Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä
Alustuksen sisältö: 1. Suomen metsävarojen kehitys 1950-2010 VMI1 VMI 11 (1921 2013) 1. Hakkuumahdollisuudet ja niitä noudattava metsien kehitys 2010-2050
Metsäpinta-ala 1921 2010 Metsämaa: puuston kasvu 1,0 m³/ha/v Kitumaa: puuston kasvu 0,1 < 1,0 m³/ha/v Joutomaa: puuston kasvu < 0,1 m³/ha/v Kitumaata siirtynyt metsämaaksi ojituksen seurauksena Vuonna 1944 alueluovutuksia Neuvostoliitolle: erot VMI 2. ja VMI 3. välillä. Vuosien 1921 1953 metsä- ja kitumaan luokitukset eivät täysin vastaa nykyisin käytettyä luokitusta.
Metsien puulajivaltaisuus 1921 2008 Vuonna 1944 alueluovutuksia Neuvostoliitolle: erot VMI 2. ja VMI 3. välillä
Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1921 2010 Vuonna 1944 alueluovutuksia Neuvostoliitolle: erot VMI 2. ja VMI 3. välillä
Puuston kasvu ja poistuma 1935 2010 50-luvulla huoli puu riittävyydestä: - metsäteollisuuden investointiaikeet - poistuma kasvu Panostus metsänhoitoon (puuntuotanto-ohjelmat mm. MERA): - metsänviljely - vajaatuottoisten metsien uudistaminen (viljellen) - soiden ojitus - lannoitus - taimikonhoito 1950 luvulta metsiemme kasvu kaksinkertaistunut (50 -> 100)
Keskeisimmät metsänhoitotyöt Nykyinen metsävaranto ei ole syntynyt tyhjästä: Uudistaminen: 1965 250 000 ha/v - nykyisin 120 000 ha/v Taimikonhoito: 1975 yli 500 000 ha/v - nykyisin 150000 ha/v Nykytarve 250 000 ha/v (lisäksi 1. harvennukset tarve 300 000 ha/v - tehdään 150 000 ha/v Lannoitus max. 250 000 ha/v - nykyisin terveyslannoitusta < 50000 ha/v 1970-luvun alussa uudisojitusta n. 300 000 ha/v - nykyisin kunnostusojitusta 50 000 ha/v
Ikäluokkarakenteen muutos VMI 1 - VMI 5 VMI 11 % % 45 % 35,0 30,0 25,0 20,0 35,0 30,0 25,0 20,0 1921-1924 1964 1970 2009 2012 15,0 15,0 10,0 10,0 5,0 5,0 0,0 0,0 Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Metla 2014
Puuston tilavuuden ja kumulatiivisen kokonaispoistuman kehitys VMI3-VMI10 (1953-2010) milj. m³ 4 000 3 500 3 000 2 500 Runkopuun kokonaistilavuus 2 000 1 500 1 000 Kumulatiivinen poistuma 1953-2012 500 0 VMI 3 VMI 5 VMI 6 VMI 7 VMI 8 VMI 9 VMI 10 VMI 11 Metla 2014 Samanaikaisesti kun tilavuus on kasvanut lähes 1 mrd. m³, puustoa poistunut 3,5 mrd. m³ (pääosin hakkuissa)
Hakkuukertymä ja puunkäyttö 2000-2012 Metla 2014 Metla 2014 Muiden käyttömuotojen vaikutukset/vaatimukset? Perinteisen metsäteollisuuden puunkäyttö? Metsähakkeen käytön kehitys?
