ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointikertomus 2012

2012 ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointikertomus 2012

Sisältö 1. Hyvinvointikertomus... 1 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa... 1 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet... 2 Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä:... 2 Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu ja jotka ohjaavat toimintaa:... 4 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus... 5 Väestö- ja perherakenne / yleiset... 6 Indikaattorit:... 6 Keskeisimmät huomiot väestö- ja perherakenteen / yleisten indikaattorien osalta... 7 Väestönmuutos- ja työllisyystietoja:... 8 Kelan terveyspuntarin kansantauti- ja sairastavuusindeksit... 11 Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt ja poliisin kotihälytystehtävät sekä häiriökäyttäytyminen Rovaniemellä... 13 Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset vuosina 2006-2012... 14 Liikunta ja hyvinvointi... 15 Kulttuuri ja hyvinvointi... 17 Lapset ja lapsiperheet... 19 Indikaattorit... 19 Keskeisimmät huomiot lasten ja lapsiperheiden indikaattorien osalta... 20 WAU-iltapäiväkerhoihin osallistuneet... 20

Nuoret... 21 Indikaattorit... 21 Keskeisimmät huomiot nuorten indikaattorien osalta... 21 Opintonsa keskeyttäneet Rovaniemellä:... 22 Työikäiset... 23 Indikaattorit... 23 Keskeisimmät huomiot työikäisten indikaattorien osalta... 24 Työterveyshuollon asiakkaat Rovaniemellä... 27 Ikäihmiset... 28 Indikaattorit... 28 Keskeisimmät huomiot ikäihmisten indikaattoreiden osalta... 29 Ikäihmisten hyvinvointihaastattelut... 29 Hissiavustukset Rovaniemellä... 29 Elinympäristö... 30 5. Yhteenveto asukkaiden hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä... 32 6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot... 34 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet... 34 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet... 35 Toimenpide-ehdotukset ja resurssit edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin.... 35 7. Hyvinvointikertomuksen esille nostamat keskeiset kehittämiskohteet... 38

1. Hyvinvointikertomus Kunta Rovaniemi Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Hyvinvointikertomuksia on laadittu valtuuston päätöksen mukaisesti vuosittain vuodesta 2006 alkaen. Kertomuksen vastuutaho: Vastuutaho: Hyvinvointiryhmä Osatyöryhmät: Lasten- ja nuorten osatyöryhmä Työikäisten osatyöryhmä Ikäihmisten osatyöryhmä Hyvinvointiryhmän jäsenet: Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala (pj.), Apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttila, Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä, Ylilääkäri Markku Oinaala Vanhustyönjohtaja Johanna Lohtander, Sosiaaliturvan johtaja Mirja Kangas, Perhepalvelujohtaja Ritva Olsen, Koulutusjohtaja Leila Alaraudanjoki, Koulutussuunnittelija Kai Väistö Kulttuurijohtaja Marja Widenius, Liikunta- ja nuorisojohtaja Sari Laakkonen, Sivistystoimen asiantuntija Anne Luiro, Kaupunginsihteeri Kaisa Laitinen, Turvallisuuspäällikkö Kari Tiermas, Suunnittelupäällikkö Jussi Päkkilä, Kehittämispäällikkö Eva Repo, Henkilöstön kehittämispäällikkö Ville Urponen, [1] Elinkeinojohtaja Erkki Kautto, Kaavoituspäällikkö Tarja Outila, Kaupungininsinööri Olli Peuraniemi, Ympäristönvalvonnan päällikkö Erkki Lehtoniemi, Sosiaali- ja terveyspalvelujen osastonjohtaja Pertti Hemminki, Ylilääkäri/palvelupäällikkö Miia Palo, Palvelupäällikkö Eliisa Lintula, Sivistyspalvelujen osastonjohtaja Antti Lassila, Teknisen tuotanto-osaston osastonjohtaja Jouko Törmänen, Työterveysliikelaitoksen johtaja Anne Kunnari, Suunnittelija Samppa Määttä (siht.) Kertomuksen sisältö: Vuoden 2012 hyvinvointikertomus pohjautuu sähköisen hyvinvointikertomuksen (www.hyvinvointikertomus.fi) mukaiseen rakenteeseen. Kertomuksessa korostuu erilaisten indikaattoreiden esittely ja näihin perustuva kertomuksen lopulla esitetty tulkinta kaupungin hyvinvoinnin vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Kehittämiskohteet on jaoteltu indikaattoritulkinnassa esiinnousseiden aihepiirien mukaisesti. Sähköisen hyvinvointikertomuksen perusrakenteen eli liikennevaloin esitettyjen indikaattoreiden lisäksi kertomukseen on otettu runsaasti eri lähteistä kerättyä hyvinvointitietoa. Esiin on nostettu muun muassa kulttuurin ja liikunnan vaikutukset hyvinvointiin sekä erillinen elinympäristöosio, joka sisältää erityisesti teknisen osaston tuottamaa hyvinvointitietoa. Sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta saatu indikaattoritieto on pääosin vuodelta 2011. Tätä tietoa on tuettu muista lähteistä saadulla tuoreemmalla tiedolla. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Hallintokuntien toimenpiteet vahvistetun talousarvion ja toimintasuunnitelman kehittämiskohteiden ja tavoitteiden mukaan. Täytetään vasta, kun ensimmäinen hyvinvointikertomus on hyväksytty osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa.

3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: Kaupunki edistää omalla toiminnallaan asukkaiden hyvinvointia ennakoivasti, ennaltaehkäisevästi ja elämänkulun mukaisesti. Asukkaat ovat osallisia palveluiden suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa. YLEISET: Sosiaalinen pääoman ja osallisuuden vahvistaminen Palveluohjauksen ja neuvonnan kehittäminen sekä ennaltaehkäisevien palvelujen osuuden kasvattaminen palvelurakenteessa Erityisosaajien, esimerkiksi psykologipalveluiden, turvaaminen Kansantautien tehokas ehkäisy, seulonta ja hoito Väkivalta- ja huumausainerikosten ennaltaehkäisy Esteettömyyden kehittäminen; Erityisryhmien palveluiden yleisenä periaatteena on, että julkiset palvelut suunnitellaan kaikille kuntalaisille sopiviksi ja ympäristö esteettömäksi Kehittämiskahvilaideaa on hyödynnetty sekä työikäisten että ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. [2] LAPSET JA LAPSIPERHEET: Perheille, lapsille ja nuorille turvataan hyvä ja yhdenvertainen asumis-, kasvu-, oppimis- ja työympäristö. Lapsiperheitä tuetaan eri elämäntilanteita vastaavilla palveluilla. Lapsiperheiden palvelujen tavoitteena on tarjota kaupunkilaisille heidän hyvinvointiaan ylläpitävää tai edistävää palvelua. Tavoitteena on myös asiakkaiden omien voimavarojen ja osallisuuden vahvistaminen. Kaikkia palveluja läpäisevänä periaatteena on ennaltaehkäisevän ja varhaisen avoimen yhteistyön työmenetelmien kehittäminen ja käyttöön ottaminen. Tavoitteiden mukaisia palveluja järjestettäessä painotetaan eri ammattilaisten yhteistyötä ja moniammatillisia työmuotoja. Toiminnan vaikuttavuutta lisätään perhekeskeisyyden ja vanhemmuuden tukemisella. Erityisenä tavoitteena on tehostaa lasten ja nuorten palveluita, resursoimalla oppilashuoltoa ja panemalla täytäntöön neuvola-asetuksessa edellytetyt toimenpiteet. Rovaniemellä on resursoitu neuvola-, suunterveydenhuolto-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltopalveluihin. Terveysneuvonnan ja oppilaitosten kanssa tehtiin eri toimijoiden välinen yhteistoimintasuunnitelma. Kaupungissa on alettu toteuttaa myös asetusten mukaisia koulujen ympäristöolojen valvontatarkastuksia. Rovaniemellä on nähty tärkeäksi erityisesti liikkumattomien, eiurheiluseuratoiminnassa olevien, lasten- ja nuorten säännöllisen liikunnan käynnistäminen (mm. ohjatut liikuntakerhot, lähiliikuntapaikat). NUORET: Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia ja varmistaa nuorten monipuoliset osallistumis-, vaikuttamis- ja toimintamahdollisuudet sekä vahvistaa moniarvoista ilmapiiriä ja kulttuurista identiteettiä. Opiskelujen keskeytymisen ehkäisemisessä etsivä nuorisotyö on moniammatillisen yhteistyön tukena etsimällä nuorten opin- ja urapolkuja. Joustavaa perusopetusta toteutetaan kahdessa ryhmässä, Ounasjoen koululla ja Napapiirin yläasteella. Nuorisotakuun mukaisesti jokaiselle peruskoulun päättäneelle nuorelle tulee tarjota koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tulee tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuun toteuttaminen edellyttää hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Rovaniemi tarjoaa opiskelijoille mielekästä tekemistä, hyvät harrastusmahdollisuudet ja monipuoliset kulttuuripalvelut. Opiskelijoiden liikkumiseen (joukkoliikenne ja kevyenliikenteen väylät) panostetaan. TYÖIKÄISET: Työikäisen väestön hyvinvoinnin perusta on työ ja siitä saatava toimeentulo. Kaupunkistrategian tavoitteena on, että työpaikkojen kasvu ylittää yli 50 000 asukkaan kaupunkien keskitason. Vuoteen 2016 loppuun mennessä tulisi kaupungissa olla vähintään 1000 uutta työpaikkaa. Yritysten nettomäärän vuosittaiseksi kasvutavoitteeksi on asetettu neljä prosenttia. Samat periaatteet on nostettu esiin elinkeinojen kehittämisohjelmassa. Työikäisten hyvinvointia edistetään laadukkailla palveluilla. Terveyspalveluissa panostetaan erityisesti kansantautien ehkäisyyn, seulontaan ja hoitoon. Sosiaalityön kohdennetuilla palveluilla parannetaan asukkaiden työ- ja toimintakykyä. Lisäksi työhönkuntouksen prosessia kehitetään yhdessä muun muassa TE-toimiston kanssa; esimerkiksi MONET-kuntahanke 2012-2015 pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Tavoitteena on alentaa Rovaniemen työttömyysaste enintään kymmeneen prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. IKÄIHMISET: Kaupunki edistää ikäihmisten elämänlaatua, terveyttä, toimintakykyä ja aktiivista omaehtoista toimintaa ja tätä tukevaa esteetöntä ja turvallista elinympäristöä. Toiminnan vaikuttavuuden vahvistamiseksi tavoitteena on lisätä ikäihmisten liikuntaharrastusta ja muita ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja, muistisairauksien hoitoa ja kuntoutuksen muotoja. Ikäihmisille kohdennetuissa palvelussa tuetaan ensisijaisesti kotona asumista ja tarvittaessa tarjotaan laadukkaat ympärivuorokautisen hoivan palvelut ja akuutin sairauden vaatima hoito. Ympärivuorokautisesta hoivasta kehitetään kodinomaisen asumisen ja palvelujen muodostamaa kokonaisuutta. Ikäihmisten mielekkään toiminnan edellytysten luominen sekä yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy on tavoitteena kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toiminnassa. Työikäisten erityisryhmien (mm. mielenterveyskuntoutujat, päihderiippuvaiset ja vammaiset henkilöt) osallisuutta vahvistetaan niin koulutuksen ja työelämän kuin myös vapaa-ajan osalta. Varhaisen vuorovaikutuksen menetelmien käyttöönottokoulutusta on toteutettu ja toteutetaan jatkossakin eri ammattiryhmille. Työhyvinvoinnin edistäminen on sekä kaupungin että yritysten ja muiden organisaatioiden yhteinen tavoite, joka perustuu valtakunnallisiin linjauksiin. Rovaniemen kaupungin työntekijöiden työhyvinvointia (henkilöstön terveys ja työkyky) edistetään Työssä tapahtuu -toiminnalla, liikunta- ja kulttuuriseteleillä ja muulla virkistystoiminnalla [3]

Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu ja jotka ohjaavat toimintaa: - Kaupunkistrategia - Talousarvio- ja taloussuunnitelma - Tuottavuuden kehittämisohjelma - Palveluhankintastrategia - Palvelujen järjestämissuunnitelmat - Palvelutuotantosuunnitelmat - Palvelusopimukset - Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteiden, prosessien ja toimintatapojen uudistamisen ohjelma; valmisteilla - Asuntopoliittinen ohjelma - Elämäniloa kulttuurista - Liikuntapaikkojen kehittämissuunnitelma 2020, valmisteilla - Turvallisuussuunnitelma - Vammaispoliittinen ohjelma 2012-2020 - Elinkeinojen kehittämisohjelma - Rovaniemen kaupungin ilmasto-ohjelma 2012-2020 - Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä ehkäisevän suunterveydenhuollon toimintaohjelma - Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma - Kokoava tutkimus Rovaniemen kaupungin lastensuojelun palvelurakenteesta - Perusopetuksen järjestämisperiaatteet - Kulttuurinen opetussuunnitelma, valmisteilla - Mielenterveys- ja päihdeohjelma 2012-2016 - Työllisyysohjelman pohjalta käynnistetty MONET-kuntahanke 2012-2015 - Ikäpoliittinen strategia - Rovaniemen kaupungin työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma vuosille 2012-2015 Ohjelmat ja strategiat Rovaniemen internet-sivuilla: http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/palveluhakemisto/kuntainfo/strategiat - Toimintaympäristön tilastot -asiakirja sisältää kattavasti taustatietoja Rovaniemen kaupungista http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/palveluhakemisto/kuntainfo/tilastot [4]

4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Merkkien selitykset arvo noussut arvo laskenut ei muutosta tai muutos alle 5% muutos vähintään 5% muutos vähintään 10% muutos vähintään 15% muutos myönteiseen suuntaan muutos kielteiseen suuntaan harmaata ei ole arvotettu positiiviseksi tai negatiiviseksi muutos osoittaa tilanteen viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna tilanne vähintään 10% parempi kuin vertailukohteessa ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10% tilanne vähintään 10% huonompi kuin vertailukohteessa? = tieto puuttuu Vertailukohteiden kohdalla näkyvä väri kertoo Rovaniemen suhteen vertailukohteisiin eli jos näkyvissä on paljon vihreää, on tämä hyvä Rovaniemen kannalta ja jos paljon punaista, on tilanne Rovaniemellä huonompi kuin vertailukohteissa. [5]

Väestö- ja perherakenne / yleiset Indikaattorit: indikaattori arvo muutos 5.v Joensuu Lappeenranta Lappi Koko maa Väestö 31.12.2011 60 637 73 758 72 133 183 330 5 401 270 Nettomuutto / 1000 asukasta 2011 4,1 4 2,7-0,9 3,1 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta 2011 25,9 31,2 51 18,9 45,3 Koulutustasomittain 2011 359 359 330 307 340 Vastaanotetut pakolaiset / 100 000 asukasta 2011 160 77,3 22,2 104,2 53 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 2011 42,5 44,1 44,6 40,8 41,2 Lapsiperheet, % perheistä 2011 42,3 37,2 38 37,2 39,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 2011 22,7 23,2 22,8 21,6 20,3 Huoltosuhde, demografinen 2011 48,4 47,8 52 54,2 52,9 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 2011 105,6 104,9 99,5 - - Kunnan yleinen pienituloisuusaste 2010 18 22 17 17,6 14,9 Työttömät, % työvoimasta 2011 12,3 14 11,9 12,9 9,4 Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta 2011 17,6 15,8 15,6 18,5 11,9 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2011 24 21,7 22,5 18,1 23,4 [6]

Toimeentulotuki, euroa / asukas 2011 130 186 134 116 120 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas 2011 1016 1098 1092 1077 1028 Terveystoimen nettokustannukset, euroa/asukas 2011 1608 1672 1791 1873 1683 Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas 2011 1653 1462 1406 1619 1589 Väestön terveydentilan seuranta ja arviointi kunnan johdossa, pistemäärä 2011 78??? 6 83 51 53 Hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavat tavoitteet kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa, pistemäärä 2011 78??? 78 89 70 66 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä 2011 67??? 48 87 57 61 Vammaisten laitospalveluissa asiakkaita 31.12., kuntayhteisöiltä ostetut palvelut (2006 alkaen) 2011 27 34 8 80 1355 Vammaisten työ- ja päivätoiminnan piirissä asiakkaita 31.12., kunnan itse tuottamat palvelut (2006 alkaen) 2011 245 209-676 8371 Vammaisten työ- ja päivätoiminnan piirissä asiakkaita 31.12., kuntayhteisöiltä ostetut palvelut (2006 alkaen) 2011 19 23 275 45 4209 Keskeisimmät huomiot väestö- ja perherakenteen / yleisten indikaattorien osalta Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat jatkaneet kasvuaan. Vammaisten laitoshoidon osuutta on pystytty vähentämään, mikä näkyy myös suhteessa vertailukohteisiin. Väestönmuutos- ja työllisyystietoja on tarkasteltu tarkemmin seuraavilla sivuilla. Pistemäärämittarit: Terveyden edistämisaktiivisuus (TEAviisari) -kysely kuntajohdolle. Indikaattori on pistemäärä asteikolla 0-100. Pistemäärä on saatu pisteyttämällä kuntajohdon toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa oletettuun hyvään käytäntöön. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/tyokalut/teaviisari Yhteenvedossa luvussa 5 on esitetty laajemmin huomioita indikaattoreista. [7]

Väestönmuutos- ja työllisyystietoja: Väestönmuutokset 2010 2011 Ennakko 2012 Ero 2011-2012 Syntyneet 729 763 706-57 Kuolleet 506 456 520 64 Syntyneiden enemmyys 223 307 186-121 Kuntien välinen nettomuutto -216-3 -173-170 Nettomaahanmuutto 235 252 236-16 Väestönlisäys 242 556 249-307 Väkiluku 60 090 60 637 60 886 249 Lähde: Tilastokeskus, tiedot 31.12 lukemia Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2012 tieto on ennakkotieto Rovaniemen väestönkasvu vuonna 2011 oli 556 henkilöä. Syntyneitä oli 307 enemmän kuin kuolleita. Vuoden 2012 aikana väestönlisäys oli edellisvuotta pienempi; väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 249 henkilöä, mikä on 307 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2011. Syntyvyys, kuntien välinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto ovat pienentyneet ja kuolleiden määrä on kasvanut. Työttömyys Vuosi 2010 keskimäärin Vuosi 2011 keskimäärin Työttömät työnhakijat % Yht. Miehet Naiset Alle 20-v. Työttömät työnhakijat Alle 25-v. Yli 50-v. Työttömyysaste Pitkäaik. 13,2 3 790 2 273 1 516 157 712 1 218 787 12,3 3 507 2 088 1 419 141 584 1 259 840 Vuosi 2012 keskimäärin 13,0 3 727 2 271 1 456 131 620 1 382 935 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö [8]

Työttömät työvoimasta Nuorisotyöttömyys Lähde: Sotkanet Työttömänä oli Rovaniemellä vuonna 2006 keskimäärin 3 889 ihmistä. Vuonna 2011 vastaava määrä oli 3 507 henkilöä ja vuonna 2012 yhteensä 3 727. Alimmillaan työttömyysaste oli vuonna 2011, työttömyysasteen koko vuoden keskiarvo oli 12,3. Vuonna 2012 työttömyysasteen keskiarvo nousi 13,0 prosenttiin. Joulukuun lukema oli jo 14,0 prosenttia. Tavoitteena on, että työttömyysaste on enintään 10 prosenttia vuonna 2016. Lähde: Sotkanet Nuorisotyöttömyys oli korkeimmillaan 1990-luvun lamavuosina. Vuonna 2012 nuorisotyöttömyys nousi hiukan edellisestä vuodesta. Nuorisotyöttömyys kasvaa aina kesäkuukausina. [9]

Pitkäaikaistyöttömyys Työmarkkinatuen kuntaosuus Lähde: Sotkanet Pitkäaikaistyöttömyys oli Rovaniemellä suurimmillaan vuonna 1998. Vuodesta 2009 pitkäaikaistyöttömyys on ollut jälleen kasvussa. Vuonna 2012 Rovaniemellä oli pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 935; joulukuussa määrä ylitti jo 1 000 asukasta. Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamista luvuista (vuoden keskiarvo) laskettu pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli vuonna 2012 noin 25,1 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli noin 24,0 prosenttia ja vuonna 2010 noin 20,8 prosenttia. Lähde: Rovaniemen kaupunki Työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut vuonna 2012 johtuen erityisesti työmarkkinatuen korotuksesta. Korotuksen vaikutus oli vuonna 2012 noin 500 000 euroa. Työmarkkinatukiuudistuksen jälkeen vuodesta 2006 alkaen valtio on vastannut työmarkkinatuen maksamisesta ensimmäisten 500 työttömyyspäivän ajalta. Sen jälkeen kustannukset on jaettu puoliksi valtion ja kunnan kesken. Vastaavasti valtio on korvannut puolet kunnan maksamasta perustoimeentulotuesta [10]

