40. (30.41 ja 30.42) Kala-, riista- ja porotalous

S e l v i t y s o s a : 40. (30.41 ja 30.42) Kala-, riista- ja porotalous Kalatalous: Vesipuitedirektiivin toimeenpanon ennakoidaan parantavan jo nyt hyvänä pidettävää kalavesien tilaa. Näin ollen vesiluonnon tarjoamat kalatalouden kehittämisedellytykset ovat hyvät ja tulevat paranemaan nykyisestään varsinkin sisävesialueella. Kalakantojen ennakoidaan lyhyellä aikavälillä säilyvän määrällisesti nykytasolla. Ammatinharjoittajien määrän arvioidaan vielä vähenevän, koska kannattava pyyntitoiminta edellyttää keskittymistä. Silakkakannat ja silakan kysyntä luovat mahdollisuudet silakankalastuksen lisäämiseen. Tuontikalan osuus kulutetusta kalasta kasvaa. Vähittäiskaupassa kala myydään yhä pitemmälle esikäsiteltynä ja jalostettuna. Troolari- ja ajoverkkokalastuslaivastojen ylikapasiteettia vähennetään rakennepolitiikan keinoilla myöntämällä avustuksia alusten romutuksiin. Euroopan unioni on päättänyt kieltää ajoverkkokalastuksen asteittain siten, että täysi kielto on voimassa 1.1.2008. Kireän markkinatilanteen ennakoidaan jatkuvan, sillä lohen hinta maailmanmarkkinoilla ohjaa suuresti paitsi viljellyn kalan niin myös pyydetyn kalan hinnanmuodostusta ensikäden kaupassa. Vapaa-ajankalastuksen luonne on vähitellen muuttunut, mikä näkyy muun muassa verkkokalastuksen vähentymisenä ja vastaavasti vapakalastuksen lisääntymisenä. Verkkojen käytön väheneminen näkyy puolestaan vapaa-ajankalastuksen saalismäärien vähenemisenä. Toisaalta kalastus on kohdistunut entistä selvemmin tiettyihin petokalakantoihin. Kalastuksessa tapahtuneet muutokset edellyttävät kalakantojen hoitotoiminnan uudelleenarviointia. Hoitotoiminnassa tullaan kiinnittämään enemmän huomiota kalastuksen järjestelyyn, kalanistutustoiminnan suunnitelmallisuuden lisäämiseen sekä kalataloudellisten kunnostusten merkityksen korostamiseen. Lisäksi hoitotoiminnassa pyritään edistämään kalojen luontaista lisääntymistä ja hyväksikäyttöä. Kalastusmatkailun laajenemis- ja kehittämismahdollisuuksia tuetaan, sillä siitä on muodostumassa tärkeä osa luontoja maatilamatkailua. Riistatalous: Riistaeläinkantojen runsauskehitys vaihtelee lajiryhmästä riippuen. Esimerkiksi suurpetokannat ovat runsastuneet ja levittäytyneet uusille elinalueille. Suurpetokannat ovat aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja. Metsäkanalintukannat näyttävät vakiintuneen pitkäaikaisen taantuman jälkeen, niiden kantoja pyritään elvyttämään. Hirvikanta kasvoi merkittävästi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuodesta 2002 alkaen hirvien määrä on vähentynyt suunnitelmallisesti tehostetun metsästyksen ansiosta. Samalla myös hirvien aiheuttamat liikenne-, maatalous- ja metsävahingot ovat vähentyneet. Harmaahyljekanta on runsastunut merkittävällä tavalla viimeisten vuosien aikana. Samanaikaisesti harmaahylkeiden aiheuttamat vahingot kalastukselle ovat kasvaneet. Vahinkojen vähentämiseksi metsästystä ja vahinkojen estomenetelmien kehittämistä jatketaan. Suomessa on ollut viime vuosina yli 290 000 metsästäjää. Vuonna 2003 riistanhoitomaksun suoritti 297 110 metsästäjää. Metsästäjämäärä väkilukuun suhteutettuna on suurin Euroopassa. Porotalous: Poronomistajien määrä on laskenut tasaisesti EU-jäsenyyden ajan (v. 2003 noin 5 300 poronomistajaa). Tänä aikana teurasporojen määrä ja tuotetun poronlihan määrä on kuitenkin pysynyt suhteellisen vakiona siitä huolimatta, että suurimpia sallittuja eloporomääriä on alennettu talvilaidunten kestävyyden turvaamiseksi. Talvilaidunten elpyminen, suotuisat talvet sekä talvella suoritettu lisäruokinta ovat nostaneet keskimääräisiä teuraspainoja. Porotalouden eläinkohtaisen tuen avulla edistetty keskimääräisen porokarjan koon kasvaminen on parantanut porotalousyritysten kannattavuutta. Poronlihan tuottajahinnan viimeaikainen alentuminen saattaa kuitenkin heikentää porotalouden kannattavuutta. