TERMOPELLET TP 30 PELLETTIKATTILAT Asennusohje Lue ohjeet huolellisesti läpi ennen asennusta, käyttöä ja huoltoa. Tämä käyttöohje on olennainen osa tuotetta.
Sivu 2
Sisällysluettelo Luku Otsikko Sivu 1 TOIMITUSEHDOT 4 2 KULJETUS JA VARASTOINTI 6 3 ASENNUSAUKOT 7 4 KATTILAN RUNGON PAIKOILLEEN ASENNUS 8 5 TAKAKUOREN ASENNUS 9 6 LIITÄNTÄ HORMIIN 11 6.1 Sanasto 11 6.2 Asennus 12 6.2.1 Liitäntä savukaasujen poistojärjestelmään 13 6.2.2 Savupiippu tai yksittäinen savuhormi 14 6.2.3 Laitteen liitäntä savuhormiin ja palamistuotteiden poistaminen 16 6.2.4 Piippuhattu 16 6.2.5 Liitäntä ulkoisiin ilmanottoaukkoihin 17 6.2.6 Eristykset, pinnoitteet, kuorimateriaalit ja turvallisuussuositukset 17 6.2.7 Valtakunnalliset, läänilliset, maakunnalliset ja kunnalliset määräykset 17 7 LIITÄNTÄ HYDRAULISEEN JÄRJESTELMÄÄN 18 7.1 Avoimen paisuntasäiliön järjestelmä 18 7.1.1 Yleistä 18 7.1.2 Avoin paisuntasäiliö 18 7.1.3 Turvaletku ja poistoletku 19 7.2 Suljetun paisuntasäiliön järjestelmä automaattisesti syötettäviä laitteita varten 19 7.2.1 Yleistä 19 7.2.2 Termisen poistoventtiilin asennus (ei kuulu varustuksiin) 20 7.2.3 Turvaventtiilit 20 7.2.4 Suljettu paisuntasäiliö 21 7.3 Varaussäiliön mitoitus 22 7.4 Ensimmäisen sytytyksen yhteydessä suoritettavat tarkastukset 22 7.5 Syöttöveden ominaisuudet 22 7.6 Järjestelmän täyttö 22 8 LIITÄNTÄ SÄHKÖJÄRJESTELMÄÄN 50 9 KUORIMATERIAALIN ASENNUS 55 10 SIILON ASENNUS JA PAIKALLEEN ASETTAMINEN 60 11 KATTILAN IRROTETTAVAT LISÄVARUSTEET 65 12 LOPPUTARKASTUS 67 Sivu 3
1. TOIMITUSEHDOT Kattila luovutetaan käyttäjälle, kun kaikki siihen liittyvät sähköiset ja mekaaniset osat on asennettu ja testattu tehtaalla, tàydellinen käynnistys- toiminta- ja sammutusjakso mukaan lukien. Kattila toimitetaan puulavalle pakattuna asennettavan eristepatjan kanssa, ilman ulkovaippaa ja etuluukkua, jotka on pakattu kattilan vieressä olevaan pahvilaatikkoon. Kuva 1 Pellettien syöttösäiliö yhdessä siihen kuuluvien kuorimateriaalien, syöttöön kuuluvan alennusvaihderyhmän ja tähtiventtiilin kanssa pakataan erilliselle puulavalle, joka lähetetään yleensä koodilla tunnistettavan kattilan yhteydessä. Kuva 2 Sivu 4
Kollien kuvaus: Puulavalle puulaatikkoon pakattu kattila lisävarusteineen, ilman kuorimateriaalia. Pahvilaatikko, joka sisältää kuoripaneelit ja etuluukun (A,B,C ja D). Pellettisäiliö (siilo) ohjausnäytöllä, moottori, vetoryhmä ja tähtiventtiili asennettuina. Irrallaan olevat lisävarusteet (asetettu kattilan sisään) kuten: e) 3 valurautasylinteriä poltinkammioon n) Suuri tuhkalaatikko* f) Nuohousharja o) Suuri oikeanpuoleinen suojus** g) Hiilihanko p) Ritilän ravistus ryhmän suojus h) 4 lämpötila-anturia l) Pieni oikeanpuoleinen suojus** i) Pieni tulisuoja savunkiertoon* r) Vasemmanpuoleinen sivusuojus* i) Sivukahva savunkierron nuohoukseen* s) Takasuojus* k) Suuri tulisuoja poltinkammioon* t) Savumoottorin suojus l) Pieni tuhkalaatikko* u) hiilihanko - kaavin m) ruuvipussi * Kattilaan ennalta asennetut osat ** Pyynnöstä toimitettuja sarjavalmisteisiin säiliöihin nähden erilaisia pellettien syöttöön kuuluvia lisävarusteita. R Q S T A B C P D F U E G O J N L M I K K H Sivu 5
2. KULJETUS JA VARASTOINTI Kattilaa saa liikuttaa vain pystysuorassa asennossa jalustan alle asetettavien käsi- tai mekaanisten kärryjen kanssa, joiden avulla voidaan nostaa pakkauslavaa tai pakkauksen purkamisen jälkeen suoraan kattilaa. Mahdollista kuormausta/purkamista tai eri kerroksissa tehtävää kuljetusta varten on kattilan yläosaan asennettu myös 2 kiinnitysrengasta, joiden avulla mekaaninen runko saadaan kiinnitetyksi turvallisesti koukkujen, ketjujen tai köysien avulla. Kuva 3 Suojapakkauksen purkamisen jälkeen ole erityisen varovainen, että et vahingoita sähköisiä tai mekaanisia osia kolhuilla tai vesiroiskeilla. Kattilan ja säiliön varastoinnissa ja kuljetuksessa on vältettävä vesisateelle altistumista tai jatkuvaa kosteutta, jotka saattavat vahingoittaa suojaamattomia sähköisiä tai metallisia osia. Sivu 6
3. ASENNUSAUKOT Suorita asennus noudattamalla alla olevien vaiheiden järjesteystä: 1. kattilan rungon paikoilleen asennus 2. takakuoren asennus (HUOM: muista asentaa tämä osa ennen laitteen liittämistä järjestelmään) 3. liitäntä hormiin 4. järjestelmän liitäntä 5. sähköjärjestelmän liitäntä ja pumppujen, venttiilien ja mahdollisten ulkoisten antureiden kytkentä (kts. liitteenä olevat sähkö- ja hydraulikaaviot) 6. kuorimateriaalin asennus 7. pellettisiilon paikalleen asettaminen ja asennus ja siiloon kuuluvien osien sähkökytkentä 8. Kattilan kuuluvien irrotettavien lisävarusteiden asennus 9. Lopputarkastus Sivu 7
4. KATTILAN RUNGON PAIKOILLEEN ASENNUS Kun ammattitaitoinen henkilöstö on suorittanut sähkö- ja hydrauliset kytkennät, pura kattilaan kuuluvat pakkausmateriaalit ja aseta ne niille varattuun paikkaan. HUOM : Käytä puulautojen ja kattilan pakkauksessa käytettyjen materiaalien irrotuksessa käyttötarkoitukseen soveltuvia työkaluja ja toimi siten, että saastuttavat ja potentiaalisesti vaaralliset osat (pahvit, naulat, laudat, polystyreenit, nailonsäkit, jne.) poistetaan jätteitä koskevien paikallisten määräysten mukaisesti eikä niitä jätetä lasten tai kykenemättömien henkilöiden ulottuville. Tarkasta, että kattilan sivuun ja taakse on jätetty tilaa huoltotoimenpiteitä varten ja pakollinen raitisilmakanava ja että jokapäiväistä puhdistusta varten tarkoitettu tarkastusluukku avautuu vaivattomasti 90 Tarkasta myös, että pellettien syöttö sivulla olevaan siilon tapahtuu vaivattomasti. Kattila voidaan pystyttää suoraan lattialle (lattian on täytettävä vaadittavat ominaisuudet ja paino) ja sen korkeutta voidaan säätää tarkoitusta varten olevilla jaloilla niin, että se on samalla tasolla sen viereen asetetun täyttösiilon kanssa. Erittäin kosteissa tai tulvavaaralle altistuvissa tiloissa on hyvä tapa valmistaa sementti- tai rautajalusta, joka kohottaa sekä kattilan että siilon ylös lattiapinnasta turvaten näin sähkö- ja mekaaniset osat. Jalustan korkeus vaihtelee tulvariskin mukaan. Kattila Liscio Säätöjalat Kuva 4 Sivu 8
5. TAKAKUOREN ASENNUS Ennen kattilan liitämistä hydrauliseen järjestelmään asenna kattilan takakuori. Paneeli toimitetaan eristyslevyyn kiinnitettynä kuvassa 1 osoitettuun tapaan. Leikkaa eristyslevyä (kuva 2) tarvittavissa kohdissa, kunnes saavutat kuvassa 3 osoitetun tuloksen. Kuva 5 Kuva 6 Johtojen läpivientireiät Kuva 7 Kuvassa 3 osoitettujen johtojen läpivientireikien kautta kulkevat kaikki kattilan ja järjestelmän väliset sähköliitännät. Jotta näiden reikien kautta kulkevat johdot voidaan liittää kattilaan ne on kiinnitettävä myös sisäpuolelta elektroniseen piirikorttiin kuuluvaan tukeen muovisten kiinnitysrenkaiden avulla. Sivu 9
