1(14) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 78 YLO LOS-2004-Y-91-131 Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2004 ASIA Päätös HESAPORK OY:n (perustettava yhtiö Järvi-Nasu Oy) ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee porsastuotantoa harjoittavan 850 emakon sikalan ja biokaasulaitoksen perustamista. LUVAN HAKIJA HESAPORK OY Mika Ranta, Uudenkaupungintie 731, 23310 TAIVASSALO Puh.nro: 02 879164 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sikalan, biokaasulaitoksen ja noin 6 800 m 3 :n lantavarastojen suunniteltu sijaintipaikka sijaitsee Taivassalon kunnan Järvenperän kylässä tilasta Alakylä RN:o 4:8 erotettavalla määräalalla. Sikalan, biokaasulaitoksen ja lantavarastojen paikat on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a ja 1 :n 3 momentti sekä 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ja 6 :n 2 momentti ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 17.2.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi toiminta. Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Telefax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500 Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.vyh.fi/los
Taivassalon tekninen lautakunta on myöntänyt ko. ympäristölupahakemuksen mukaiselle paikalle 6.8.2004 rakennusluvan 7 295 m 2 :n tuotantorakennuksille. 2/14 Hakemusasiakirjoihin on liitetty luettelo lannanlevityssopimuksista. Sopimukset koskevat noin 284 hehtaarin peltoalaa. Sikalan, biokaasulaitoksen ja lantavarastojen suunniteltu sijaintipaikka sijaitsee alueella, jolla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikalan, biokaasulaitoksen ja lantavarastojen suunnitelman mukainen sijaintipaikka sijaitsee Ruonanojan vesistöalueella (82.062). Sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Tuotantorakennusten ja lantavarastojen suunnitellusta sijaintipaikasta on matkaa Kolkanaukkoon laskevaan Ruonanojaan noin 500 metriä. Tuotantorakennusten ja lantavarastojen suunniteltu sijaintipaikka sijaitsee metsänreunassa siten, että ympärille jää jonkun verran puustoa. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 450 metrin päässä suunnitellun sijoituspaikan luoteispuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan porsastuotantoa harjoittavan 850 emakon sikalan perustamiseen. Tilalla tullaan tuottamaan noin 18 700 porsasta vuodessa. Lisäksi lupaa haetaan lietelannan ja muun biojätteen anaerobiselle käsittelylle biokaasulaitoksessa. Sikala tulee toimimaan lietelantajärjestelmällä. Sikalarakennuksen kaikki pesu- ja jätevedet on tarkoitus johtaa lietesäiliöön. Sikalan yhteyteen rakennetaan kaksi noin 2 500 m 3 :n lietesäiliötä. Lietesäiliöt ovat betonielementtirakenteisia ja ne täytetään alta päin. Lisäksi sikalaan tulee lietekuiluja noin 1 000 m 3. Aluksi lietesäiliöitä käytetään käsittelemättömän lietteen varastointiin, mutta biokaasulaitoksen valmistuttua ne katetaan ja niistä tulee käsitellyn lietteen varastoja. Biokaasulaitos rakennetaan perustettavan sikalan kanssa samalle tontille ja se mitoitetaan noin 10 000 m 3 jätemäärälle vuodessa. Laitoksella käsitellään omalla tilalla muodostuvaa sian lietelantaa noin 7 000 m 3 vuodessa. Lisäksi laitoksella on mahdollisuus käsitellä teollisuuden biojätteitä, esimerkiksi perunankuorijätettä, vihannesjätettä ja kalanperkuujätettä ja muuta biologisesti hajoavaa ainesta noin 3 000 tonnia vuodessa. Biokaasulaitoksen reaktori on kooltaan 550 m 3. Laitos tulee toimimaan joko mesofiilisissä (lämpötila-alue 35-40 C) tai termofiilisissä (lämpötila-alue noin 55 C) olosuhteissa. Mesofiilisessä prosessissa käsiteltävän materiaalin viipymä reaktorissa on noin kolme viikkoa. Termofiilisessa prosessissa tarvittava viipymä on pienempi. Lietelanta siirretään sikalasta 800 m 3 :n tasaussäiliöön pumppaamalla. Muu materiaali tullaan sekoittamaan lietelantaan esisekoitussäiliössä. Mikäli laitos vastaanottaa muita eläinperäisiä jätteitä kuin lantaa, ne hygienisoidaan ennen reaktoriin syöttöä erillisessä yksikössä 70 C:ssa tunnin ajan tai muulla hyväksytyllä tavalla. Laitoksessa ei käsitellä sellaista materiaalia, joka vaikeuttaisi lietteen peltolevitystä esim. lisäämällä raskasmetallipitoisuuksia.
