TERMOCOMBI TC 30 PELLETTI- JA PUUKATTILAT KÄÄNTEISELLÄ LIEKILLÄ. Käyttäjän ohjekirja

Transkriptio

1 TERMOCOMBI TC 30 PELLETTI- JA PUUKATTILAT KÄÄNTEISELLÄ LIEKILLÄ Käyttäjän ohjekirja Lue ohjeet huolellisesti läpi ennen asennusta, käyttöä ja huoltoa. Käyttöohje on olennainen osa tuotetta.

2 Sivu 2

3 Onneksi olkoon Extraflame-kattilan hankintasi johdosta! Extraflamen kattila on ihanteellinen vaihtoehto niille, jotka haluavat lämmittää ja tuottaa lämmintä käyttövettä ympäristöä kunnioittamalla. Huippuluokkaisen teknologian ja valmistuslaadun ansiosta voit nauttia ihastuttavasta lämmön luomasta tunteesta ja mukavuudesta kaikkialla kotonasi. Tämän käyttöohjeen avulla opastamme sinua uuden kattilasi käytössä. Ennen käyttöönottoa, lue se huolellisesti läpi. TÄRKEÄÄ Varmista, että jälleenmyyjä täyttää alla olevan lomakkeen valtuutetun teknikon tiedoilla, joka auttaa sinua mielellään, jos uuden kattilasi käytössä ilmenee ongelmia. VALTUUTETTU TEKNIKKO YRITYS HRA TIE NRO POSTINRO KAUPUNKI LÄÄNI PUH. FAKSI Sivu 3

4 Sivu 4

5 Sisällysluettelo Luku Otsikko Sivu 1 VAROITUKSET JA TURVALLISUUSOHJEET 7 2 TEKNISET OMINAISUUDET 9 3 ASENNUS JA KÄYTTÖÖNOTTO 12 4 KOKOAMIS- JA ASENNUSOHJEET Sanasto Asennus Liitäntä savukaasujen poistojärjestelmään Savupiippu tai yksittäinen savuhormi Laitteen liitäntä savuhormiin ja palamistuotteiden poistaminen Piippuhattu Liitäntä ulkoisiin ilmanottoaukkoihin Eristykset, pinnoitteet, kuorimateriaalit ja turvallisuussuositukset Valtakunnalliset, läänilliset, maakunnalliset ja kunnalliset määräykset 19 5 HYDRAULIJÄRJESTELMÄ Avoin kierto Yleistä Avoin paisuntasäiliö Turvaletku ja poistoletku 21 Suljetun paisuntasäiliön järjestelmä automaattisesti ja automaattisesti-käsin syötettäviä laitteita 5.2 varten Yleistä Turvaventtiilit Suljettu paisuntasäiliö Varaussäiliön mitoitus Ensimmäisen sytytyksen yhteydessä suoritettavat tarkastukset Syöttöveden ominaisuudet Järjestelmän täyttö 24 6 SÄHKÖKAAVIO 25 7 POLTTOAINE Pelletti Pellettien syöttö Pellettien syötön säätö Puu Toiminta käänteisellä liekillä 29 8 KATTILAN SÄÄDÖT Valitse haluamasi kieli -> Kielivalikko Aseta päivä ja kellonaika -> Kellonajan asetusvalikko Polttoaineen asetus Kattilan asetus Luukun avaukseen liittyvien kellonaikojen asetus Toimintatavan valinta -> Kesä-/talvivalikko Halutun lämpötilan asettaminen Sivukahvan asentaminen 36 9 KATTILAN TOIMINTAJAKSO Toimintajakso puulla Toimintajakso puulla/pelletillä AJASTIMEN ASETUSVALIKKO KATTILAN ERI TOIMINNOT Tarkastus Pumppujen jäätymisenesto sykli Järjestelmän jäätymisenesto sykli Varmuusalue Antibakteeri sykli TURVALAITTEET Savukaasupuhaltimen rikkoutuminen Pellettien syöttöön liittyvän moottorin rikkoutuminen Laite ei syty Hetkellinen sähkökatkos 44 Sivu 5

6 12.5 Sähköturvallisuus Pellettien lämpötilaa valvova turvalaite Pelletti kanavan lämpöturvallisuus Lämpöturvallisuus paloapidättävän tähtiventtiilin kanssa Luukkujen avautumisturvallisuus Turvalaite veden kiehunta Avoimen paisuntasäiliön turvalaitteet 45 Suljetun paisuntasäiliön turvajärjestelmä automaattisesti ja automaattisesti-käsin syötettäviä laitteita varten Termisen poistoventtiilin asennus (ei kuulu varustuksiin) Automaattinen termostaattiventtiili Turvalaitteiden asennus KUUMAVESISÄILIÖN PUHDISTAMINEN NÄYTÖLLE ILMESTYVÄT MERKIT TAKUU YHTEENSOPIVUUS RoHS-ja WEEE DIREKTIIVIEN KANSSA 57 Sivu 6

7 1. VAROITUKSET JA TURVALLISUUSOHJEET Johdanto Jotta sekä käyttäjää että asentajaa voidaan suojata mahdollisilta vaaroilta, tehtaallamme tuotetut kattilat on valmistettu huomioimalla myös niihin kuuluvat yksityiskohdat. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että valtuutettu henkilöstö tarkastaa jokaisen huoltotoimenpiteen päätyttyä sähköiset liitännät, ennen kaikkea paljaat johtimet, jotka eivät saa päästä ulos liitäntäkotelosta, estäen näin mahdollista kosketusta johtimen jännitteisiin osiin. Tämä käyttöohje on olennainen osa tuotetta: varmista, että se pysyy laitteen mukana, vaikka laite vaihtaisikin omistajaa tai käyttäjää tai se asennettaisiin toiseen paikkaan. Mikäli ohjekirja vahingoittuu tai hukkuu, pyydä uusi kopio alueen teknisestä huollosta. Tämä kattila on tarkoitettu käytettäväksi nimenomaan sille suunniteltuun käyttöön. Valmistaja ei vastaa asennusvirheistä, säädöstä ja huollosta sekä väärästä käytöstä sopimuksen sisällä ja sen ulkopuolella henkilöille, eläimille ja esineille aiheutuneista vahingoista. Asennus Lämmitysjärjestelmään kuuluvan kattilan ja lisävarusteiden asennus on suoritettava voimassa olevien säädösten ja määräysten sekä lakien mukaan. Asennuksen saa suorittaa vain valtuutettu asentaja, jonka velvollisuuksiin kuuluu allekirjoittaa vaatimustenmukaisuustodistus, jonka perusteella asentajalla on täysi vastuu lopullisesta asennuksesta ja asennetun laitteen oikeasta toiminnasta. Ota huomioon myös kaikki laitteen asennusmaassa voimassa olevat läänilliset, maakunnalliset ja kunnalliset lait ja määräykset. Extraflame S.p.A. ei vastaa edellä mainittujen varotoimenpiteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvista vahingoista. Ennen asennusta, pese kaikki laitteeseen kuuluvat putkistot poistaaksesi mahdolliset jätteet, jotka saattavat vaarantaa laitteen oikeaa toimintaa. Laitteen käyttäjää on tiedotettava asennuksen yhteydessä, että: a. Vesivuodon sattuessa vedensyöttö on suljettava välittömästi ja otettava pikaisesti yhteyttä tekniseen huoltoon. b. Laitteiston käyttöpaine on tarkastettava säännöllisin väliajoin. Mikäli kattilaa ei käytetä pitkään aikaan, on suositeltavaa, että tekninen huoltopalvelu suorittaa vähintään seuraavat toimenpiteet: - Asettaa pääkatkaisimen 0-asentoon. - Sulkee sekä lämmitys- että vesijohtolaitteiston hanat. - Poistaa vedet sekä lämmitys- että vesijohtolaitteistosta, jos jäätymisvaara on olemassa Ensimmäinen sytytys Pakkauksen purkamisen jälkeen tarkasta, että kaikki osat ovat tallella ja ehjät. Jos osia puuttuu tai huomaat kuljetusvaurioita, ota yhteyttä jälleenmyyjään, jolta hankit laitteen. Laitteen ensimmäisen sytytyksen yhteydessä on tarkastettava kaikkien kattilaan kuuluvien hallinta- ja turvalaitteiden oikea toiminta. Kattilaan kuuluvat sähkökomponentit, jotka takaavat sen oikean toiminnan saa vaihtaa ainoastaan valtuutettu huoltokeskus alkuperäisillä varaosilla. Järjestelmän ensimmäisestä käynnistyksestä huolehtivan henkilöstön on tarkastettava kattilan toiminta vähintään yhden täydellisen toimintasyklin ajan, ennen järjestelmän luovuttamista. Kattilaan liittyvä huolto on suoritettava vähintään kerran vuodessa ja siitä on sovittava hyvissä ajoin huoltopalvelun kanssa. Sivu 7