Takakuori asetetaan vain väliaikaisesti paikoilleen, sillä se kiinnitetään myöhemmin muihin kuoriosiin. Ainoa ankkurointi tehdään esiasennetulla takasuojuksella ja seuraavia toimenpiteitä on noudatettava: - Leikkaa takasuojuksen kattilan runkoon kiinnittävät muoviset kiinnitysrenkaat auki (kuva 8). - Irrota takasuojus paneelissa olevan aukon kautta (kuva 9). - Kiinnitä suojus takakuoreen varustuksiin kuuluvien kierteittävien 4,2 x 9,5 ruuvien avulla (kuva 10). Kuva 8 Kuva 9 Kuva 10 Kiinnitä sitten sekä ritilän ravistusryhmän että savumoottorin suojus varustuksiin kuuluvien kierteittävien 4,2 x 9,5 ruuvien avulla. Keskeytä nyt kuorien asennus, jota jatketaan kun kaikki järjestelmään kuuluvat liitännät on saatu päätökseen. Kuva 11 Sivu 10
6. LIITÄNTÄ HORMIIN Asennuksen on oltava seuraavien standardien mukainen: UNI 10683 (2005) puulla tai muilla kiinteillä materiaaleilla toimivat lämmityslaitteet: asennus. Savupiippujen on oltava seuraavien standardien mukaisia: UNI 9731 (1990) savupiiput: luokitus lämpökestoisuuden perusteella. SFS EN 13384-1 (2006) Savupiippujen lämpö- ja nestedynaamiset laskentamenetelmät UNI 7129 kohta 4.3.3 määräykset, paikalliset säännöt ja Palolaitoksen antamat ohjeet. UNI 1443 (2005) savupiiput: yleisvaatimukset. UNI 1457 (2004) savupiiput: keraamiset ja terrakotta hormit. 6.1 Sanasto SULJETTU TULISIJA Lämpögeneraattori, joka voidaan aukaista käytön aikana ainoastaan polttoainetta lisättäessä. BIOMASSA Eloperäinen aine, josta suljetaan pois geologisiin muodostelmiin kuuluvat kivettyneet materiaalit. BIOPOLTTOAINE Biomassasta suoraan tai epäsuoraan valmistettava polttoaine. SAVUPIIPPU Verikaalinen hormi, jonka tehtävänä on kerätä ja johtaa maatasolta ulos palamisessa syntyvät savukaasut yhtä tulisijaa kohti. SAVUPUTKI TAI PUTKILIITOS Lämpögeneraattorin ja savupiipun välillä oleva savuputki tai putkiliitos, palamisessa syntyvien savukaasujen poistamiseen. ERISTYS Keinot ja materiaalit, joiden avulla estetään lämmön siirtyminen seinän läpi huoneesta ja lämpötilasta toiseen. PIIPPUHATTU Savupiipun päälle asetettava suoja, joka edesauttaa savukaasujen hajoamista ilmakehään. KONDENSSI Nesteet, jotka muodostuvat kun savukaasun lämpötila vastaa tai on alle kastepisteen lämpötilan. LÄMPÖGENERAATTORI Laite, jonka avulla tuotetaan lämpöenergiaa (lämpöä) polttoaineen kemiallista energiaa muuttamalla. SÄÄTÖVENTTIILI Mekanismi, joka säätää savukaasujen dynaamista resistanssia. SAVUKAASUJEN POISTOJÄRJESTELMÄ Laitteeseen nähden itsenäinen savukaasujen poistojärjestelmä, joka koostuu savuputkesta tai putkiliitoksesta, savupiipusta tai yksittäisestä hormista ja piippuhatusta. KONEELLINEN VETO Ilmanvaihto sähkömoottorilla toimivan puhaltimen avulla. Sivu 11
LUONNOLLINEN VETO Veto, joka syntyy takkaan/hormiin savujen ja ympäröivän ilmakehän välisen tilavuuspainon eron ansiosta, ilman mekaanisen poistolaitteen asennusta sen sisä- tai yläpuolelle. SÄTEILYALUE Tulisijan välittömässä läheisyydessä oleva alue, johon säteilee poltossa syntyvää lämpöä ja jossa ei saa olla palavia materiaaleja. TAKAISINVIRAUSALUE Alue, jossa laitteen palamistuotteet virtaavat asennuspaikkaan päin 6.2 Asennus Ennen asennuksen aloittamista tarkista savupiippujen, savuhormien tai laitteiden savunpoisto päätteiden sijainti verrattuna: Asennuskieltoihin Vaadittaviin asennusetäisyyksiin Paikallishallinnollisiin määräyksiin tai viranomaisien vaatimiin erikoismääräyksiin. Taloyhtiön sääntöjen, rasiteoikeuden tai sopimuksien asettamiin rajoituksiin. Hyväksytyt asennukset Huoneessa, johon asennetaan lämpögeneraattori saa olla tai saadaan asentaa ainoastaan tiiviisti toimivia laitteita tai laitteita, jotka eivät aiheuta alipainetta ulkoympäristöön nähden. Ainoastaan keittiötiloihin saa asentaa ruoanlaittoon liittyviä laitteita ja niihin kuuluvia kupuja ilman koneistoa. Hyväksymättömät asennukset Huoneessa, johon asennetaan lämpögeneraattori ei saa olla eikä sinne saa asentaa: - kupuja koneistolla tai ilman; - keskusilmastointilaitteita. Mikäli näitä laitteistoja on asennettu asennuspaikan läheisyydessä olevaan huonetilaan ja näiden huonetilojen välillä on ovi, lämpögeneraattorin yhtäaikainen käyttö näiden laitteiden kanssa on kielletty, jos alipaineen syntyminen on mahdollista. Sivu 12
6.2.1 Liitäntä savukaasujen poistojärjestelmään Savuputki tai putkiliitokset Savuputkien asennuksessa on käytettävä palamattomia materiaaleja, jotka kestävät palokaasuja ja mahdollisen kondenssin muodostumista. Laitteita ei saa liittää savuhormiin tai olemassa oleviin savuputkiin käyttämällä joustavia metalli- tai asbestisementtiputkia. Savuputken ja savuhormin välillä on oltava katkos, jotta savuhormi ei asetu generaattorin päälle. Savuputket eivät saa kulkea huonetilojen läpi, joihin ei saa asentaa polttolaitteita. Savuputket on asennettava siten, että ne takaavat laitteen toimintaan vaadittavan savutiiveyden rajoittaen kondenssin muodostumista ja sen kulkemista laitteeseen. Vältä mahdollisuuksiesi mukaan vaakasuoria asennuksia. Laitteissa, jotka on liitettävä katossa tai seinässä oleviin ei koaksiaalisiin savunpoistokanaviin, suunnanvaihto on suoritettava käyttämällä alle 45 kulmia (kts. alla olevat piirrokset). Eriste 45 45 Hormi Tarkastuslu ukku Kuva 12 Kuva 13 Kaikkien savujen poistoon tarkoitettujen sähköpuhaltimella varustettujen lämpögeneraattoreiden eli kaikkien Extraflame tuotteiden asennuksessa on noudatettava seuraavia ohjeita: Kaikissa vaakatasoon asennettavissa pätkissä on oltava 3% ylöspäin suuntaava kaltevuus Vaakasuoran pätkän on oltava mahdollisimman lyhyt ja joka tapauksessa ei koskaan yli 3 metriä Suunnanvaihdot T -liitos mukaan lukien eivät saa ylittää neljää (jos asennuksessa on 4 kulmaa, käytä halkaisijaltaan 100mm kaksinkertaista putkea). Joka tapauksessa savuputkien on oltava savu- ja kondenssitiiviitä sekä eristettyjä, jos ne asennetaan asennustilan ulkopuolelle. Kaltevien elementtien käyttö on kielletty. Savuputkea on päästävä nuohoamaan tai sen puhdistuksessa on pystyttävä käyttämään harjaa. Sivu 13