Prosessin tuotteina muodostuu biokaasua ja käsiteltyä mädätysjätettä. Mädätysjäte varastoidaan noin 1 000 m 3 :n jälkikaasuuntumissäiliössä ja edellä mainituissa kahdessa noin 2 500 m 3 lietesäiliöissä. Tuotetun biokaasun metaani hyödynnetään tilalla joko sähkön- ja lämmöntuotannossa ja/tai polttoaineena. Biokaasu varastoidaan siten, että metaania ei pääse ilmaan. Mikäli biokaasua ei voida väliaikaisesti hyödyntää energiantuotannossa, se poltetaan muulla tavoin. 3/14 Sikalasta tulee lietelantaa noin 6 000 m 3 vuodessa. Lanta toimitetaan joko Biovakka Oy:n käsiteltäväksi tai käsitellään sikalan yhteyteen perustettavassa biokaasulaitoksessa. Lanta levitetään sopimuspelloille (284 ha) keväällä, kesällä ja syksyllä letkulevittimellä. Sikalarakennuksen huoltotilojen sisälle tulee noin 10 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suoja-altaalla, lukituksella ja ylitäytönestimellä. Sikalassa käytettävä vesi tullaan ottamaan omista kaivoista ja kunnan vesijohdosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan ja biojätteen käsittely, varastointi ja peltolevitys. Biokaasulaitoksessa ei muodostu jätevesiä. Mädätyksessä lietteen kuiva-ainepitoisuus pysyy lähes samana. Mädätetty liete levitetään märkänä pellolle. Tuotantorakennusten altaat ja putkistot ovat vesitiiviitä, eikä niistä aiheudu päästöjä vesistöön eikä maaperään. Hajuhaittoja aiheuttavat sikalan ilmanvaihto sekä lannan ja biojätteen varastointi sekä peltolevitys. Biokaasulaitos on suljettu kaasutiivis reaktori, josta ei aiheudu päästöjä ympäristöön. Biokaasuvarasto on kaasutiivis säiliö, josta ei pääse metaania ilmaan. Jos biokaasua ei voida väliaikaisesti hyödyntää energiantuotannossa, se poltetaan muulla tavoin. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastamalla niiden kunto riittävän usein. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Eläimiä kuljetetaan kerran viikossa ja rehuauto käy kaksi kertaa viikossa. Lisäksi liikennettä aiheutuu käsitellyn lietelannan levityksestä. Tilalla kuolleet eläimet (arvion mukaan noin 20 tonnia vuodessa) varastoidaan tilalla kylmäsäilytyksessä ja toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakija esittää hakemuksessa, että anaerobinen käsittely vähentää lietteen hajua, mikä vähentää lietteen varastoinnin ja peltolevityksen aikaisia hajuhaittoja. Käsittely tapahtuu suljetussa, kaasutiiviissä reaktorissa, jolloin hajuhaittoja ei muodostu. Lietteen ominaisuudet muuttuvat anaerobisessa käsittelyssä siten, että kuiva-aineen ja orgaanisen aineen määrä vähenee arviolta 25-40 %, orgaaninen typpi liukoistuu osittain, jolloin ammoniumtypen määrä voi hieman kasvaa ja muiden ravinteiden määrä pysyy suunnilleen samana. Typen liukoistumisen takia se on helpommin kasvien käytettävissä ja ravinnehuuhtoumat pelloilta voivat siten vähentyä.
ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Biokaasua ei johdeta käsittelemättömänä ilmaan, koska metaani on voimakas kasvihuonekaasu. Jos metaania ei voida väliaikaisesti hyödyntää, se poltetaan muulla tavoin. 4/14 ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Biokaasulaitoksen suunnittelussa ja mitoituksessa käytetään asiantuntevaa suunnittelijaa. Prosessimenetelmäksi valitaan menetelmä, joka vastaa nykyistä käsitystä parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja josta on käytännön kokemuksia. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailua, päästötarkkailua ja raportointia ei ole esitetty. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 25.3.2004 mm. biokaasulaitosta koskevilla tiedoilla ja hakemalla toiminnan aloittamislupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Taivassalon kunnan virallisella ilmoitustaululla 17.5. 17.6.2004 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 12.5. 11.6.2004. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Vakka-Suomen Sanomissa 18.5.2004. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Taivassalon kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 12.5.2004 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Sikalan, biokaasulaitoksen ja lantavarastojen sijaintipaikalla suoritettiin 18.8.2004 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Taivassalon kunnanhallitus (15.6.2004) on lausuntonaan todennut, että sillä ei ole huomautettavaa Mika Rannan perustettavan yhtiön lukuun tekemään ympäristölupahakemukseen. Vehmassalon kuntayhtymä (2.7.2004) on antamassaan lausunnossa esittänyt, että - sikala ja biokaasulaitos sijoittuvat maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle ja ympäristössä sijaitsee myös muita eläinsuojia. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa 400 500 metriä. Taivassalon ja Uudenkaupungin väliselle Uudenkaupungintielle on matkaa noin 400 metriä. Kohteet sijaitsevat sikalarakennuksesta katsoen vallitsevan tuulensuunnan yläpuolella. Sikalan ilmanvaihdosta aiheutuva hajuhaitta kohdistuu sijaintipaikan lähiympäristöön. Tähän tu-
lee kiinnittää huomiota käyttämällä rakentamisessa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa siten kuin se on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista; 5/14 - biokaasulaitoksen perustaminen sikalan yhteyteen on erityisen perusteltua lannan varastoinnin ja levityksen aiheuttaman hajuhaitan vähentämiseksi. Lisäksi lähialueella sijaitsevien biojätteitä tuottavien yritysten eduksi voidaan katsoa, että biojätteen käsittelypaikka sijaitsee mahdollisimman lähellä jätteen tuotantoa. Biokaasulaitoksen toiminnassa tulee ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston sivutuoteasetus ja sen soveltamisesta annettujen oppaiden suositukset; - käsitelty lanta tulee levittää maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun asetuksen mukaisesti. Sopimuspeltojen tulee sijaita siten, että niiden käyttö lannan levitykseen on kohtuullisten lannankuljetusmatkojen takia mahdollista ja että - hakemuksessa on esitetty, että sikalan wc-vedet käsitellään sakokaivokäsittelyllä. Sakokaivokäsittely yksinään ei kuitenkaan täytä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla syntyvien talousjätevesien käsittelystä annettuja yleisiä käsittelyvaatimuksia. Mikäli jätevedet käsitellään kiinteistöllä, ne tulee käsitellä asetuksen 542/2003 mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus, joka on neljän henkilön allekirjoittama. Reijo Lindströmin, Jari Järvisen, Teuvo Tuomisen ja Hannu Vuorisen muistutuksessa 10.6.2004 vastustetaan hakemuksen mukaisen ympäristöluvan myöntämistä. Vaihtoehtoisesti muistutuksessa pyydetään, että lannan levitysalueet tulee sijoittaa muualle kuin lähelle Taivassalon taajamia ja matalia merenlahtia. Toimintaa ei missään tapauksessa saa aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina muistutukselle on esitetty mm., että nyt esillä olevaa lupahakemusta tulee käsitellä muutoinkin kuin yksittäisenä hakemuksena, koska vain siten voidaan saada kokonaiskuva ympäristöhaitoista. Muistutuksessa todetaan, että Saaristomeren tila on huolestuttava ja että vain ulkoisen kuormituksen vähentämisellä voidaan Saaristomeren tilannetta parantaa. Suurin osuus ammoniakin haihtumisesta tapahtuu lannan levityksen aikana ja varsinkin sen jälkeen. Erityisesti sikala- ja kanalarakennusten sekä niiden lannan levitysalueiden vaikutus mm. hajuna ulottuu pitkälle tilan ulkopuolelle. Siksi niiden sijoittumisen ohjaaminen riittävälle etäisyydelle asutuksesta on tärkeää. Lisäksi muistutuksessa tuodaan esille suojelualueiden pilaaminen ja todetaan, että lupahakemukseen ei ole liitetty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä eikä Natura-arviointia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on jättänyt muistutuksen johdosta vastineen 20.8.2004. Vastineessa todetaan mm., että hankkeen yhteydessä toteutettavassa biokaasulaitoksessa lanta pystytään käsittelemään lähes hajuttomaksi, jolloin ammoniakkipäästöt vähenevät oleellisesti. Lisäksi kompostoinnin yhteydessä ravinteiden liukenevuus kasvien käyttöön käsittelemättömään lietteeseen verrattuna paranee huomattavasti. Lisäksi todetaan, että peltojen ylilannoitus ei ole tänä päivänä mahdollista, koska viljelijät noudattavat EU:n nitraattidirektiivin ohjeita ja ympäristötukimääräyksiä. Ympäristötuen erityistuella pyritään lisätoimenpiteillä parantamaan entisestään ympäristön tilaa. Levitysalana käytettävät pellot tulevat olemaan lannankäytön tehostamisohjelmassa. Lietteen levityksellä ja keinolannoitteilla ei ole ravinnepäästöjen osalta olennaista eroa.
6/14 Vastineessa tuodaan esille, että Taivassalon kunta on lausunnossaan todennut, ettei sillä ole huomautettavaa lupahakemuksesta ja että kunta on myöntänyt kyseiselle hankkeelle rakennusluvan. Lisäksi todetaan, ettei hakijan mielestä muistuttajilla ole kyseessä olevassa hankkeessa valitusoikeutta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää HESAPORK OY:lle (perustettava yhtiö Järvi-Nasu Oy) ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan porsastuotantoa harjoittavan 850 emakon sikalan perustamiseen sekä luvan lannan, kasviperäisen jätteen ja sivutuoteasetuksen tarkoittaman 3-luokan eläinperäisen jätteen anaerobista käsittelyä varten rakennettavan biokaasulaitoksen perustamiseen Taivassalon kunnan Järvenperän kylässä tilasta Alakylä RN:o 4:8 erotettavalla määräalalla. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin Muistutuksessa on esitetty vaatimus ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta hankkeeseen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (268/1999) 6 :n mukaan sellaisia hankkeita, joihin sovelletaan arviointimenettelyä (YVA) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 1 momentin nojalla, ovat mm. eläinten pito sellaisessa sikalassa, jossa kasvatetaan yli 900 emakkoa ja biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 2 momentin perusteella arviointimenettelyä sovelletaan yksittäistapauksessa hankkeeseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudessaan eri hankkeiden yhteisvaikutus huomioon ottaen hankeluettelossa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. HESAPORK OY:n sikalan lietelannan tuotanto jää alle 900 emakon lietelannan tuotannon eikä biokaasulaitos lisää tilalta aiheutuvaa hajua. Laitoksella käsiteltävät muut materiaalit ovat lietteeseen verrattuna melko kuivia, joten ne eivät merkittävästi lisää lietteen kokonaismäärää eikä varastokapasiteetin tarvetta. Sijoituspaikka on valittu niin, että välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta tai muita häiriintyviä kohteita. Lietelannan levitykseen on riittävästi peltoalaa, joka ei sijaitse tärkeällä tai vedenottoon soveltuvalla pohjavesialueella. Hanke ja alueella jo oleva viljely sekä eläintenpito eivät yhdessäkään asianmukaisesti hoidettuina todennäköisesti aiheuta sellaisia merkittäviä ympäristövaikutuksia, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä tulisi soveltaa laissa mainittua pienempään eläinmäärään. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n mukaan ympäristönsuojelulain tarkoittama luvanvarainen toimintakokonaisuus muodostuu pääasiallisesta toiminnasta ja samalle toiminta-alueelle sijoitetusta, sitä palvelevista toiminnoista, jos ne muodostavat teknisesti ja tuotannollisesti kokonaisuuden, jonka ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Lounais- Suomen ympäristökeskus katsoo, että ko. sikala ja biokaasulaitos muodostavat asetuksen mukaisen toimintakokonaisuuden, mutta eläinsuojan lannan levitykseen käytettäviä sopimuspeltoja ei lueta toimintakokonaisuuteen.
Lisäksi muistutuksessa on kiinnitetty huomiota lietteen levitykseen ja siitä aiheutuviin ympäristövaikutuksiin, lähinnä hajuun sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumiseen. 7/14 Eläinsuojan ympäristölupa koskee kuitenkin eläintenpitoa tuotantorakennuksessa sekä siihen liittyen lannan varastointia. Sen sijaan lannan levitys pelloille ei ympäristönsuojeluasetuksen perustelumuistion 1 luvun kohdasta 11 lausutun mukaan kuulu luvanvaraiseen toimintaan. Lupaharkinnassa otetaan huomioon toiminnanharjoittajan lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. Lannan levitystä puolestaan säätelee valtioneuvoston asetus (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiksi sekä maatalouden ympäristötuen ehdot niillä lantaa vastaanottavilla tiloilla, jotka kuuluvat ympäristötukijärjestelmään. Em. määräykset säätelevät mm. pelloille levitettävän lietelannan määrää ja levitysajankohtaa. Lounais-Suomen ympäristökeskus katsoo, että lietelannan levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista ja osittain satunnaista, varsinkin kun koko lietemäärä käsitellään anaerobikäsittelyssä, joka vähentää lietteen hajuja ja siten vähentää lietteen varastoinnin ja peltolevityksen aikaisia hajuhaittoja. Lisäksi lietteen ominaisuudet muuttuvat siten, että ravinnehuuhtoumat pelloilta vesistöihin vähentyvät. Lietteen vastaanottosopimukset ovat määräaikaisia ja muuttuvat eri syistä luvan voimassaoloaikana. Edellä selostetuista syistä sekä viljelykierrosta ja peltojen ravinnetilasta johtuen todelliset levityspellot saattavat vaihdella vuosittain suuresti eikä hajuhaittaa välttämättä synny samassa paikassa joka vuosi. Ympäristönsuojelulain 37 :n mukaan lupaviranomaisen on ennen asian ratkaisemista varattava niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen), tilaisuus tehdä muistutuksia lupa-asian johdosta. Muille kuin asianosaisille on varattava tilaisuus ilmaista mielipiteensä. Koska lannan levitys pelloille ei ole luvanvaraista toimintaa, eivät lannan levitysalueiden lähiasukkaat ole em. lain tarkoittamia asianosaisia. Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET Varastointi ja käsittely 1. Biokaasulaitoksessa saa käsitellä noin 10 000 m 3 jätettä vuodessa. Tilalla sijaitsevan biokaasulaitoksen on oltava fyysisesti erillään sikalarakennuksesta. Teollisuuden eläinperäinen jäte on tilalla kuljetettava, varastoitava ja käsiteltävä fyysisesti täysin erillään tuotantoeläimistä ja niiden rehuista. Myös lopputuote, mädätysjäte, tulee tilalla varastoida niin, ettei se pääse kosketuksiin käsittelemättömän eläinperäisen jätteen kanssa. 2. Sikalassa syntyvä lanta, tilojen pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet sekä biojäte ja mädätysjäte on varastoitava vesitiiviissä varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon varastointitilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta sekä muut lietesäiliöön johdettavat jätevedet. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm.