Kelan terveyspuntarin kansantauti- ja sairastavuusindeksit Lähde: Kela KELAN TERVEYSPUNTARIN KANSANTAUTI-INDEKSI, VAKIOITU (koko maa = 100) (Lähde: Kela) Kansantauti-indeksi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Alue Joensuu 119,0 118,5 119,5 118,7 119,2 119,4 118,9 Lappeenranta 94,5 94,1 93,8 92,9 92,9 93,1 93,1 Rovaniemi 114,1 115,8 116,5 117,1 118,2 118,9 119,2 103 Diabetes 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Alue Joensuu 114,9 112,9 112,2 111,2 111,7 112,2 110,5 Lappeenranta 97,9 96,1 95,2 92,1 92,2 91,7 91,6 Rovaniemi 96,5 96,1 94,5 95,4 98,0 100,2 101,7 112 Psykoosit 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Alue Joensuu 134,3 134,0 135,1 133,0 133,7 135,8 136,8 Lappeenranta 110,1 109,9 111,3 109,4 108,5 107,7 108,3 Rovaniemi 99,5 100,9 103,4 103,8 103,5 103,4 104,0 201 Sydämen vajaatoiminta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Alue Joensuu 101,1 101,9 104,3 100,9 102,8 101,1 99,5 Lappeenranta 62,5 64,2 65,0 67,1 68,0 69,8 70,4 Rovaniemi 149,5 150,5 147,8 147,0 148,3 145,0 139,3 202 Nivelreuma 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Alue Joensuu 110,1 108,6 109,8 110,6 109,4 109,7 109,8 Lappeenranta 108,1 107,2 105,4 102,8 102,1 101,5 101,9 Rovaniemi 104,7 108,0 108,8 108,1 107,9 111,2 113,1 203 Astma 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Alue Joensuu 131,6 131,3 133,6 135,1 136,6 137,1 137,3 Lappeenranta 105,9 105,1 105,3 104,8 106,2 107,1 107,0 Rovaniemi 123,1 128,3 132,4 133,8 136,1 137,8 140,6 [11] 205 Verenpainetauti 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Alue Joensuu 109,0 108,9 109,6 109,5 110,4 110,1 109,5 Lappeenranta 82,5 82,2 81,0 80,5 80,5 80,5 80,6 Rovaniemi 103,5 105,2 106,1 107,8 109,6 111,2 112,5 206 Sepelvaltimotauti 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Alue Joensuu 132,1 131,9 131,8 130,9 129,9 129,6 129,1 Lappeenranta 94,6 93,8 93,4 93,3 93,0 93,2 91,7 Rovaniemi 121,6 121,7 122,3 123,5 124,0 123,8 123,2 KELAN TERVEYSPUNTARIN SAIRASTAVUUSINDEKSI, VAKIOITU (koko maa = 100) (Lähde: Kela) Indeksi: Sairastavuusindeksi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Alue Joensuu 107,4 105,8 105,8 106,8 106,6 107,1 104,9 Lappeenranta 98,8 98,8 99,2 98,3 99,8 98,5 99,5 Rovaniemi 103,6 103,5 104,7 105,9 106,1 106,5 105,6 Indeksi: -kuolleisuusindeksi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Alue Joensuu 101,6 98,4 97,6 100,3 100,0 101,4 95,5 Lappeenranta 103,0 103,8 105,5 104,2 107,0 103,5 105,6 Rovaniemi 102,2 101,5 102,5 105,0 103,7 102,7 98,8 -lääkekorvausoikeusindeksi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Alue Joensuu 113,5 113,1 113,4 113,5 113,9 113,6 113,1 Lappeenranta 94,4 93,8 93,5 93,0 93,6 93,9 94,1 Rovaniemi 105,4 106,6 107,7 108,5 109,6 110,0 110,7 Indeksi: -työkyvyttömyysindeksi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Alue Joensuu 107,1 105,8 106,5 106,7 105,8 106,2 106,2 Lappeenranta 98,9 98,9 98,7 97,7 98,8 98,2 98,7 Rovaniemi 103,2 102,5 103,9 104,2 104,9 106,9 107,4

Kelan terveyspuntarissa tarkastellaan kansatauti- ja sairastavuusindeksejä. Kansantauti-indeksissä on kuvattu keskeisimpien kansantautien indeksiluvut väestössä. Seurantajaksolla 2005-2011 todetaan kansantautiindeksin kasvavan edelleen Rovaniemen osalta. Eniten kasvaa osaindekseistä astman indeksiluku. Astman osalta indeksilukua nostaa lasten ja nuorten astman määrä. Lisäksi astmaan sisältyy keuhkoahtaumatauti, jonka esiintyvyys on varsin korkea rovaniemeläisessä väestössä. Sairastavuusindeksi on nyt laskenut hieman ja siinä erityisesti kuolleisuusindeksi on pienentynyt. Sen sijaan lääkekorvausindeksi ja työkyvyttömyysindeksi ovat pienessä nousussa. [12]

Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt ja poliisin kotihälytystehtävät sekä häiriökäyttäytyminen Rovaniemellä Poliisin tietoon tulleet rikokset v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 E 2012 Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden määrä on laskenut Rovaniemellä, mutta väkivaltarikollisuuden määrä on kasvanut muun maan kehityksestä poiketen. Väkivaltarikollisuuden määrässä on suuriakin vaihteluja eri vuosien välillä, mutta nyt on havaittavissa selvä pitempiaikainen negatiivinen kehitys. Omaisuusrikollisuus on sen sijaan vähentynyt. Poliisi on viime vuosina keskittynyt häiriöpaikkojen valvontaan ja tämä on osaltaan vaikuttanut häiriökäyttäytymisen siirtymiseen valvonnan ulottumattomiin yksityiselle alueelle. Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta ovat vähentyneet kahden vuoden aikana merkittävästi. Kaupungin ydinkeskusta on siistiytynyt häiriöaikoina, mm. viikonloppuöinä. Myös ns. juopumuskiinniotot ovat vähentyneet jo useiden vuosien ajan, kun alkoholin häiritsevä väärinkäyttö on siirtynyt sisätiloihin. Rovaniemellä tapahtuu asukaslukuun suhteutettuna enemmän pahoinpitelyrikoksia yksityisellä alueella kuin koko maassa keskimäärin. Osaltaan näiden rikosten määrä on kasvanut taannoisen lakimuutoksen myötä (kun yksityisen alueen pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi), mutta yksityisen alueen väkivaltarikosten määrän nousu on edelleen jatkunut. Yksinomaan poliisin toimenpiteillä yksityisen alueen tapahtumiin on vaikea puuttua tehokkaasti. Poliisin kotihälytystehtävien määrässä on nyt havaittavissa pientä laskua, mutta perheväkivaltatehtävien määrä lähti taas nousuun. Pari vuotta sitten tilanteeseen kiinnitettiin vakavasti huomiota ja tilanne parani, mutta viimeisen vuoden aikana varhainen puuttuminen ongelmatilanteisiin on vähentynyt mm. kunnan ja poliisin yhteisen pitkäaikaisen sosiaalityöntekijän vaihtumisen vuoksi. Yksin poliisin omin toimin kaupungin turvallisuuteen on vaikea nykyistä enempää vaikuttaa. Kehittämistä on ennen kaikkea yksilökeskeisen puuttumisen saralla, mutta se vaatii laajaa monialaista yhteistyötä. Yhteiskunta jakautuu selkeästi hyvin toimeen tuleviin, joilla ei ole ongelmia rikollisuudenkaan suhteen ja toisaalta syrjäytyneisiin, joiden elämäntapa ei ota muiden turvallisuutta huomioon. Kaikki väkivaltarikokset 401 421 498 399 408 421 463 555 joista Pahoinpitelyrikokset 397 419 494 392 401 413 459 551 joista Yleisellä paikalla 141 159 205 159 138 119 146 163 Ravintolassa 64 47 76 43 59 53 55 76 Yksityisellä paikalla 192 213 213 190 204 241 258 312 Rikokset /1000 asukasta /Roi Yleisen paikan pahoinpitelyt 2,5 2,7 3,5 2,7 2,3 2,0 2,4 2,6 Pahoinpitelyt ravintolassa 1,1 0,8 1,3 0,7 1,0 0,9 0,9 1,1 Yksityisen paikan pahoinpitelyt 3,3 3,7 3,7 3,2 3,4 4,0 4,3 4,8 Rikokset /1000 as. /koko maa Yleisen paikan pahoinpitelyt 2,4 2,5 2,8 2,8 2,5 2,4 2,9 2,6 Pahoinpitelyt ravintolassa 0,8 0,8 0,9 0,9 0,8 0,8 0,9 0,8 Yksityisen paikan pahoinpitelyt 2,6 2,6 2,9 3,0 2,9 3,0 3,8 3,6 Poliisin hälytystehtävät v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 E 2012 Kotihälytykset 1 261 1 579 1 750 1 801 1 823 1 861 1 646 1 617 joista Perheväkivalta-tehtävät 196 194 272 349 398 347 322 420 Perheväkivalta /1000 as. /Roi 3,4 3,3 4,6 5,9 6,7 5,8 5,3 6,9 Perheväkivalta /1000 as. /koko maa 1,1 1,7 2,3 2,8 3,7 3,6 3,9 4,2 Häiriökäyttäytyminen 1 522 1 736 1 886 1 969 2 036 2 098 1 970 1 407 Häiriökäytt. /1000 as. /Roi 26,3 29,9 32,1 33,2 34,0 34,9 32,5 23,2 Häiriökäytt. /1000 as. /koko maa 4,6 8,5 13,0 16,3 19,1 19,5 20,9 18,8 Juopumuskiinniotot 2 213 2 140 1 980 1 821 1 802 1 788 1 701 1 656 /1000 as. /Rovaniemi 38,5 37,0 34,1 31,0 30,4 29,9 28,3 27,7 /1000 as. /koko maa 19,5 18,9 18,5 17,7 16,4 14,7 14,4 13,6 Lähde: Lapin poliisilaitos, Rovaniemi Poliisin tulostietojärjestelmä, johdon portaali JOPO [13]

Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset vuosina 2006-2012 Poliisin tietoon tulleiden kaikkien huumausainerikosten määrä on lisääntynyt Rovaniemellä viime vuosina, tosin vuonna 2011 rikosten kokonaismäärä hieman laski vuoden 2010 huipputasosta. Rikosten määrä on vertailukunnista pienin Rovaniemellä, mutta myös väestöpohja on noin 12 000 henkilöä Joensuuta ja Lappeenrantaa pienempi. Huolestuttavaa on Rovaniemen korkea taso huumausainerikoksissa (Rikoslain 50:1) ja törkeissä huumausainerikoksissa (Rikoslain 50:2). Näissä Rovaniemi on samassa tasossa vertailukuntien suhteen. Rikoslaki 50 luku: 1 Huumausainerikos 2 Törkeä huumausainerikos 2 a Huumausaineen käyttörikos 3 Huumausainerikoksen valmistelu 4 Huumausainerikoksen edistäminen 4 a Törkeä huumausainerikoksen edistäminen Lähde: Tilastokeskus [14]

Liikunta ja hyvinvointi Rovaniemen liikuntakulttuuri seisoo kahden vankan tukijalan varassa. Ensimmäinen tukijalka on vapaan kansalaistoiminnan eli urheiluseurojen ja muiden järjestöjen omaehtoisuudella sekä aktiivisuudella tuotetut edulliset liikuntapalvelut kuntalaisille. Toinen tukijalka on kunnan rooli liikunnan toimintaedellytysten luomisessa ja turvaamisessa. Kaupungin perustehtävä on luoda kuntalaisille, järjestöille ja muille liikuntatoimintaa järjestäville tahoille edellytyksiä harrastaa ja toteuttaa monipuolista liikuntaa erilaisilla liikuntapaikoilla sekä tuottaa monipuolisia liikuntapalveluja niitä tarvitseville. Kaupungin oma tuotanto tuottaa ryhmäliikuntapalveluja kohderyhmille, joille liikunta- ja urheilujärjestöt ja yksityiset eivät tuota riittävästi tai eivät lainkaan. Oma tuotannon palveluja ovat vuoropalvelut, toimijoiden muut avustus- ja tukipalvelut, soveltavan liikunnan ja terveysliikunnan ryhmäliikuntapalvelut sekä uimahallipalvelut. lisäksi tueksi voidaan laskea myös kaupungin omista tiloista maksetut sisäiset vuokrat. Alle 20-vuotiaiden harjoittelu kaupungin liikuntatiloissa on ilmaista, liikuntajärjestöjen aikuisryhmien maksu on edullisempi kuin rekisteröimättömien ryhmien. Vuoropalveluiden osalta viikoittaisia liikuntatilaisuuksia (vuoroja) on n. 900 h / viikko. Nämä ovat siis kaupungin omissa liikuntatiloissa olevia varattuja vuoroja. Tuntimäärät ovat pysyneet kutakuinkin samana useita vuosia, sillä liikuntatilojen määrä on pysynyt samana. Näiden lisäksi liikuntajärjestöille myönnetään vuosittain toiminta-avustusta. Jaettava summa on n. 185 000 Kaupunkistrategiasta johdetut liikuntatoiminnan painopisteet ovat ikäihmisten kunto- ja terveysliikunnassa sekä lasten ja nuorten liikunnan kehittämisessä. Näiden painopistealueiden avulla ehkäistään tehokkaasti kaupungin taloutta rasittavien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntyä ja niiden vaatimaa jälkihoitoa, mikä tuo pitkällä aika välillä taloudellisia säästöjä mm. terveydenhuollon peruspalveluissa. Liikuntapaikkojen rakentamisen tulisi palvella laajojen käyttäjäryhmien tarpeita. Investointisuunnitelmissa on huomioitava liikuntapaikkojen monikäyttöisyys, muunneltavuus, saavutettavuuden tasa-arvoisuus, käyttöturvallisuus ja taloudellisuus. Kuntalaisilla on oikeus ja mahdollisuus osallistua sekä käyttää yleisesti tarjolla olevia liikuntapaikkoja ja palveluita riippumatta iästä, sukupuolesta, varallisuudesta, asuinpaikasta, syntyperästä tai kielestä. Liikuntajärjestöjen tukeminen Rovaniemellä Järjestöjen toimintaa tuetaan mm. harjoitusvuoroavustuksilla. Avustusta maksetaan niille yhdistyksille, joille ei ole osoittaa kaupungin omaa tilaa tai kaupungin omien tilojen vuorot eivät riitä. Vuokratuetuilla vuoroilla liikkujia on noin 2000 2500 viikossa. Tuntimääräisesti n. 700-800 h / viikko. Vaikka summat ovat nousseet, niin yhdistysten itse maksamat vuokrat ovat pysyneet kutakuinkin samana, sillä liikuntalaitosten vuokrat ovat nousseet samaan tahtiin. Tuki kattaa vain kolmasosan yhdistysten todellisesta tarpeesta. Näiden [15]

Oman tuotannon tuottaman terveysliikunnan käynnit ja kävijät (työikäiset ja seniorit) Lähde: Rovaniemen kaupunki Lähde: Rovaniemen kaupunki Kuvio kuvaa työikäisten ja senioreiden terveysliikuntaryhmien käyntimäärien kehitystä Rovaniemellä vuosina 2006-2012. Kaupungissa on panostettu viime vuosina erityisesti ikäihmisten liikuntaan. Tämä näkyy myös tilastossa senioreiden käyntimäärien lisääntymisenä. Terveysliikuntatoiminnan käyntimäärät eivät sisällä kesäkuukausien toimintaa, eivätkä erillisiä liikuntatapahtumia, kuten työmatkapyöräilyä tai Lumella Liikkuen - kampanjaa. Seuraavat tilastot kuvaavat terveysliikuntaryhmiin liikuntapassin ostaneiden määriä Rovaniemellä vuosina 2010-2012. Tilastosta näkyy ikäihmisten kasvava osallistuminen, mutta myös työikäisten määrän väheneminen. Työikäisten määrän vähenemistä saattaa osaltaan selittää kaupungin työntekijöiden siirtyminen liikuntapassista liikuntaklubin palvelujen käyttäjiksi. Lähde: Rovaniemen kaupunki [16]

Kulttuuri ja hyvinvointi Rovaniemi on kulttuurisesti monipuolinen kaupunki. Rovaniemen vireä kulttuurielämä on oleellinen osa kaupungin viihtyvyyttä, vetovoimaisuutta ja yhä merkittävämmässä määrin tärkeä osa hyvinvointia. Kulttuuri moninaistuu ja moniarvoistuu. Kulttuuri on yksittäisten taidemuotojen lisäksi mm. sirkusta, eri musiikinlajeja, tanssia, performanssia, valokuvaa tai vaikkapa sarjakuvaa. Kulttuurituotanto ei ole pelkästään kaupungin omien toimijoiden varassa, vaan monipuolista kulttuuritarjontaa ylläpitävät yksin tai yhteistyössä niin yritykset, yhteisöt kuin yksittäiset toimijatkin. Kulttuuritapahtumat tavoittavat suuren joukon rovaniemeläisiä vuosittain. Erityisesti Rovaniemi-viikko on vakiinnuttanut suosionsa viime vuosina. Kulttuurin ja taiteen merkitys henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille on todennettu tutkimuksin. Taide ja kulttuuri tuottavat niin hyvää oloa kuin myös kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kulttuurista ja taiteesta saa uudenlaisia hyvinvoinnin rakennuspalikoita, ne toimivat myös elämänlaadun parantajina Rovaniemi kehittää jatkossa kulttuuriväärtitoimintaa, joka on tarkoitettu kaikille niille ihmisille, jotka tarvitsevat tukea elämänhallintaansa. Jos henkilö ei tiedä, mitä kaupungissa on tarjolla, tai hän ei kykene yksin tai vain saa lähdetyksi, kulttuuria voi kokea kulttuuriväärtin kanssa. Kulttuuriväärtitoiminnalla välitetään maksuttomia vapaaehtoistyötä tekeviä tukea tarvitseville kulttuurin alueella; kulttuuriväärtit saattavat teatteriin tai vaikkapa museoon. Toiminnalla tuetaan ihmisten kotona selviytymistä, edistetään asukkaiden hyvinvointia ja mielenterveyttä sekä ehkäistään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Kuvioiden lähde: Rovaniemen kaupunki Sähköisen asioinnin määrä on kasvanut kirjastoissa runsaasti viime vuosina. Kirjasto huomioi asiakkaitaan kohderyhmittäin; mm. ikäihmiset (äänikirjat, isotekstiset kirjat ja selkokirjat) ja lapsia (satutunnit, kirjavinkkaukset). Kirjasto tuottaa senioreille yhä enemmän kohdennettuja tapahtumia, näyttelyitä, tilaisuuksia ja luentoja. Tapahtumia viedään myös toimipisteiden ulkopuolella (2011). [17]

Teatteri on vakiintunut osa kuntalaisten kulttuuria, vaikka teatterissakäynnit ovat vähentyneet Rovaniemellä viime vuosina. Teatterin siirtyminen väistötiloihin, jossa istuinten määrä on Lappia-taloa rajallisempi, näkyy tuoreimmissa katsojaluvuissa. Kamariorkesterin kuulijamäärät ovat viime vuosina kasvaneet Rovaniemellä. Myös orkesteri on kohdentanut toimintaansa koululaisille ja ikäihmisille. 6533 rovaniemeläistä osallistui koululaiskonsertteihin (25). Laitoksissa asuville ihmiselle pidettiin 4 laitoskonserttia, joissa oli 226 kuuntelijaa. Rovaniemen taidemuseon käyttö uusissa tiloissa on kasvattanut kävijäkuntaa. Maakuntamuseon kävijämäärä on vakiintunut. Museot kohdentavat toimintaansa mm. lapsille ja ikäihmisille. Taidemuseossa järjestettiin ikäihmisille 5 taidetyöpajaa, [18]