8 Hyväksynnät Extraflame kattilat on suunniteltu ja valmistettu seuraavien direktiivien mukaisesti: SFS EN Lämmityskattilat Käsin tai automaattisesti lämmitettävät kiinteän polttoaineen lämmityskattilat, joiden antama nominaalinen teho ei ylitä 300 kw Pienjännitedirektiivi (73/23/EY) EMC direktiivi (89/336/EY) (sähkömagneettinen yhteensopivuus) Turvallisuutta varten Älä anna lasten tai kykenemättömien henkilöiden käyttää kattilaa ilman valvontaa. Älä koske kattilaan jos olet paljain jaloin tai jos olet märkä tai kostea. Turvalaitteiden muuttaminen tai säätö on kiellettyä ilman valmistajan antamaa lupaa ja ohjeita. Älä vedä, irrota, kierrä kattilasta ulostulevia sähkökaapeleita, vaikka se olisikin kytketty pois sähkövirrasta. Vältä asennuspaikassa olevien ilmastointiaukkojen tukkimista tai osittaista pienennystä. Ilmastointiaukot ovat välttämättömiä oikealle palamiselle. Älä jätä pakkaustarvikkeita lasten tai kykenemättömien henkilöiden haltuun ilman valvontaa. Takan normaalikäytön aikana tulipesän luukun on oltava aina kiinni. Vältä suoraa kosketusta laitteen osiin, jotka ylikuumenevat toiminnan aikana. Jos laite on ollut pitkään pois käytöstä, tarkasta mahdolliset tukkeumat ennen sen sytytystä. Kattila on suunniteltu toimimaan minkälaisessa ilmasto-olosuhteessa tahansa (myös kriittisissä olosuhteissa). Erittäin vaikeissa olosuhteissa (kova tuuli, pakkanen) saattaa kuitenkin kytkeytyä turvajärjestelmä, joka sammuttaa kattilan. Jos tämä tapahtuu, ota yhteyttä tekniseen huoltoon. Älä kuitenkaan kytke turvajärjestelmiä pois päältä. Savuhormissa syntyvän tulipalon varalta varustaudu sopivilla järjestelmillä, joiden avulla saat liekit sammutetuiksi tai pyydä palokuntaa apuun. Jos näytölle ilmestyy kattilan toimintahäiriöön liittyviä merkkejä, jotka eivät viittaa kattilan säännöllisen huollon laiminlyöntiin, ota yhteyttä tekniseen huoltoon. Käyttö Näitä kattiloita on käytettävä veden lämmittämiseen lämpötilaan, joka ei ylitä kiehumispistettä sen asennusolosuhteessa. Sivu 8

9 2. TEKNISET OMINAISUUDET TEKNISET TIEDOT Mittayksikkö TC 30 Pelletti Kattilan luokka / 3 3 Syötetty kokonaislämpöteho kw 27,8 34,9 Hyötylämpö max kw 25,3 30,8 Hyötylämpö min. kw 11,5 15 TC 30 Puu Tuotto % > 89 > 87 Pellettien kulutus/h kg 2,5 5,9 4,5 9 Savun lämpötila max hyötylämmöllä C ~ 150 ~ 160 Savun lämpötila min. hyötylämmöllä C ~ 110 ~ 120 Savuvirtaus max hyötylämmöllä kg/s 0,0136 0,022 Hormin matalapaine Pa Hydraulinen maksimipaine MPa 3 3 kpa 0,840 (1 200 l/h) 0,840 (1 200 l/h) Painehäviö veden puoli (17 C) kpa 3,300 (2 500 l/h) 3,300 (2 500 l/h) Vedenlämpötilan säätö C Kattilan paluuveden minimilämpötila* C Kattilan ulkomitat mm (KxLxS) 1600 x 749 x x 749 x 1180 Pellettisäiliön ulkomitat mm (KxLxS) 1351 x 618 x x 618 x 720 Kattilan ulkomitat pellettisäiliöllä mm (KxLxS) 1600 x 1446 x x 1446 x 1180 Pellettien täyttöluukun koko mm 580 x Puun täyttöluukun koko Mm (KxL) - 337x400 Kattilan paino tyhjänä kg Pellettisäiliön paino tyhjänä kg ~ 100 ~ 100 Kattilan vesitilavuus l Pellettisäiliön kapasiteetti l - kg Puun polttokammion kapasiteetti l Savukanavan halkaisija mm Maksimi tehonkulutus pellettien sytytysvaiheessa W Termisen turvaventtiilin ominaisuudet (vesi) C MPa > 0,15 > 0,15 Kattiloita ohjaa elektroninen mikroprosessorikortti lambda-anturilla, joka korjaa kattilan toiminnassa ilmeneviä häiriöitä savukaasujen jatkuvalla analysoinnilla. Palamista koskevat testit on suoritettu käyttämällä seuraavia polttoaineita: ÖNORM M7 135 DIN PLUS pelletti On tarpeen valmistaa sopiva kondenssin estojärjestelmä, jolla taataan yllä annettua arvoa vastaava kattilan paluuveden minimilämpötila. (ks. luku TURVALAITTEET ) Sivu 9

10 Sivu 10

11 Pellettien ja polttopuiden syöttö Automaattinen käynnisty pelleteille ja polttopuille Valittava ohjelmointi (pelletti, puu tai sekalainen) Ohjelmoinnin automaattinen siirtyminen (pelletti / puu tai päinvastoin) tarjolla olevan polttoaineen perusteella Itsesäätöinen palamisjärjestelmä ja automaattinen puhdistus Primaari- ja sekundaari-ilman automaattinen annostelu Järjestely ulkoista varastosiiloa varten Ulkoisten savuhormien puhdistuslaite Veto: enkooderin avulla suoritettava savukaasupuhaltimen nopeuden valvonta moduloitua imua varten Pellettien syöttö, jota valvoo paloa pidättävä tähtiventtiili turvalaite Täydellinen mikroprosessoripohjainen hallinta. VIITTAUS LIITTIMIEN HALKAISIJA LIITOKSIEN TEHTÄVÄ T1 = T2 1 Lämmityksen painepuoli T3 = T4 1 Lämmityksen paluupuoli T5 = T6 ¾ Lämmönvaihtimen liitoskohdat T7 ½ Turva-anturin liitos kaivossa T8 ¾ Kattilaveden tyhjennys HUOM. Jotta suurin mahdollinen lämmönvaihto saadaan aikaan on veden meno- ja paluuputki liitettävä ristikkäin, eli T1 T4 kanssa ja T2 T3 kanssa. Sivu 11

12 3. ASENNUS JA KÄYTTÖÖNOTTO Tuotteen optimaalisen toiminnan ja kestävyyden kannalta Extraflame suosittelee alla kuvattujen asennukseen, käyttöönottoon ja huoltoon liittyvien ohjeiden noudattamista. Asennus (nämä toimenpiteet saa suorittaa ainoastaan koulutettu teknikko tässä oppaassa annettujen ohjeiden mukaan). Liittäminen savuhormiin (koulutettu teknikko) Liittäminen hydrauliseen järjestelmään (koulutettu teknikko) Sähköliitännät elektroniseen piirikorttiin (koulutettu teknikko) Laitteen kytkeminen sähköverkkoon, joka suoritetaan vasta kun kaikki kokoamiseen ja asennukseen liittyvät työt on saatu päätökseen (koulutettu teknikko) Polttoaine Pelletti Puu Toiminta käänteisellä liekillä Kattilan säädöt Kielen valinta Päivämäärän ja kellonajan asetus Kattilan säätö Luukun avaukseen liittyvien kellonaikojen säätö Toimintatavan valinta Kattilan sytytys ja toimintasykli Halutun lämpötilan asettaminen Kattilan eri toiminnot ja tarkastukset Huollot Asiakkaan suorittamat määräaikaiset huollot Koulutetun teknikon suorittamat ennakoimattomat huollot Sivu 12