8/14 3. Sikalarakennuksen, biokaasulaitoksen ja lietesäiliöiden rakenteiden tulee estää biojätteen, mädätysjätteen, lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Rakennusten ja lietesäiliöiden salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Kiinteistön kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lietelannan ja muiden jätevesien pääsy ojiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteissa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta ja muu jäte on välittömästi korjattava talteen. 4. Lietesäiliöissä tulee olla säiliöiden alta päin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Lietesäiliöt on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne voidaan tarvittaessa myöhemmin kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliöiden valmistumisesta tulee ilmoittaa Lounais- Suomen ympäristökeskukselle. 5. Eläinten pito, biokaasulaitoksen ja sikalan ilmanvaihto sekä lannan, biojätteen ja mädätysjätteen käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnasta kiinteistöillä aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta hajuhaittoja ilmenee, hajuhaitta on arvioitava ja hajuhaitan torjuntaa on tehostettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 6. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 7. Lanta on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Sitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 283 ha. 8. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. 9. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Kiinteistön liikennöintialueet on pinnoitettava siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät mahdollisimman puhtaina. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetuksessa käytettävien lietevaunujen puhtauteen on kiinnitettävä huomiota ja käytetyt tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 10. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen rannoille sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 11. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Jätteet 12. Kaikki sikalassa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet siat, kuolleena syntyneet tai syntymättömät porsaat tai sanottujen eläinten osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 13. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta haju-
9/14 haittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 14. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 15. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 16. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Raportointi 17. Biokaasulaitoksen hoidosta, käytöstä ja tarkkailusta vastuussa olevan hoitajan nimi on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa laitoksen käyttöönotosta. 18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä sekä vastaanotetuista ja käsitellyistä biojätteistä, niiden laadusta ja määristä; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista; - vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa. Muut määräykset 19. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso lähimmän asuintalon pihassa ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7.00 22.00) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22.00 7.00) 50 db. 20. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 21. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 22. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 23. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen.
Muu lainsäädäntö 10/15 Tämän päätöksen lisäksi on biokaasulaitoksen, sen toiminnan ja lopputuotteiden täytettävä muussa lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Sivutuoteasetus (EY:n asetus 1774/2002) edellyttää, että eläinperäisiä sivutuotteita käsittelevät tuotantolaitokset ovat tarkastettuja ja hyväksyttyjä. Lannoitevalmisteita valmistavien tuotantolaitosten hyväksyntää hoitaa Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK). Toiminnassa on otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä seuraavasti: Jos biokaasulaitoksessa käsitellään vain lantaa ja kasviperäisiä jätteitä, niitä ei tarvitse hygienisoida ennen mädätystä eikä niiden käsittelyyn sovelleta muutoinkaan sivutuoteasetusta. Jos biokaasulaitoksessa käsitellään myös sivutuoteasetuksen tarkoittamaa 3-luokan eläinperäistä jätettä, sovelletaan toimintaan sivutuoteasetusta, mikä tarkoittaa mm. sitä, että lanta ja eläinperäiset jätteet on käsiteltävä hygienisointiyksikössä, jota ei voida ohittaa. Jätteiden enimmäispartikkelikoon ennen hygienisointiyksikköön siirtymistä on oltava 12 mm. Hygieniayksikön vähimmäislämpötilan on oltava 70 0 C ja hygienisointiajan keskeytyksittä 60 minuuttia. Hygienia- ja