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii tukemaan porotalouselinkeinon kannattavuuden parantumista sekä poronlihan pitkäjänteistä menekinedistämistä ja markkinointijärjestelyjen kehittämistä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Pääluokan selvitysosassa mainitun kala-, riista- ja porotalouden yhteiskunnallisen vaikuttavuustavoitteen edellyttämien toimenpiteiden suunnittelun ja seurannan kannalta avainasemassa ovat oikeat tiedot kala- ja riistakannoista sekä porolaitumista. Tärkeitä ovat lisäksi tiedot saaliiden määrästä ja arvosta sekä toiminnan harjoittajien määrästä. Näiden tietojen keskeinen toimittaja on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Myös TE-keskukset keräävät tietoja EU:n yhteisen kalastuspolitiikan valvonnan yhteydessä. Pääluokkaperusteluissa esitetyn vaikuttavuustavoitteen saavuttaminen ei edellytä vuoteen 2005 kohdistuvia erityistoimia. Luvussa budjetoitujen määrärahojen määrä on noin 58 milj. euroa, mitä vastaavasti valtiolle arvioidaan kertyvän tuloja noin 29 milj. euroa. Suurimmat tuloerät, joita vastaavat menot on budjetoitu tässä luvussa, ovat EU-tulot, hirvieläinten metsästysmaksut sekä riistanhoitomaksu- ja kalastuksenhoitomaksukertymät. Lisäksi luvussa on budjetoitu ne valtion rahoitettavaksi jäävät määrärahat, jotka tarvitaan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan toimeenpanon edellyttämien ohjelmien ja muiden toimenpiteiden toteuttamiseen Suomessa. Luvussa on budjetoitu myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen menot. 21. (30.42.21, 30.42.24 ja 30.42.74) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 421 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien sijoitusmenoiksi luettavien perusparannuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tutkii kalataloutta, riistataloutta ja porotaloutta ja harjoittaa valtion kalanviljelytoimintaa. Lähivuosina tutkimuslaitos syventää ja monipuolistaa perustehtäväänsä, kala- ja riistavarojen kestävää hyödyntämistä tukevaa tutkimusta. Kala- ja riistavarojen runsauden ja hyödyntämisen seurannassa otetaan huomioon maaja metsätalousministeriön päivitetyt strategiset tavoitteet sekä erityisesti kalaston tilan ja riistaeläinten levinneisyyden ja runsauden aiheuttamat muutostarpeet. Vesiviljelyelinkeinon kehittymistä monipuolisemmaksi, riskejä sietäväksi ja kannattavaksi edistetään. Vesiviljelyn ydintehtävä on kalaston monimuotoisuuden ylläpitäminen. Laajoihin, vaativiin, myös kansainvälisiin tutkimushankkeisiin pystyviä tutkijayhteisöjä kehitetään ja yhteistyötä lisätään ja monipuolistetaan. Elinkeinojen kehittymistä ja työllisyyttä tukevaa tutkimusta ja palvelutuotantoa vahvistetaan. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2005 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselle seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tehokkuus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kustannuksien, maksullisen toiminnan tulojen, yhteistoiminnasta saatavien tuottojen sekä muiden tulojen jakautuminen tulosalueille, milj. euroa 2003 2004 2005 Tulosalue kust. tuotot kust. tuotot kust. tuotot Kalantutkimus 5,81 1,45 6,00 1,42 6,05 1,40 Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus 2,83 0,99 2,90 0,97 2,95 0,96 Riistantutkimus 2,35 0,20 2,45 0,19 2,45 0,19 Porontutkimus 0,70 0,15 0,66 0,15 0,76 0,15 Kala- ja riistavarojen arviointi 3,51 0,19 3,35 0,19 3,30 0,19 Tilastotoimi 0,44 0,03 0,50 0,03 0,50 0,03 Vesiviljely 6,79 1,50 6,50 1,46 6,40 1,45 Lohikantojen elvytykset ja muu uhanalaisten kalakantojen ja niiden monimuotoisuuden ylläpito 2,80 2,50 2,40 Inarin alueen hoito 0,95 0,95 1,00 Tuotanto tutk. ja jalostusta varten 0,65 0,85 1,10 Muu tuotanto ja toiminta 1,40 1,20 0,90 Sopimuskasvatustoiminta 0,99 1,00 1,00 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Muu palvelutuotanto 0,38 0,41 0,38 0,40 0,35 0,40 Yhteensä 22,81 4,92 22,74 4,81 22,76 4,77 Vesiviljelyn tuotanto- ja taloudellisuustavoitteet vuodelle 2005 Tuotantomäärä Yksikkökustannukset (litraa, 1 000 py) ( /mätilitra tai /poikasyksikkö) k.a. 2001 2003 2004 2005 k.a. 2001 2003 2004 2005 Mäti, litraa 5 950 4 400 4 100 245 320 300 Laitospoikaset, py á 50 g/kpl 1 830 1 450 1 600 1,10 1,17 1,20 Luonnonravintopoikaset, py á 5 g/kpl 2 350 1 720 1 700 0,11 0,12 0,12 Vesiviljelytuotteiden myynnin kustannusvastaavuutta parannetaan 3 prosenttiyksikköä. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2003 2004 2005 toteutuma ennakoitu arvio Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteet Maksullisen toiminnan tuotot 824 760 760 Maksullisen toiminnan kustannukset 708 634 634 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 116 126 126 Kustannusvastaavuus, % 116 120 120 Vesiviljelytuotteet Maksullisen toiminnan tuotot 1 077 1 100 1 050 Maksullisen toiminnan kustannukset 1 548 1 650 1 510 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -471-550 -460 Kustannusvastaavuus, % 70 67 70 Hintatuki 50 - - Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen -421-550 -460 Tuotokset ja laadunhallinta Kalantutkimus Taloudellisesti tärkeimpien kalakantojen tilasta ja kehityksestä laaditaan tieteelliset arviot. Kehitetään kalastuksen säätelymalleja, joita soveltamalla voidaan edistää kalavarojen hyödyntämistä ja turvata kalakantojen tuotantokyky pitkällä tähtäimellä. Selvitetään lohi- ja meritaimenistutusten heikkojen tulosten syyt ja keinot istutusten tuloksellisuuden parantamiseksi. Kehitetään rehevöityneiden vesistöjen kalataloudellisia kunnostusmenetelmiä. Suunnataan resursseja toimenpiteisiin, joiden avulla kalojen monimuotoisuutta voidaaan säilyttää sekä viljely- että luonnonympäristössä. Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Tutkimuksen kolme painoaluetta ovat: elintarviketuotantoon liittyvä tutkimus, elämysten ja vapaa-ajan tutkimus sekä luonnonvarojen hoidon yhteiskunnallinen tutkimus. Tutkitaan luonnonkalan markkinoita ja hinnanmuodostusta Suomessa ja kehitetään kalan tuotelaadun mittausjärjestelmä. Toteutetaan vuosille 2003 2007 laadittua poron taloudellisen hyödyntämisen tutkimusohjelmaa, jossa tuotetaan tietoa porotalouden pitkän aikavälin kehittämiseen. Riistantutkimus Riistan elinympäristötutkimuksessa tutkitaan keinoja riistan hyvinvoinnin edistämiseksi talouskäytössä olevissa metsä- ja maatalousympäristöissä. Selvitetään eri tyyppis- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

ten metsämaisemien kestäviä edellytyksiä elinkelpoisten kanalintukantojen ylläpitämiseksi ja tuotetaan malleja metsäsuunnitteluun. Hirven talvielinympäristön valintaa tutkitaan taimikkojen vahinkoriskin selvittämiseksi. Suurpetotutkimuksessa voimistetaan liikkuvuuden ja levittäytymisen tutkimusta erityisesti suden ja karhun kantaarvioiden tarkentamiseksi sekä selvitetään petojen ravinnon koostumusta ja saalistuskäyttäytymistä. Merihyljetutkimusta vahvistetaan. Hylkeiden ja suurpetojen aiheuttamia vahinkoja seurataan ja niiden estämismahdollisuuksia selvitetään. Tavoitteena on kehittää metsästyksen ekologisen kestävyyden tunnuslukuja ja selvittää riistayhteisön monimuotoisuuteen vaikuttavat tekijät. Porontutkimus Porontutkimuksessa tutkitaan poron talvilaidunnusta ja ruokintaa, vasatuottoa ja -kuolleisuutta sekä metsä- ja maisemarakenteiden vaikutuksia porolaidunten käyttöarvoon. Poronhoitoalueen käsittävä talvi- ja kesälaidunten monivuotinen inventointi aloitetaan vuonna 2005. Kala- ja riistavarojen arviointi Taloudellisesti tärkeimmistä kalavaroista laaditaan kanta-arviot ja saalisennusteet kalastuksen mitoituksen ja kantojen hoidon pohjaksi. Erityistä huomioita kiinnitetään silakka- ja luonnonlohikantoihin sekä kalastuksen vaikutuksiin luonnonlohikantoihin. Tärkeimpien riistavarojen runsaus ja tuotto arvioidaan metsästyksen mitoitusta ja kantojen hoitoa varten. Tilastotoimi Tuotetaan viralliset kala- ja riistatilastot, jotka vastaavat sekä EU:n että kotimaisen seurannan ja päätöksenteon tarpeita. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) Vesiviljely Vesiviljelyn tärkein vaikuttavuustavoite luonnonkalastojen hoidossa on säilyttää taantuneet kalakannat ja niiden monimuotoisuus säilytysviljelyn, maitipankin ja istutusten avulla. Lohikantojen istutuksilla tuetaan lohen kotiutusohjelmaa (Salmon Action Plan) ja parannetaan kalastusedellytyksiä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymien istutussuunnitelmien mukaisesti. Poikasia tuotetaan sekä sopimuskasvatuksella että omana tuotantona. Valintajalostuksen ja asiantuntijapalveluiden avulla luodaan edellytyksiä kannattavalle vesiviljelyelinkeinolle. Toiminnan ja tuotteiden laadun varmistamiseksi hyödynnetään sertifioitua ISO-standardien mukaista toiminta- ja ympäristöjärjestelmää. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon maa-, vesi- ja talonrakennustyöt, jotka aiheutuvat tutkimuslaitoksen itsensä suorittamasta tutkimus- ja vesiviljelytoiminnassa tarpeellisista muutostöistä ja peruskorjauksista. Määrärahalla edistetään arvokalakantojen hoitoa maa- ja metsätalousministeriön hyväksymien istutussuunnitelmien mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen palvelutoiminnan tuloina 760 000 euroa, vesiviljelytuotteiden myyntituloina 1 050 000 euroa, EU-tutkimushankkeiden ja muiden yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuutena 655 000 euroa sekä muina tuloina 260 000 euroa. 2003 TP 2004 TA 2005 TAE Tulot 3 107 2 725 2 725 maksullinen toiminta 1 901 1 920 1 810 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtion hallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatavat tulot) 687 543 655 muut tulot 519 262 260 Menot 18 795 19 087 19 146 henkilöstömenot 10 822 11 173 11 255 toimitilavuokrat 2 355 2 600 2 700 palveluiden osto (myös ostot toiselta virastolta) 2 455 2 500 2 500 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 3 163 2 814 2 691 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 3 107 2 725 2 725 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

toimintamenomomentille budjetoidut menot 18 795 19 087 19 146 toimintamenorahoitus, netto 15 688 16 362 16 421 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 236 myönnetty 15 955 käytetty 15 688 siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 503 Toimintamenomomentin henkilötyövuosissa on otettu lisäyksenä huomioon 15 henkilötyövuotta valtion talousarvion muilta momenteilta rahoitettavan yhteisrahoitteisen toiminnan henkilöstönä. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 59 000 euroa vuonna 2003 todetun kalataudin edellyttämän kalakannan uusimisen johdosta. 2005 talousarvio 16 421 000 2004 talousarvio 16 362 000 2003 tilinpäätös 15 955 000 25. (30.41.25) Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 2 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää vesituomioistuinten ja ympäristölupavirastojen antamien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla estetään ja kompensoidaan vesistöön rakentamisen ja jäteveden päästöjen kalakannoille aiheuttamia vahinkoja. Momentille 12.30.40 on merkitty tulona 2 100 000 euroa. Määrärahaa on tarkoitus käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 2005 talousarvio 2 100 000 2004 talousarvio 2 100 000 2003 tilinpäätös 2 000 000 41. (30.41.41) Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 3 718 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 :ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.42. Määrärahaa käytetään hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta sekä hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin. Vähennys aiheutuu pyyntilupamaksutulojen laskusta. Määrärahan arvioitu jakautuminen eri käyttötarkoituksiin Vahinkojen korvaukset 3 118 000 Vahinkojen estämistoimenpiteet 100 000 Hirvikannan seuranta ja tutkimus 400 000 Metsäpeurakannan seuranta ja tutkimus 100 000 Yhteensä 3 718 000 2005 talousarvio 3 718 000 2004 talousarvio 4 388 000 2003 tilinpäätös 4 831 587 42. (30.41.42) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 2 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää metsästyslain 87 :ssä mainittujen maasuurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta sekä näiden ja merihylkeiden aiheuttamien vahinkojen estämisestä, kysymyksessä olevien eläinkantojen seurannasta ja suojelemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettäväksi 1 500 000 euroa petoeläinten aiheuttamista vahingoista maksettaviin korvauksiin ja 800 000 euroa harkinnanva- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