13 4. KOKOAMIS- JA ASENNUSOHJEET Asennuksen on oltava seuraavien standardien mukainen: UNI (2005) puulla tai muilla kiinteillä materiaaleilla toimivat lämmityslaitteet: asennus. Savupiippujen on oltava seuraavien standardien mukaisia: UNI 9731 (1990) savupiiput: luokitus lämpökestoisuuden perusteella. SFS EN (2006) Savupiippujen lämpö- ja nestedynaamiset laskentamenetelmät UNI 7129 kohta määräykset, paikalliset säännöt ja Palolaitoksen antamat ohjeet. UNI 1443 (2005) savupiiput: yleisvaatimukset. UNI 1457 (2004) savupiiput: keraamiset ja terrakotta hormit. 4,1 Sanasto SULJETTU TULISIJA Lämpögeneraattori, joka voidaan aukaista käytön aikana ainoastaan polttoainetta lisättäessä. BIOMASSA Eloperäinen aine, josta suljetaan pois geologisiin muodostelmiin kuuluvat kivettyneet materiaalit. BIOPOLTTOAINE Biomassasta suoraan tai epäsuoraan valmistettava polttoaine. SAVUPIIPPU Vertikaalinen hormi, jonka tehtävänä on kerätä ja johtaa maatasolta ulos palamisessa syntyvät savukaasut yhtä tulisijaa kohti. SAVUPUTKI TAI PUTKILIITOS Lämpögeneraattorin ja savupiipun välillä oleva savuputki tai putkiliitos, palamisessa syntyvien savukaasujen poistamiseen. ERISTYS Keinot ja materiaalit, joiden avulla estetään lämmön siirtyminen seinän läpi huoneesta ja lämpötilasta toiseen. PIIPPUHATTU Savupiipun päälle asetettava suoja, joka edesauttaa savukaasujen hajoamista ilmakehään. KONDENSSI Nesteet, jotka muodostuvat kun savukaasun lämpötila vastaa tai on alle kastepisteen lämpötilan. LÄMPÖGENERAATTORI Laite, jonka avulla tuotetaan lämpöenergiaa (lämpöä) polttoaineen kemiallista energiaa muuttamalla. SÄÄTÖVENTTIILI Mekanismi, joka säätää savukaasujen dynaamista resistanssia. SAVUKAASUJEN POISTOJÄRJESTELMÄ Laitteeseen nähden itsenäinen savukaasujen poistojärjestelmä, joka koostuu savuputkesta tai putkiliitoksesta, savupiipusta tai yksittäisestä hormista ja piippuhatusta. KONEELLINEN VETO Ilmanvaihto sähkömoottorilla toimivan puhaltimen avulla. LUONNOLLINEN VETO Sivu 13

14 Veto, joka syntyy savupiippuun/hormiin savujen ja ympäröivän ilmakehän välisen tilavuuspainon eron ansiosta, ilman mekaanisen poistolaitteen asennusta sen sisä- tai yläpuolelle. SÄTEILYALUE Tulisijan välittömässä läheisyydessä oleva alue, johon säteilee poltossa syntyvää lämpöä ja jossa ei saa olla palavia materiaaleja. TAKAISINVIRTAUSALUE Alue, jossa laitteen palamistuotteet virtaavat asennuspaikkaan päin. 4,2 Asennus Ennen asennuksen aloittamista tarkista laitteiden savupiippujen, savuhormien tai savunpoiston liitoskohtien sijainti verrattuna: Asennuskieltoihin Vaadittaviin asennusetäisyyksiin Paikallishallinnollisiin määräyksiin tai viranomaisien vaatimiin erikoismääräyksiin. Taloyhtiön sääntöjen, rasiteoikeuden tai sopimuksien asettamiin rajoituksiin. Hyväksytyt asennukset Huoneessa, johon asennetaan lämpögeneraattori saa olla tai saadaan asentaa ainoastaan tiiviisti toimivia laitteita tai laitteita, jotka eivät aiheuta alipainetta huonetilassa ulkoympäristöön nähden. Ainoastaan keittiötiloihin saa asentaa ruoanlaittoon liittyviä laitteita ja niihin kuuluvia liesikupuja ilman poistoimuria. Kielletyt asennukset Huoneessa, johon asennetaan lämpögeneraattori ei saa olla eikä sinne saa asentaa: - liesikupuja poistoimurilla tai ilman; - keskusilmastointilaitteita. Mikäli näitä laitteistoja on asennettu asennuspaikan läheisyydessä olevaan huonetilaan ja näiden huonetilojen välillä on ovi, lämpögeneraattorin yhtäaikainen käyttö näiden laitteiden kanssa on kielletty, jos alipaineen syntyminen on mahdollista. Sivu 14

15 4.2.1 Liitäntä savukaasujen poistojärjestelmään Savuputki tai putkiliitokset Savuputkien asennuksessa on käytettävä palamattomia materiaaleja, jotka kestävät palokaasuja ja mahdollisen kondenssin muodostumista. Laitteita ei saa liittää savuhormiin tai olemassa oleviin savuputkiin käyttämällä joustavia metalli- tai asbestisementtiputkia. Savuputken ja savuhormin välillä on oltava katkos, jotta savuhormi ei asetu generaattorin päälle. Savuputket eivät saa kulkea huonetilojen läpi, joihin ei saa asentaa polttolaitteita. Savuputket on asennettava siten, että ne takaavat laitteen toimintaan vaadittavan savutiiveyden rajoittaen kondenssin muodostumista ja sen kulkemista laitteeseen. Vältä mahdollisuuksiesi mukaan vaakasuoria asennuksia. Laitteissa, jotka on liitettävä katossa tai seinässä oleviin ei koaksiaalisiin savunpoistokanaviin, suunnanvaihto on suoritettava käyttämällä alle 45 kulmia (ks. alla olevat piirrokset). Eriste Savuhormi Tarkastus Kaikkien savujen poistoon tarkoitettujen sähköpuhaltimella varustettujen lämpögeneraattoreiden eli kaikkien Extraflame tuotteiden asennuksessa on noudatettava seuraavia ohjeita: Kaikissa vaakatasoon asennettavissa pätkissä on oltava 3% ylöspäin suuntaava kaltevuus Vaakasuoran pätkän on oltava mahdollisimman lyhyt ja joka tapauksessa ei koskaan yli 3 metriä Suunnanvaihdot T -liitos mukaan lukien eivät saa ylittää neljää (jos asennuksessa on 4 kulmaa, käytä halkaisijaltaan 130 mm kaksinkertaista putkea). Joka tapauksessa savuputkien on oltava savu- ja kondenssitiiviitä sekä eristettyjä, jos ne asennetaan asennustilan ulkopuolelle. Kaltevien elementtien käyttö on kielletty. Savuputkea on päästävä nuohoamaan tai sen puhdistuksessa on pystyttävä käyttämään harjaa. Sivu 15

16 Savuputken halkaisijan on oltava vakio. Mahdolliset halkaisijan muutokset hyväksytään ainoastaan hormiliitoksessa. Vaikka savukanavat olisivatkin ylisuuria niiden sisään ei saa asentaa muita ilmanjakokanavia ja laitteisiin kuuluvia putkistoja. Pakkovetojärjestelmällä varustettuihin laitteisiin ei saa asentaa vetojärjestelmän käsisäätölaitetta Savupiippu tai yksittäinen savuhormi Savupiipun tai savuhormin on täytettävä seuraavat vaatimukset: - sen on kestettävä palossa syntyneet palamistuotteet, oltava vedenpitävä ja sopivasti eristetty käyttöolosuhteisiin nähden; - se on valmistettava materiaaleista, jotka kestävät normaalikäytössä syntyvät lämpö- ja mekaaniset rasitukset, palamistuotteiden vaikutukset ja mahdolliset kondenssit; - sen tulee olla enimmäkseen pystysuorassa elementtien välisen kulman ollessa korkeintaan 45 ; - se tulee asentaa riittävän välimatkan päähän palavista tai tulenaroista materiaaleista ilmaraon tai sopivan eristeen avulla; A B A B C E D F C E D F VIITTAUKSET A = vasemman puoleinen seinä B = takaosa C = etuosa D = säiliön leveys D = säiliön kokonaisleveys A = oikeanpuoleinen seinä 250 mm 500 mm 650 mm 618 mm mm 300 mm MITAT - luonnollisen minimialipaineen on oltava vähintään 0,5-2,5mm H2O (0,05 0,25mbar) - sen sisähalkaisijan on oltava mieluummin ympyränmuotoinen: neli- tai suorakulmaisien hormien kulmat on pyöristettävä ja niiden pienin sallittu sisäsäde on 20mm. - sen sisähalkaisijan on oltava vakio, vapaa ja itsenäinen. - päiden välissä saa olla suorakulmaisia halkaisijoita korkeintaan suhteessa 1,5. On suositeltavaa, että savukanava varustetaan kiinteiden materiaalien ja mahdollisen kondenssin keräykseen tarkoitetulla kammiolla, joka asetetaan savukanavan sisäänmenoaukon alle siten, että se on helposti tarkastettavissa ja avattavissa pellin luukun kautta. Sivu 16