sterilointiyksiköissä on oltava laitteet lämpötilan seuraamiseksi tosiaikaisesti, tallentimet mittaustulosten jatkuvaa kirjaamista varten ja asianmukainen turvajärjestelmä, joka estää liian alhaisen käsittelylämpötilan syntymisen. Biokaasulaitoksen ja mädätetyn jätteen varastosäiliön on sijaittava fyysisesti erillään tuotantotiloista. Toimintaa valvoo Kasvituotannon tarkastuskeskus, jolle siitä on etukäteen ilmoitettava. Eläinperäisen jätteen käsittelystä on ilmoitettava myös kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Lisäksi toiminnan on täytettävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (195/2004) vaatimukset eläinperäisten sivutuotteiden käsittelystä biokaasu- ja kompostointilaitoksissa sekä lannan käsittelystä teknisissä laitoksissa. Käytettäessä lopputuotteita maanparannusaineena lopputuotteen on täytettävä lannoitelaissa (232/1993) ja maaja metsätalousministeriön päätöksessä (46/94) asetetut laatukriteerit sekä huomioitava lopputuotteen käytössä käyttörajoitus, että tuotetta ei saa käyttää laitumilla. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat huomioon ottaen laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.
11/15 Lupamääräysten perustelut Toimintaa on harjoitettava siten, että lannan ja biojätteen käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräys 1 perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Lupamääräykset 2 6 ja 9 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. Tarvittaessa kyseisen kiinteistön ojitusjärjestelyjä muuttamalla saadaan lietesäiliöistä riittävä suojaetäisyys ojiin. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ylimääräisten vesien pääsy lannan varastointitiloihin aiheuttaa lantavarastojen täyttymisen ennenaikaisesti. Kattamattomissa lantavarastoissa tulee varautua vuosittaisen keskimääräisen sadevesimäärän varastointiin. Lupamääräykset 7 11 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräyksen 12 mukaisesti tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutu-
12/15 vaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000, muut. 6/2001) eläinjätteen käsittelystä 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Koska maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen valvonta kuuluu terveysviranomaiselle, on tarkoituksenmukaista, että terveysviranomainen hyväksyy väliaikaiset varastointitilat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Lupamääräysten 13 16 mukaisesti jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskevat lupamääräykset 17 ja 18 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Melutasoa koskeva lupamääräys 19 perustuu valtioneuvoston päätökseen (993/1992) melutason ohjearvoista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 20 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 21 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 22 ja 23 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2014 mennessä. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO 13/15 Hakija on pyytänyt lupapäätöstä noudatettavaksi ennen sen lainvoimaiseksi tuloa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lounais-Suomen ympäristökeskus katsoo, ettei päätöksen täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi ja määrää lupapäätöksen noudatettavaksi. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 8 400 euron vakuus, mikäli toiminta aloitetaan ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Koska emakoiden tuottaminen on pitkäaikainen prosessi, on eläinaineksen hankinta jo aloitettu. Jos sikalaa ei saada käyttöön, on jalostuseläimet pidettävä väliaikaisissa tiloissa, josta kertyy huomattavasti lisäkustannuksia. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 52 56, 81, 96 98, 100, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20, muut. 90/2000) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/93) 5 10 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/92) Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, muut. 6/2001) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 4 720 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 2 :n mukaista toimintakokonaisuutta koskevan lupa-asian käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksuista. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös HESAPORK OY Mika Ranta, Uudenkaupungintie 731, 23310 TAIVASSALO Jäljennös päätöksestä Taivassalon kunnanhallitus Taivassalon tekninen lautakunta Vehmassalon kuntayhtymä
Kasvintuotannon tarkastuskeskus Suomen ympäristökeskus 14/15 Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Taivassalon kunnan ilmoitustaulu Vakka-Suomen Sanomat MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus