Liite 2 sivu 1 LAPINLAHDEN KUNTA YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä 22.3.2016 ( 16) Asematie 4 Päätös annettu julkipanon 73100 LAPINLAHTI jälkeen X.X.2016 1. ASIA Ympäristölupa 2. HAKIJA Miettinen Anssi Kirkkotie 16 71910 Alapitkä. Y-tunnus: 1190838-0 Yhteyshenkilö Anssi Miettinen, puh. 0400 215703. 3. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA ASIAN VIREILLE TULO Toiminta on ympäristönluvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin ja lain liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c) ja e) perusteella. Lupa-asian ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 6 a) ja b) kohtien mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Hakemus saapui ympäristölautakunnalle 17.11.2015. 4. LAITOKSEN SIJAINTI, KAAVOITUSTILANNE JA TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Anssi Miettinen hakee ympäristölupaa kalliokivien louhintaan ja murskaukseen sekä soran murskaukseen Miettilän maa-ainesalueelle. Toiminta sijoittuu Lapinlahden kuntaan, Narvanlahden kylään tilalle Miettilä RN:o 10:101 (402-410-10-101). Alueella on ennestään soranottoalue, jonka maa-aineslupa päättyy 30.6.2016. Nyt samaan aikaan haetaan maa-aineslain mukaista ottolupaa kalliokiviaineksen ja soran ottoon. Alue sijaitsee Alapitkällä, noin 2 km etäisyydellä Alapitkän kylätaajamasta itään päin. Alueella ei ole Pohjois-Savon maakuntakaavassa varauksia. Alueella ei ole yleiskaavaa eikä se myöskään sijoitu tärkeälle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on Alapitkän kylätaajamassa oleva Alapitkän II-luokan pohjavesialue. Lähimpään vesistöön on matkaa n. 590 m (Viitalampi). Hakemuksen mukaan Miettilän maa-ainesalueella ei ole erikoisia luonnonesiintymiä tai suojelukohteita. Alueella ei ole muinaismuistolain mukaisia muinaisjäännöksiä eikä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueelle on kulkuyhteys yleiseltä tieltä Laatasmäen yksityistieltä eroavaa kiinteistötietä pitkin. Louhoksen ympäristö on metsätalouskäytössä. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat kiinteistöt Tiiksi 402-413-4-21 (vakituinen asuinkiinteistö) n. 520 metrin etäisyydellä, Uusimäki 402-413-6-29 (vakituinen asuinkiinteistö) n. 550 metrin etäisyydellä, Vanhapaikka 749-412-4-43 (vakituinen asuinkiinteistö) n. 650 metrin etäisyydellä, Herrankukkaro 402-413-9-115 (vakituinen asuinkiinteistö) n. 690 metrin etäisyydellä sekä Viitala 402-413-7-25 (vapaa-ajan asunto) n. 800 metrin etäisyydellä. Miettilän maa-ainesalueella ei ole ollut aikaisemmin ympäristölupaa kiven louhintaan tai murskaukseen. Alueelle tullaan mahdollisesti sijoittamaan myös asfalttiasema. Asfalttiasematoiminnan rekisteröintiä haetaan myöhemmin. 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Yleistä toiminnasta Anssi Miettinen on hakenut Miettilän maa-ainesalueelle maa-aineslupaa 150 000 m 3 ktr:n otolle. Vuosittainen ottomäärä on n. 15 000 m 3 ktr. Ottosuunnitelma on tehty isommalle alueelle, josta nyt
Liite 2 sivu 2 maa-aineslupaa ja louhintalupaa haetaan ensimmäisen vaiheen ottoon. Toisen vaiheen toimintaluvat haetaan vasta sitten kun otto ko. alueella on ajankohtaista. Alueelta otettava maa-aines on 90 % kalliokiviainesta ja 10 % soraa tai hiekkaa. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan alueelta louhittava kiviaines on diabaasia. Lupahakemusten mukaan toiminta Miettilän maa-ainesalueella on pääasiassa kallion louhintaa, rikotusta ja murskausta, mutta myös hiekan ja soran ottoa, soran murskausta sekä seulontaa. Ympäristölupaa haetaan 10 vuodeksi. Louhintaa ja murskausta tullaan tekemään arviolta kerran vuodessa noin 15 vuorokauden ajan. Esitetyt toiminta-ajat ovat seuraavat: - kallion poraus, arkipäivisin klo 7.00 21.00 - räjäytykset, arkipäivisin klo 8.00 18.00 - rikotus, arkipäivisin klo 8.00 18.00 - murskaaminen, arkipäivisin klo 7.00 22.00 - kuormaaminen ja kuljetus arkipäivisin klo 6.00-22.00 Louhinta ja rikotus Louhintaa alueella tehdään