17 Tuulelta suojaava piippuhattu 3 m maks 3 5 % Savuhormi Tarkastus tarkastus Yksittäinen ulkoinen 3 m maks. 45 Savuhormi Tarkastus Tarkastus Sivu 17

18 4.2.3 Laitteen liitäntä savuhormiin ja palamistuotteiden poistaminen Palamistuotteiden on saavuttava savuhormiin ainoastaan yhdestä käyttölaitteesta Palamistuotteiden poisto suljettuihin, myös päältä auki oleviin tiloihin on kiellettyä. Palamistuotteiden suora poisto on tehtävä katolle ja savukanavan on täytettävä kappaleessa Savupiippu tai yksittäinen savuhormi olevat vaatimukset Piippuhattu Piippuhatun on täytettävä seuraavat vaatimukset: - sen sisähalkaisijan on vastattava savupiipun halkaisijaa; - sen hyödynnettävän ulostuloaukon halkaisijan on oltava vähintään kaksinkertainen savupiipun sisähalkaisijaan nähden; - se on valmistettava siten, että se estää sadeveden, lumen ja vieraiden esineiden pääsyn savupiippuun ja palamistuotteiden poisto taataan myös silloin kun tuulet puhaltavat kaikista suunnista ja kaikilla kaltevuuksilla. - se on asetettava siten, että se takaa palamistuotteiden oikean hajaantumisen ja purkautumisen joka tapauksessa takaisinvirtausalueen ulkopuolelle, joka on suotuisa vastapaineen syntymiselle. Kyseiseen alueeseen kuuluvat mittasuhteet vaihtelevat katon kaltevuuskulman mukaan, jonka vuoksi on tarpeen käyttää alla olevassa piirroksessa osoitettuja minimikorkeuksia. Piippuhattuun ei saa asentaa mekaanisia puhaltimia. TASAKATTO 50 cm 50 cm < 5 m > 5 m < 5 m distanza > A HARJAKATTO etäisyys < A H min β 50 cm yli harjan TAKAISINVIRTAUSA Takaisinvirtausalueen korkeus Sivu 18

19 PIIPPUHATUT, ETÄISYYS JA SIJOITUS Katon kaltevuus Harjan ja piipun välinen etäisyys Piipun vähimmäiskorkeus (lasketaan ulostulosta) β A (m) H (m) 15 < 1,85 0,50 m yli harjan > 1,85 1,00 m katosta 30 < 1,50 0,50 m yli harjan > 1,50 1,30 m katosta 45 < 1,30 0,50 m yli harjan > 1,30 2,00 m katosta 60 < 1,20 0,50 m yli harjan > 1,20 2,60 m katosta Liitäntä ulkoisiin ilmanottoaukkoihin Laite vaatii toimiakseen riittävän määrän ilmaa, joka otetaan ulkoisten ilmanottoaukkojen kautta. Ilmanottoaukkojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: a) niiden vapaan halkaisijan on oltava kokonaisuudessaan vähintään 80 cm². b) ne on suojattava ritilällä, metalliverkolla tai sopivalla suojuksella sillä ehdolla, että kohdassa a) mainitun halkaisijan vähimmäiskoko ei pienene ja että ne asetetaan siten, että ne eivät pääse tukkeutumaan. Ilma voidaan ottaa myös asennustilan lähellä olevasta huoneesta mikäli kyseinen virtaus tapahtuu pysyvästi ulos johtavien auki olevien aukkojen kautta. Asennustilan vieressä olevaan huoneeseen ei saa syntyä toisen käyttö- tai ilmastointilaitteen vaikutuksesta alipainetta ulkoympäristöön nähden, joka aiheuttaa hormissa ulkoilman virtauksen sisäänpäin. Asennustilan vieressä olevan huoneen ilmanottoaukkojen on täytettävä edellä kuvatut vaatimukset. Asennustilan vieressä olevaa huonetta ei saa käyttää autotallina, palavien aineiden varastona tai toimintaan, josta voi syntyä palovaara Eristykset, pinnoitteet, kuorimateriaalit ja turvallisuussuositukset Valmistusmateriaalista riippumatta kuoriosan on oltava kuumentimeen nähden itsekantava rakennelma ja se ei saa olla kosketuksessa sen kanssa. Palkit ja puiset viimeistelymateriaalit on asennettava palotilan säteilyalueen ulkopuolelle tai ne on eristettävä sopivalla tavalla. Jos generaattorin yläpuolella on palavasta tai lämpöherkästä materiaalista valmistettu kate sen väliin on asetettava eristävästä ja palamattomasta materiaalista valmistettu suojaava levy. Palvasta tai tulenarasta materiaalista valmistetut osat kuten puiset huonekalut, verhot jne. on asetettava turvallisen välimatkan päähän. Laitteen asennuksessa on otettava huomioon itse laitteen, savukanavien ja piipun helppo puhdistus Valtakunnalliset, läänilliset, maakunnalliset ja kunnalliset määräykset Ota huomioon myös kaikki laitteen asennusmaassa voimassa olevat läänilliset, maakunnalliset ja kunnalliset lait ja määräykset. Sivu 19

20 5. HYDRAULIJÄRJESTELMÄ Tässä luvussa kuvataan eräitä käsitteitä, jotka viittaavat italialaiseen UNI (2006) standardiin. Edellä kuvattuun tapaan, ota huomioon asennuksessa myös kaikki laitteen asennusmaassa voimassa olevat läänilliset, maakunnalliset ja kunnalliset lait ja määräykset. Järjestelmätyyppi Olemassa on 2 erilaista järjestelmätyyppiä: avoimella ja suljetulla paisuntasäiliöllä varustettu järjestelmä TP 30 kattila voi käyttää molempia järjestelmätyyppejä. 5,1 Avoimen paisuntasäiliön järjestelmä Järjestelmä, jonka sisällä oleva vesi on suorassa tai epäsuorassa yhteydessä ilmakehään ja joka on varustettu järjestelmän päälle asetetulla avoimella paisuntasäiliöllä ja on yhteydessä ilmakehään tarkoitusta varten asennetun huohotusputken kautta Yleistä Avoimella paisuntasäiliöllä varustettuihin laitteistoihin on liitettävä: Avoin paisuntasäiliö Turvaletku Täyttöletku Kierron säätötermostaatti (lukuun ottamatta luonnonkierto järjestelmät) Kiertojärjestelmä (lukuun ottamatta luonnonkierto järjestelmät) Äänihälyttimen kytkentälaite Äänihälytin Lämpömittari Painemittari Automaattinen terminen lukituskytkin (pysäytystermostaatti) Lämpötilan turva-anturit on asennettava laitteeseen tai korkeintaan 30cm päähän paineliitännästä. Jos generaattoreihin ei ole asennettu kaikkia laitteita, puuttuvat laitteet on mahdollista asentaa generaattorin paineputkelle, korkeintaan 1 m päähän laitteesta Avoin paisuntasäiliö Paisuntasäiliön hyötytilavuuden (tilavuus, joka jää sammutetun järjestelmän vesirajan ja ylivuotoputken reiän kohdalla olevan rajan väliin) on oltava tilavuuden laajenemiseen nähden suurempi. Järjestelmään kuuluvan veden määrän on oltava suunnitelman mukainen. Paisuntasäiliö on valmistettava suljetusta astiasta ja se on sijoitettava veden saavuttaman korkeuden yläpuolelle eli korkeuteen, jossa taataa järjestelmän normaalikäytön aikana ilmakehän paineeseen nähden suurempi paine. Paisuntasäiliö on varustettava huohotusputkella, jonka halkaisijan on oltava vähintään yhtä suuri kuin turvaputken halkaisija. Ylivuotoputkessa on oltava näkyvä poistoputki ja sen on oltava alaspäin kallistunut. Huohotusputkena voidaan käyttää myös ylivuotoputkea sillä ehdolla, että sen halkaisija ei ole turvaputken halkaisijaa pienempi. Näkyvällä poistoputkella tarkoitetaan mitä tahansa järjestelmää, jossa itse poistoputki on helposti näkyvissä. Sivu 20

