanteissa. Määrärahasta on tarkoitus korvata sellaisia ylimääräisiä valmiuskustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon. Määräraha on siirtoa momentilta 33.60.31. 2011 talousarvio 200 000 31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 22 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen 2) pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen 3) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen. S e l v i t y s o s a : Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa 2008 2011. Määrärahasta arvioidaan käytettävän sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin 18 000 000 euroa ja pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen 4 000 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluonteisen lisäyksen poisto -300 Siirto momentille 33.60.30-200 Siirto momentille 33.01.25-2 800 Tasomuutos -2 000 Yhteensä -5 300 2011 talousarvio 22 000 000 2010 IV lisätalousarvio 600 000 2010 talousarvio 27 300 000 2009 tilinpäätös 39 120 000 32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 40 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 ja 47 b :n mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauksen maksamiseen. 2011 talousarvio 40 000 000 2010 IV lisätalousarvio 2010 talousarvio 40 000 000 2009 tilinpäätös 40 000 000 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 109 170 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 47 b :n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen 2) enintään 210 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Varsinais-Suomen ja enintään 100 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus käyttää 70 600 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, 38 260 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille, 210 000 euroa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirille ja 100 000 euroa Pohjois- Savon sairaanhoitopiirille. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 5 000 000 euroa tasokorotuksen johdosta. 2011 talousarvio 109 170 000 2010 talousarvio 104 170 000 2009 tilinpäätös 100 588 948 34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 570 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 :n mukaisten valtion korvausten maksamiseen 2) mielenterveyslain 22 t :n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumatto- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
man hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen 3) lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen 4) kohdissa 1 3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen 5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen 6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon 4 945 000 euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina 4 500 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 125 000 euroa, josta 75 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi. 2011 talousarvio 9 570 000 2010 talousarvio 9 570 000 2009 tilinpäätös 7 134 027 35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 342 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia arvioidaan vuonna 2011 olevan noin 243 000. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotukilain määräaikaisesta muuttamisesta ajalle 1.1.2011 31.12.2014. Lain muutoksella jatketaan toimeentulotukilain 11 :n 3 momentin mukaista menettelyä, jolla toimeentulotukea myönnettäessä ansiotuloista jätetään ottamatta tuloina huomioon vähintään 20 %, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Esityksellä ei ole vaikutusta momentin määrärahan mitoitukseen. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotukilain muuttamisesta, jolla alennetaan perusosaa 20 tai tarvittaessa 40 prosentilla alle 25-vuotiaiden koulutuksesta kieltäytymisen johdosta. Esitys perustuu sosiaaliturvan uudistamiskomitean tekemään esitykseen. Esityksen arvioidaan alentavan perustoimeentulotuen menoja 2 000 000 euroa vuodessa, mikä määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Perusosan alentaminen alle 25-vuotiaiden koulutuksesta kieltäytymisen johdosta -2 000 Tarvearvion muutos 31 300 Yhteensä 29 300 2011 talousarvio 342 300 000 2010 IV lisätalousarvio 31 000 000 2010 talousarvio 313 000 000 2009 tilinpäätös 268 693 902 36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 600 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. S e l v i t y s o s a : Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus. 2011 talousarvio 600 000 2010 talousarvio 600 000 2009 tilinpäätös 600 000 (37.) Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta sen johdosta, että vuoden 2010 talousarviossa myönnetystä 10 000 000 euron myöntämisvaltuudesta aiheutuu menoja aikaisintaan vuonna 2012. 2010 talousarvio 40. Valtion rahoitus lääkärihelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 11 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön HEMS Hallinnointi Oy:n hallinnointija lentotoiminnan menojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
S e l v i t y s o s a : Lääkärihelikopteritoiminta organisoidaan uudelleen lähtökohtana nykyisen helikopteritoiminnan säilyttäminen. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkärihelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta. Lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointi on tarkoitus siirtää nykyisiltä alueellisilta tukiyhdistyksiltä uudelle hallinnointiyksikölle HEMS Hallinnointi Oy:lle, jonka yliopistolliset sairaalat yhdessä ovat perustaneet. HEMS Hallinnointi Oy on voittoa tavoittelematon, yliopistosairaaloiden taustalla olevien kuntayhtymien omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkärihelikopteritoiminnan järjestämisestä yhdessä ao. kuntayhtymien kanssa vuodesta 2011 eteenpäin. Lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan menoiksi on arvioitu noin 11 800 000 euroa, joka vastaa nykyisin lääkärihelikopteritoiminnan tukiyhdistyksille raha-automaattiavustuksina myönnettävää määrää. Lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset rahoitetaan nostamalla raha-automaattien ja kasinopelien pitämisestä perittävää arpajaisveroa vuoden 2011 alusta lukien. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen arpajaisverolain 4 :n muuttamisesta. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 2 8 / 2 0 1 0 v p ) s e l v i t y s o s a : Momentti on budjetoitu talousarvioesityksessä momenttina 33.01.26. Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan. 2011 talousarvio 11 800 000 63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 3 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille. S e l v i t y s o s a : Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä- Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001). Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan avulla. 2011 talousarvio 3 500 000 2010 talousarvio 3 500 000 2009 tilinpäätös 3 500 000 64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 6 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden ja eräiden riitaasioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. S e l v i t y s o s a : Valtion korvauksen arvioidaan kattavan noin 80 työntekijän palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ja sen maksatuksesta huolehtii aluehallintovirasto. Korvauksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (267/2006). Toiminnan tavoitteena on erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen. 2011 talousarvio 6 300 000 2010 talousarvio 6 300 000 2009 tilinpäätös 6 300 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8