arviolta kerran vuodessa, n. 15 vrk kerrallaan. Louhinnan suorittaa aina ulkopuolinen urakoitsija. Louhittava kalliokiviainesmäärä on ensimmäisessä ottovaiheessa n. 135 000 k 3 ktr. Louhinta suuntautuu nykyisestä ottorintauksesta pohjois- ja itäsuuntiin. Alueen länsireunalla ottamistaso/maisemointitaso on +140,00 ja pohjan taso nousee tasaisesti itää kohti mentäessä niin, että toisen ottovaiheen suunnitellulla itäreunalla ottotaso on +143,00. Ottotaso laskee myös pohjoisreunalta eteläreunalle niin, että pintavedet ohjautuvat ottamisalueen lounaisnurkkaan ja siitä edelleen ympäröivään maastoon. Louhinnassa irronneita ylisuuria kallionlohkareita rikotaan tarvittaessa ennen murskausta. Se tehdään mahdollisimman lähellä louhoksen reunaa, jolloin siitä syntyvä meluhaitta jää mahdollisimman pieneksi. Taulukko1. Louhinnassa käytettävät raaka-aineet: Raaka-aine Keskimääräinen kulutus (tn/a) Maksimikulutus (tn/a) Varastointitilavuus Kalliokiviaines 40 000 60 000 Räjähdysaineet 8,8 13,2 ei varastoida Työkoneiden polttoöljy 0,5 1,2 2000 l Murskaus Murskausta suoritetaan alueella arviolta kerran vuodessa ja murskausjakso kestää n. 15 vrk kerrallaan. Louhinnasta vastaa ulkopuolinen urakoitsija ja käytettävä kalusto määräytyy kulloisenkin urakoitsijan kaluston mukaan. Arvioitu murskausmäärä on n. 40 000 tonnia/vuosi. Murskauslaitteisto sijoitetaan kulloinkin murskattavan rintauksen läheisyyteen, jolloin ympäristöhaittojen (melu, pöly, tärinä) leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Murskauslaitteisto sijoitetaan niin, että etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulee olemaan vähintään 550 m. Murskeen varastokasat tulevat sellaisille paikoille, että ne toimivat suojavalleina meluntorjunnassa. Taulukko1. Murskauksessa käytettävät raaka-aineet: Raaka-aine Keskimääräinen Maksimikulutus kulutus (tn/a) (tn/a) Karkea sora 2000 4000 Varastointitilavuus
Liite 2 sivu 3 Kalliokiviaines 40 000 60 000 Murskaimen ja työkoneiden 36 54 2000 l polttoöljy Työkoneiden voiteluöljy 1 1,5 Murskausaseman toiminta-aikana liikenne alueelle on kevyttä ajoneuvoliikennettä (murskausaseman työntekijät) ja myös raskasta liikennettä (murskauskaluston kuljetus). Sellaisina aikoina, kun mursketta kuljetetaan työkohteisiin, voi alueelle suuntautua n. 20 raskaan liikenteen käyntiä vuorokaudessa. 6. HAKEMUKSESSA ESITETTY YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Melu ja tärinä Toiminta-alueella melua syntyy maa- ja kiviaineksen lastauksesta, seulonnasta, murskaamisesta ja louhinnasta. Myös liikenne alueelle aiheuttaa melua. Murskaus ja louhintajaksot tapahtuvat vain kerran vuodessa. Toiminta-alueelta on matkaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin n. 520 m. Hakemuksessa esitetään, että kun murskaus tapahtuu maastossa alemmalla tasolla, ja kun murska sijoitetaan vähintään 550 m päähän lähimmästä häiriintyvästä kohteesta, melutason raja-arvot lähimmissä häiriintyvässä kohteessa eivät ylity. Murskauksen melua voidaan rajoittaa käyttämällä toiminnassa uusinta tekniikkaa, koteloituja laitteistoja ja kumitettua esimurskainta. Lisäksi melun leviämistä voidaan estää sijoittamalla murskekasat niin, että ne suojaavat lähimmän asutuksen suuntaan. Myös toiminta-alueen ja häiriintyvien kohteiden välillä oleva puusto vaimentaa melua. Tarvittaessa melutaso kiinteistöllä voidaan selvittää mittauksin ensimmäisen murskausjakson aikana. Isompien kivilohkareiden rikotus tehdään lähellä louhoksen reunaa, joka pienentää meluhaittaa varsinkin louhintarintauksen suuntaan. Lisäksi rikotusvaihe kestää yleensä lyhyen aikaa. Räjäytykset aiheuttavat voimakkaan, mutta lyhytkestoisen melun. Räjäytysten melun torjunta on vaikeaa, mutta päästölähteen häiritsevyyttä pyritään vähentämään ilmoittamalla räjäytyksistä ennakkoon ja räjäytykset pyritään painottamaan tiettyihin ajankohtiin päivästä. Tärinän etenemiseen vaikuttavat kivilajin ominaisuudet, maaperän ominaisuudet, maaperän kerroksellisuus ja kallioperän rakoisuus. Tärinän siirtymiseen maaperästä tai kalliosta rakenteisiin vaikuttavat mm. tärinän suuruus, suunta, rakennuksen mitat, perustamistapa, perustuksen jäykkyys ja rakennuksen massa. Tärinää arvioidaan heilahdusnopeuden avulla (mm/s). (Kalliorakentamisen aiheuttamat tärinät ja värähtelyt häiriötekijänä. 