Savuputken halkaisijan on oltava vakio. Mahdolliset halkaisijan muutokset hyväksytään ainoastaan hormiliitoksessa. Vaikka savukanavat olisivatkin ylisuuria niiden sisään ei saa asentaa muita ilmanjakokanavia ja laitteisiin kuuluvia putkistoja. Pakkovetojärjestelmällä varustettuihin laitteisiin ei saa asentaa pakkovetojärjestelmän käsisäätölaitetta. 6.2.2 Savupiippu tai yksittäinen savuhormi Savupiipun tai savuhormin on täytettävä seuraavat vaatimukset: - sen on kestettävä palossa syntyneet palamistuotteet, oltava vedenpitävä ja sopivasti eristetty käyttöolosuhteisiin nähden; - se on valmistettava materiaaleista, jotka kestävät normaalikäytössä syntyvät lämpö- ja mekaaniset rasitukset, palamistuotteiden vaikutukset ja mahdolliset kondenssit; - sen tulee olla enimmäkseen pystysuorassa elementtien välisen kulman ollessa korkeintaan 45 ; - se tulee asentaa riittävän välimatkan päähän palavista tai tulenaroista materiaaleista ilmaraon tai sopivan eristeen avulla; A B A B C E D F C E D F Kuva 14 Kuva 15 YHTEYDESSÄ A = muurata jotta jäljelle 250 mm B = myöhempi 500 mm C = keulanpuolinen 650 mm D = avaruus akvaario 618 mm E = avaruus haalari avulla akvaario 1320 F = muurata jotta aivan 300 mm MITTA - luonnollisen minimialipaineen on oltava vähintään 0,5-2,5mm H2O (0,05 0,25 mbar) - sen sisähalkaisijan on oltava mieluummin ympyränmuotoinen: neli- tai suorakulmaisien hormien kulmat on pyöristettävä ja niiden pienin sallittu sisäsäde on 20mm. - sen sisähalkaisijan on oltava vakio, vapaa ja itsenäinen. - päiden välissä saa olla korkeintaan suhteessa 1,5 suorakulmaisia halkaisijoita. On suositeltavaa, että savukanava varustetaan kiinteiden materiaalien ja mahdollisen kondenssin keräykseen tarkoitetulla kammiolla, joka asetetaan savukanavan sisäänmenoaukon alle siten, että se on helposti tarkastettavissa ja avattavissa pellin luukun kautta Sivu 14
Tuulelta suojaava piippuhattu Kork. 3m cm 3 5 % Savuhormi tarkastus tarkastus Kuva 16 Kuva 17 Eristetty ulkoinen savuhormi Kork. 3m cm 45 Savuhormi tarkastus tarkastus Kuva 18 Kuva 19 Sivu 15
6.2.3 Laitteen liitäntä savuhormiin ja palamistuotteiden poistaminen Palamistuotteiden on saavuttava savuhormiin ainoastaan yhdestä käyttölaitteesta. Palamistuotteiden poisto suljettuihin, myös päältä auki oleviin tiloihin on kiellettyä. Palamistuotteiden suora poisto on tehtävä katolle ja savukanavan on täytettävä kappaleessa Savupiippu tai yksittäinen savuhormi olevat vaatimukset. 6.2.4 Piippuhattu Piippuhatun on täytettävä seuraavat vaatimukset: - sen sisähalkaisijan on vastattava savupiipun halkaisijaa; - sen hyödynnettävän ulostuloaukon halkaisijan on oltava vähintään kaksinkertainen savupiipun sisähalkaisijaan nähden; - se on valmistettu siten, että se estää sadeveden, lumen ja vieraiden esineiden pääsyn savupiippuun ja palamistuotteiden poisto taataan myös silloin kun tuulet puhaltavat kaikista suunnista ja kaikilla kaltevuuksilla. - se on asetettava siten, että se takaa palamistuotteiden oikean hajaantumisen ja purkautumisen joka tapauksessa takaisinvirtausalueen ulkopuolelle, joka on suotuisa vastapaineen syntymiselle. Kyseiseen alueeseen kuuluvat mittasuhteet vaihtelevat katon kaltevuuskulman mukaan, jonka vuoksi on tarpeen käyttää alla olevassa piirroksessa osoitettuja minimikorkeuksia. Piippuhattuun ei saa asentaa mekaanisia puhaltimia. TASAKATTO 50 cm 50 cm < 5 m > 5 m < 5 m Kuva 20 HARJAKATTO etäisyys < A H min β 50cm yli katonharjan TAKAISINVIRTAUSA Takaisinvirtausalueen korkeus Kuva 21 Sivu 16
PIIPPUHATUT, ETÄISYYS JA SIJOITUS Katon kaltevuus Harjan ja piipun välinen etäisyys Piipun vähimmäiskorkeus (lasketaan ulostulosta) β A (m) H (m) 15 < 1,85 0,50 m yli harjan > 1,85 1,00 m katosta 30 < 1,50 0,50 m yli harjan > 1,50 1,30 m katosta 45 < 1,30 0,50 m yli harjan > 1,30 2,00 m katosta 60 < 1,20 0,50 m yli harjan > 1,20 2,60 m katosta 6.2.5 Liitäntä ulkoisiin ilmanottoaukkoihin Laite tarvitsee toimiakseen riittävän määrän ilmaa, joka otetaan ulkoisien ilmanottoaukkojen kautta. Ilmanottoaukkojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: a) niiden vapaan halkaisijan on oltava kokonaisuudessaan vähintään 80 cm². b) ne on suojattava ritilällä, metalliverkolla tai sopivalla suojuksella sillä ehdolla, että kohdassa a) mainitun halkaisijan vähimmäiskoko ei pienene ja että ne asetetaan siten, että ne eivät pääse tukkeutumaan. Jos palamisilma otetaan putken kautta suoraan ulkoa, ulko-osassa olevaan putkeen on asennettava alasuuntaan johtava taivutuskulma tai tuulisuojus. Ritilän tai samankaltaisen suojuksen asennus on kiellettyä. (Extraflame S.p.A. suosittelee suoraan asennustilaan yhdistettävän ilmanottoaukon käyttöä vaikka ilma otettaisiinkin ulkoa putken kautta). Ilma voidaan ottaa myös asennustilan lähellä olevasta huoneesta mikäli kyseinen virtaus tapahtuu pysyvästi ulos johtavien auki olevien aukkojen kautta. Asennustilan vieressä olevaan huoneeseen ei saa syntyä toisen käyttö- tai ilmastointilaitteen vaikutuksesta alipainetta ulkoympäristöön nähden, joka aiheuttaa hormissa ulkoilman virtauksen sisäänpäin. Asennustilan vieressä olevan huoneen ilmanottoaukkojen on täytettävä edellä kuvatut vaatimukset. Asennustilan vieressä olevaa huonetta ei saa käyttää autotallina, palavien aineiden varastona tai toimintaan, josta voi syntyä palovaara. 6.2.6 Eristykset, pinnoitteet, kuorimateriaalit ja turvallisuussuositukset Valmistusmateriaalista riippumatta kuoriosan on oltava kuumentimeen nähden itsekantava rakennelma ja se ei saa olla kosketuksessa sen kanssa. Palkit ja puiset viimeistelymateriaalit on asennettava palotilan säteilyalueen ulkopuolelle tai ne on eristettävä sopivalla tavalla. Jos generaattorin yläpuolella on palavasta tai lämpöherkästä materiaalista valmistettu kate sen väliin on asetettava eristävästä ja palamattomasta materiaalista valmistettu suojaava levy. Palvasta tai tulenarasta materiaalista valmistetut osat kuten puiset huonekalut, verhot jne. on asetettava turvallisen välimatkan päähän. Takan asennuksessa on otettava huomioon itse takan, savukanavien ja piipun helppo puhdistus. 6.2.7 Valtakunnalliset, läänilliset, maakunnalliset ja kunnalliset määräykset Ota huomioon myös kaikki laitteen asennusmaassa voimassa olevat kunnalliset lait ja määräykset läänilliset, maakunnalliset ja Sivu 17