Lapset ja lapsiperheet Indikaattorit indikaattori arvo muutos 5v. Joensuu Lappeenranta Lappi Koko maa Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 2011 28,6 29,1 25,1 31,2 29,3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 1,4 2,1 1,6 1,4 1,4 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset, joiden sijoituspaikkana perhe, % kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista 2011 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, joiden sijoituspaikkana laitos, % kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista 2011 29,2 24,3 23,7 29,6 30,1 20,8 20,1 36,1 21,8 34,0 Lasten pienituloisuusaste 2010 17,7 20,7 15,8 18,6 14,8 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 2011 10,1 12,2 8,5 10,4 8,6 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / 1000 0-7 -vuotiasta 2010 Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet 1-6 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 2687 2710 3475 2927 2971 64,8 59,0 60,6 61,7 57,2 72,4 65,7 67,6 67,1 63,8 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2010 9,8 12,6 9,2 10,7 9,8 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista 2010 7,3 9 6,7 7,7 8,3 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista 2010 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2010 17 13,9 14,3 18,6 16,9 15 15,5 16,9 15,9 16,5 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2010 14,4 13,9 18 16 15,1 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 2010 24,3 26,6 22,6 24,8 22,3 [19]

Kaukon koulu 2-4. luokkalaiset Rautiosaaren koulu 2-4. luokkalaiset Saaren koulu 3-4. luokkalaiset Syväsenvaaran koulu 3-4. luokkalaiset Ylikylän koulu 3-4. luokkalaiset Katajaranna koulu 3-4. luokkalaiset Kaukon koulun 5.-6. luokkalaiset Rautiosaaren koulun 5.-6. luokkalaiset Saaren koulun 5.-6. luokkalaiset Syväsenvaaran koulun 5.-6. luokkalaiset kou- Ylikylän lun 5.-6. luokkalaiset Alakorkalon koulu 1. -2. luokkalaiset Keskeisimmät huomiot lasten ja lapsiperheiden indikaattorien osalta Viime vuosina laitossijoitukset ovat vähentyneet ja perhesijoitukset lisääntyneet. Yhteenvedossa luvussa 5 on esitetty laajemmin lapsia ja lapsiperheitä koskevia huomioita. WAU-iltapäiväkerhoihin osallistuneet Rovaniemi Wau-kerhot 2011-2012 (Lähde: http://www.wau-ry.fi/) Kevät 2011 Yhteensä 6 Kerhoa, joissa Kerrat yhteensä: 29 28 29 29 30 4 149 kerhokertoja yhteensä Osallistujia yhteensä: 266 418 237 348 316 61 1 646 osallistujakertoja yhteensä Ilmoittautuneita: Pojat 12 15 11 13 14 16 81 poikaa yhteensä Tytöt 3 7 7 9 10 4 40 tyttöä yhteensä Yhteensä: 15 22 18 22 24 20 121 ilmoittautuneita yhteensä Syksy 2011 Yhteensä 10 Kerhoa, joissa Kerrat yhteensä: 26 25 26 25 25 25 25 26 25 25 253 kerhokertoja yhteensä Osallistujia yhteensä: 400 327 243 556 516 195 399 140 593 295 3 664 osallistujakertoja yhteensä Ilmoittautuneita: Pojat 14 13 19 23 26 3 9 11 13 8 139 poikaa yhteensä Tytöt 6 3 7 15 15 12 12 0 23 13 106 tyttöä yhteensä Yhteensä: 20 16 26 38 41 15 21 11 36 21 245 ilmoittautuneita yhteensä Kevät 2012 Yhteensä 11 Kerhoa, joissa Kerrat yhteensä: 31 29 31 30 29 29 28 30 29 30 18 314 kerhokertoja yhteensä Osallistujia yhteensä: 386 339 263 553 348 227 363 148 500 224 366 3 717 osallistujakertoja yhteensä Ilmoittautuneita: Pojat 14 15 14 21 28 10 9 11 18 14 13 167 poikaa yhteensä Tytöt 7 3 4 14 21 9 12 6 18 14 16 124 tyttöä yhteensä Yhteensä: 21 18 18 35 49 19 21 17 36 28 29 291 ilmoittautuneita yhteensä WAU ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka järjestää ilmaisia, liikunnallisia matalan kynnyksen WAU! kerhoja aamuisin tai iltapäivisin lapsen omalla koululla. Kerhojen osallistujakerrat ovat kasvaneet tarkastelujaksolla pääasiassa uusien kerhojen perustamisen myötä, mutta myös useimmissa vanhoissa kerhoissa ovat osallistujakerrat lisääntyneet; sama pätee ilmoittautuneiden määriin. [20]

Nuoret Indikaattorit indikaattori arvo muutos 5.v Joensuu Lappeenranta Lappi Koko maa Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15-24 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 2011 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13-17-vuotiasta 2011 9,3 5,9 10,1 10,2 11,4 3,4 4,0 3,0 3,3 2,9 1,3 1,5 3,4 0,7 1,2 667 844 2160 507 753 Psykiatrian laitoshoidon 18-24-vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä 2011 8,8 8,6 11,4 6,9 7,4 Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 18-24-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2011 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 15-24-vuotiaat potilaat / 10 000 vastaavanikäistä 2011 9,0 11,4 13,3 7,6 10,6 158,5 158,4 130,6 157,7 142,2 Keskeisimmät huomiot nuorten indikaattorien osalta Psykiatrisessa laitoshoidossa olleiden nuorten osuus on kasvanut. Hoitojaksojen määrä 1000 asukasta kohti on ollut lievässä nousussa, mutta on pysynyt edelleen vertailukuntia pienempänä. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen 15-24-vuotiaiden potilaiden osuus 10 000 vastaavanikäistä kohti kasvoi merkittävästi vuonna 2010 verrattuna aiempaan. Vuonna 2011 kasvu pysähtyi. Yhteenvedossa luvussa 5 on esitetty laajemmin nuoria koskevia huomioita. [21]

Opintonsa keskeyttäneet Rovaniemellä: Negatiivinen eroaminen tarkoittaa sitä, että kouluviranomaisella ei ole tietoa, mitä nuorelle on tapahtunut opintojen keskeyttämisen jälkeen. Ammatillisella puolella ja Muurolan lukiossa opintojen keskeyttäminen on yleisempää kuin Lyseonpuiston ja Ounasvaaran lukioissa. LAO = Lapin ammattiopisto LAMO = Lapin matkailuopisto UOPI = Lapin urheiluopisto Eroaminen 2011 Rovaniemen yksiköt yhteensä LAO Palvelualat LAO Tuotantoalat LAMO Rovaniemi UOPI Negatiivinen eroaminen % 7,5 % 9,6 % 6,2 % 8,7 % 3,0 % Kaikki eronneet % 14,4 % 16,9 % 13,3 % 15,2 % 6,1 % Eroaminen 2012 Rovaniemen yksiköt yhteensä LAO Palvelualat LAO Tuotantoalat LAMO Rovaniemi UOPI Negatiivinen eroaminen % 6,5 % 5,2 % 6,3 % 10,1 % 4,4 % Kaikki eronneet % 13,3 % 12,1 % 12,3 % 21,1 % 8,1 % Koulutuksen vaihtaneet kuntayhtymän sisällä % 2,4 % 1,4 % 3,5 % 1,8 % 0,8 % Koulutuksen vaihtaneet kuntayhtymän sisällä % 3,0 % 2,4 % 3,4 % 3,8 % 0,7 % Negatiivinen eroaminen lkm 206 85 83 34 4 Kaikki eronneet lkm 393 149 177 59 8 Negatiivinen eroaminen lkm 179 49 84 40 6 Kaikki eronneet lkm 366 113 158 84 11 Koulutuksen vaihtaneet kuntayhtymän sisällä lkm 67 12 47 7 1 Koulutuksen vaihtaneet kuntayhtymän sisällä lkm 82 22 44 15 1 Vuosiopiskelijamäärä 2011 ka 2735 881 1333 389 132 Vuosiopiskelijamäärä 2012 ka 2756 934 1287 398 137 LUKIOT, Rovaniemi Opintonsa keskeyttäneet (kaikki) 2011 Opintonsa keskeyttäneet (kaikki) 2012 Opintojen keskeyttäminen ammatillisessa koulutuksessa on vähentynyt vuonna 2012 edelliseen vuoteen verrattuna. Huomionarvoista kuitenkin on, että negatiivinen eroaminen on lisääntynyt hieman kaikissa muissa yksiköissä paitsi Lapin ammattiopiston palvelualoilla. Palvelualojen negatiivisen eroamisen on pienentynyt huomattavasti. lkm % lkm % Lyseonpuiston lukio 5/693 0,7 12/688 1,7 Ounasvaaran lukio 1/299 0,3 0/287 0 Muurolan lukio 12/93 12,9 15/90 15,6 Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoiden (LAMO) eroamistilastot ovat kautta aikojen olleet hieman muita suuremmat. Kyseinen ala elää ja aina välillä opiskelijat siirtyvät suoraan koulunpenkiltä työelämään. Lisäksi moni opiskelijoista huomaa opiskelujensa aikana, että on tehnyt väärän valinnan. Mielenterveysongelmat ovat yksi hyvin yleinen syy elämänhallintataitojen puuttumisen ohella, mitkä aiheuttavat opintojen keskeytymisiä. [22] Muurolan lukioon tulee oppilaita keskimääräistä alhaisemmilla keskiarvoilla useimmiten hakutoivesijoilta kolme tai neljä. Monille lukio ei välttämättä ole tarkoituksenmukaisin jatkoopiskelupaikka. Lukion keskeyttäneiden lukumäärä ei sisällä muihin oppilaitoksiin siirtyneitä, vaan on ns. negatiivista keskeyttämistä. Toisaalta Muurolan lukion erityispiirteenä on viime vuosina ollut ns. positiivinen keskeyttäminen. Opiskelijoita on siirtynyt opintojen aloittamisen jälkeen Lyseonpuiston lukioon ja ammattiopiston eri linjoille.