21 Paisuntasäiliöt, turvaputket, täyttöputket ja poistoputket on suunniteltava jäätymistä vastaan. Paisuntasäiliöt voidaan asentaa ulkotiloihin, jos jäätymisenvaaramahdollisuutta ei ilmene tai jos säiliöt on suojattu jäätymistä vastaan. Projektissa on täsmennettävä paisuntasäiliöiden, huohotusputkien ja poistoputkien jäätymisen estoon liittyvät toimenpiteet, jos on tarpeen Turvaputki ja täyttöputki Turvaputken on yhdistettävä generaattorin ylin osa ilmakehään eikä siinä saa ilmetä päinvastaista virtausta lukuun ottamatta jaksoa, joka vie paisuntasäiliön yläosaan. Täyttöletkun on liitettävä generaattorin alin osa paisuntasäiliön alaosaan ja siinä ei saa ilmestyä päinvastaista virtausta, joka saattaa estää painovoimalla toimivaa kiertoa turva- ja täyttöputkista sekä generaattorista että paisuntasäiliöstä koostuvassa piirissä. Turva- ja täyttöputki voidaan liittää yhteen, jotta painovoimalla toimiva kierto taataan. Täyttöputken on sallittava lämpögeneraattorin nopea täyttyminen paisuntasäiliöstä saapuvalla vedellä. Useita generaattoreita palvelevan turvaputken käyttö on mahdollista. Tässä tapauksessa turvaputken osat, jotka liittävät yksittäiset generaattorit yhteiseen putkistoon on mitoitettava generaattorin antaman tehon mukaan kun taas yhteinen putkisto on mitoitettava koko tulisijan antaman lämpötehon mukaan. Jos useat generaattorit käyttävät yhteistä turvaputkea ja generaattori halutaan kytkeä siitä pois, voit kiinnittää jokaisen generaattorin turvaputkiliitäntään kolmitiehanan, jonka virtaushalkaisija ei saa kuitenkaan olla itse generaattoriin kuuluvan putkiston halkaisijaan nähden pienempi, jotta generaattorin yhdistys ilmakehään saataisiin taatuksi turvaputken tai kolmanteen liitokseen liitetyn huohotusputken avulla missä liitäntäasennossa tahansa. Huohotusputken halkaisijan on oltava vähintään turvaputken halkaisijan kokoinen Suljetun paisuntasäiliön järjestelmä automaattisesti ja automaattisesti-käsin syötettäviä laitteita varten Järjestelmä, jonka sisällä oleva vesi ei ole suorassa tai epäsuorassa yhteydessä ilmakehään. Suljetulla paisuntasäiliöllä varustettuun järjestelmään kuuluu yksi seuraavista paisuntalaitteista: Esitäytetty, suljettu paisuntasäiliö kaasuvirtausta eristävällä kalvolla. Automaattinen suljettu paisuntasäiliö kompressorilla ja kaasuvirtausta eristävällä kalvolla. Automaattinen suljettu paisuntasäiliö siirtopumpulla ja kaasuvirtausta eristävällä kalvolla. Paisuntajärjestelmä ilman kuristuslaippaa Yleistä Suljetulla paisuntasäiliöllä varustettuihin laitteistoihin on liitettävä: Turvaventtiili Terminen poistoventtiili tai terminen varoventtiili (vikaturvallinen) Suljettu paisuntasäiliö Kiertoon liitetty säätötermostaatti Äänihälyttimen käynnistystermostaatti Äänihälytin Lämpömittari Painemittari Kiertojärjestelmä Sivu 21

22 Lämpötilan turva-anturit on asennettava laitteeseen tai korkeintaan 30cm päähän paineliitännästä. Jos generaattoreihin ei ole asennettu kaikkia laitteita, puuttuvat laitteet on mahdollista asentaa generaattorin paineputkelle, korkeintaan 1 m päähän laitteesta. Kodin lämmitykseen tarkoitetut automaattisella tai automaattinen-käsikäyttö syötöllä toimivat suljetun paisuntasäiliön laitteet on varustettava laitteen valmistajan varustamalla jäähdytyspiirillä, joka kytkeytyy termisen turvaventtiilin ansiosta eikä vaadi ylimääräistä energiaa, joka takaa ettei standardin asettamaa lämpötilan raja-arvoa ylitetä. Syöttöryhmän ja venttiilin välillä ei saa olla esteitä; este on sallittu vain, jos venttiili kytketään päälle erityisellä työvälineellä. Jäähdytyspiirin alkupäässä olevan paineen on oltava vähintään 1,5 baria Turvaventtiilit Turvaventtiilin tyhjennysvirtaus on oltava sen suuruinen, että tyhjennettävän höyryn määrä ei ole alle: Q / 0,58 [kg/h] jossa: Q vastaa generaattorin tuottamaa hyötytehoa vedelle kilowatteina. Venttiilin sisäänmenossa oleva minimi poikittainen nettohalkaisija ei saa kuitenkaan olla alle 15mm. Venttiilin tyhjennyspaine, joka vastaa taarauspainetta ja johon on lisätty ylipaine ei saa ylittää lämpögeneraattorin enimmäiskäyttöpainetta. Suunnittelijan on tarkastettava, että järjestelmän jokaisessa pisteessä oleva maksimipaine ei ylitä jokaisen järjestelmään kuuluvan komponentin enimmäiskäyttöpainetta. Turvaventtiili on liitettävä lämpögeneraattorin korkeimpaan kohtaan tai generaattorin välittömässä läheisyydessä olevaan ulostuloputkeen. Generaattoriliitännän ja turvaventtiilin välillä olevan putken pituus ei saa kuitenkaan ylittää metriä. Turvaventtiilin ja lämpögeneraattorin välisessä putkiliitännässä ei saa syntyä esteitä eikä mikään kohta saa olla halkaisijaltaan turvaventtiiliin ottoaukon halkaisijaan tai yhteen putkistoon liitettävien venttiilien ottoaukkojen halkaisijoiden summaan nähden pienempi. Turvaventtiilin poistoputki on asennettava siten, että se ei estä venttiilien säännöllistä toimintaa eikä aiheuta vahinkoja henkilöille; poistoputken on tyhjennettävä turvaventtiilin välittömään läheisyyteen ja sen on oltava helppopääsyinen sekä myös näkyvä. Poistoputken halkaisija ei saa olla kuitenkaan turvaventtiilin tuloliitokseen nähden pienempi. Tuloliitoksen halkaisijalla tarkoitetaan venttiilin tulopäässä mahdollisen sisäkierteen yläpäässä olevaa pienintä sisähalkaisijaa Suljettu paisuntasäiliö Laite on liitettävä suoraan paisuntasäiliöön tai paisuntasäiliöryhmään putken avulla, jonka halkaisija ei saa olla kuitenkaan alle 18mm. Säiliön suurin käyttöpaine ei saa olla alle turvaventtiilin kalibrointipaineen, johon on lisätty itse venttiilille tyypillinen ylipaine, ottaen huomioon mahdollinen säiliön ja venttiilin välinen korkeusero ja pumpun toiminnasta syntyvä paine. Paisuntasäiliön tai säiliöiden kapasiteetti arvioidaan projektissa olevan järjestelmän kokonaiskapasiteetin perusteella. Suljettujen paisuntasäiliöiden on oltava painelaitteiden suunnitteluun, valmistukseen, vaatimustenmukaisuuteen ja käyttöön annettujen määräysten mukaisia. Putkiliitäntään, joka voidaan koota järjestelmän osista ei saa liittää sulkulaitteita eikä sen halkaisijaa saa pienentää. Huoltotoimenpiteitä varten on mahdollista liittää kolmitie sulkuventtiili, joka yhdistää paisuntasäiliön ilmakehään. Kyseinen laite on suojattava vahingossa syntyviä kolhuja varten. Putkiliitäntä on tehtävä siten, että siihen ei pääse muodostumaan kerrostumia tai sakkaa. Jos käytössä on useita lämpögeneraattoreita, jotka syöttävät virtaa samaan järjestelmään tai samaan toisiopiiriin, jokainen lämpögeneraattori on liitettävä suoraan paisuntasäiliöön tai järjestelmän Sivu 22