2009.) Suomen Ympäristökeskuksen julkaisussa Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa on tutkittu tärinän etenemistä louhintatyömaiden läheisyydessä. Tiedot perustuvat Mikko Tiaisen opinnäytetyöhön Kiviainestoiminnan tärinävaikutukset (2010) ja lisänä on käytetty kirjallisuutta ja alan ammattilaisten tietoja. Louhintatöiden aiheuttamaa tärinää tutkittiin kuudella louhintatyömaalla, joista oli saatavilla myös panostustietoja. Mittaukset tehtiin rakennusten kantavista rakenteista, jotka sijaitsivat 150m 1500m päässä räjäytyskohteista. Merkittävänä tärinänä on pidetty yli 5 mm/s heilahdusnopeuksia. Mittauksissa havaittiin, että alle 5 mm/s heilahdusnopeusarvoja oli 500 metrin päässä louhinnasta ja alle 3,5 mm/s arvoja 750 m päässä. (Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa s.40). Miettilän maa-ainesalueen lähin kiinteistö sijaitsee n. 520 m päässä suunnitellun ottoalueen rajasta, joten voidaan olettaa, että heilahdusnopeus lähimmällä kiinteistöllä ei ylitä merkittävän tärinän arvoa 5 mm/s. Jokaisesta louhinnasta laaditaan louhintasuunnitelma sekä louhintatyön kenttäkortti, joka voidaan esittää pyydettäessä ympäristöviranomaisille.
Liite 2 sivu 4 Päästöt maaperään, pohjaveteen ja vesistöön Toiminta-alue ei sijoitu pohjavesialueelle eikä vesistöjen läheisyyteen. Toiminnassa ei muodostu jätevesiä. Louhokseen kertyvät sade- ja sulamisvedet johdetaan maastoon. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei tule päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Alueella ei ole pohjaveden havaintoputkia. Polttoaineet ja öljyt säilytetään kaksoisvaipallisessa säiliössä ja urakoitsijan puoliperävaunussa. Alueella ei huolleta koneita tai laitteita. Maaperän tai pohjaveden pilaantuminen voi olla mahdollista onnettomuustilanteiden yhteydessä. Onnettomuuksia pyritään kuitenkin ehkäisemään pitämällä koneet ja laitteet kunnossa. Päästöt ilmaan Louhinnassa ja murskauksessa sekä maa-aineksen kuormauksessa muodostuu pölyä. Pölyhaittoja voi muodostua myös alueelle liikennöinnistä. Kiviainespöly on yleisesti ottaen suurijakoista ja laskeutuu lähelle päästölähdettä. Murskauksen pölyhaittoja ehkäistään tarvittaessa sijoittamalla murskain alhaiselle tasolle ympäristöön nähden, kastelemalla kiviainesta tai murskatun kiviaineksen putoamiskorkeutta säätämällä. Myös toiminta-alueen ja lähimpien häiriintyvien kohteiden välissä oleva puusto vähentää pölyhaitan leviämistä. Pölytilannetta seurataan jatkuvasti silmämääräisesti ja tarvittaessa ryhdytään toimiin pölyämisen estämiseksi. Jätteet Alueella ei synny yhdyskuntajätteitä. Vaaralliset jätteet (voiteluainejäte, romuakut, kiinteä öljyinen jäte) toimitetaan ulkopuolisten urakoitsijoiden toimesta asianmukaisiin vastaanottopisteisiinsä. Alueella ei säilytetä työkoneita, polttoaineita, voiteluaineita tai öljyjä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Hakemuksen liitteenä on ympäristönsuojelulain 114 :n mukainen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Siinä on esitetty, että alueella muodostuvat pintamaat, kannot ja hakkuutähteet sekä seulontakivet ja lohkareet (yht. noin 1900 m 3 ktr) käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin. 7. TIEDOT TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSTA Murskauksesta pidetään työmaapöytäkirjaa kulloinkin työhön valitun urakoitsijan toimesta. Siihen merkitään toiminnan laatu, päivittäiset tuotantomäärät, polttoaineiden kulutus, laitteiden huollot ja mahdolliset poikkeustilanteet. Jokaisesta louhinnasta laaditaan louhintasuunnitelma sekä louhintatyön kenttäkortti, joka voidaan esittää pyydettäessä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Syntyvää pölyä arvioidaan tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti. Muodostuneista jätteistä pidetään kirjaa. 8. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Merkittävin maa-ainesten otto- ja murskaustoiminnasta ja louhinnasta aiheutuva ympäristöriski on öljyvahinko. Öljytuotteiden käsittelyssä noudetaan erityistä huolellisuutta, jotta maaperän sekä pohja- ja pintavesien pilaantumista voidaan ehkäistä. Alueella ei varastoida polttoaineita. Mahdollinen
