Melumallinnus 367/2007 1(10) Tilaaja: Käsittelijä: Iisalmen kaupunki Vapaa-aikapalvelukeskus Liikuntapaikat ja nuorisotilat Laitospäällikkö Ilkka Pellikka Pohjolankatu 14 74100 Iisalmi Jussi Kärtevä Symo Oy Savilahdentie 6 L3 70210 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. (040) 540 2392 MOOTTORIKELKKAREITIN MELUMALLINNUS Iisalmi, Ahmo Aika: 16.3. Henkilöt: Jussi Kärtevä Janne Nuutinen Jussi Kärtevä Janne Nuutinen
Melumallinnus 367/2007 2(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 3 2 Toiminnan ja ympäristön kuvaus... 3 3 Ympäristömelun ohjearvot... 3 4 Melun leviämislaskennat... 4 4.2 Toiminnan melupäästöt...4 4.3 Laskennan perusteet...5 5 Tulokset... 6 6 Tulosten arviointi ja johtopäätökset... 6 Lähteet... 10 LIITTEET Liite 1: Liite 2: Liite 3: Moottorikelkkareitti Ahmon kohdalla ja lähimmät häiriintyvät kohteet. Moottorikelkkareitin aiheuttamat päiväaikaiset 40, 45, 50 ja 55 db(a) melualueet 100 moottorikelkan liikenteellä. Moottorikelkkareitin aiheuttama enimmäisäänitason 60 db(a) melualue.
Melumallinnus 367/2007 3(10) 1 Yleistä Työn tavoitteena oli arvioida Iisalmen Ahmoon suunnitellun moottorikelkkareitin vaikutuksia ympäristön melutasoihin. Ympäristömelun ohjearvoihin verrattavat melutasot murskausalueen ympäristössä arvioitiin SYMO Oy:n kehittämällä paikkatietoa hyödyntävällä NoiSy melunlaskentasovelluksella. 2 Toiminnan ja ympäristön kuvaus Suunnitellulla moottorikelkkareitillä ajetaan päiväaikaan 07:00-22:00 ja maksimiliikenteeksi reitillä on arvioitu 100 moottorikelkkaa/päivä. Moottorikelkkareitillä nopeusrajoitus on 30 km/h. Moottorikelkan melu koostuu moottorin, pakoputken ja telan synnyttämistä äänistä. Miersin ym. (2000) mukaan suurin melunlähde moottorikelkassa on pakoputki ja tela toiseksi suurin. Mittauksissa käytetyn 500 cm3 kaksiotahtimoottorisen moottorikelkan mittaustulokset olivat: pakoputki: 101 dba tela: 97 dba moottori: 91 dba Moottorikelkan melu on pääsääntöisesti hieman suurempi pakoputken puolella (yl. oikealla). Miersin ym. (2000) mittauksissa moottorikelkan melutasot olivat pakoputken puolella noin 1 db(a) suuremmat kuin kytkimen puolella. Viritetyn moottorikelkan, jossa tavallinen pakoputki on vaihdettu ns. tehoputkeen, melupäästöt ovat vakiokalustoa huomattavasti suuremmat. Myös erot melutasoissa moottorikelkan eri puolella ovat suuremmat /3/. Suunniteltu moottorikelkkareitti sijaitsee Iisalmen kaupungissa Ahmossa. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat 40-100 metrin etäisyydellä reitistä. Liitteen 1 karttaan on merkitty moottorikelkkareitti ja lähimmät häiriintyvät kohteet. 3 Ympäristömelun ohjearvot Valtioneuvoston vuonna 1992 antamien ympäristömelun ohjearvojen tarkoituksena on ehkäistä meluhaittoja ja turvata ympäristön viihtyisyys. Valtioneuvoston päätöksen mukaan keskimääräinen melutaso ei saa ulkona ylittää taulukossa 1 annettuja arvoja.
Melumallinnus 367/2007 4(10) Taulukko 1: Ympäristömelun ohjearvot (VNp 993/92) /1/. Alue Päivä (07 22) Yö (22 07) Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet ja hoitolaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) Uudet asuin- yms. alueet 55 db(a) 45 db(a) Oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) - Loma-asutus- ja leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 45 db(a) 40 db(a) 35 db(a) 30 db(a) Opetus- ja kokoontumistilat 35 db(a) - Liike- ja toimistohuoneet 45 db(a) - Ohjearvo tarkoittaa melun ekvivalenttitasoa eli keskimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten lyhytaikaiset melunrajan ylitykset eivät aiheuta ohjearvon ylitystä. 4 Melun leviämislaskennat 4.1 Melumalli Moottorikelkkareitin aiheuttamat melutasot lähiympäristössä arvioitiin SYMO Oy:n kehittämällä paikkatietoa hyödyntävällä NoiSy melunlaskentasovelluksella, jossa hajaantumisvaimennus on huomioitu palloaaltomallin mukaisesti ja ilman absorptiovaimennus ANSI -standardin mukaisesti. Melun leviäminen laskettiin vähän ääntä vaimentavissa lämpötila- ja tuuliolosuhteissa. Tällöin äänen kaareutuvuussäteenä käytettiin 3000 metriä vastaten sellaista myötätuulta tai positiivista lämpötilainversiota, joiden esiintymistodennäköisyys on vähintään 10 % ajasta /2/. 4.2 Toiminnan melupäästöt Taulukossa 2 ja 3 on melulaskennassa käytetty kaksitahtisen moottorikelkan ajon ja kiihdytyksen kertamelun äänialtistusintensiteettitaso 0.282 metrin etäisyydellä. Äänialtistusintensiteettitaso on saatu kelkan ohiajon maksimiäänitasosta.