Työikäiset Indikaattorit indikaattori arvo muutos 5v. Joensuu Lappeenranta Lappi Koko maa Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2010 1046 1076 859 1234 1230 1087 1282 839 1400 1365 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 2011 15,2 8,8 8,3 9,2 9,1 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 2011 1,5 3,1 4,8 1,6 3,2 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 18-64 -vuotiaat asiakkaat vuoden aikana 2011 85 200 261 183 9996 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2011 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 3,6 4,9 2,8 4,4 3,4 2,6 4 2,5 2,2 2,2 Sairauspäivärahaa saaneet 16-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 2011 98,6 80,4 86,8 96,6 93,2 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 2011 7,4 7,5 7,4 9,9 7,3 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 2011 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 2011 1,7 1,9 1,5 2,5 1,8 4 3,9 4,4 4,9 3,8 3,3 3,2 3,8 4,2 3,3 [23]

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 2011 23,1 16,8 17,8 19,4 18,8 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 2011 81,8 105 80,3 75,3 95 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutetut 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 2,3 3 2,5 2,4 2,3 Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit / 1 000 18 vuotta täyttänyttä 2010 418,1 504 537,5 432 449,6 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 2011 118 233 297 150 321 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 25-64-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2011 428,6 309,9 279,1 358,2 308,5 Psykiatrian kuntoutuskotien 18-64-vuotiaat asiakkaat 31.12. 2011 86 123 101 214 6453 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta 2011 179,4 181,1 141 192,2 156,7 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 25-64-vuotiaat potilaat / 10 000 vastaavanikäistä 2011 181,6 166,7 131,9 179,2 142,6 Keskeisimmät huomiot työikäisten indikaattorien osalta Seuraaville sivuille on koottu kuvioit niistä työikäisten hyvinvointia kuvaavista indikaattoreista, joihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi yhteenvedossa luvussa 5 on arvioitu keskeisimpiä työikäisten indikaattoreita. Kuviot kuvaavat: sairauspäivärahaa ja työkyvyttömyyseläkettä saaneiden määrän kehitystä, mielenterveyteen liittyvän hoidon muutosta ja vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen potilaiden lisääntymistä. [24]

Sairauspäivärahaa saaneiden 16-64-vuotiaiden osuus ikäluokastaan on ollut vuodesta 2006 alkaen muita vertailukaupunkeja ja koko maan tasoa korkeampi. Viime vuosina ero on kasvanut entisestään. Tämä selittyy suurelta osin mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrällä, joka on vertailukohteisiin nähden selkeästi korkeampi. Rovaniemen taso oli vuonna 2011 noin neljä prosenttia koko maata korkeampi ja ero vertailukaupunkeihin oli vieläkin suurempi. Kuvion lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 16-64-vuotiaiden osuus ikäluokastaan on ollut Rovaniemellä vuodesta 2007 alkaen lievässä kasvussa. Rovaniemi ei kuitenkaan ole ylittänyt vertailukaupunkien tai koko maan tasoa. Lappi erottuu tilastosta negatiivisesti. Kuvion lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus [25]

Psykiatrian avohoitokäyntimäärät tuhatta asukasta kohti ovat Rovaniemellä vertailukohteisiin nähden kaikkein matalimmat. Tätä selittää niukka resursointi mielenterveydenhuollon avopalveluihin. Kuvion lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus 25-64-vuotiaiden psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät ovat vähentyneet viime vuosina Rovaniemellä. Taso on kuitenkin yhä selkeästi korkeampi kuin vertailukohteissa. Kaupungin tavoitteena on purkaa psykiatrista laitoshoitoa, painottaen avohoidon palveluja. Kuvion lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus [26]

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen määrät ovat kasvaneet Rovaniemellä runsaasti viime vuosina. Muutos on ollut päinvastainen vertailukaupunkien ja koko maan kehitykseen nähden. Tarkkaa tietoa nousuun ei ole, mutta syynä saattaa olla taloudelliseen taantumaan liittyvä lisääntynyt alkoholin kulutus, jonka seurauksena voi esiintyä enemmän vammoja ja myrkytyksiä. Kuvion lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus Työterveyshuollon asiakkaat Rovaniemellä Työterveyshuollon asiakkaat, syksy 2012 Työterveyshuollon asiakkaat joista vain lakisääteinen sopimus Terveystalo Rovaniemi 6 500 1-2 % asiakkaista Attendo Terveyspalvelut Oy 1 700 Rovaniemen Työterveys ry 6 080 Rovaniemen varuskunnan terveysasema 720 Rovaniemen kaupungin Työterveysliikelaitos 7900 700 Yhteensä 22 900 Taulukossa esitetyistä työterveydenhuollon asiakkaista noin 90 prosenttia on rovaniemeläisiä. Työterveyshuollon asiakasmäärä on kohtuullisen kattava verrattuna Rovaniemen työlliseen työvoimaan. Lähde: Työterveyspalvelujen tuottajat Rovaniemen alueella työssäkäyviä (=työpaikat) oli vuonna 2011 (ennakkotieto) yhteensä 25 534. Yrittäjiä heistä oli 2 155. [27]

Ikäihmiset Indikaattorit indikaattori arvo muutos 5 v. Joensuu Lappeenranta Lappi Koko maa Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 89,3 88,5 88,5 89,5 89,6 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 2011 49,2 50,5 50,4 45,4 48,8 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 2010 2527 2565 1806 2364 2409 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 5,6 2,4 4,8 6,2 4,4 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 15,9 26,6 20,5 17,4 20,5 14,4 13,5 13,5 13,7 12,2 2,2 4,6 4,3 3,3 4,2 8,4 6,8 6,8 7,1 5,9 Sairaalahoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 2011 15879,5 22613,4 14499,6 16582,2 12904,5 Sairaalahoidon 75 vuotta täyttäneet potilaat / 1000 vastaavanikäistä 2011 393,5 447,7 364,1 448,7 390,5 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 1,8 2,9 2,1 2,4 3,2 Keskimääräiset kokonaiseläkkeet, omaa eläkettä saavat, eur/kk 2011 1432 1363 1405-1401 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 11,1 13,5 10,2 9,6 12,1 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 65 66,1 57,4 65,6 61,7 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 3 3,3 2,3 3,4 2,8 [28]

Keskeisimmät huomiot ikäihmisten indikaattoreiden osalta Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden määrä on vähentynyt tasaisesti viime vuosina. Rovaniemi erottuu vertailukunnista positiivisesti. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus on kasvanut vuodesta 2006, mutta viime vuosina kasvu on pysähtynyt. Pitkäaikaisesti laitoshoidossa olleiden yli 75-vuotiaiden osuus ikäluokastaan on vähentynyt. Osuus on myös selkeästi pienempi kuin vertailukaupungeissa. Yhteenvedossa luvussa 5 on esitetty laajemmin ikäihmisiä koskevia huomioita. Ikäihmisten hyvinvointihaastattelut Vuonna 2011 hyvinvointihaastatteluja toteutettiin 178:lle 80 vuotta täyttävälle ei palvelujen pirissä olevalle; ennakoiva kotikäynti 69:lle. Hissiavustukset Rovaniemellä Kaupunki on myöntänyt avustuksia seuraavasti: vuonna 2003 3 kerrostaloon yht. 24.387 vuonna 2004 2 kerrostaloon yht. 15.528 vuonna 2005 1 kerrostaloon yht. 11.471 vuonna 2006 ei hakijoita vuonna 2007 1 kerrostaloon yht. 9.175 vuonna 2008 ei talousarviossa määrärahaa vuonna 2009 1 kerrostaloon yht. 11.750 vuonna 2010 1 kerrostaloon yht. 25.00 vuonna 2011 1 kerrostaloon yht. 15.970 vuonna 2012 2 kerrostaloon Yht. 23.000 Haastateltavien arvio omasta terveydestä oli hyvä (51 %) tai ainakin tyydyttävä (43 %). Liikuntakykynsä arvio hyväksi 48 % ja huonoksi tai melko huonoksi 10 % vastaajista. Liikuntaa harrasti viikoittain 86 %. Yksinäisyyttä koki usein 8 % (15 henkilöä) ja joskus 11 % haastatelluista. Tulokset ovat samansuuntaiset edelliseen vuoteen verraten. Haastattelujen pohjalta ohjattiin 15 henkilöä kuntoneuvolaan ja 32 henkilölle tarjottiin mahdollisuutta ns. yksinäisten ryhmään. [29]

Elinympäristö Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on ylläpitää ja edistää kuntalaisten terveyttä sekä turvata viihtyisä ja turvallinen elinympäristö. Kuntalaisten terveyttä ja turvallisuutta edistetään valvomalla elintarvikkeiden, talousveden ja uimaveden laatua, valvomalla kuntalaisille tarjottavien palveluiden, kuten esim. leikkipuistojen, uimahallien, kuntosalien, ohjelmapalveluyritysten tuottamien palveluiden turvallisuutta ja asuntojen, yleisten tilojen, koulujen ja päiväkotien sisäilman laatua. Talousvesi Rovaniemen kaupungin alueella käytettävä talousvesi on pohjavettä. Napapiirin Veden jakeluverkostoon on liittynyt n. 95 % kaupungin alueella olevista kiinteistöistä. Loput kiinteistöistä saavat talousvetensä joko vesiosuuskunnilta tai vesiyhtymiltä tai niillä on omat kiinteistökohtaiset talousvesikaivot. Napapiirin Vedellä on 36 vesilaitosaluetta ja vesiosuuskuntia ja yhtymiä on 15 kpl. Ympäristöterveysvalvonta valvoo vesilaitosten vedenottamoiden kuntoa ja käytettävän talousveden laatua vuosittain otettavilla viranomaisnäytteillä, n. 90 näytettä vuosittain. Tulosten mukaan talousvesi on täyttänyt sille asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Uimavesi Kaupungin alueella olevia uimaranta- ja uima-allasvesiä valvotaan säännöllisesti. Kesäsin uimakauden aikana 25.6. 15.8. otetaan kaupungin uimarannoilta (27 rantaa) uimavesinäytteet. Tulosten mukaan kesällä 2011 uimavedet täyttivät niille asetetut laatuvaatimukset. Rovaniemen uimarannoista Ounaskosken uimaranta on ns. EU-uimaranta. Sen uimavesi on luokiteltu erinomaiseksi. Rovaniemen kaupungissa on kaksi uimahallia/kylpylää; Rovaniemen kaupungin uimahalli ja Lapin Urheiluopiston uimahalli/kylpylä. Hotelleissa ja hoitolaitoksissa on myös uima-altaita, yhteensä kuusi uima-allasta. Uima-altaiden vedenlaatu on ollut laatuvaatimukset täyttävää, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia klooripitoisuuksissa. Elintarvikkeet Elintarvikkeiden laatua ja elintarvikehuoneistojen kuntoa valvotaan säännöllisesti ympäristöterveydenhuollon suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2011 Rovaniemellä oli elintarvikevalvonnan kohteita n. 650 kpl. Ruokamyrkytysepäilyjä Rovaniemellä vuonna 2011 oli yksi. Tehtyjen selvitysten perusteella sitä ei voitu kuitenkaan todeta ruokamyrkytykseksi. Vuosittain ruokamyrkytysepäilyjä Rovaniemellä on ollut 1-3 tapausta. Epäilyjen johdosta tehtyjen selvitysten perusteella Rovaniemellä ei ole viime vuosina ollut selvää näyttöä elintarvikevälitteisistä epidemioista. Kuluttajaturvallisuus Kuluttajaturvallisuusvalvonta on yksi terveysvalvonnan tehtävistä. Rovaniemellä on kuluttajapalveluiden valvontakohteiden lukumäärä noin 26, joihin tehtiin vuonna 2011 tarkastuksia 89 kpl. Tarkastukset kohdistuivat lähinnä uimarantojen, leikkikenttien, ohjelmapalveluiden ja ratsastuspalveluiden turvallisuuden valvontaan. Sisäilmanlaatu Asuntojen terveydellisten olosuhteiden tarkastuksia tehdään asukkaan pyynnöstä, jos hänellä on perusteltu syy epäillä asunnosta aiheutuvan terveyshaittaa. Tarkastusten määrä on vuosittain kasvanut. Vuonna 2011 tehtiin n. 100 asunnontarkastusta. Lisäksi tehdään sisäilmanlaadun tarkastuksia päiväkodeissa, kouluissa ja muissa yleisissä tiloissa. Useimmiten syy huonoon sisäilmanlaatuun on ilmanvaihdon puute ja/tai rakenteissa oleva kosteus. Faktoja Rakennettuja katuja 345 km Yksityisteitä, kaupunki hoitaa 338 km Yksityisteitä, muut 570 km Pyöräteitä 127 km Jalankulkukäytäviä 13,6 km Liikennevaloja (8 osin ELY) 22 kpl Katuvalaisimia 12 525 kpl Rakennettua ja hoidettua puistoa 87 ha Leikkipaikkoja 88 kpl Pieniä pallokenttiä 42 kpl Muistomerkkejä 17 kpl Moottorikelkkauria 1150 km Uimarantoja 27 kpl Venereittejä merkattu 40 km Laitureissa venepaikkoja 122 kpl Matonpesupaikkoja 13 kpl Hoidettuja luontopolkuja 8 kpl [30]