7. LIITÄNTÄ HYDRAULISEEN JÄRJESTELMÄÄN Tässä luvussa kuvataan eräitä käsitteitä, jotka viittaavat italianaiseen UNI 10412-2 (2006) standardiin Edellä kuvattuun tapaan, ota huomioon asennuksessa myös kaikki laitteen asennusmaassa voimassa olevat läänilliset-, maakunnalliset- ja kunnalliset lait ja määräykset. Järjestelmätyyppi Olemassa on 2 erilaista järjestelmätyyppiä: avoimella ja suljetulla paisuntasäiliöllä varustettu järjestelmä TP 30 kattila voi käyttää molempia järjestelmätyyppejä. 7.1 Avoimen paisuntasäiliön järjestelmä Järjestelmä, jonka sisällä oleva vesi on suorassa tai epäsuorassa yhteydessä ilmakehään ja joka on varustettu järjestelmän päälle asetetulla avoimella paisuntasäiliöllä ja on yhteydessä ilmakehään tarkoitusta varten asennetun huohotusputken kautta. 7.1.1 Yleistä Avoimella paisuntasäiliöllä varustettuihin laitteistoihin on liitettävä: Avoin paisuntasäiliö Turvaletku Täyttöletku Kierron säätötermostaatti (lukuun ottamatta luonnonkierto järjestelmät) Kiertojärjestelmä (lukuun ottamatta luonnonkierto järjestelmät) Äänihälyttimen kytkentälaite Äänihälytin Lämpömittari Painemittari Automaattinen terminen lukituskytkin (pysäytystermostaatti) Lämpötilan turvasensorit on asennettava laitteeseen tai korkeintaan 30cm päähän paineliitännästä. Jos generaattoreihin ei ole asennettu kaikkia laitteita, puuttuvat laitteet on mahdollista asentaa generaattorin paineputkelle, korkeintaan 1 m päähän laitteesta. 7.1.2 Avoin paisuntasäiliö Paisuntasäiliön hyötytilavuuden (tilavuus, joka jää sammutetun järjestelmän vesirajan ja ylivuotoputken reiän kohdalla olevan rajan väliin) on oltava tilavuuden laajenemiseen nähden suurempi. Järjestelmään kuuluvan veden määrän on oltava suunnitelman mukainen. Paisuntasäiliö on valmistettava suljetusta astiasta ja se on sijoitettava veden saavuttaman korkeuden yläpuolelle eli korkeuteen, jossa taataa järjestelmän normaalikäytön aikana ilmakehän paineeseen nähden suurempi paine. Paisuntasäiliö on varustettava huohotusputkella, jonka halkaisijan on oltava vähintään yhtä suuri kuin turvaputken halkaisija. Ylivuotoputkessa on oltava näkyvä poistoputki ja sen on oltava alaspäin kallistunut. Huohotusputkena voidaan käyttää myös ylivuotoputkea sillä ehdolla, että sen halkaisija ei ole turvaputken halkaisijaa pienempi. Näkyvällä poistoputkella tarkoitetaan mitä tahansa järjestelmää, jossa itse poistoputki on helposti näkyvissä. Sivu 18
Paisuntasäiliöt, turvaputket, täyttöputket ja poistoputket on suunniteltava jäätymistä vastaan. Paisuntasäiliöt voidaan asentaa ulkotiloihin, jos jäätymisenvaaramahdollisuutta ei ilmene tai jos säiliöt on suojattu jäätymistä vastaan. Projektissa on täsmennettävä paisuntasäiliöiden, huohotusputkien ja poistoputkien jäätymisen estoon liittyvät toimenpiteet, jos se on tarpeen. 7.1.3 Turvaputki ja täyttöputki Turvaputken on yhdistettävä generaattorin ylin osa ilmakehään eikä siinä saa ilmetä päinvastaista virtausta lukuun ottamatta jaksoa, joka vie paisuntasäiliön yläosaan. Täyttöletkun on liitettävä generaattorin alin osa paisuntasäiliön alaosaan ja siinä ei saa ilmestyä päinvastaista virtausta, joka saattaa estää painovoimalla toimivaa kiertoa turva- ja täyttöputkista sekä generaattorista että paisuntasäiliöstä koostuvassa piirissä. Turva- ja täyttöputki voidaan liittää yhteen, jotta painovoimalla toimiva kierto taataan. Täyttöputken on sallittava lämpögeneraattorin nopea täyttyminen paisuntasäiliöstä saapuvalla vedellä. Useita generaattoreita palvelevan turvaputken käyttö on mahdollista. Tässä tapauksessa turvaputken osat, jotka liittävät yksittäiset generaattorit yhteiseen putkistoon on mitoitettava generaattorin antaman tehon mukaan kun taas yhteinen putkisto on mitoitettava koko tulisijan antaman lämpötehon mukaan. Jos useat generaattorit käyttävät yhteistä turvaputkea ja generaattori halutaan kytkeä siitä pois, voit kiinnittää jokaisen generaattorin turvaputkiliitäntään kolmitiehanan, jonka virtaushalkaisija ei saa kuitenkaan olla itse generaattoriin kuuluvan putkiston halkaisijaan nähden pienempi, jotta generaattorin yhdistys ilmakehään saataisiin taatuksi turvaputken tai kolmanteen liitokseen liitetyn huohotusputken avulla missä liitäntäasennossa tahansa. Huohotusputken halkaisijan on oltava vähintään turvaputken halkaisijan kokoinen. 7.2 Suljetun paisuntasäiliön järjestelmä automaattisesti syötettäviä laitteita varten Järjestelmä, jonka sisällä oleva vesi ei ole suorassa tai epäsuorassa yhteydessä ilmakehään. Suljetulla paisuntasäiliöllä varustettuun järjestelmään kuuluu yksi seuraavista paisuntalaitteista: Esitäytetty suljettu paisuntasäiliö kaasuvirtausta eristävällä kalvolla. Automaattinen suljettu paisuntasäiliö kompressorilla ja kaasuvirtausta eristävällä kalvolla. Automaattinen suljettu paisuntasäiliö siirtopumpulla ja kaasuvirtausta eristävällä kalvolla. Paisuntajärjestelmä ilman kuristuslaippaa 7.2.1 Yleistä Suljetulla paisuntasäiliöllä varustettuihin laitteistoihin on liitettävä: Turvaventtiili Kiertoon liitetty säätötermostaatti Äänihälyttimen käynnistystermostaatti Lämpömittari Painemittari Äänihälytin Automaattisäätöinen terminen pysäytyskytkin Automaattinen terminen lukituskytkin (pysäytystermostaatti) Kiertojärjestelmä Paisuntajärjestelmä Sivu 19
Generaattoriin liitettävä turvajärjestelmä termisellä poistoventtiilillä (itsekytkeytyvä), mikäli laitteistoon ei kuulu lämpötilaa itsesäätelevää järjestelmää. Lämpötilan turvasensorit on asennettava laitteeseen tai korkeintaan 30cm päähän paineliitännästä. Jos generaattoreihin ei ole asennettu kaikkia laitteita, puuttuvat laitteet on mahdollista asentaa generaattorin paineputkelle, korkeintaan 1 m päähän laitteesta. Kodin lämmitykseen tarkoitetut automaattisella syötöllä toimivat laitteet on varustettava polttoaineen pysäytystermostaatilla tai laitteen valmistajan varustamalla jäähdytyspiirillä, joka kytkeytyy termisen turvaventtiilin ansiosta ja takaa ettei standardin asettamaa lämpötilan raja-arvoa ylitetä. Syöttöryhmän ja venttiilin välillä ei saa olla esteitä. Jäähdytyspiirin alkupäässä olevan paineen on oltava vähintään 1,5 baria. 7.2.2 Termisen poistoventtiilin asennus (ei kuulu varustuksiin) Kiinteällä polttoaineella toimiviin lämpögeneraattoreihin on asennettava lain määräämät turvalaitteet. Tämän vuoksi kattila TP30 on varustettu vaihtimella pysäytystermostaatin lisäksi. Vaihdin voidaan liittään yhdeltä puolelta vesiverkostoon (A) ja toiselta kuivatusverkkoon (C). Terminen poistoventtiili, jonka sisäänrakennettu tuntoelin liitetään liitokseen B päästää kattilan sisällä olevan kylmän veden kupariseen putkikierukkaan tyhjentäen liikalämmön putken C kautta tarkoitusta varten asennettuun viemäriiin. Jäähdytyspiirin alkupäässä olevan paineen on oltava vähintään 1,5 baria. C B A 7.2.3 Turvaventtiilit Turvaventtiilin tyhjennysvirtaus on oltava sen suuruinen, että tyhjennettävän höyryn määrä ei ole alle: Q / 0,58 [kg/h] jossa: Q vastaa generaattorin tuottamaa hyötytehoa vedelle kilowatteina. Ventiilin sisäänmenossa oleva minimi poikittainen nettohalkaisija ei saa kuitenkaan olla alle 15mm. Venttiilin tyhjennyspaine, joka vastaa taarauspainetta ja johon on lisätty ylipaine ei saa ylittää lämpögeneraattorin enimmäiskäyttöpainetta. Suunnittelijan on tarkastettava, että järjestelmän jokaisessa pisteessä oleva maksimipaine ei ylitä jokaisen järjestelmään kuuluvan komponentin enimmäiskäyttöpainetta. Sivu 20
