KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2008 vp Opiskelijoiden terveydenhoidon tason parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Kansanterveyslain 14 :n 6 kohta kuuluu seuraavanlaisesti: " ylläpitää kunnan alueella sijaitsevien asetuksessa säädettävää muuta kuin 5 kohdassa tarkoitettua koulutusta järjestävien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta opiskeluterveydenhuoltoa, johon luetaan opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen, opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen, terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen, mielenterveyspalvelut ja suun terveydenhuolto mukaan lukien, järjestäminen opiskelijoille, sekä omalta osaltaan koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin varmistaminen." Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi Joensuussa kunnallista terveydenhuoltojärjestelmää. Ammattikorkeakoulussa opiskelu on tahdiltaan ja asiasisällöiltään erittäin vaativaa, kun otetaan huomioon työelämän kiristyvät osaamisvaatimukset sekä opiskelijoiden taloudellinen ja ajallinen ahdinko. Sairastuessaan opiskelija joutuu jonottamaan pahimmillaan jopa kuukausia hoitoonpääsyä kiireettömissä tapauksissa, jolloin sairaus vaikuttaa suoraan opintoihin. Erityisen huolestuttava tilanne on mielenterveystyön osalta. Yhä useampi opiskelija kärsii stressistä ja pahimmillaan jopa masennuksesta ilman toivoa pikaisesta hoitoonpääsystä. Yleinen viesti opiskelijajärjestöjen jäsenistöltä on se, ettei nykyisen lainsäädännön turvin haluta hoitaa itse sairautta vaan pikemminkin oiretta. Jokainen työelämästä syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnallemme jopa 500 000 1 000 000 euroa. Onko meillä todella varaa siihen? Minkälaisia vaikutuksia tulevaisuudessa edellä mainituilla epäkohdilla voisi olla esim. Pohjois-Karjalassa? Kiristyvä kilpailu opiskelijoista korkeakoulusektorilla tulee vaatimaan panostuksia myös opiskelupaikkakunnan hyvinvointipalveluiden laatuun ja määrään koulutuksen laadun lisäksi. Tulevaisuuden osaaminen pakenee muihin maakuntiin. Joensuun maine korkeakoulukaupunkina tulee heikkenemään kilpailun kovetessa korkeakoulukaupunkien välillä. Työvoimapula on tosiasia maan eteläosissa, ja tilanne tulee pahenemaan myös Pohjois-Karjalassa. Mistä saamme osaavaa työvoimaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysaloille sekä tekniikkaan ja liiketalouteen tulevaisuudessa? Muut itäsuomalaiset alueet ovat jo heränneet tilanteeseen, mutta kuinka käy Pohjois-Karjalan? Ongelmamme ytimenä on nykyinen lainsäädäntö, joka ei turvaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa vaan antaa lähinnä suosituksia, joita ammattikorkeakoulujen ylläpitäjät noudattavat vaihtelevasti. Joensuun kaupunki on ilmeisesti jättänyt sosiaali- ja terveysministeriön opiskelijoiden terveydenhuollon oppaassa antamat suositukset huomioimatta omassa toiminnassaan niiden ohjeellisen luonteen vuoksi, STM:n suosituksissa kun sanotaan, että suhdeluvun tulisi olla yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja 800:aa ammattikorkeakouluopiskelijaa kohti ja yksi lääkäri 2 500 3 000:ta ammattikorkea- Versio 2.0
kouluopiskelijaa kohti. Psykologiliiton suositusten mukaan yhtä kokopäiväistä psykologia kohden tulisi olla 2 000 opiskelijaa ammattikorkeakoulussa. Kuinka pitkälle noin 4 000 opiskelijaa pääsee 1,3 terveydenhoitajalla? Mikä sitten olisi avuksi tulevaisuudessa? Pääperiaatteena tulisi olla ajatus siitä, että kaikki korkeakouluopiskelijat saisivat samantasoisia opiskeluterveydenhuoltopalveluita. Mitä terveempää työvoimaa sekä fyysiseltä että henkiseltä toimintakyvyltään maakuntamme saa tulevaisuuden yrittäjiksi ja toimihenkilöiksi, sitä paremmin voi maakuntamme. Tilanteen korjaamiseksi olisi STM:n suositukset saatettava velvoittaviksi ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhoidon järjestämiseksi olisi osoitettava korvamerkitty rahoitus. Edellä mainittu olisi mahdollista lisätä parhaillaan valmisteilla olevaan lakiin terveydenhuollosta. Hallitusohjelmaan on kirjattu opiskeluterveydenhuollosta seuraavaa: "Opiskeluterveydenhuollon saatavuus, laatu ja vaikuttavuus varmistetaan. Erityisesti kehitetään ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa." Jokainen traaginen kohtalo ja syrjäytynyt nuori on liikaa maakunnallemme ja koko Suomelle. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin todellisiin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että opiskelijoiden terveydenhuollon riittävyyttä ja tasoa parannetaan? Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2008 Esa Lahtela /sd 2