23 paisuntasäiliöryhmään, joka on mitoitettu samassa järjestelmässä ja samassa itsenäisessä piirissä oleva veden tilavuuden perusteella. Jos yksittäisen lämpögeneraattorin erotus paisuntasäiliöstä tai paisuntasäiliöryhmästä on tarpeen, käänny generaattorin ja paisuntasäiliön väliseen putkiliitäntään asennetun yllä mainitut ominaisuudet omaavan kolmitie sulkuventtiilin puoleen, jotta generaattorin yhteys saadaan taatuksi joko paisuntasäiliöön tai ilmakehään. Paisuntasäiliöt, turvaputket, huohotusputket ja poistoputket on suojattava jäätymistä vastaan jos vaaraa esiintyy. Käytetty menetelmä on kuvattava projektissa. 5.3 Vesisäiliön mitoitus PR EN normin perusteella säiliön koko on laskettava seuraavan kaavan mukaisesti: Vsp = 15 x Tb x Qn x [1 0,3(Qh/Qmin)] jossa: Vsp = vesisäiliön tilavuus litroina Qn= nimellinen antoteho kilowatteina TB = palamisaika tunteina Oh = asennuspaikan lämpötarve kilowatteina Qmin= nimellinen antoteho kilowatteina Varaus ei ole tarpeen kun vaadittu tilavuus on alle 300 litraa Ensimmäisen sytytyksen yhteydessä suoritettavat tarkastukset Ennen kattilan liitäntää: a) pese kaikki laitteeseen kuuluvat putkistot poistaaksesi mahdolliset jätteet, jotka saattavat vaarantaa laitteeseen kuuluvien osien toimintaa (pumput, sekoitusventtiili jne.) b) tarkasta, että savupiippu vetää hyvin, ettei siinä ole ahtautumia ja ettei savuhormiin ole liitetty muiden laitteiden savunpoistoa, ellei hormia ole valmistettu siihen tarkoitukseen, voimassa olevien lakien ja määräysten mukaisesti. On suositeltavaa asentaa aina vedonsäädin, jotta takan imu saadaan rajoitettua noin 1,5 mmh2o. Tämä estää yllättävää tehon nousua. Vasta tämän tarkastuksen jälkeen voidaan asentaa takan putkiliitos kattilan ja savuhormin väliin. On suositeltavaa tarkastaa putkiliitokset ennalta asennettujen savuhormien yhteydessä. 5.5 Syöttöveden ominaisuudet Järjestelmän veden ja palautusveden fysiokemialliset ominaisuudet ovat oleellisia kattilan hyvälle toiminnalle ja kestolle. Yleisin syöttöveden huonon laadun aiheuttama ongelma on lämmönvaihtimen seinämiin syntyvä kalkkikerrostuma. Harvempi mutta yhtä vakava ongelma on koko piirin vesipintojen syöpyminen. On yleisesti tunnettua, että kalkkikerrostumat vähentävät huomattavasti lämmönvaihtoa sen alhaisen johtokyvyn vuoksi vaikka kerrostuma olisikin vain muutamia millimetrejä aiheuttaen näin erittäin vahingollisten paikallisten kuumenemisien syntymistä. On erittäin suositeltavaa suorittaa vedenkäsittely seuraavissa tapauksissa: a) käytettävissä oleva vesi on erittäin kovaa (yli 20 f) b) erittäin laaja järjestelmä c) vesihukan vuoksi joudutaan lisäämään suuria määriä vettä d) vettä lisätään laitteiston huollon seurauksena Lämmitysjärjestelmissä käytettävän veden käsittelyä varten on suositeltavaa kääntyä erikoisalan yritysten puoleen. Sivu 23

24 5.6 Järjestelmän täyttö Kun hydrauliset liitännät on suoritettu voit siirtyä järjestelmän liitäntään. Aukaise kaikki lämpöpattereihin, kattilaan ja järjestelmään kuuluvat ilmanpoistoventtiilit. Aukaise täyttöhana vähitellen ja tarkasta, että ilmanpoistoventtiilit toimivat säännöllisesti. Tarkasta painemittarilla, että järjestelmässä on painetta. Jos kyseessä on suljettu paisuntasäiliö aseta paine noin 0,11 0,12 Mpa (1,1 1,2 bar). Avoimilla paisuntasäiliöillä varustetuissa järjestelmissä kattilan alhaisimmassa osassa oleva paine riippuu säiliön asennuskorkeudesta. Sulje täyttöhana ja päästä ilmaa uudelleen ulos ilmanpoistoventtiilin kautta. Sivu 24

25 6. SÄHKÖKAAVIO Sivu 25

26 Sähkökaavion selitys Numerointi Kuvaus 29/15 Ilmaventtiili 2 28/14 Ilmaventtiili 1 16 Lambda-anturi 18 Savujen lämpötila-anturi 20 Sarjaliitin 50 Kolminapainen pistoke 42 Kaksinapainen yleiskytkin 24 Savunpoisto moottori 23 Alennusvaihde pellettien syöttö 85 Kapillaari turvatermostaatti 85 C 100 Kapillaari turvatermostaatti 100 C 30 Sytytystulppa 25 Luukun moottori 45 Lambda-anturin virranrajoitin 11 Mikrokytkin luukun paikoilleen asennus 12 Mikrokytkin alaluukun asento 13 Mikrokytkin yläluukun asento 4 Lämpötila-anturi kattilavesi 5 Pelletti kanavan lämpötilaa valvova anturi 17 Enkooderi liitin 70 Alennusvaihteen anturin liitin pellettien syöttö 60 Enkooderi liitin savunpoisto moottori 80 Alennusvaihteen liitin pellettien syöttö 48 Lämpötila-anturi pellettien syöttömoottori 90 Fastom U/N -liitäntä savunpoisto moottori Sivu 26

27 7. POLTTOAINE 7.1 PELLETTI Pellettiä valmistetaan puristamalla sahanpurua, eli puunjalostusteollisuuden sivutuotteita (maalamattomia), höylän- ja kutterinlastuja sekä puuhaketta. Tämän tyyppinen polttoaine on ehdottomasti ympäristöystävällinen, sillä sen valmistuksessa ei käytetä minkäänlaista liima-ainetta. Pellettien tiiviys taataankin puun omalla luonnollisella sidosaineella: ruskohiili. Ympäristöystävällisen energiamuotonsa lisäksi, puujätteiden hyväksikäytön ansiosta pellettien käytöstä on myös teknisiä etuja. Pelletin tiheys on 650 kg/m3 ja vesipitoisuus 8% sen painosta. Tämän vuoksi pelletin kuivaaminen ei ole tarpeen sopivan lämpötehon saavuttamiseksi (päinvastoin puun kosteuspitoisuus on 15% noin 18kk kuivatuksen jälkeen). Ongelmattoman palamisen kannalta on välttämätöntä, että pellettejä säilytetään kuivassa tilassa. Pellettien halkaisija on 5mm - 8mm, Extraflame suosittelee kuitenkin 6mm pellettien käyttöä PELLETTIEN SYÖTTÖ Ensimmäisen käytön yhteydessä lastaa pellettejä säiliöön kuvassa osoitettuun tapaan, kunnes se täyttyy. Pellettisäiliö 1. Aukaise säiliön kansi 2. Kaada pelletit säiliöön. HUOM! Tarkista määräajoin pellettien määrä estääksesi säiliön tyhjentymisestä aiheutuvan kattilan sammumisen. VAROITUKSIA Huonolaatuisten pellettien tai minkä sopimattoman materiaalin käyttö tahansa saattaa vahingoittaa kattilan komponentteja ja vaarantaa sen oikeaa toimintaa ja aiheuttaa takuun ja siihen liittyvän valmistajan vastuun raukeamisen. Extraflame kehottaa käyttämään pellettejä, jotka vastaavat voimassa olevissa määräyksissä annettuja ominaisuuksia. Sivu 27