Turvaventtiili on liitettävä lämpögeneraattorin korkeimpaan kohtaan tai generaattorin välittömässä läheisyydessä olevaan ulostuloputkeen. Generaattoriliitännän ja turvaventtiilin välillä olevan putken pituus ei saa kuitenkaan ylittää metriä. Turvaventtiilin ja lämpögeneraattorin välisessä putkiliitännässä ei saa syntyä esteitä eikä mikään kohta saa olla halkaisijaltaan turvaventtiiliin ottoaukon halkaisijaan tai yhteen putkistoon liitettävien venttiilien ottoaukkojen halkaisijoiden summaan nähden pienempi. Turvaventtiilin poistoputki on asennettava siten, että se ei estä venttiilien säännöllistä toimintaa eikä aiheuta vahinkoja henkilöille; poistoputken on tyhjennettävä turvaventtiilin välittömään läheisyyteen ja sen on oltava helppopääsyinen sekä myös näkyvä. Poistoputken halkaisija ei saa olla kuitenkaan turvaventtiilin tuloliitokseen nähden pienempi. Tuloliitoksen halkaisijalla tarkoitetaan venttiilin tulopäässä mahdollisen sisäkierteen yläpäässä olevaa pienintä sisähalkaisijaa. 7.2.4 Suljettu paisuntasäiliö Laite on liitettävä suoraan paisuntasäiliöön tai paisuntasäiliöryhmään putken avulla, jonka halkaisija ei saa olla kuitenkaan alle 18mm. Säiliön suurin käyttöpaine ei saa olla alle turvaventtiilin kalibrointipaineen, johon on lisätty itse venttiilille tyypillinen ylipaine, ottaen huomioon mahdollinen säiliön ja venttiilin välinen korkeusero ja pumpun toiminnasta syntyvä paine. Paisuntasäiliön tai säiliöiden kapasiteetti arvioidaan projektissa olevan järjestelmän kokonaiskapasiteetin perusteella. Suljettujen paisuntasäiliöiden on oltava painelaitteiden suunnitteluun, valmistukseen, vaatimustenmukaisuuteen ja käyttöön annettujen määräysten mukaisia. Putkiliitäntään, joka voidaan koota järjestelmän osista ei saa liittää sulkulaitteita eikä sen halkaisijaa saa pienentää. Huoltotoimenpiteitä varten on mahdollista liittää kolmitie sulkuventtiili, joka yhdistää paisuntasäiliön ilmakehään. Kyseinen laite on suojattava vahingossa syntyviä kolhuja varten. Putkiliitäntä on tehtävä siten, että siihen ei pääse muodostumaan kerrostumia tai sakkaa. Jos käytössä on useita lämpögeneraattoreita, jotka syöttävät virtaa samaan järjestelmään tai samaan toisiopiiriin, jokainen lämpögeneraattori on liitettävä suoraan paisuntasäiliöön tai järjestelmän paisuntasäiliöryhmään, joka on mitoitettu samassa järjestelmässä ja samassa itsenäisessä piirissä oleva veden tilavuuden perusteella. Jos yksittäisen lämpögeneraattorin erotus paisuntasäiliöstä tai paisuntasäiliöryhmästä on tarpeen, käänny generaattorin ja paisuntasäiliön väliseen putkiliitäntään asennetun yllä mainitut ominaisuudet omaavan kolmitie sulkuventtiilin puoleen, jotta generaattorin yhteys saadaan taatuksi joko paisuntasäiliöön tai ilmakehään. Paisuntasäiliöt, turvaputket, huohotusputket ja poistoputket on suojattava jäätymistä vastaan jos vaaraa esiintyy. Käytetty menetelmä on kuvattava projektissa. Sivu 21
7.3 Käyttöainesäiliön mitoitus Kattila TP30 ei vaadi välttämättä vesisäiliötä jäähdytykseen. Jos haluat kuitenkin asentaa ja käyttää ylimääräistä vesisäiliötä, PR EN 303-5 normin perusteella säiliön koko on laskettava seuraavan kaavan mukaisesti: Vsp = 15 x Tb x Qn x [1 0,3(Qh/Qmin)] jossa: Vsp = vesisäiliön tilavuus litroina Qn= nimellinen antoteho kilowatteina TB = palamisaika tunteina Oh = asennuspaikan lämpötarve kilowatteina Qmin= nimellinen antoteho kilowatteina Varaus ei ole tarpeen kun vaadittu tilavuus on alle 300 litraa. 7.4. Ensimmäisen sytytyksen yhteydessä suoritettavat tarkastukset Ennen kattilan liitäntää: a) pese kaikki laitteeseen kuuluvat putkistot poistaaksesi mahdolliset jätteet, jotka saattavat vaarantaa laitteeseen kuuluvien osien toimintaa (pumput, venttiilit jne.) b) tarkasta, että takka vetää hyvin, ettei siinä ole ahtautumia ja ettei savuhormiin ole liitetty muiden laitteiden savunpoistoa, ellei hormia ole valmistettu siihen tarkoitukseen, voimassa olevien lakien ja määräysten mukaisesti. On suositeltavaa asentaa aina vedonsäädin, jotta takan imu saadaan rajoitettua noin 1,5 mmh2o. Tämä estää yllättävää tehon nousua. Vasta tämän tarkastuksen jälkeen voidaan asentaa takan putkiliitos kattilan ja savuhormin väliin. On suositeltavaa tarkastaa putkiliitokset ennalta asennettujen savuhormien yhteydessä. 7.5 Syöttöveden ominaisuudet Järjestelmän veden ja palautusveden fysiokemialliset ominaisuudet ovat oleellisia kattilan hyvälle toiminnalle ja kestolle. Yleisin syöttöveden huonon laadun aiheuttama ongelma on lämmönvaihtimen seinämiin syntyvä kalkkikerrostuma. Harvempi mutta yhtä vakava ongelma on koko piirin vesipintojen syöpyminen. On yleisesti tunnettua, että kalkkikerrostumat vähentävät huomattavasti lämmönvaihtoa sen alhaisen johtokyvyn vuoksi vaikka kerrostuma olisikin vain muutamia millimetrejä aiheuttaen näin erittäin vahingollisten paikallisten kuumenemisien syntymistä. On erittäin suositeltavaa suorittaa vedenkäsittely seuraavissa tapauksissa: a) käytettävissä oleva vesi on erittäin kovaa (yli 20 f) b) erittäin laaja järjestelmä c) vesihukan vuoksi joudutaan lisäämään suuria määriä vettä d) vettä lisätään laitteiston huollon seurauksena Lämmitysjärjestelmissä käytettävän veden käsittelyä varten on suositeltavaa kääntyä erikoisalan yritysten puoleen. 7.6 Järjestelmän täyttö Kun hydrauliset liitännät on suoritettu voit siirtyä järjestelmän liitäntään. Aukaise kaikki lämpöpattereihin, kattilaan ja järjestelmään kuuluvat ilmanpoistoventtiilit. Aukaise täyttöhana vähitellen ja tarkasta, että ilmanpoistoventtiilit toimivat säännöllisesti. Tarkasta painemittarilla, että järjestelmässä on painetta. Jos kyseessä on suljettu paisuntasäiliö aseta paine noin 0,11 0,12 Mpa (1,1 1,2 bar). Sivu 22