Ministerin vastaus KK 426/2008 vp Esa Lahtela /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 426/2008 vp: Mihin todellisiin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että opiskelijoiden terveydenhuollon riittävyyttä ja tasoa parannetaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriöön on asetettu Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta viime vuoden lopulla. Neuvottelukunnan alaisuuteen on perustettu kolme jaostoa, jotka syventävät tarkemmin kunkin ikäryhmän terveyden edistämistä ja palvelujen kehittämistä. Opiskeluikäisten jaosto on yksi näistä kolmesta. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan Valtioneuvoston asetusta, joka koskee neuvolatoimintaa, kouluterveydenhuoltoa ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palveluja. Asetuksella säädettäisiin muun muassa opiskeluterveydenhuollon tarkemmasta sisällöstä mukaan lukien opiskelijan terveystarkastusten sisältö ja määrä, opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen sekä muiden terveydenja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille. Asetuksella tiukennettaisiin kuntien velvoitetta edellä mainittujen palvelujen järjestämiseksi. Asetuksen suunniteltu voimaantuloaika olisi vuoden 2009 alku, mutta tiedossa oleva lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen taso ja niiden puute kunnissa edellyttänee tietyn siirtymäajan ennen kuin palvelujen saatavuus on asetuksen edellyttämällä tasolla. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin tulossopimuksessa 2008 2011 on Stakesille asetettu tavoitteeksi vuoteen 2011 mennessä vakiinnuttaa lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevien palvelujen kehittämisen, tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin kokonaisuus. Stakesin tulee organisoida yhteistyö Kansanterveyslaitoksen kanssa samoin kuin tarvittava tuki kunnille. Kansanterveyslaitokseen on perustettu Lasten ja nuorten terveyden osasto, jonka yhteydessä toimii mm. Nuorten seksuaaliterveysyksikkö. Stakes rakentaa lasten ja nuorten ja lapsiperheiden hankekokonaisuutta, jonka tarkoituksena on luoda toimivia malleja palvelujen järjestämisestä sekä rakenteista, sisällöistä ja toimintakäytännöistä kuntien ja kuntayhtymien käyttöön. Stakes on lisännyt henkilöstövoimavaroja lasten ja nuorten ehkäiseviin terveyspalveluihin. Kouluterveyskysely on laajennettu koskemaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien terveyttä vuoden 2008 alusta. Stakesissa on kehitteillä terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä, johon sisältyy myös opiskeluterveydenhuollon palvelujen seuranta. Työterveyslaitos on tutkimus-, kehittämis- ja koulutustehtävissä panostanut myös opiskelijoiden työterveys-, turvallisuus- ja työelämäasioihin. Työterveyslaitoksen työelämävalmennuksen parantamiseen tähtäävillä hankkeilla on todettu myönteisiä vaikutuksia mielenterveyteen ja etenkin masennukseen. Työterveyslaitos on muun muassa laatinut arviointimallin oppilaitosten terveydellisten olojen valvontaa varten. Lasten ja nuorten palveluja kehitetään kokonaisuutena osana Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa 2008 2011. Ohjelman tarkoituksena on tehostaa olemassa olevia ehkäiseviä palveluja kuten opiskelutervey- 3
Ministerin vastaus denhuoltoa ja luoda nuorille tarkoitettuja matalan kynnyksen tukipalveluja. Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen ongelmiin puuttuminen on ohjelman erityisenä kohteena. Uudenlaista palvelukokonaisuutta pilotoidaan ensin yhdellä alueella ja levitetään mallia asteittain koko maahan. Ohjelmaan on varattu hankemäärärahaa neljänä perättäisenä vuonna. Vuoden 2008 TA:n momentin 33.60.31 määrärahasta osoitetaan Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanon kautta vähintään 4 miljoonaa euroa lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen kehittämiseen. Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4
