KIRJALLINEN KYSYMYS 937/2009 vp Lävistyksiä koskeva valvonta ja ohjeistus Eduskunnan puhemiehelle Lävistykset ovat kasvattaneet suosiotaan koristautumisen muotona. Lävistystä tehtäessä vahingoitetaan aina kudosta, eivätkä lävistykset ole täysin riskittömiä. Yleisimmät ei-toivotut seuraukset lävistyksistä ovat tulehdukset ja arpikudos. Tulehdukset ovat useimmiten pinnallisia ja paikallisia ja hoituvat antibioottisilla voiteilla, mutta joskus tulehdus voi siirtyä syvemmällekin. Yleisimpiä tulehduksia ovat bakteeritulehdukset, mutta myös virukset voivat levitä epäpuhtaiden laitteiden kautta. Erityisen tärkeää tulehdusten torjunnassa on lävistysvälineitten puhtaus. Korvannipukoiden reikiä lukuun ottamatta noin kolmasosa lävistyksistä kehittää jonkinlaisen komplikaation. Tulehdusten lisäksi lävistyksen perusvaikutus on arpikudos. Lävistyksen kohdalle syntyy väistämättä arpikudosta, jolla saattaa jossain tapauksista olla keloiditaipumus. Tässä arpikudos ei lopeta kasvamistaan. Suun alueella kielen tai huulen lävistyksissä kolmessa neljästä lävistyksestä kehittyy jokin ei-toivottu vaikutus. Kielilävistykset voivat olla hankalia myös hampaiden kannalta. Tutkimusten mukaan kahdeksan vuotta kielilävistyksen jälkeen useimmilla lävistetyillä on ienvetäymiä ja hampaiden lohkeamisia. Vaikka vakavat terveyshaitat ovatkin harvinaisia, lävistysten suosion takia määrää voidaan kuitenkin pitää ongelmana. Lävistysalan yritysten valvontaa ja ohjeistusta on perusteltua parantaa, sillä erityisiä lupia tai koulutusta ei tarvita lävistysliikkeen perustamiseksi. Useimmat alan liikkeet tarkastetaan terveystarkastajan toimesta perustusvaiheessa, mutta myöhemmin välineitä ei valvota eikä tarkasteta. Suurin osa liikkeistä ei tee alaikäisille lävistyksiä ilman vanhemman lupaa, mutta poikkeuksiakin löytyy. Lävistysalan ikärajoihin tulee asettaa kontrolli, sillä lävistyksiin liittyy riskejä, joita reiän ottaja ei välttämättä tule ajatelleeksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millä toimenpiteillä hallitus aikoo parantaa lävistysalan yritysten valvontaa ja aikooko hallitus puuttua siihen, että alaikäisillä on mahdollisuus ilman vanhempien lupaa hankkia lävistyksiä, joista voi seurata terveyshaittoja? Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2009 Sari Palm /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 937/2009 vp: Millä toimenpiteillä hallitus aikoo parantaa lävistysalan yritysten valvontaa ja aikooko hallitus puuttua siihen, että alaikäisillä on mahdollisuus ilman vanhempien lupaa hankkia lävistyksiä, joista voi seurata terveyshaittoja? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lävistysten tekemisestä ei ole olemassa yksityiskohtaista sääntelyä, mutta lain mukaisesti yrityksen on varmistuttava siitä, ettei palvelusta aiheudu vaaraa kuluttajan terveydelle. Yrityksen on huolehdittava koko lävistystapahtuman turvallisuudesta, muun muassa välineiden asianmukaisesta desinfioinnista ja tilojen hygieenisyydestä. Palveluntarjoajan tulee antaa asiakkaalle riittävästi tietoa kehonmuokkaustoimenpiteen seurauksista ja niiden peruuttamattomuudesta. Asiakkaalle on myös kerrottava toimenpiteeseen liittyvistä tulehdus- ym. riskeistä ja annettava asianmukaiset hoito-ohjeet. Lävistysalan yritysten toiminnan turvallisuus kuuluu kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (75/2004) soveltamisalalle. Kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista säädetään kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista annetussa Valtioneuvoston asetuksessa (613/2004). Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan lävistyspalveluita tarjoavan yrityksen tulee tehdä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ilmoitus toiminnan aloittamisesta, mihin liittyen tilat tarkastetaan. Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo lävistysliikkeiden terveydellisiä olosuhteita (hygienia) säännöllisesti kunnallisen terveydensuojelun valvontasuunnitelman mukaisesti. Lävistyspalveluita tarjoava yritys ei tarvitse kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain perusteella toiminnalleen ennakkolupaa eikä sen tarvitse ilmoittaa viranomaisille toiminnan aloittamisesta. Tuoteturvallisuuslainsäädännön kehittämistarpeita selvittänyt työryhmä, joka luovutti mietintönsä keväällä 2009, esitti, että mm. tatuointi- ja lävistyspalveluita tarjoavien yritysten tulisi tehdä ilmoitus kunnan valvontaviranomaiselle toiminnan aloittamisesta. Tämä ilmoitus voitaisiin yhdistää edellä mainittuun terveydensuojelulain mukaiseen ilmoitukseen. Lakiehdotus on tarkoitus antaa Eduskunnan käsiteltäväksi alkuvuodesta 2010. Tatuointi- ja lävistysyritykset on määritelty Kuluttajaviraston julkaisemassa Tuoteturvallisuusvalvonnan valtakunnallisessa valvontaohjelmassa erääksi valvonnan painopistealueeksi, joita kuntien valvontaviranomaisten tulee valvoa säännöllisesti. Tuoteturvallisuusvalvonta kohdennetaan riskiperusteisesti siten, että riskialtteimmat palvelut ovat valvonnassa etusijalla. Kysymykseen alaikäisen oikeudesta ottaa lävistys Kuluttaja-asiamies on ratkaisussaan (Dnro 2003/41/2190) todennut että pääsääntöisesti alaikäiselle voi tehdä lävistyksiä vain huoltajan suostumuksella niihin liittyvän terveydellisen riskin vuoksi. Lävistysalan yritysten tulisi tarpeen mukaan varmistaa asiakkaan ikä ja alaikäisen asiakkaan kyseessä ollen edellyttää huol- 2