Avoimilla paisuntasäiliöillä varustetuissa järjestelmissä kattilan alhaisimmassa osassa oleva paine riippuu säiliön asennuskorkeudesta. Sulje täyttöhana ja päästä ilmaa uudelleen ulos ilmanpoistoventtiilin kautta. Seuraavilla sivuilla on annettu esimerkkejä mahdollisista hydraulisista järjestelmistä. Nämä hydrauliset kaaviot ovat viitteellisiä eikä niissä ole kaikkia voimassa olevien lakien ja määräysten mukaisia turvalaitteita. Elektronisen piirikortin ohjaamat laitteistot on liitettävä noudattamalla kappaleessa Elektronisen järjestelmän liitäntä annettuja ohjeita. HYDRAULISTEN KAAVIOIDEN SELITYKSET Kattilaan kuuluvan elektronisen piirikortin ohjaamat laitteistot Numerointi Osan kuvaus 1 Lämpötila-anturi ylempi lämmönvaraaja 2 Lämpötila-anturi käyttövesivaraaja 4 Lämpötila-anturi kattilavesi 6 Ulkolämpötila-anturi 9 Termostaatti alue 1 10 Termostaatti alue 2 27 Tyhjennysventtiili aurinkoenergia 31 Kiertovesipumppu 32 Pumppu/Sähköterminen ohjaus alue 1 33 Pumppu/Sähköterminen ohjaus alue 2 34 Pumppu/Sähköterminen ohjaus käyttövesivaraaja käyttövesivaraaja 36 Lämmönvaraajan pumppu 37 Pumpun painepuolen kokoamaputki 38* Lämmönvaraajan kierrätyspumppu / 3-tie venttiili lämmönvaraaja-kattila 40 Apukattilan syöttö 41 Termostaatin kytkentä apukattilaan 43 Lämpötila-anturi apukattila *Ulostulo nro 38 voi ohjata sekä 3-tie venttiiliä että pumppua järjestelmätyypistä riippuen. Ulostulo koostuu 3-napaisesta liitoskohdasta: -, N ja +. Oikein suoritettavaa asennusta varten noudata alla olevia ohjeita Kaksisuuntainen moottorisoitu 3-tie venttiili: A-puoli käytä N ja kytkentää B-puoli käytä N ja + kytkentää Kaksisuuntainen moottorisoitu 3-tie venttiili jousipalautuksella: A-puoli käytä N ja kytkentää Kiertopumppu: Käytä N ja kytkentää Sivu 23
Symbolit Numerointi Osan kuvaus: B Käyttöveden varaus CA Apukattila CB Biomassakattila CE Sähkötermiset ohjauslaitteet CM Painepuolen kokoamaputki CR Paluupuolen kokoamaputki EV Solenoidiventtiilit GCA Automaattisyöttöryhmä M1 Painepuoli alue 1 M2 Painepuoli alue 2 PCA Apukattilan pumppu P Lämmönvaraaja PR Kiertopumppu R1 Paluu alue 1 R2 Paluu alue 2 S Aurinko SF Huohotus SP levylämmönvaihdin TS Käyttöveden päätteet VDM Sekoitusventtiili VEAC Avoin paisuntasäiliö kattila VECC Suljettu paisuntasäiliö kattila VECB Suljettu paisuntasäiliö käyttövesivaraaja VECP Suljettu paisuntasäiliö lämmönvaraaja VECS Suljettu paisuntasäiliö aurinko VMS Sekoitusventtiili käyttövesi VMTA Automaattinen termostaattinen sekoitusventtiili 61 C VR Takaiskuventtiili VSP Paineturvaventtiili VST Terminen tyhjennysventtiili ** Automaattista termistä sekoitusventtiiliä käytetään kiinteällä polttoaineella toimivissa kattiloissa, sillä se estää kylmän veden paluuta lämmönvaihtimeen. Osat 1 ja 3 ovat aina auki, ja yhdessä paluuputkeen (R) asennetun pumpun kanssa takaavat vedenkierron biomassakattilan lämmönvaihtimen sisällä (CB). Korkea paluulämpötila parantaa tehokkuutta, vähentää savujen muodostamaa kondenssia ja pidentää kattilan käyttöikää. Markkinoilla on eri tavoin taarattuja venttiilejä. Extraflame suosittelee 55 C mallin käyttöä 1 hydraulisilla liitännöillä. Kun venttiilin taarauslämpötila saavutetaan, osa 2 avataan ja kattilassa oleva vesi siirtyy järjestelmään paineputken (M) kautta. Huom! Lämmönvaihtimeen kuuluva takuu raukeaa, jos laitetta ei asenneta (kts. luku TAKUU ). Sivu 24
Sivu 25
KAAVIO 1 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu suljettu paisuntasäiliö ja pumpuilla säädettävä kierto, biomassakattila ja mahdollinen apukattila on liitetty painepuolen kokoamaputkeen. Kokoamaputken kautta tyydytetään alueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan levylämmönvaihtimen avulla. Sivu 26
KAAVIO 2 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu suljettu paisuntasäiliö ja pumpuilla säädettävä kierto, biomassakattila ja mahdollinen apukattila on liitetty painepuolen kokoamaputkeen. Kokoamaputken kautta tyydytetään alueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan käyttövesivaraajan avulla. Käyttöveden kiertopumppu estää legionella-bakteerin muodostumista takaamalla veden jatkuvan sekoituksen. Sivu 27
KAAVIO 3 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu suljettu paisuntasäiliö ja pumpuilla säädettävä kierto on mahdollista tyydyttää lämpöpyynnöt biomassakattilan, lämmönvaraajan tai apukattilan avulla 3-tie nro 38 venttiiliä käyttämällä. Kokoamaputken kautta tyydytetään lämmitysalueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan käyttövesivaraajan avulla. Käyttöveden kiertopumppu käyttövesipiirissä estää legionella-bakteerin muodostumista takaamalla veden jatkuvan sekoituksen. Lämmönvaraajan lämpö hankitaan aurinkolämmitysjärjestelmästä tai kattilasta. Sivu 28
KAAVIO 4 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu suljettu paisuntasäiliö ja pumpuilla säädettävä kierto on mahdollista tyydyttää lämpöpyynnöt biomassakattilan, lämmönvaraajan tai apukattilan avulla 3-tie nro 38 venttiiliä käyttämällä. Kokoamaputken kautta tyydytetään lämmitysalueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan lämmönvaraajan sisällä olevan lämmönvaihtimen avulla. Lämmönvaraajan lämpö hankitaan aurinkolämmitysjärjestelmästä tai kattilasta. Sivu 29
KAAVIO 5 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu suljettu paisuntasäiliö ja pumpuilla säädettävä kierto on mahdollista tyydyttää lämpöpyynnöt biomassakattilan, lämmönvaraajan tai apukattilan avulla 3-tie nro 38 venttiiliä käyttämällä. Kokoamaputken kautta tyydytetään lämmitysalueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan lämmönvaraajan sisällä olevan lämmönvaihtimen avulla. Käyttöveden kiertopumppu käyttövesipiirissä estää legionella-bakteerin muodostumista takaamalla veden jatkuvan sekoituksen. Lämmönvaraajan lämpö hankitaan aurinkolämmitysjärjestelmästä tai kattilasta. Sivu 30
KAAVIO 6 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu suljettu paisuntasäiliö ja pumpuilla säädettävä kierto on mahdollista toimittaa lämpöä levylämmönvaihtimen avulla lämmönvaraajalle, ja tyydyttää lämmitysalueet 1 ja 2. Käyttövettä tuotetaan lämmönvaraajan sisällä olevan lämmönvaihtimen kautta. Lämmönvaraajan lämpö hankitaan aurinkolämmitysjärjestelmästä tai kattilasta. Sivu 31