28 7.1.2 PELLETTIEN SYÖTÖN SÄÄTÖ Käytettyjen pellettien on oltava standardeissa kuvattujen ominaisuuksien mukaisia: Ö-Norm M 7135 DIN plus UNI CEN/TS * Extraflame suosittelee halkaisijaltaan 6 mm pellettien käyttöä. Yllä mainituista ominaisuuksista poikkeavien pellettien tai erilaisen savunpoistojärjestelmän käyttö saattaa aiheuttaa muutoksia kattilan optimaaliseen toimintaan nähden. HUOM! Mikäli ongelma syntyy vain muutamien käyttökuukausien jälkeen tarkista, että kattilaan kuuluvassa vihkosessa luetellut huoltotoimenpiteet on suoritettu oikein. Kattila on varustettu järjestelmällä, joka säätää pellettien virtausta suoraan polttimen sisällä palamisprosessia optimoiden. Polttoainemäärään liittyvät ongelmat voidaan jakaa kahteen luokkaan: Liian vähän tai liikaa polttoainetta. Liian vähän polttoainetta pelletti palaa liian nopeasti ja estää näin yhtenäisen hiilloksen muodostumista polttomaljan sisälle. On mahdollista, että kattila ei saavuta ilmoitettua tehoa.. Liikaa polttoainetta pelletti ei pala kokonaan ja pellettejä kerääntyy polttomaljan sisäpuolelle. Kattila saattaa ylikuumeta tai aiheuttaa tukkeutumisongelmia. Säätösuhde määritellään prosentteina, eli parametriin tehtävä muutos muuttaa suhteessa kaikkia kattilan lastaukseen liittyviä nopeusarvoja. Komentojen järjestys: Paina painiketta 3(menu/ok) päästäksesi valikkoon. Paina painiketta 3(menu/ok) päästäksesi "MENU UTENTE". Valitse MENU REGOLA PELLET painikkeiden 4(-) ja 5(+) avulla ja vahvista toimenpide painamalla 3(menu/ok). Näytölle ilmestyy 00 : painikkeiden 4 (-) ja 5 (+) avulla voit lisätä/vähentää prosenttiarvoa 5:llä (parametriä voidaan säätää korkeintaan 50 ja +50 välillä). Lisää/vähennä prosenttiarvoa 5:llä ja testaa kattilan toimintaa uudella säädöllä vähintään kahden tunnin ajan. Jos palaminen paranee, mutta ei ole kuitenkaan optimaalinen, lisää arvoa vielä 5:llä. Toista toimenpide, kunnes ongelma saadaan korjattua. Jos palaminen huononee, toimi edellä mainittuihin säätöihin verrattuna päinvastaisella tavalla. Säädön päätyttyä, vahvista toimenpide ja poistu painamalla painiketta 1 (esc). Sivu 28

29 7.2 PUU Käyttöön määrätty polttoaine on vähintään 2 vuotta kuivattua puuklapia pituudeltaan noin 330mm, halkaisijaltaan mm, 12-20% kosteusarvolla ja MJ/kg lämpöteholla. Polttoaine on syötettävä siististi, jotta mahdollisimman tasainen puupino saadaan aikaan välttäen näin tyhjän tilan muodostumista joka aiheuttaa luonnollisen liukumisen polttomaljan suuntaan polttoaineen kuluessa. Jokaisen syötön yhteydessä tarkista klapien väliin syntyvät ilmakammiot poistamalla ne tarkoitusta varten olevalla varusteella. Kattilan maksimaalinen suoritusteho ja kesto saadaan käyttämällä vähintään 2 vuotta kuivattua puuta. Seuraavassa taulukossa on osoitettu sisältyvän veden ja polttoaineen termisen tehon riippuvuussuhde. Puun energian hyötytilavuus laskee huomattavasti suhteessa veden määrään. KOSTEUS % LÄMPÖTEH O kcal KORJAUSTEK IJÄ , , , , , , ,52 PUUTYYPP Lämpökapasiteetti/1kg I kcal kjoule kwh Kuusi ,5 Mänty ,4 Koivu ,3 Tammi ,2 Pyökki ,0 VAROITUKSIA Huonolaatuisten pellettien tai minkä tahansa muun materiaalin käyttö vahingoittaa kattilan toimintaa ja saattaa aiheuttaa takuun raukeamisen valmistajan vastuun ohella. 7.3 TOIMINTA KÄÄNTEISELLÄ LIEKILLÄ Kun polttoainetta poltetaan perinteisellä suoran liekin systeemillä joko takassa, puuliedessä tai kattilassa, syötetty polttoaine syttyy palamaan samanaikaisesti, sillä liekki tarttuu siihen alhaalta ylöspäin. Tämän vuoksi se ei saa kestää pitkään sillä jos paloilma säädetään minimiin, palon aikana happipitoisuus on vähissä ja ulospääsevä savu sisältää huomattavan määrän hiilimonoksidia (CO) sitä seuraavalla suorituskyvyn hävikillä palamattomille aineille. Jos taas sopiva määrä ilmaa syötetään, puun kesto riippuu klapien koosta ja käytetyn palotilan tehosta. Lisäksi on vaikeaa syöttää sopiva määrä paloilmaa, jotta hyvä palaminen saadaan aikaan ilman liiallista ilmaa, joka, kuten yleisesti tiedetään, pyrkii laskemaan palamisen suorituskykyä nk. savussa ilmenevän herkän lämpöhukan vuoksi. Lämpöhukka johtuu siitä, että koko palotilaan syötetty paloilma, joka ei osallistu palamiseen lämpiää kuitenkin liekin ansiosta, joka poistuu hormista vieden mukanaan tietyn määrän lämpöä joka siis hukkuu. Mitä siis todelliseen palamiseen tulee, tämä tapahtuu liekin kehittymisellä, jonka lämpötila on noin C, jossa eräät puuhun kuuluvat aineet kuten esimerkiksi kuusen, lehtikuusen, männyn jne. pihka ei kykene palamaan kokonaan ja pyrkivät muodostamaan nokea ja tervaa saamalla aikaan savuhormin asteittaisen tukkeutumisen. Sivu 29

30 Käänteisellä liekillä varustetussa kattilassa, jota kutsutaan myös "kaasutus kattilaksi palaminen tapahtuu täysin erilaisella systeemillä, jossa kaikki edellä mainitut ongelmat voidaan välttää. Palamista edistävä ilma, joka jaetaan ensi- ja toissijaiseen, syötetään tuulettimen avulla joka, jos se liitetään välittömästi savunpoistoputken yläpäähän (KATTILA IMULLA) saa aikaan alipaineen syöttökammioon imemällä savut imuaukon kautta, joka avautuu itse kammion pohjaan. Toiminta on seuraava: suoraan hiilloksen kanssa kosketuksissa oleva puu ylikuumenee välittömästi saamalla aikaan kaasun pyrolyysi ilmiön mukaan. Tuulettimen tarkoitusta varten olevien aukkojen läpi syöttämä ensisijainen ilma suodattuu syötettyjen puiden läpi hiillokseen asti sytyttämällä nämä kaasut ja saamalla aikaan niiden osittaisen palamisen; tällä tavoin saadaan aikaan tuli, joka koostuu pääasiallisesti hiilimonoksidista, joka on palokaasu. Kulkemalla läpi aukon, joka yhdistää syöttökammion alakammioon, liekin saavuttaa toissijainen ilma (aina tuulettimen syöttämä), joka täydentää palamisen. Tämän vaiheen aikana liekin lämpötila nousee huomattavasti ja se saattaa ylittää jopa 1100 C polttaen näin kaikki aineet, jotka jäisivät perinteisessä järjestelmässä palamattomiksi; lisäksi vaaditun liikailman määrä on hyvin rajoitettu (noin 20-30%) vastaan yli 100% määrää, jota vaaditaan muissa järjestelmissä rajoittaen näin suurilta osin savuissa olevat lämpöhukat. Yläkammiossa ei ole lähestulkoon ollenkaan liekkiä, sillä se pakotetaan tuulettimen ansiosta keskiaukkoon. Tuli ei siis tartu syötettyyn puupinoon eikä se syty palamaan perinteisessä järjestelmässä tapahtuvaan tapaan. Puu kuluu vain kun se asettuu edellisestä palamisesta jäljelle jääville hiilille, jonka vuoksi (teoreettisesti) pinon korkeus voisi olla määräämätön sillä ehdolla, että kattila jatkaa toimintaansa liitettynä järjestelmään, joka absorboi koko tehon ilman keskeytyksiä. Tämä tilanne syntyy todellisuudessa erittäin harvoin, jonka vuoksi syöttökapasiteettia rajoitetaan, jotta pelkästään muutamat toimintatunnit sallitaan. Toimintakykyä lisäämällä syntyy huomattavia ongelmia sillä kun lämpöjärjestelmän lämpöpyyntö loppuu, kattilan tulisi pysähtyä, jotta kiehumista voidaan välttää sammuttamalla tuulettimen syöttämä paloilma; mutta myös tuulettimen ollessa pysähdyksissä kattilan sisälle jääneet puut pyrkivät syttymään yläsuuntaan saamalla aikaan tietyn määrän kaasua, joka jää palamattomaksi muodostaen syöttötilan sisäpuolelle ja savuteille heikosti lentäviä aineita muodostaen näin tervaa, joka saattaa tukkia savun kulkua. Puu kuluisi samalla tavoin hyödyntämättä kuitenkaan sen lämpötehoa ja saamalla aikaan kattilan suorituskyvyn jyrkän pienenemisen; lisäksi myös savujen kosteus jäisi suurilta osin kattilan sisäpuolelle aiheuttaen kondenssiveden muodostumista ja ajan myötä korroosiota. Tämän takia mitoitus tulisi tehdä oikein, jotta pitkiä taukoja voitaisiin välttää, jotka, kuten olemme nähneet, saavat aikaan huomattavia ongelmia. Kattilan mitoitus ei saa olla missään tapauksessa LIIAN SUURI järjestelmän vaatimuksiin nähden. Sivu 30