Liite 2 sivu 5 murskauksen ja louhinnan aikainen polttoaineen varastointi tapahtuu ulkopuolisen urakoitsijan puoliperävaunussa ja polttoaineet säilytetään kaksoisvaippasäiliöissä. Normaalissa toiminnassa ei synny päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Työntekijät on perehdytetty huolellisiin työskentelytapoihin ja koulutettu onnettomuustilanteiden varalta. Työkoneiden toimintahäiriöitä voidaan ehkäistä säännöllisellä huollolla. Työkoneiden voiteluöljyjä ei säilytetä alueella. Maa-ainesalue pidetään yleisilmeeltään siistinä ja kulkuväylät esteettöminä. Työkoneiden huollot tehdään muualla. Työkoneita ei pestä maa-ainesalueella. Polttoainesäiliöiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Vuodon sattuessa toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi, vuoto torjutaan ja maaperä puhdistetaan. Alueelle varataan riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten öljyvahinkojen torjumiseksi. Poikkeustilanteissa koneet ja laitteet sammutetaan ja vika korjataan. Onnettomuuksista ilmoitetaan välittömästi Lapinlahden kunnan ympäristöviranomaiselle, Pohjois- Savon pelastuslaitokselle sekä Pohjois-Savon Ely-keskukselle ja ryhdytään asianmukaisiin toimiin. 9. PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMINEN Murskauksessa pyritään käyttämään parasta ja uusinta mahdollista tekniikkaa. Ilmapäästöjen määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Murskauslaitoksella syntyvää pölyä vähennetään tarvittaessa kastelulla. Kastelua voidaan tehdä lämpiminä aikoina. Kylminä aikoina voidaan tarvittaessa lisätä kotelointeja, mikäli pölyhaittaa aiheutuu. Melun etenemistä voidaan vähentää murskaimen, aggregaatin ja varastokasojen sijoittelulla. Murskain pyritään sijoittamaan lähelle varastokasoja, jolloin varastokasat ja rintauksen seinämät toimivat meluvalleina. Myös maa-ainesalueen ja asutuksen väliin jäävällä metsällä ja etäisyydellä on melua vaimentava vaikutus. 10. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Lapinlahden kunnan ilmoitustaululla 17.12.2015-16.1.2016. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 17.12.2015 ilmestyneessä Matti ja Liisa - lehdessä. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tieto erikseen niille asianosaisille, joihin toiminnalla on arvioitu olevan vaikutusta. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Alueella ei ole käyty tarkastuksella tämän luvan käsittelyn yhteydessä. Ympäristöviranomainen on käynyt alueella viimeiksi syksyllä 2015 maa-ainestarkastuksella. Toiminnanharjoittajan kanssa pidettiin neuvottelu 9.3.2015, jolloin hakemusta käytiin läpi. Neuvottelusta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut 14.1.2016 Lähiympäristön ympäristöterveyden kannalta merkityksellistä on toiminnassa syntyvä pöly ja melu. Louhinnan ja murskauksen aiheuttamaa melu- ja pölyhaittaa on noin kahden viikon ajan vuosittain ja lähimmät asuinrakennukset ovat puolen kilometrin päässä, joten terveysvaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi. Suositeltavaa on ilmoittaa lähimmille asukkaille näistä toimintajaksoista hyvissä ajoin etukäteen. Seulonnan, lastausten ja kuljetusten aiheuttamaa pölyhaittaa syntyy pidemmällä ajalla. Kuljetusmäärien lisääntyessä lisääntyy myös pölyäminen. Pölyntorjuntaa tulee tehdä toimintaalueella ja sorapintaisilla teillä kuivana aikana. Pölyntorjuntatoimenpiteiden tulee olla suunnitelmallisia, rutiininomaisia ja säännöllisiä.