Kevyen liikenteen väylät Kaupungilla on erillisiä kevyen liikenteen väyliä (yhdistettyjä jalankulku- ja polkupyöräteitä) 127 km. Näistä pidempiä yhtäjaksoisia teitä on noin 50 %. Puistot ja virkistysalueet Mukana keskustan ja Muurolan asemakaava-alueet. VP, VK, VU, VP-1, VV: 1 969 788 m2, n. 32 m2 / asukas, 365 kpl - VP: puisto - VK: leikkipuisto - VU: urheilu- ja virkistyspalvelujen alue - VP-1: puisto. alueella saa säilyttää 15.11.-30.4. välisenä aikana pysyvästi enintään 200 moottorikelkkaa - VV: uimaranta-alue Ilmasto-ohjelman yhteydessä tehtiin kuntalaisille suunnattu rovaniemeläisen ilmastoopas, jossa kansalaisen hyvinvointi on keskeisessä osassa. Ilmasto-opas sisältää hyödyllisiä käytännön ilmastotekoja, kuten: Ruokavalinnoilla voi vaikuttaa sekä ilmaston että oman itsensä hyväksi. Parhaimmillaan sekä ilmasto, vyötärö ja että lompakko kiittävät! Ilmasto-ohjelma ja ilmasto-opas löytyvät kokonaisuudessaan oheisesta linkistä: http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/palveluhakemisto/ymparisto-ja-luonto/ilmastoohjelma VL, V, VR, VA: 7 742 512 m2, n. 128 m2 / asukas, 411 kpl - VL: lähivirkistysalue - V: virkistysalue - VR: retkeily- ja ulkoilualue - VA: viheralue Rovaniemen kaupungin ilmasto-ohjelma: Kaupungin ilmasto-ohjelmaan on koostettu eri hallinnonaloilla jo tehtävät ilmastonmuutosta hillitsevät toimet ja esitelty lisää konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla kaupunki osallistuu hillintään jatkossa sekä sopeutuu muutosten vaikutuksiin. Ohjelma tuo kansallisen tason ilmastotavoitteet ja valmistumassa olevan maakunnallisen ilmasto-strategian linjaukset konkreettisesti kaupungin arkeen. Rovaniemen kaupungin ilmasto-ohjelman päätavoite on: Rovaniemi on ilmastoasioissa maakunnan edelläkävijä. Ilmastonmuutos on keskeinen tekijä kaupunkikonsernin päätöksenteossa. Toiminnan pitkäjänteisyys ja ennakointiajattelu tuovat myös taloudellista kestävyyttä. Asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt kääntyvät laskuun. Päätavoite konkretisoituu ilmasto-ohjelmassa hallintokunnille ja toimielimille osoitetuista tavoitteista. [31]

5. Yhteenveto asukkaiden hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä YLEISET: Vuoden 2012 aikana väestönlisäys oli edellisvuotta pienempi; väestö kasvoi ennakkotiedon mukaan 249 henkilöä, mikä on 307 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2011. Syntyvyys, kuntien välinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto ovat pienentyneet ja kuolleiden määrä on kasvanut. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat jatkaneet kasvuaan. Erityisen voimakkaasti ovat lisääntyneet erikoissairaanhoidon kustannukset johtuen hoitotakuulainsäädännön muutoksesta ja erittäin kalliista hoidoista. Sosiaalitoimen kustannukset kasvoivat erityisesti vaikeavammaisten palvelujen eri osa-alueilla. Sairastavuusindeksi on jatkanut edelleen lievää kasvuaan. Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden määrä on laskenut Rovaniemellä, mutta väkivaltarikollisuuden määrä on kasvanut muun maan kehityksestä poiketen. Väkivaltarikollisuuden määrässä on suuriakin vaihteluja eri vuosien välillä, mutta nyt on havaittavissa selvä pitempiaikainen negatiivinen kehitys. Omaisuusrikollisuus on vähentynyt. Rovaniemellä tapahtuu asukaslukuun suhteutettuna enemmän pahoinpitelyrikoksia yksityisellä alueella kuin koko maassa keskimäärin. Poliisin kotihälytystehtävien määrässä on nyt havaittavissa pientä laskua, mutta perheväkivaltatehtävien määrä lähti taas nousuun. Vammaisten laitoshoidon osuutta on pystytty vähentämään. LAPSET JA LAPSIPERHEET: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä vuonna 2011 oli yhteensä 216, joista 146 (68 %) oli sijoitettu laitoksiin ja 70 (32 %) perhehoitoon. Vastaavasti vuonna 2012 lokakuun lopussa laitossijoituksia oli 136 (65 %) ja perhesijoituksia 74 (35 %), yhteensä lokakuun loppuun mennessä kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli 210. Kunnan kustantamassa lasten päivähoidossa olevien määrä on Rovaniemellä suurempi muihin vertailukuntiin ja koko maahan verrattuna. Lokakuussa 2012 kunnan kustantamassa päivähoidossa oli yhteensä 1-6 vuotiaiden osuus koko ikäluokasta 69 %. Lasten päivähoitoon osallistuneiden määrä on siis Rovaniemellä noussut. Syntyvyys on vuonna 2008 tapahtuneen nousun jälkeen tasoittunut ja on ollut vuositasolla n. 750 (+/- 20). NUORET: Nuorten opintojen keskeyttämisten määrät ovat edelleen huolestuttavia erityisesti ammatillisen koulutuksen puolella. Vuonna 2012 keskeytykset kuitenkin hieman vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on lisääntynyt. Nuorisotyöttömyys on ollut laskussa vuoden 2009 jälkeen. Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen jälkeen positiivinen kehitys kuitenkin pysähtyi ja nuorisotyöttömien määrän kehitys kääntyi kasvuun verrattuna vuoden 2011 vastaavaan aikaan. Vuonna 2011 on käynnistetty Diili-hanke, jossa Rovaniemi on mukana. Hankkeella pyritään edistämään koulutettujen nuorten työhönpääsyvalmiuksia. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18-24-vuotiaiden prosenttiosuus vastaavanikäisestä väestöstä on ollut viiden vuoden tarkastelujaksolla kasvussa niin Rovaniemellä kuin vertailukohteissakin. Psykiatrisessa laitoshoidossa olleiden nuorten osuus on kasvanut. Hoitojaksojen määrä 1000 asukasta kohti on ollut lievässä nousussa, mutta on pysynyt edelleen vertailukuntia pienempänä. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen 15-24-vuotiaiden potilaiden osuus 10 000 vastaavanikäistä kohti kasvoi merkittävästi vuonna 2010 verrattuna aiempaan. Vuonna 2011 kasvu pysähtyi. TYÖIKÄISET: Työttömyysaste aleni vuosina 2010 ja 2011, mutta kääntyi vuonna 2012 jälleen kasvuun. Joulukuussa 2012 työttömyysprosentti oli 14,0. Vastaava lukema joulukuussa [32]

2011 oli 12,3 prosenttia. Työttömyysprosentin koko vuoden keskiarvo vuonna 2012 oli 13,0, kun se vuotta aiemmin oli 12,3 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien määrä on jatkanut kasvuaan, joka alkoi vuonna 2009. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrä on ollut kasvussa viime vuosina, mutta pysähtyi vuoden 2010 aikana. Sairauspäivärahaa saaneiden osuus 16-64-vuotiaiden ikäluokastaan on ollut viime vuosina lievässä laskusuunnassa, mutta sairauspäivärahaa saaneiden osuus on Rovaniemellä vertailukohteisiin nähden edelleen korkein. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25-64-vuotiaiden osuus on viime vuosina pienentynyt; osuus on kuitenkin yhä selvästi vertailukuntia suurempi. Vuoden 2011 hyvinvointikatsauksen tiedot ovat olleet tältä osin virheelliset tietokantavirheestä johtuen. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus on kasvanut. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 25-64-vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohti ovat vähentyneet viimevuosina, mutta Rovaniemellä on yhä vertailukohteita huonompi tilanne. Psykiatrian avohoitokäynnit tuhatta vastaavanikäistä kohti ovat Rovaniemellä selvästi vertailukuntia alhaisemmalla tasolla. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus on kasvanut vuodesta 2006, mutta viime vuosina kasvu on pysähtynyt. Pitkäaikaisesti laitoshoidossa olleiden yli 75-vuotiaiden osuus ikäluokastaan on vähentynyt. Osuus on myös selkeästi pienempi kuin vertailukaupungeissa. Sairaalan käyttö hoitopäivinä ja asiakkaina on laskenut vähemmän kuin maassa keskimäärin. Ikäihmisten osallistuminen terveysliikuntaan on kasvanut. Hissiavustuksia on jaettu viime vuosina 1-2 kerrostalolle vuodessa. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden osuus tuhatta asukasta kohti on laskenut tarkastelujaksolla tasaisesti. Vuonna 2011 osuus kuitenkin nousi hiukan. Päihdehuollon avopalvelujen asiakkaiden osuus tuhatta asukasta kohti on ollut koko tarkastelujakson ajan Rovaniemellä selkeästi vertailukohteita korkeampi. Vammojen ja myrkytysten vuoksi hoidossa olleiden aikuisten määrä on kasvanut. IKÄIHMISET: Omaishoitoa tuetaan koko maata enemmän. Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden määrä on vähentynyt tasaisesti viime vuosina. Rovaniemi erottuu vertailukunnista positiivisesti. [33]