Ministerin vastaus KK 937/2009 vp Sari Palm /kd tajalta saatua suostumusta. Tarvittaessa suostumuksen aitous tulee erikseen varmistaa. Tuoteturvallisuuslainsäädännön valvontaviranomaisena Kuluttajavirasto on ohjeistanut alan elinkeinonharjoittajia sekä tuottanut internetsivuilleen tietoa kuluttajille lävistyksiin ja kehonmuokkaukseen liittyvistä turvallisuusnäkökohdista. Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2009 Työministeri Anni Sinnemäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 937/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Genom vilka åtgärder tänker regeringen förbättra övervakningen av företagen i piercingbranschen och tänker regeringen ingripa mot att minderåriga har möjlighet att utan föräldrarnas tillstånd skaffa piercingar, som kan skada hälsan? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det finns ingen detaljerad lagstiftning om utförande av piercing, men enligt laget ska företaget se till att tjänsten inte medför fara för konsumentens hälsa. Företaget ska sörja för att hela piercingingreppet är säkert, bl.a. genom att se till att instrumenten desinficeras som sig bör och att lokalerna är hygieniska. Tjänsteleverantören ska ge kunden tillräcklig information om följderna av kroppsbehandlingsåtgärden och deras slutgiltighet. Kunden ska också informeras om inflammationer och andra risker som hänför sig till ingreppet och ge behövliga vårdanvisningar. Verksamhetssäkerheten hos företagen i piercingbranschen hör till tillämpningsområdet för lagen om konsumtionsvarors och konsumenttjänsters säkerhet (75/2004). Om den information som ska lämnas om konsumenttjänster föreskrivs i statsrådets förordning om uppgifter som skall lämnas om konsumtionsvaror och konsumenttjänster (613/2004). Enligt hälsoskyddslagen (763/1994) ska ett företag som tillhandahåller piercingtjänster göra en anmälan till den kommunala hälsoskyddsmyndigheten om att verksamheten inleds. I anslutning därtill inspekteras lokalerna. Den kommunala hälsoskyddsmyndigheten övervakar regelbundet de sanitära förhållandena (hygienen) hos piercingföretagen i enlighet med tillsynsplanen för hälsoskyddet. Ett företag som tillhandahåller piercingtjänster behöver inte enligt lagen om konsumtionsvarors och konsumenttjänsters säkerhet något förhandstillstånd för sin verksamhet och behöver inte anmäla till myndigheterna att verksamheten inleds. En arbetsgrupp som har utrett behoven att utveckla produktsäkerhetslagstiftningen överlämnade sitt betänkande våren 2009 och föreslog att företag som tillhandahåller bl.a. tatueringsoch piercingtjänster ska göra en anmälan till den kommunala tillsynsmyndigheten om att verksamheten inleds. Denna anmälan ska kunna kombineras med ovan nämnda anmälan enligt hälsoskyddslagen. Avsikten är att en proposition ska överlämnas till riksdagen i början av 2010. Tatuerings- och piercingföretagen har i Konsumentverkets riksomfattande övervakningsprogram för produktsäkerhetstillsynen definierats som ett tyngdpunktsområde som de kommunala tillsynsmyndigheterna ska övervaka regelbundet. Produktsäkerhetstillsynen fokuseras enligt riskerna så att de mest riskutsatta tjänsterna är de främsta tillsynsobjekten. Om en minderårigs rätt att ta piercing har konsumentombudsmannen i sitt avgörande (Dnr 2003/41/2190) konstaterat att piercingar av minderåriga i regel kan utföras endast med vårdnadshavarens tillstånd på grund av den hälsorisk de medför. Företagen i piercingbranschen ska vid behov försäkra sig om kundens ålder och i fråga om en minderårig kund förutsätta vårdnadshava- 4
Ministerns svar KK 937/2009 vp Sari Palm /kd rens samtycke. Vid behov ska samtyckets äkthet särskilt säkerställas. I egenskap av tillsynsmyndighet inom produktsäkerhetslagstiftningen har Konsumentverket gett näringsidkarna anvisningar och på sina webbsidor informerat konsumenterna om de säkerhetsaspekter som hänför sig till piercingar och kroppsbehandling. Helsingfors den 27 november 2009 Arbetsminister Anni Sinnemäki 5