raisina avustuksina muiden määrärahan perusteluissa mainittujen menojen maksamiseen. 2005 talousarvio 2 300 000 2004 talousarvio 2 300 000 2003 tilinpäätös 2 300 000 43. (30.41.43) Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 608 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää porotalouden edistämiseen myönnettävien valtionapujen ja valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevista tehtävistä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää porotalouden kannattavuuden edistämiseen tähtäävän neuvontatyön tukemiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon vuoden 2004 talousarviossa kertaluonteisena menona myönnetty 100 000 euroa. Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennusja kunnossapitotoimenpiteitä sekä eräitä muita tehtäviä. Porotalouden rakenteen edistämiseen maksettavat elinkeinotuet maksetaan momentilta 30.20.40 ja MAKERAsta. Määrärahan arvioitu jakautuminen eri käyttötarkoituksiin Porotalouden koetoiminta 50 500 Paliskuntain yhdistyksen tukeminen 752 800 Poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen ja kunnossapito 804 700 Yhteensä 1 608 000 2005 talousarvio 1 608 000 2004 talousarvio 1 708 000 2003 tilinpäätös 1 564 000 50. (30.41.50) Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 7 053 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 :ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon riistanhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä, joka oli 293 883 vuosina 2001 2003. Riistanhoitomaksun suuruus on edelleen 24 euroa. Vuonna 2005 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksut on merkitty momentille 12.30.45. 2005 talousarvio 7 053 000 2004 talousarvio 6 991 000 2003 tilinpäätös 6 973 000 51. (30.41.51) Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 6 208 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/1982) 91 ja 91 a :n perusteella vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin, kalastusaluetoiminnasta, kalastusalan järjestöjen toiminnasta, kalatalouden edistämisestä sekä valtiolle maksun kannosta ja kalastuksenhoitomaksurekisterin pidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Kalastuslain 90 :n mukaan valtion talousarvioon on vuosittain otettava kalatalouden edistämiseen määräraha, joka vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lukumäärän perusteella kalastuksenhoitomaksuina kertyisi. Tarkoitukseen on kuitenkin myönnettävä vähintään se määrä, mikä kalastuksenhoitomaksuina on kertynyt budjetointivuotta edeltävänä vuonna. Kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä vuosina 2001 2003 oli 303 992 kpl. Lisäksi seitsemää vuorokautta koskevia maksuja suorittaneita oli vuosina 2001 2003 keskimäärin 18 458 kpl. Kalastuksenhoitomaksu on 20 euroa ja seitsemän vuorokauden maksu 6 euroa. Tämän perusteella lain mukainen määrärahan vähimmäismäärä on 6 190 588 euroa. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 17 000 euroa kalastuksenhoitomaksurekisterin osoite- ja nimitietojen myyntituloja vastaavina menoina. Vuonna 2005 kertyviksi arvioidut kalastuksenhoitomaksut ja kalastuksenhoitomaksurekisterin myyntituotot on merkitty momentille 12.30.44. 2005 talousarvio 6 208 000 2004 talousarvio 6 194 000 2003 tilinpäätös 4 627 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

52. (30.41.52) Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 600 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen sekä kalastuslain (286/1982) 89 a :n mukaisesti viehekalastusmaksujen palautuksina vesialueiden omistajille ja vuonna 2005 kerättävien viehekalastusmaksujen kannosta aiheutuvien kulutus- ja muiden menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2004 kertyväksi arvioidusta Tenojoen kalastuslupatulosta 500 000 eurosta vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettavana osuutena noin ¾ eli noin 375 000 euroa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2005 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon viehekalastusmaksuista vesialueiden omistajille vuonna 2005 jaettavana määränä 2 066 400 euroa, mikä saadaan, kun vuonna 2004 kertyväksi arvioidusta 2 217 000 euron viehekalastusmaksutuotosta vähennetään näiden maksujen kannosta valtiolle vuonna 2004 