KAAVIO 7 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu suljettu paisuntasäiliö ja jota ohjaa sähkötermiset ohjauslaitteet, biomassakattila ja mahdollinen apukattila on liitetty painepuolen kokoamaputkeen. Kokoamaputken kautta tyydytetään alueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan levylämmönvaihtimen avulla. Sivu 32
KAAVIO 8 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu suljettu paisuntasäiliö ja jota ohjaa sähkötermiset ohjauslaitteet, biomassakattila ja mahdollinen apukattila on liitetty painepuolen kokoamaputkeen. Kokoamaputken kautta tyydytetään alueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan käyttövesivaraajan avulla. Käyttöveden kiertopumppu estää legionella-bakteerin muodostumista takaamalla veden jatkuvan sekoituksen. Sivu 33
KAAVIO 9 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu suljettu paisuntasäiliö ja jonka kiertoa ohjaa sähkötermiset ohjauslaitteet, on mahdollista tyydyttää lämpöpyynnöt biomassakattilan, lämmönvaraajan tai apukattilan avulla 3-tie nro 38 venttiiliä käyttämällä. Kokoamaputken kautta tyydytetään lämmitysalueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan käyttövesivaraajan avulla. Käyttöveden kiertopumppu käyttövesipiirissä estää legionella-bakteerin muodostumista takaamalla veden jatkuvan sekoituksen. Lämmönvaraajan lämpö hankitaan aurinkolämmitysjärjestelmästä tai kattilasta. Sivu 34
KAAVIO 10 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu suljettu paisuntasäiliö ja jonka kiertoa ohjaa sähkötermiset ohjauslaitteet, on mahdollista tyydyttää lämpöpyynnöt biomassakattilan, lämmönvaraajan tai apukattilan avulla 3-tie nro 38 venttiiliä käyttämällä. Kokoamaputken kautta tyydytetään lämmitysalueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan lämmönvaraajan sisällä olevan lämmönvaihtimen avulla. Lämmönvaraajan lämpö hankitaan aurinkolämmitysjärjestelmästä tai kattilasta. Sivu 35
KAAVIO 11 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu suljettu paisuntasäiliö ja jonka kiertoa ohjaa sähkötermiset ohjauslaitteet, on mahdollista tyydyttää lämpöpyynnöt biomassakattilan, lämmönvaraajan tai apukattilan avulla 3-tie nro 38 venttiiliä käyttämällä. Kokoamaputken kautta tyydytetään lämmitysalueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan lämmönvaraajan sisällä olevan lämmönvaihtimen avulla. Käyttöveden kiertopumppu käyttövesipiirissä estää legionella-bakteerin muodostumista takaamalla veden jatkuvan sekoituksen. Lämmönvaraajan lämpö hankitaan aurinkolämmitysjärjestelmästä tai kattilasta. Sivu 36
KAAVIO 12 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu suljettu paisuntasäiliö ja jonka kiertoa ohjaa sähkötermiset ohjauslaitteet on mahdollista toimittaa lämpöä levylämmönvaihtimen avulla lämmönvaraajalle, ja tyydyttää lämmitysalueet 1 ja 2. Käyttövettä tuotetaan lämmönvaraajan sisällä olevan lämmönvaihtimen kautta. Lämmönvaraajan lämpö hankitaan aurinkolämmitysjärjestelmästä tai kattilasta. Sivu 37
KAAVIO 13 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu avoin paisuntasäiliö ja pumpuilla säädettävä kierto, biomassakattila ja mahdollinen apukattila on liitetty painepuolen kokoamaputkeen. Kokoamaputken kautta tyydytetään alueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan levylämmönvaihtimen avulla. Sivu 38
KAAVIO 14 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu avoin paisuntasäiliö ja pumpuilla säädettävä kierto, biomassakattila ja mahdollinen apukattila on liitetty painepuolen kokoamaputkeen. Kokoamaputken kautta tyydytetään alueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan käyttövesivaraajan avulla. Käyttöveden kiertopumppu estää legionella-bakteerin muodostumista takaamalla veden jatkuvan sekoituksen. Sivu 39
KAAVIO 15 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu avoin paisuntasäiliö ja pumpuilla säädettävä kierto on mahdollista tyydyttää lämpöpyynnöt biomassakattilan, lämmönvaraajan tai apukattilan avulla 3-tie nro 38 venttiiliä käyttämällä. Kokoamaputken kautta tyydytetään lämmitysalueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan käyttövesivaraajan avulla. Käyttöveden kiertopumppu käyttövesipiirissä estää legionella-bakteerin muodostumista takaamalla veden jatkuvan sekoituksen. Lämmönvaraajan lämpö hankitaan aurinkolämmitysjärjestelmästä tai kattilasta. Sivu 40
KAAVIO 16 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu avoin paisuntasäiliö ja pumpuilla säädettävä kierto on mahdollista tyydyttää lämpöpyynnöt biomassakattilan, lämmönvaraajan tai apukattilan avulla 3-tie nro 38 venttiiliä käyttämällä. Kokoamaputken kautta tyydytetään lämmitysalueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan lämmönvaraajan sisällä olevan lämmönvaihtimen avulla. Lämmönvaraajan lämpö hankitaan aurinkolämmitysjärjestelmästä tai kattilasta. Sivu 41
KAAVIO 17 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu avoin paisuntasäiliö ja pumpuilla säädettävä kierto on mahdollista tyydyttää lämpöpyynnöt biomassakattilan, lämmönvaraajan tai apukattilan avulla 3-tie nro 38 venttiiliä käyttämällä. Kokoamaputken kautta tyydytetään lämmitysalueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan lämmönvaraajan sisällä olevan lämmönvaihtimen avulla. Käyttöveden kiertopumppu käyttövesipiirissä estää legionella-bakteerin muodostumista takaamalla veden jatkuvan sekoituksen. Lämmönvaraajan lämpö hankitaan aurinkolämmitysjärjestelmästä tai kattilasta. Sivu 42
KAAVIO 18 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu avoin paisuntasäiliö ja pumpuilla säädettävä kierto on mahdollista toimittaa lämpöä levylämmönvaihtimen avulla lämmönvaraajalle, ja tyydyttää lämmitysalueet 1 ja 2. Käyttövettä tuotetaan lämmönvaraajan sisällä olevan lämmönvaihtimen kautta. Lämmönvaraajan lämpö hankitaan aurinkolämmitysjärjestelmästä tai kattilasta. Sivu 43
KAAVIO 19 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu avoin paisuntasäiliö ja jota ohjaa sähkötermiset ohjauslaitteet, biomassakattila ja mahdollinen apukattila on liitetty painepuolen kokoamaputkeen. Kokoamaputken kautta tyydytetään alueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan levylämmönvaihtimen avulla. Sivu 44