Ministerns svar KK 426/2008 vp Esa Lahtela /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 426/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd: Vilka verkliga åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att studerandehälsovården ska räcka till och bli bättre? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I slutet av fjolåret tillsatte social- och hälsovårdsministeriet delegationen för barns och ungas hälsa och välfärd. Delegationen har fått tre sektioner under sig som ska fördjupa sig närmare i hälsofrämjande och utvecklingen av tjänster för respektive åldersgrupp. Sektionen för unga i studieåldern är en av de tre sektionerna. Social- och hälsovårdsministeriet bereder en förordning av statsrådet som ska gälla skolhälsovård, studerandehälsovård och munhälsovård för barn och unga. Genom förordningen ska det bland annat föreskrivas närmare om innehållet i studerandehälsovården, inbegripet innehållet i och antalet hälsokontroller för studerande, tillsyn över att studiemiljön är hälsosam och säker och åtgärder för att främja en hälsosam och säker studiemiljö och om annan hälso- och sjukvård för studerande. Förordningen kommer dessutom att skärpa kommunernas skyldighet att ordna dessa tjänster. Enligt planerna ska förordningen träda i kraft i början av 2009, men den nuvarande nivån på förebyggande vård för barn och unga och bristen på den här typen av tjänster i kommunerna kräver sannolikt en övergångsperiod innan tillgången till tjänster ligger på den nivå som förordningen kommer att kräva. I resultatavtalet 2008 2011 mellan socialoch hälsovårdsministeriet och Stakes är målet fram till 2011 att Stakes ska ha en samlad verksamhet för forskning, uppföljning och utvärdering av den förebyggande vården för barn, unga och familjer. Stakes ska ha organiserat samarbete med Folkhälsoinstitutet och ordna nödvändigt stöd till kommunerna. Folkhälsoinstitutet har inrättat en avdelning för barn- och ungdomshälsa, där det bl.a. finns en enhet för ungdomars sexualhälsa. Stakes bygger upp ett projektkomplex för barn och unga respektive barnfamiljer. Det ska ta fram fungerande modeller för kommunerna och samkommunerna för hur tjänsterna kan organiseras och för deras uppbyggnad, innehåll och arbetsmetoder. Dessutom har Stakes ökat sina personalresurser inom förebyggande hälsovård för barn och unga. Skolhälsoenkäten har byggts ut och omfattar från och med 2008 också studerande vid yrkesläroanstalter. Stakes håller på att ta fram en jämförelsedatabas där det också ingår uppföljning av studerandehälsovården. I sin forsknings-, utvecklings- och utbildningsverksamhet har Arbetshälsoinstitutet satsat på frågor kring företagshälsovård, säkerhet och arbetsliv som gäller studerande. I sina projekt för att förbättra arbetslivsträningen har institutet kunnat konstatera positiva effekter på den psykiska hälsan, särskilt på depression. Arbetshälsoinstitutet har bland annat sammanställt en utvärderingsmodell för övervakning av de sanitära förhållandena vid läroanstalter. Åtgärder för att sammanhållet utveckla hälsovården för barn och unga ingår i det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården 2008 2011. Programmet ska effektivisera 5
Ministerns svar de befintliga tjänsterna, bland annat studerandehälsovården, och ta fram lågtröskelverksamhet med stödtjänster till unga. Programmet fokuserar särskilt på barns och ungas psykiska hälsa och tidig intervention vid problem. Ett pilotprojekt med en ny typ av tjänster startar först i en region och modellen kommer sedan att gradvis spridas i hela landet. Det har avsatts projektanslag för programmet för fyra år i rad. I budgeten för 2008 avsätts det minst 4 miljoner euro för att utveckla psykiatriska tjänster för barn och unga via anslaget för det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården under moment 33.60.31. Helsingfors den 16 juni 2008 Omsorgsminister Paula Risikko 6