31 8. KATTILAN SÄÄDÖT Ennen kattilan sytytyksen aloittamista, ohjelmoi seuraavat parametrit ohjauspaneelin kautta. 8.1 VALITSE HALUAMASI KIELI -> MENU LINGUA Tässä osassa voit valita kielen tarjolla olevien kielten joukosta: ITALIANO ENGLISH FRANCAIS DEUTSCH Komentojen järjestys: Paina painiketta 3(menu/ok) päästäksesi valikkoon. Paina painiketta 3(menu/ok) päästäksesi "MENU UTENTE". Valitse MENU LINGUA painikkeiden 4(-) ja 5(+) avulla ja vahvista toimenpide painamalla 3(menu/ok). Valitse haluamasi kieli painikkeiden 4(-) ja 5(+) avulla. Paina painiketta 1 (esc) vahvistaaksesi ja poistuaksesi ohjelmoinnista. Sivu 31

32 8.2 PÄIVÄN JA KELLONAJAN ASETUS MENU SET OROLOGIO Tässä valikossa on mahdollista asettaa nykyinen päivä, tunnit ja minuutit. Komentojen järjestys: Paina painiketta 3(menu/ok) päästäksesi valikkoon. Paina painiketta 3(menu/ok) päästäksesi "MENU UTENTE". Valitse MENU SET OROLOGIO painikkeiden 4(-) ja 5(+) avulla ja vahvista toimenpide painamalla 3(menu/ok). MENU SET OROLOGIO 1 GIORNO OROLOGIO Painikkeiden 4 (-) ja 5 (+) avulla on mahdollista ohjelmoida nykyinen päivä. Vahvistaaksesi arvon ja jatkaaksesi ohjelmointia paina painiketta 3(menu/ok). Poistuaksesi ohjelmoinnista paina painiketta 1(esc). MENU SET OROLOGIO 2 ORE OROLOGIO Painikkeiden 4 (-) ja 5 (+) avulla on mahdollista asettaa nykyiset tunnit. Vahvistaaksesi arvon ja jatkaaksesi ohjelmointia paina painiketta 3(menu/ok). Palataksesi edelliseen parametriin, paina painiketta 2 (set). Poistuaksesi ohjelmoinnista paina painiketta 1(esc). MENU SET OROLOGIO 3 MINUTI OROLOGIO Painikkeiden 4 (-) ja 5 (+) avulla on mahdollista asettaa nykyiset tunnit. Vahvistaaksesi arvon ja jatkaaksesi ohjelmointia paina painiketta 3(menu/ok). Palataksesi edelliseen parametriin, paina painiketta 2 (set). Poistuaksesi ohjelmoinnista paina painiketta 1(esc). 8.3 POLTTOAINEEN ASETUS Extraflamen yhdistetty kattilassa voidaan asettaa käytettävä polttoaine. Mahdolliset asetukset ovat seuraavia: PUU PUU/PELLETTI Puu: Tässä konfiguroinnissa kattila toimii pelkästään puuta käyttämällä. Katso lisätiedot luvusta Toimintasykli puulla. Puu/pelletti: Tässä konfiguroinnissa kattila toimii sekä pelletillä että puulla. Katso lisätiedot luvusta Toimintasykli puulla/pelletillä. Komentojen järjestys: Paina painiketta 3(menu/ok) päästäksesi valikkoon. Paina painiketta 3(menu/ok) päästäksesi "MENU UTENTE". Valitse SETTAGGIO CALDAIA painikkeiden 4(-) ja 5(+) avulla ja vahvista toimenpide painamalla 3(menu/ok). Valitse haluamasi polttoaineen asetus painikkeiden 4(-) ja 5(+) avulla. Paina painiketta 1 (esc) vahvistaaksesi ja poistuaksesi ohjelmoinnista. Sivu 32

33 8.4 KATTILAN KONFIGUROINTI Extraflame kattilat voivat ohjata erilaisia ulkoisia laitteita elektronisen piirikortin avulla. Yksi näistä laitteista saattaa olla kaasukattila, jota kutsutaan apukattilaksi (CALDAIA AUX), sillä sen toimintaa ohjaa biomassakattilaan kuuluva elektroninen piirikortti, käyttäjän tekemä määrätty valinta tai lukittuminen, joka saattaa aiheutua eri syistä (polttoaineen loppuminen, hälytys, manuaalinen pysäytys tai viikko-ohjelmoinnin perusteella tehty automaattinen pysäytys). Kattilan asetustoiminnon avulla on mahdollista valita miten apukattilaa käytetään. Tarjolla on 3 eri konfigurointia: BIOMASSAKATTILA BIOMASSA / AUX CALDAIA AUX Biomassakattila: Tässä konfiguroinnissa toimii ainoastaan biomassakattila. Biomassa / Aux: Tässä konfiguroinnissa biomassakattila on apukattilaan (AUX) nähden aina etusijalla. Jos biomassakattila lukkiutuu (polttoaineen loppuminen ja mikä tahansa hälytys VEDEN YLIKUUMENEMISTA lukuun ottamatta jne.) eikä kykene käynnistymään uudelleen, apukattila aktivoituu. Biomassakattilan elektroninen piirikortti syöttää virtaa apukattilaan ja ohjaa sen käynnistystä/sammutusta järjestelmään kuuluvien ja elektroniseen piirikorttiin liitettyjen eri laitteiden analysoimien pyyntöjen perusteella (esim. käyttöveden varaus, lämmönvaraaja jne.) Apukattila käynnistyy aina vähintään 20 minuutin viiveellä. Kun biomassakattilan toiminta palautuu ennalleen, elektroninen piirikortti estää uudelleen apukattilan toiminnan. Biomassakattilan sammuttaminen painikkeen 1 avulla sammuttaa myös apukattilan. Apukattila: Tässä konfiguroinnissa biomassakattila on pois päältä, mutta siihen syötetään virtaa. Biomassakattilan elektroninen piirikortti voi syöttää virtaa apukattilaan ja ohjata sen käynnistystä/sammutusta järjestelmään kuuluvien ja elektroniseen piirikorttiin liitettyjen eri laitteiden analysoimien pyyntöjen perusteella (esim. käyttöveden varaus, lämmönvaraaja jne.) Apukattila käynnistyy aina vähintään 20 minuutin viiveellä. Apukattila on sammutettava suoraan siihen kuuluvasta yleiskytkimestä tai ohjelmoimalla BIOMASSAKATTILA tai BIOMASSA/AUX. Komentojen järjestys: Paina painiketta 3(menu/ok) päästäksesi valikkoon. Paina painiketta 3(menu/ok) päästäksesi "MENU UTENTE". Valitse SETTAGGIO CALDAIA painikkeiden 4(-) ja 5(+) avulla ja vahvista toimenpide painamalla 3(menu/ok). Paina painiketta 3(menu/ok) uudelleen. Valitse haluamasi kattilanasetus painikkeiden 4(-) ja 5(+) avulla. Paina painiketta 1 (esc) vahvistaaksesi ja poistuaksesi ohjelmoinnista. Sivu 33