Liite 2 sivu 6 Toiminta tulee järjestää siten, että syntyvä pöly ja melu ja niiden leviäminen on mahdollisimman vähäistä. Valtioneuvoston asetuksen (993/1992) mukaiset ympäristömelun ohjearvot eivät saa ylittyä lähimmillä asuinkiinteistöillä, jolloin asuntojen sisäpuolisten melutasojenkin oletetaan säilyvän terveydensuojelulainsäädännön (ns. Asumisterveysasetus 545/2015) mukaisten toimenpiderajojen alapuolella. Muistutukset ja mielipiteet Muistutus 1, 10.1.2016: Tarkistettava kiinteistön rakennuksen perustukset ennen ja jälkeen louhintatöiden aloitusta. Perustukset ovat kalliossa. Tärinämittaus tehtävä räjäytystöiden aikana. Louhinta ja murskaus sekä kuormaus ja kuljetus on suoritettava arkipäivisin klo 7.00-21.00 välisenä aikana. Hakijan kuuleminen Hakija on antanut muistutuksesta ja lausunnosta vastineensa 2.2.2016: Kyseisessä osoitteessa suoritetaan ennen ja jälkeen louhintatöiden aloitusta tarvittavat tarkastukset rakenteissa sekä tärinämittaukset räjäytysten aikana. Louhinta ja murskaus suoritetaan arkipäivisin klo 7.00-21.00 välisenä aikana. 11. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Ympäristölautakunta myöntää Anssi Miettiselle luvan kalliokivien louhinta- ja murskaustoimintaan sekä soran murskaustoimintaan Miettilän maa-ainesalueelle. Hakemuksessa esitetyn lisäksi on toiminnassa noudatettava lupamääräysten ehtoja. Laitoksen toimintaa koskevat määräykset 1. Toiminnassa saa käyttää vain toiminta-alueelta otettuja maa-aineksia. Kallion poraamista saa tehdä arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 21.00 välisenä aikana. Murskausta saa tehdä arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 21.00 välisenä aikana. Rikotusta ja räjäytyksiä saa tehdä arkipäivisin mape) klo 8.00 18.00 välisenä aikana. Kuormaamista ja kuljetusta saa tehdä arkipäivisin (mape) klo 6.00 22.00 välisenä aikana. 2. Jokaisesta louhinta- ja murskausjaksosta on ilmoitettava etukäteen lähimpien kiinteistöjen asukkaille sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja vähintään viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Samalla tulee ilmoittaa myös louhinta- ja murskaustoiminnasta vastuussa olevien yhteystiedot. Melu ja tärinä Perustelu: Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa yli 500 m. Toiminta-ajat on hyväksytty hakijan hakemuksessaan ja vastineessaan esittäminä. Kuormaaminen ja kuljetus on sallittu kivenlouhimojen ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun asetuksen (800/2010) 8 mukaisena. Kun toimintajaksoista ilmoitetaan etukäteen lähiasukkaille, he osaavat varautua toiminnasta aiheutuviin muuttuneisiin olosuhteisiin. Toimintajaksosta ilmoittaminen ympäristöviranomaiselle on tärkeää, jotta voidaan valvoa lupaehtojen toteutumista. 3. Toiminta alueella on järjestettävä niin, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ympäristöönsä. Murskauslaitteisto on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle. Varastoitava louhe ja murskeen varastokasat tulee sijoittaa alueelle siten, että ne toimivat meluesteinä lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. Melua on lisäksi torjuttava käyttämällä kotelointia, kumituksia tai muuta meluntorjunnan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. 4. Toiminnasta aiheutuva keskiäänitaso (L Aeq ) ei saa lähimpien asunrakennusten piha-alueilla ylittää päiväohjearvoa (klo 07-22) 55 db(a) eikä yöohjearvoa (klo 22-07) 50 db(a) ja loma-
Liite 2 sivu 7 asumiseen käytettävillä alueilla klo 07-22 ohjearvoa 45 db(a) eikä klo 22-07 ohjearvoa 40 db(a). 5. Mikäli toiminnasta aiheutuu meluhaittaa, tulee toiminnanharjoittajan selvittää toiminnan aiheuttamat melutasot mittaamalla melu lähimpien häiriintyvien kohteiden piha-alueilla. Mittaukset on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijalaitoksen toimesta edustavasti ja luotettavasti. Mittaussuunnitelma tulee esittää ympäristösihteerille hyväksyttäväksi ennen mittausten suorittamista. Mittaustulokset tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi heti niiden valmistuttua. Perustelu: Määräysten toimenpiteillä ehkäistään toiminnasta aiheutuvia meluhaittoja. Lupamääräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toiminnasta saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa ympäröivälle asutukselle tai loma-asutukselle. Melurajat perustuvat asetukseen 800/2010. Lähin häiriintyvä kohde sijaitsee yli 500 m päässä. Jos toiminnasta myöhemmin epäillään aiheutuvan meluhaittaa naapurustolle, voidaan toiminnanharjoittaja velvoittaa suorittamaan melumittaukset kiinteistöjen piha-alueella. Mittaustulosten luotettavuuden vuoksi on tärkeää, että mittaukset suorittaa ulkopuolinen asiantuntijalaitos. 6. Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön rakennusten ja rakennelmien vaurioitumista. Luvan haltijan tulee ennen toiminnan aloittamista selvittää räjäytyksistä aiheutuvan tärinän johtuvuus ja varmistaa sopivien räjähteiden käyttö. Pöly Perustelu: Määräys on tarpeen tärinästä aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisyn varmistamiseksi. 7. Pölylähteet on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. 8. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä varustamalla porausvaunut pölynkeräyslaitteistolla tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 9. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 10. Toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamista. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Myös toiminta-alueen tietä on kasteltava tai muutoin käsiteltävä pölyämisen estämiseksi. Perustelu: Määräyksillä varmistetaan, että toiminnan aiheuttamasta pölystä ei aiheudu lähikiinteistöille terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa. Pölyntorjunnasta on huolehdittava myös silloin, kun veden käyttäminen pölyntorjunnassa ei ole mahdollista. Maaperä, pohjavesi ja pintavesi 11. Toiminta alueella on järjestettävä niin, että siitä ei aiheudu maaperän, pohjaveden tai pintaveden pilaantumisen vaaraa. 12. Polttonesteet, öljyt ja muut kemikaalit tulee säilyttää ja käsitellä tukitoiminta-alueella, jonka maarakenteet on tiivistettävä siten, että aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden (myös tankkaus-
Liite 2 sivu 8 alue) on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. 13. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai valuma-altaallisia. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet on oltava lukittuna. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. 14. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli koneille joudutaan tekemään alueella välttämättömiä huoltotoimenpiteitä, tulee ne tehdä suojatulla tukitoiminta-alueella tai paikat on suojattava imeytysmatolla, muovikalvolla tai vastaavalla rakenteella. Perustelu: Määräykset on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Maahan päästessään polttonesteet, öljyt tai muut kemikaalit voivat aiheuttaa ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 15. Ympäristöön johdettavat louhosalueen sade- ja sulamisvedet on käsiteltävä tarvittaessa laskeutusaltaassa ennen ojaan tai maastoon johtamista, jotta vesien mukana kulkeutuvat kiintoainekset saadaan poistettua. Laskeutusallas on tarkistettava ja tyhjennettävä säännöllisesti. Jätteet Perustelu: Maastoon johdettavat sade- ja sulamisvedet eivät saa aiheuttaa pintavesien pilaantumista esim. kiintoaineen muodossa. Tämän vuoksi vedet on johdettava laskeutusaltaan kautta. 16. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata. Hyötykäyttöön menevä jäte on lajiteltava erilleen ja toimitettava eteenpäin hyödynnettäväksi. Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte on toimitettava kaatopaikalla, jolla on ympäristölupa jätteenkäsittelyyn. 17. Vaaralliset jätteet on pidettävä ominaisuuksiensa mukaan toisistaan erillään ja ne on pakattava ja merkittävä jätelainsäädännön mukaisesti. Toiminta-alueella vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviissä ja lukitussa tilassa. Ne on toimitettava asianmukaiseen käsittely- ja varastointipaikkaan jokaisen toimintakerran jälkeen. 18. Alueella mahdollisesti muodostuvat käymäläjätteet on käsiteltävä asianmukaisesti. 19. Toiminnassa tulee noudattaa laadittua kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle. Perustelu: Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että syntyvä jäte hyödynnetään. Määräyksellä estetään roskaantumista sekä jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia haittoja Onnettomuus- ja häiriötilanteet 20. Ulkopuolisten asiaton pääsy toiminta-alueelle on estettävä esim. puomilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. 21. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. 22. Mikäli onnettomuus tai vahinkotilanne sattuu, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Vahinkotapauksesta, kuten polttoaine- tai öljyvuodoista, on välittömästi ilmoitettava ympäristölautakunnalle, pelastusviranomaiselle sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselle.