Metsähakkeen ja polttopuun käyttö 2000-2012 Metla 2014 Lähde: Metla Metinfo 2013/ Metsätilastotiedote 15/2013 Puun energiakäyttö 2012
Puunkäytön tulevaisuus? Erityisesti paperin käyttö vähenemässä - esim. Hetemäki & Hänninen (2009) ainespuun kotimainen tarve 2020 51,7 milj. m³/v, TEM (Kärhä ym. 2010) 59,3 milj. m³/v Vain puun energiakäyttö käytännössä kasvoi 2000-luvulla Maaseudun tulevaisuus 18.9.2013 Metsälehti makasiini 3/2014
Metsäteollisuuden investointiuutiset v 2014: Teollisuuspuun hakkuut kasvussa: v. 2013 56 milj. m 3 (ennakkotieto) + energiarunkopuu 9 milj. m 3 = 65 milj. m 3 Kaavailtujen investointien mukainen teollisuuden puunkäytön lisäys n. 6 milj. m 3 : Stora Enso Varkaus 1,1 milj. m 3 /v (havukuitu ja 0,8 milj. m 3 lehtikuidun vähennys) UPM Pietarsaari & Kymi 1,3 milj. m 3 (havuja lehtikuitu) Metsä Group Äänekoski 4 milj. m 3 (havukuitu) Kauppalehti 27.5.2014
Puuperäisen energiakäytön perusteet puuhun perustuva energia uusiutuvaa Suomi on ilmastopolitiikassaan sitoutunut YK:n ilmastosopimukseen, Kioton pöytäkirjaan sekä EU:n lainsäädäntöön => EU 2020 tavoite 20-20-20 COM(2014) 15 tavoitetila 2030 (tavoitteet 2020 jälkeen): kasvihuonekaasujen vähentäminen 40 %, uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta 27 % (ei maakohtaisia tavoitteita) EU:n vähätiehiilikartta 2050 80-95 % 1990 tasosta puu runsas luonnonvara kehittynyt metsäteollisuus korjuukaluston R&D ja sen soveltaminen käytännössä bioenergian korkea R&D
Uusiutuvan energian velvoite Suomelle 38 % 2020 Suomen uusiutuvan energian tuotannosta 80 % metsäbioenergiasta Suurin osa uusiutuvasta energiasta metsäteollisuudessa mustalipeä (38 TWh) sivutuotepuu: kuori, sahanpuru, teollinen hake (17,5 TWh) Metsähake nykykäyttö yht. n 14 TWh - käytetään eniten yhteispolttolaitoksissa Suurin lisäystavoite metsähakkeella (käyttö 2020 25 TWh n. 13,5 milj. m³/v) Biopolttoaineiden kulutustavoite on 7 TWh Pellettitavoite 2 TWh
MELA VMI perustaiset hakkuumahdollisuusarviot Valtakunnalliset ja alueelliset hakkuumahdollisuusarviot ja niiden mukaiset metsien kehitysennusteet VMI8-VMI11 Laskelmat metsäkeskuksittain, Suomi = metsäkeskusten summa TK = vuosien 2008-2012 aikana keskimäärin toteutunutta kertymätasoa noudattava hakkuumahdollisuusarvio SK = taloudellisesti ja puuntuotannollisesti suurin kestävä hakkuumahdollisuusarvio SK (+CO 2 ) = SK lisättynä Durbanin hiilinieluvelvoite (laskettu koko Suomelle) Vaihtoehtojen simulointi: 50 vuoden simulointijakso (viisi 10 vuoden jaksoa) Laskelmaoletukset luonnonprosessi- ja tuottavuusmallit hinnat ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän viim. 30 vuoden keskimääräisellä tasolla Ilmastonmuutoksesta johtuvan lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden nousun on arvioitu lisäävän puuston kasvua 20-40 %; tuhoja ei kuitenkaan ole mallinnettu vastaavasti: myrskyt, hyönteistuhot, taudit, maan kantavuusongelmat metsät oletetaan hoidetuksi ajallaan v. 2006 metsänhoitosuositusten mukaisesti
Alueelliset hakkuumahdollisuusarviot 2010-2019 Suomi yhteensä: Metsänhoito-ohjeiden mahdollistama kertymä = hakkuumahto 128,0 milj. m³/v 1. Suurin nettotulo: 99,5 + 6,1 = 105,6 milj. m³/v = hakkuureservi 22,4 milj. m³/v 2. Suurin kestävä: 72,7 + 5,8 = 78,5 milj. m³/v = hakkuureservi 49,5 milj. m³/v 3. 2008-2012 taso: 50,1 + 6,1* = 56,2 milj. m³/v = hakkuureservi 71,8 milj. m³/v *) ainespuukokoinen energiapuu MELA tulos Alueittainen lisäinformaatio: http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index.php http://www.metla.fi/metinfo/mela Metla 2014
Suurin kestävä kertymä hakkuutavoittain Suurin kestävä arvio Tilasto 1970-2012 Hakkuukertymä, milj. m³/v 2010-2019 2020-2029 2030-2039 Kasvatushakkuu 18,8 28,9 27,8 Uudistushakkuu 53,7 48,7 50,3 Yhteensä 72,5 77,6 78,1 Hakkuupinta-ala, 1000 ha/v 2010-2019 2020-2029 2030-2039 Kasvatushakkuu 311,7 435 375,3 Uudistushakkuu 250 231,2 230,4 Yhteensä 561,7 666,2 605,7 - SK ratkaisussa kasvatushakkuut voimakkaampia ja hakkuukierto harvempi
Ainespuun käyttöaste Metla 2014 Vuosien 2008-2012 toteutuneen hakkuukertymän osuus suurimmasta kestävästä kertymäarviosta 2010-2019
Toteutunut puunkäyttö 2008-2012 ja suurin kestävä kertymäarvio puutavaralajeittain Metla 2014
Energiapuukertymä jakeittain
Metsähakkeen ja polttopuun käyttö vs. SK-ratkaisun mukaiset alueittaiset hakkuumahdollisuudet Metla 2014
Energiapuun hintaherkkyys 1 1,00 1,00 0,95 0,87 0,89 0,78 0,80 0,75 0,66 0,68 0,71 0,5 Ranka 0,39 Hakkuutähteet 0,25 0,25 Kantopuu 0 SK TH SK TH Hinnan alennus -15% Ei energiapuun korjuutukia Metla 2014 - Hinnan lasku vähentää kaikkia energiajakeita (korjuun kannattavuus laskee) - Hinnan tai tukien poisto alentaa erityisesti runkopuun energiapuukertymää etenkin SK ratkaisussa, jossa se kilpailee kuitupuun kanssa - Korjuutuet eivät kohdistu hakkuutähteeseen tai kantoihin, joten vaikutus niihin pieni
Puuston tilavuuden kehitys puuntuotannon maalla 2010-2050 perusratkaisuissa milj. m³
Ikäluokkarakenteen kehitys vuoteen 2050 a) Suurin kestävä hakkuuketymä b) Toteutunut kertymä 2008-2012
Varauksia: vain metsävaroihin perustuva tarjontatarkastelu: käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat puumarkkinoilla, miten metsiä hakataan ja hoidetaan * metsänomistajarakenteen ja metsänomistajien tarpeiden muutos * metsäteollisuuden puustamaksukyky * muuttuva metsänhoito mille hakkuumahdollisuuksien tasolla on ( metsien käyttöasteelle ) mahdollista nousta: SK arvio on tehokas (laskennallinen) optimiratkaisu lisääntyvät ilmastovelvoitteet, puuenergian hiilineutraliteetti, puuenergian cascade -käyttö Tuloksia ei siis saa tulkita: todennäköisesti toteutuvan tulevaisuuden ennusteina tai toteutettavaksi tarkoitettuina suunnitteina
Lähteet: Metla http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/doc/suomen-metsat-2012.ppt http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/ http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/ http://www.metla.fi/metinfo/vmi/ http://www.metla.fi/metinfo/mela/
Metla: Metinfo MELA Tulospalvelu: http://www.metla.fi/metinfo/mela
Kiitos