Melumallinnus 367/2007 5(10) Taulukko 2: Kaksitahtisen moottorikelkan ajonaikainen (nopeus 50 km/h) kertamelun äänialtistusintensiteettitaso terssikaistoittain 0.282 metrin etäisyydellä /3/. taajuus Hz 50 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 kaksitahtinen moottrikelkka (ajo db lin 109 109 104 115 106 102 113 107 99 102 103 98 50 km/h) taajuus Hz 800 1000 1250 1600 2000 2500 3150 4000 5000 6300 8000 10000 kaksitahtinen moottrikelkka (ajo 50 km/h) db lin 93 96 100 95 95 91 90 88 85 83 80 78 Taulukko 3: Kaksitahtisen moottorikelkan kiihdytyksen (0-50 km/h) kertamelun äänialtistusintensiteettitaso terssikaistoittain 0.282 metrin etäisyydellä /3/. taajuus Hz 50 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 kaksitahtinen moottrikelkka (ajo db lin 109 109 104 115 106 102 113 107 99 102 103 98 50 km/h) taajuus Hz 800 1000 1250 1600 2000 2500 3150 4000 5000 6300 8000 10000 kaksitahtinen moottrikelkka (ajo 50 km/h) db lin 93 96 100 95 95 91 90 88 85 83 80 78 4.3 Laskennan perusteet Laskennat tehtiin sellaiselle päivälle, jolloin kelkkareitillä kulkee 100 kaksitahtista moottorikelkkaa klo 7:00 22:00. Moottorikelkkojen nopeutena käytettiin 50 km/h ja laskennassa huomioitiin Huutokallion kohdalla reitissä oleva jyrkkä ylämäki, jonka kohdalla käytettiin laskennoissa kiihdytyksen äänialtistusintensiteettitasoa. Laskennassa ei huomioitu kasvillisuuden melua vaimentavaa vaikutusta. Lisäksi laskennassa oletettiin maan olevan kaikkialla akustisesti kovaa. Laskennassa äänen kaareutumissäteenä käytettiin 3000 metriä. Laskennan säätilanteena käytettiin seuraavia olosuhteita: lämpötila -5 o C, ilmanpaine 101.3 kpa ja suhteellinen kosteus 70 %. Melun leviäminen laskettiin noin 1 x 2 km alueelle. Laskenta-alueella oli yhteensä 3141 laskentapistettä.
Melumallinnus 367/2007 6(10) 5 Tulokset Liitteessä 2 on esitetty laskennalla arvioidut moottorikelkkareitin aiheuttamat päiväaikaiset 40, 45, 50 ja 55 db(a) melualueet 100 moottorikelkan liikenteellä ja ajonopeudella 50 km/h, karttapohjalle piirrettynä. Liitteessä 3 on esitetty laskennalla arvioidut moottorikelkan ohiajon aiheuttaman enimmäisäänitason 60 db(a) melualue, ajonopeudella 50 km/h, karttapohjalle piirrettynä. Laskentatulos vastaa melun kannalta pahinta tilannetta tällä reitillä 100 moottorikelkan liikenteelle, sillä laskennassa on käytetty nopeusrajoitusta suurempaa ajonopeutta ja maanpinta on oletettu kaikkialla akustisesti kovaksi, eikä kasvillisuuden melua vaimentavaa vaikutusta ole huomioitu. 6 Tulosten arviointi ja johtopäätökset Toiminnan aiheuttamat melutasot murskausalueen ympäristössä arvioitiin SYMO Oy:n kehittämällä paikkatietoa hyödyntävällä NoiSy melunlaskentasovelluksella. Valtioneuvoston vuonna 1992 antamat ympäristömelun ohjearvo asuinalueille päiväaikana (klo 7-22) on 55 db(a) (VNp 993/92), vastaava arvo lomaasutuksille on 45 db(a) /1/. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat 40-100 metrin etäisyydellä reitistä. Laskelmien perusteella melutasot eivät lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylitä valtioneuvoston antamia ympäristömelun ohjearvoja, sellaisena päivänä, jolloin moottorikelkkareitillä kulkee 100 moottorikelkkaa ajonopeudella 50 km/h. Laskentatulosten arvioitu epävarmuus on ± 5.0 db.
Melumallinnus 367/2007 7(10) Liite 1: Moottorikelkkareitti Ahmon kohdalla ja lähimmät häiriintyvät kohteet.. Lähimmät häiriintyvät kohteet merkitty karttaan punaisilla ympyröillä ja moottorikelkkareitti punaisella viivalla.
Melumallinnus 367/2007 8(10) Liite 2: Moottorikelkkareitin aiheuttamat päiväaikaiset 40, 45, 50 ja 55 db(a) melualueet 100 moottorikelkan liikenteellä, ajonopeudella 50km/h.
Melumallinnus 367/2007 9(10) Liite 3: Moottorikelkan ohiajon aiheuttama enimmäisäänitason 60 db(a) melualue, ajonopeudella 50 km/h.
Melumallinnus 367/2007 10(10) Lähteet 1. Finlex (1992): Valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista, VNp 993/92 (1992), Helsinki. 2. Erkki Björk ja Raimo Halonen, Meluselvitys: Kiviaineksen murskaus Milleta Oy, Kuopio, Levänen, Kuopion yliopisto, Melulaboratorio, Kuopio 2000. 3. Miers, Scott ; Chalgren, Robert & Anderson, Carl (2000). Noise and emission reduction strategies for a snowmobile. Society of automotive engineers. 2000.