Liite 2 sivu 9 Tarkkailu ja raportointi Perustelu: Haitalliset ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutukset on estettävä ennalta tai, jos se ei ole mahdollista, niin haitat on minimoitava ja torjuntatoimet on aloitettava mahdollisimman joutuisasti. Vahinkotapauksista ilmoittaminen on tarpeen mahdollisten ympäristö- ja terveysriskien arvioimiseksi sekä tarvittavien toimenpiteiden määrittelemiseksi. 23. Toiminnanharjoittajan on selvitettävä ennen toiminnan aloittamista, missä sijaitsevat lähimmät talousvesikäytössä olevat kaivot. Niistä tulee selvittää kaivon rakenne, antoisuus, vesipinnan korkeus sekä veden laatu vesinäytteen avulla. Kaivovesien tarkkailusuunnitelma tulee esittää ympäristöviranomaiselle 31.10.2016 mennessä. 24. Toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan o tiedot räjäytyksistä ja niiden ajankohdista o murskauslaitoksen toimintapäivät ja ajat o laitoksen tuotantomäärät o toimet melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi o tiedot muodostuneista ja poiskuljetetuista jätteistä o tiedot häiriötilanteista o tiedot kaivovesien tarkkailusta Kirjanpito on oltava valvontaviranomaisen saatavilla tarkastuksella. Raportti edellisen vuoden toiminnasta, josta näkyvät em. asiat, on toimitettava ympäristölautakunnalle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Kirjanpitotiedot tulee säilyttää aikakin kolmen vuoden ajan. Perustelu: Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Raportointi- ja kirjanpitomääräykset ovat tarpeen valvontaa varten. Toiminnan lopettaminen ja muuttaminen 25. Toiminnan olennaisista muutoksista on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myös toiminnan lopettamisesta, keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava kunnan ympäristölautakunnalle. Luvan päätyttyä lupa-alueelta tulee poistaa kaikki rakennelmat ja jätteet sekä puhdistaa mahdollisesti pilaantunut maaperä. Perustelu: Määräys on tarpeen toiminnan valvontaa varten. 12. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lisäksi on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset sekä muutoinkin on otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) maaperän tai pohjaveden pilaantumista; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Liite 2 sivu 10 Ympäristönsuojelulain 12 :n mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 11 :ssä säädetään. Lupaharkinnan perusteet Miettilän maa-ainesalueella on jo ennestään ollut maa-ainesten ottoa. Nyt uutena toimintamuotona tulee mukaan kalliokiviaineksen otto, sen louhiminen ja murskaaminen. Anssi Miettisen maaainestenottopaikka sijoittuu metsätalousalueelle haja-asutusalueelle. Maakuntakaava tai yleiskaava ei aiheuta rajoituksia alueen maa-ainestenotolle. Toiminta ei sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Alueen lähellä ei ole suojelualueita. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat yli 500 metrin päässä. Lupapäätöksessä on määrätty toiminta-ajat, joita eri toiminnoissa on noudatettava. Luvassa on annettu myös määräykset melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Meluhaittojen ehkäisemiseksi on annettu määräys enimmäismelutasosta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Pölyhaittojen ehkäisemiseksi on annettu määräyksiä pölyntorjuntatoimista. Alueet, joilla käsitellään tai varastoidaan maaperän pilaantumista aiheuttavia aineita, on määrätty suojattavaksi. Määräyksiä on annettu myös läheisten talousvesikaivojen selvittämisestä ja toiminnan kirjanpidosta ja raportoinnista. Lapinlahden ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa esitetyn suunnitelman ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti, kivenlouhinnasta ja murskauksesta ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, vedenhankinnan vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää myös jätelaissa jätehuollon järjestämiselle asetetut vaatimukset. Edellä esitettyyn perustuen ympäristölupa voidaan myöntää. Muistutuksen ja lausunnon huomioiminen Tärinästä on annettu tässä luvassa määräys 6. Tärinästä ja kiinteistökatselmuksista on määrätty myös samaan aikaan vireillä olevassa maa-ainesluvassa. Louhinnan ja murskauksen toiminta-ajat on hyväksytty muistutuksen tekijän esityksen ja hakijan vastineessaan esittämän mukaisesti. Kuormaamisen ja kuljetusten toiminta-aikoja ei ole rajoitettu, koska niistä aiheutuva melu on vähäisempää kuin muusta toiminnasta aiheutuva melu. Lausunnon antaja on esittänyt, että luvassa määrättäisiin ilmoittamaan toimintajaksoista lähimmille asukkaille etukäteen. Siitä on annettu luvassa määräys 2. Pölyntorjunnasta ja meluhaittojen torjunnasta on annettu määräykset 3-10. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. 13. LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa 30.4.2026 saakka. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. 14. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä lupa on lainvoimainen.
Liite 2 sivu 11 15. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6-9, 11, 12, 15-17, 19, 20, 22, 23, 27, 29, 34, 43, 44, 48, 49, 52, 53, 58, 62,70, 83-85, 87, 114, 134, 170, 172, 190, 191, 198, 205 :t Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 2, l4,15 Jätelaki (646/2011) 5,6,8,12, 13, 15-17, 19, 72,73, 118-120 Valtioneuvoston asetus jätteestä (179/2012) 7-9,11,17,20 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17,18 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (Vna 800/2010) 2-9,11 13 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) 2 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 16. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Hakijalta peritään ympäristöluvan käsittelymaksua 3750 Lapinlahden kunnanvaltuuston 17.12.2013 ( 74) vahvistaman taksan mukaisesti. Lisäksi peritään kuulutuskustannukset todellisten kulujen perusteella. Maksu peritään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan maksutaulukossa mainitun mukaisena (kivenlouhimo tai muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, 2500 ja kiinteä tai tietylle alueelle siirrettävä murskaamo, 2500 ). Taksan 5.4. kohdan mukaan lupahakemusten käsittelystä tulee periä yhdistetty maksu, joka on 3750. 17. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 18. MUUTOKSENHAKU Päätös - Anssi Miettinen Jäljennös: - Pohjois Savon ELY-keskus, sähköisesti, kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi - Lapinlahden kunnanhallitus - Lapinlahden terveydensuojeluviranomainen/ Siilinjärven ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, sähköisesti, ymparistoterveys@siilinjarvi.fi - muistutuksen tehnyt Tieto päätöksestä (kuulutus) - Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Lapinlahden kunnan ilmoitustauluilla sekä Matti ja Liisa-lehdessä. Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitusosoitus on liitteenä. LAPINLAHDEN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Helena Tukiainen ympäristösihteeri LIITTEET Valitusosoitus Vaasan hallinto - oikeudelle
Liite 2 sivu 12 VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on: 1) sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen); 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella: 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika Päätös on annettu x.x.2016. Valitusaika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy x.x.2016. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs, Postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa Faksinumero: 029 56 42760 Puhelinnumero: 029 56 42780 aukioloaika: 8.00-16.15 Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi muu selvitys valitusajan alkamisesta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallintooikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myös mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Pöytäkirja Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Lapinlahden kunnan kirjaamosta. Posti- ja käyntiosoite: Asematie 4, 73100 Lapinlahti, kirjaamo avoinna klo 8-15.30 Sähköpostiosoite: kirjaamo@lapinlahti.fi Faksinumero: 017 2720029 Puhelinnumero: 017 272000