KAAVIO 20 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu avoin paisuntasäiliö ja jota ohjaa sähkötermiset ohjauslaitteet, biomassakattila ja mahdollinen apukattila on liitetty painepuolen kokoamaputkeen. Kokoamaputken kautta tyydytetään alueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan käyttövesivaraajan avulla. Käyttöveden kiertopumppu estää legionella-bakteerin muodostumista takaamalla veden jatkuvan sekoituksen. Sivu 45
KAAVIO 21 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu avoin paisuntasäiliö ja jonka kiertoa ohjaa sähkötermiset ohjauslaitteet, on mahdollista tyydyttää lämpöpyynnöt biomassakattilan, lämmönvaraajan tai apukattilan avulla 3-tie nro 38 venttiiliä käyttämällä. Kokoamaputken kautta tyydytetään lämmitysalueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan käyttövesivaraajan avulla. Käyttöveden kiertopumppu käyttövesipiirissä estää legionella-bakteerin muodostumista takaamalla veden jatkuvan sekoituksen. Lämmönvaraajan lämpö hankitaan aurinkolämmitysjärjestelmästä tai kattilasta. Sivu 46
KAAVIO 22 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu avoin paisuntasäiliö ja jonka kiertoa ohjaa sähkötermiset ohjauslaitteet, on mahdollista tyydyttää lämpöpyynnöt biomassakattilan, lämmönvaraajan tai apukattilan avulla 3-tie nro 38 venttiiliä käyttämällä. Kokoamaputken kautta tyydytetään lämmitysalueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan lämmönvaraajan sisällä olevan lämmönvaihtimen avulla. Lämmönvaraajan lämpö hankitaan aurinkolämmitysjärjestelmästä tai kattilasta. Sivu 47
KAAVIO 23 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu avoin paisuntasäiliö ja jonka kiertoa ohjaa sähkötermiset ohjauslaitteet, on mahdollista tyydyttää lämpöpyynnöt biomassakattilan, lämmönvaraajan tai apukattilan avulla 3-tie nro 38 venttiiliä käyttämällä. Kokoamaputken kautta tyydytetään lämmitysalueet 1 ja 2 ja lämmintä käyttövettä tuotetaan lämmönvaraajan sisällä olevan lämmönvaihtimen avulla. Käyttöveden kiertopumppu käyttövesipiirissä estää legionella-bakteerin muodostumista takaamalla veden jatkuvan sekoituksen. Lämmönvaraajan lämpö hankitaan aurinkolämmitysjärjestelmästä tai kattilasta. Sivu 48
KAAVIO 24 Tässä kokoonpanossa, johon kuuluu avoin paisuntasäiliö ja jonka kiertoa ohjaa sähkötermiset ohjauslaitteet on mahdollista toimittaa lämpöä levylämmönvaihtimen avulla lämmönvaraajalle ja tyydyttää lämmitysalueet 1 ja 2. Käyttövettä tuotetaan lämmönvaraajan sisällä olevan lämmönvaihtimen kautta. Lämmönvaraajan lämpö hankitaan aurinkolämmitysjärjestelmästä tai kattilasta. Sivu 49
8. LIITÄNTÄ SÄHKÖJÄRJESTELMÄÄN Sivu 50
Sähkökaavion selitys Numerointi Kuvaus 29/15 Ilmaventtiili 2 28/14 Ilmaventtiili 1 16 Lambda-anturi 18 Savujen lämpötila-anturi 20 Sarjaliitin 50 Kolminapainen pistorasia 42 Kaksinapainen yleiskytkin 24 Savunpoisto moottori 23 Alennusvaihde pellettien syöttö 85 Kapillaari turvatermostaatti 85 C 100 Kapillaari turvatermostaatti 100 C 30 Sytytystulppa 25 Luukun moottori 45 Lambda-anturin virranrajoitin 11 Mikrokytkin luukun paikoilleen asennus 12 Mikrokytkin luukun asento 4 Lämpötila-anturi kattilavesi 5 Pelletti kanavan lämpötilaa valvova anturi 17 Enkooderi liitin 70 Alennusvaihteen anturin liitin pellettien syöttö 60 Enkooderi liitin savunpoisto moottori 80 Alennusvaihteen liitin pellettien syöttö 48 Lämpötila-anturi syöttöruuvin moottori 90 Fastom U/N -liitäntä savunpoisto moottori Ulkoisten liitettävien laitteiden sähköiset ominaisuudet: Maksimiteho: 230 V Taajuus: 50 Hz Maksimiteho/kanava: 250 W Jos käytössä on suurempi kuormitus, valmista sopiva verkkoon kytkeminen kontaktoreiden avulla Kattilan varustuksiin kuuluu 4 lämpötila-anturia, joita voidaan käyttää ulkoisten lisävarusteiden ohjaukseen hydraulikaavioissa osoitettuun tapaan. Sivu 51
Sivu 52
Nro Sijainti PIN Liitännän kuvaus Tyyppi Jännite 1 2 Anturin alempi lämmönvaraaja IN Käyttövesivaraajan anturi 2 2 IN Lämmönvaihtimen kytkentä pikaista käyttövettä varten 3 2 Aurinkoanturi IN 4 2 Lämminvesianturi IN 5 2 Pellettikanavan anturi IN 6 2 Ulkoanturi IN 7 2 Anturi alempi lämmönvaraaja IN 8 2 Vapaa sisäänmeno / Tulevat kytkennät IN 9 2 Sisäänmeno ulkotermostaatti alue 1 IN 10 2 Sisäänmeno ulkotermostaatti alue 2 IN 11 2 Sisäänmeno mikrokytkin luukun asento IN 12 2 Sisäänmeno mikrokytkin alaluukku IN 13 2 Sisäänmeno mikrokytkin yläluukku IN 14 3 Merkinanto moottorin asento ilmaventtiili 1 IN 15 3 Merkinanto moottorin asento ilmaventtiili 2 IN 16 2 Lambda-anturi IN 17 3 Sisäänmeno enkooderi savumoottorin kierroksien lukema IN 18 2 Savuanturi 300 C IN 19 2 Savuanturi 1100 C IN 20 4 Tietokoneen sarjaliitäntä IN 21 2 Ulostulo 24 DC OUT 24 V DC 22 2 Ulostulo 4,5 DC OUT 4,5 V DC 23 2 Pellettien syöttöön liittyvän moottorin syöttö OUT 230 V 24 2 Savukaasupuhaltimen moottorin syöttö OUT 230 V 25 2 Luukun moottorin syöttö OUT 230 V 26 2 Kaavinta moottorin syöttö OUT 230 V 27 2 Termisen poistoventtiilin syöttö aurinkolämmitykseen OUT 230 V 28 3 Moottorin syöttö ilmaventtiili 1 OUT 24 V 29 3 Moottorin syöttö ilmaventtiili 2 OUT 24 V 30 2 Sytytystulpan syöttö OUT 230 V 31 2 Kiertovesipumpun syöttö OUT 230 V 32 2 Pumpun/sähkötermisen ohjauksen syöttö alue 1 OUT 230 V 33 2 Pumpun/sähkötermisen ohjauksen syöttö alue 2 OUT 230 V 34 2 Pumpun/sähkötermisen ohjauksen syöttö käyttövesivaraaja OUT 230 V 35 2 Aurinkopumpun syöttö OUT 230 V 36 2 Pumpun/sähkötermisen ohjauksen syöttö lämpövaraaja OUT 230 V 37 2 Pumpun syöttö painepuolen kokoamaputki OUT 230 V 38 3 Syöttö 3-tie venttiili lämmönvaraaja/kattila OUT 230 V 39 3 Vapaa liitin OUT 230 V 40 2 Apukattilan syöttö OUT 230 V 41 2 Kytkentä apukattilalle OUT 42 3 Sisäänmeno syöttö elektroninen kortti IN 230 V 43 2 Apukattilan anturi IN 44 2 Syöttö pellettisiilon moottori OUT 230 V 45 2 Muuntajan syöttö lambda-anturi OUT 230 V 46 2 Sisäänmeno pellettien terminen turvatermostaatti IN 47 2 Vapaa liitin / 48 2 Vaihteenalentimen anturi IN 230 V Sivu 53
Sulakkeet elektroninen piirikortti Pääsulake on sijoitettu syöttökorttiin, virtakaapelin ja kaksinapaisen yleiskytkimen väliin: sen arvo on 12,5 A viiveellä (kts. kattilan sähkökaavio). Kuva 22 3,15 A Kuva 23 5 A 5 A 200 ma Sivu 54
9. KUORIMATERIAALIN ASENNUS 1 2 3 5 4 6 Kuorimateriaalien selitys: 1. Yläluukku 2. Vasen sivu 3. Takasivu 4. Etuluukku 5. Oikea sivu 6. Suuri ja pieni oikeanpuolinen suojus (pyynnöstä saatavat lisävarusteet, joita voidaan käyttää vain jos käytössä ei ole sivulle asennettua säiliötä) - Aloita asennus takakuoresta ja aseta se paikoilleen ennen laitteen liittämistä järjestelmään Sivu 55