aiheutuvaksi arvioidut kulut, joiden määräksi on arvioitu vuoden 2004 talousarviossa 150 600 euroa. Valtiolle arvioidaan vuonna 2005 aiheutuvan kuluja viehekalastusmaksujen kannosta 158 600 euroa. Vuonna 2005 kertyväksi arvioidut viehekalastusmaksut on merkitty momentille 12.30.43. Määrärahan arvioitu jakautuminen eri käyttötarkoituksiin Tenojoen vesialueen omistajille palautettava osuus 375 000 Viehekalastusmaksuista vesialueen omistajille palautettava osuus 2 066 400 Viehekalastusmaksujen kannosta valtiolle aiheutuva meno 158 600 Yhteensä 2 600 000 2005 talousarvio 2 600 000 2004 talousarvio 2 284 000 2003 tilinpäätös 2 359 327 62. (30.41.62) Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 15 200 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää elinkeinokalatalouden kansallisesti rahoitettavista edistämistoimenpiteistä aiheutuvien menojen sekä kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) varoista rahoitettavien elinkeinokalataloutta koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahasta on varattu 7 500 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten. Momentin määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaisesti kohdistuu momentin määrärahasta 170 000 euroa Kainuun maakuntaan. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisina menoina 13 650 000 euroa, joka on vuosille 2000 2006 KOR:sta osaksi rahoitettavien ohjelmien rahoitusosuutta, jonka EU:n ja kansalliset rahoitusosuudet on vahvistettu komission hyväksymissä ohjelma-asiakirjoissa. Määrästä EU:n rahoitusosuutta arvioidaan olevan 6 150 000 euroa ja kansallista rahoitusosuutta 7 500 000 euroa. Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden tähän omassa talousarviossaan. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 500 000 euroa KOR-suoritusvarauksena ja 500 000 euroa vastaavana valtion rahoitusosuutena. Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän 6 200 000 euroa KOR:n rahoitusosuutena kalatalouden tukemiseen. Määrärahaa käytetään myös kalatalouden korkotukilainoista annetun lain (1/1976) ja kalastusvakuutuslain (331/1958) mukaisten sekä maa- ja metsätalousministeriön määräämin perustein avustuksina kalan kuljetuksesta, kalatalouden tiedottamisesta, kalankäytön edistämisestä sekä muusta elinkeinokalatalouden edellytysten parantamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuonna 2005 näihin tarkoituksiin arvioidaan tarvittavan 1 550 000 euroa, joka jää kokonaan kansallisista varoista maksettavaksi. Vuoden 2003 lopussa kalastajalainojen pääomakanta oli 106 000 euroa ja kalan markkinointilainojen pääomakanta 5 000 euroa. Lainojen myöntäminen lopetettiin vuoden 1995 alusta lukien. Aikaisempien vuosien korkotukilainoista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 20 euroa vuonna 2005 ja 20 euroa vuonna 2006. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

Määrärahan arvioitu käyttö, milj. euroa Kansallinen osuus EU:n osuus (KOR) Yhteensä Elinkeinokalatalouden rakenneohjelma 6,350 5,000 11,350 1-ohjelmat 1,150 1,150 2,300 josta Kainuu 0,085 0,085 0,170 EU-tehtävät yhteensä 7,500 6,150 13,650 Kansalliset toimenpiteet 1,550-1,550 Yhteensä 9,050 6,150 15,200 2005 talousarvio 15 200 000 2004 lisätalousarvio 1 000 000 2004 talousarvio 14 289 000 2003 tilinpäätös 14 600 000 77. (30.41.77) Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 757 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää luonnonravintolammikoiden kunnostushankkeiden, vaelluskalakantojen turvaamiseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten kunnostushankkeiden sekä muiden kalataloutta edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeita koskevissa lupapäätöksissä määrättyjen velvoitteiden toteuttamiseen. Momentin määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla on tarkoitus toteuttaa hankkeita, joilla edistetään kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa. Hankkeilla vähennetään samalla kalanistutuksina toteutettavan kalavesien hoidon tarvetta. 2005 talousarvio 757 000 2004 talousarvio 757 000 2003 tilinpäätös 757 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8