6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet YLEISET: Väestönkasvu on ollut viime vuosina positiivinen. Palvelujärjestelmä on monipuolinen. Psykiatrinen ja kehitysvammaisten laitoshoito ovat vähentyneet. Kolmannen sektorin toimijat järjestävät Rovaniemellä monipuolista omaa toimintaa ja tukevat kattavasti kaupunkia palvelujen järjestämisessä; mm. kolmannen sektorin tuottamat ohjatut liikuntaryhmät ja kaupungin ja kolmannen sektorin solmimat palvelusopimukset. Rovaniemen kaupunki on osallistunut MIELEN TUKI hankeeseen, jolla tuettiin mielenterveys- ja päihdestrategian laatimista, MIELEN TUKI -hankkeessa on korostunut edistävä ja ehkäisevä työ sekä levitetty ja juurrutettu edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. (Lähde: THL) Lisäksi vuonna 2012 on tehty laaja, sekä Rovaniemeä että Lapin muita kuntia koskeva terveystapatutkimus, jossa kerättiin myös mielenterveys- ja päihdetyön indikaattoritietoa. Rovaniemen kaupunki on osallistunut Lapin yliopiston, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun organisoimaan Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on koota yhteen monitasoinen hyvinvointitieto kaikkien saataville. LAPSET JA LAPSIPERHEET: Syntyvyys on Rovaniemellä pysynyt vuonna 2008 tapahtuneen kasvun jälkeen noin 750 vuosittain syntyvän määrässä. Rovaniemen kaupunki on resursoinut ennalta ehkäiseviin palveluihin tavoitteena tarjota apua ja tukea silloin, kun vaihtoehtoja on useampia ja peruspalveluilla voidaan auttaa mahdollisimman pitkälle. Pitkän tähtäimen tavoitteena on vähentää lastensuojelun palveluiden tarpeita. Lasten päivähoidon tarve on kasvanut edelleen, ja päivähoidon resursseja on jouduttu kasvattamaan. Uusia investointeja päivähoitokiinteistöihin on tehty ja väliaikaisia tilaratkaisuja on jouduttu hakemaan. Asiakkaille on päivähoitopaikka pystytty tarjoamaan asetuksen mukaisten aikarajojen puitteissa. NUORET: Nuorten palvelujen kehittämiseen on reagoitu ennakoivasti; esimerkiksi nuorisokeskuksen esiselvitys on toteutettu monialaisena yhteistyönä. Rovaniemen monitoimikeskussäätiöllä ovat alkaneet pilottiryhmät, joilla pyritään kuntouttamaan nuoria ja kohottamaan heidän työelämävalmiuksiaan. TYÖIKÄISET: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelurakennetta on kehitetty sekä työelämäosallisuuden palvelurakennetta on vahvistettu. Syyskuussa 2012 on käynnistynyt MONET-kuntakokeilu, jonka tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Työttömille on suoritettu terveystarkastuksia ja pitkäaikaistyöttömien eläkeselvittelyjä. Työikäisten laitoshoito on vähentynyt Työterveyspalvelujen piirissä olevien työntekijöiden osuus on lisääntynyt. IKÄIHMISET: Laitoshoito on vähentynyt ikäihmisten palveluissa Viime vuosina on vahvistettu palveluohjausta ja neuvontaa sekä ennakoivia palveluja. Uusilla eläkeläistiloilla on parannettu edellytyksiä järjestöjen toiminnalle. Kaupunkistrategian mukaisesti on resursoitu (ohjattuja liikuntaryhmiä, kuljetuksia ja lähiliikuntapaikkoja) ikäihmisten liikuntaan huomioiden koko laaja kaupunki. [34]

Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet TOIMINNAN TUOTTAVUUDEN JA VAIKUTTAVUUDEN LISÄÄMINEN o o o Mielenterveys- ja päihdepalvelujen (erityisesti avohoidon) kehittäminen yhteistyössä sairaanhoitopiirin ja järjestöjen kanssa. Erityisesti psykiatrisen laitoshoidon vähentäminen avohoitoa lisäämällä ja kehittämällä. Neuropsykiatrisen kuntoutuksen tehostaminen. Terveysneuvontapisteen perustaminen huumeiden käyttäjille PROSESSIEN JA PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN ESTEETTÖMYYDEN EDISTÄMINEN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Toimenpide-ehdotukset ja resurssit edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin. TOIMINNAN TUOTTAVUUDEN JA VAIKUTTAVUUDEN LISÄÄMINEN Talouden tasapainottaminen ja vakauttaminen sekä seurantajärjestelmien kehittäminen. Palveluiden kehittäminen taloudellisen ja toiminnallisen tehokkuuden periaatteella. PROSESSIEN JA PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN Sektorirajat ylittävän prosessijohtamisen kehittäminen. Varautuminen tulevaisuuden uhkaavaan henkilöstöpulaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen ja -ohjauksen kehittäminen eri hallintokuntien toimenpitein. Lasten ja nuorten palvelurakenteen ja palveluohjauksen kehittäminen: o Lasten ja nuorten kodin ulkopuolisten laitossijoitusten määrän väheneminen o Lastensuojelun sijaisperhetyön edelleen kehittäminen, tuki- ja ohjauspalveluiden riittävästä tasosta huolehtiminen. o Kotiin annettavien palvelujen lisääminen mm. ennalta ehkäisevässä perhetyössä. o Lasten ja nuorten kuntoneuvolan (kouluneuvola) perustaminen o Alueellisen yhteistyön lisääminen muiden nuorten parissa toimivien sidosryhmien kanssa (mm. koulu, srk ym. muut alueen toimijat), jotta pystytään vastaamaan paremmin kunkin alueen nuorten ja heidän vanhempiensa tarpeisiin. o Eri toimijoiden poikkihallinnollinen ja moniammatillinen tiivis yhteistyö nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi koulujärjestelmästä ja työelämästä. o Kaupungin yhteistyö TE-toimiston ja elinkeinotoiminnan kanssa nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Päivähoitopalvelujen kehittäminen, oman toiminnan kasvun hillitseminen ja asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien kehittäminen: o Päivähoidon palvelusetelin käyttöönotto vuonna 2013. o Päivähoitopalveluihin keskitetty palveluohjauspiste vuonna 2013. Ikäihmisten palvelurakenteen kehittäminen avopalveluja painottaen ja tuleva ns. ikälaki huomioiden: o Kotihoidon tehostaminen mm. teknologiaa hyödyntäen o Varaudutaan jaksohoidon lisäämiseen ja kuntoutuksen tehostamiseen o Sairaalapaikat vähenevät 8 paikkaa 2013 ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidosta luovutaan ja kehitetään kodinomaisempaa hoivahoitoa [35]

o o o Ympärivuorokautisen hoivan kasvun hillintä suunnittelukaudella Palveluhankintojen vaikuttavuuden kehittäminen mm. Sotefin2- hankkeen tuella Ikäihmisille suunnatuista eri lautakuntien järjestämistä palveluista koottu palvelusopimus jatkuu vuodelle 2013 Ikäohjelman päivittäminen Ikäihmisten sairaala- ja ympärivuorokauden hoivan tulevien tilatarpeiden suunnittelu osana terveydenhuollon tilaselvitystä OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN Sosiaalisen pääoman ja arjen osallisuuden vahvistaminen. o Eri tehtäväalueiden ja kulttuurin yhteistyön kehittämishanke tukemaan osallisuuden vahvistumista. Asiakkaan osallisuuden ja näkökulman huomioonottaminen o Palveluiden kehittämisessä hyödynnetään kehittämiskahvilan ideaa kehittämisehdotusten esillesaamiseksi. o Kehitetään aluelautakuntien ja kaupunginosayhdistysten kautta asukasdemokratiaa. Työelämäosallisuuden vahvistaminen. o Työelämäosallisuutta lisäävän palvelukokonaisuuden kehittäminen yhä edelleen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. o Erityisesti niiden nuorten huomiointi, jotka tarvitsevat sijoittuakseen yleisille työmarkkinoille kuntoutus tai muuta toimintakykyä vahvistavia palveluita. o Pitkäaikaistyöttömien palvelujärjestelmän kehittäminen MONETkuntakokeilun avulla: Tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Kokeilukunnissa kunta koordinoi työttömänä olleiden palveluiden järjestämistä. Erityisryhmien arjen osallisuutta vahvistavien palvelukokonaisuuksien kehittäminen. o Erityisryhmien palveluiden suunnitteleminen kaikille ryhmille sopiviksi sekä esteettömiksi. Työryhmä jatkaa työskentelyään. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen eri toimijoiden yhteistyönä. o Nuorten syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen. o Koulupudokkaiden ja vailla ammatillista koulutusta olevien ennalta ehkäiseminen Nuorten palvelukeskuksen suunnittelu ja perustaminen poikkihallinnollisena yhteistyönä o Nuorisokeskuksen esiselvitys on valmis ja mallin toteuttaminen aloitetaan vuonna 2013 koulutuksella monialaiseen ja moniammatilliseen työhön nuorten hyväksi. o Päätöksentekoon Rovaniemellä toteutettava malli tuodaan raamineuvottelujen yhteydessä vuodelle 2014 Nuoriso- ja vapaa-ajan toiminnan kehittäminen. o Yhteistoimintatilojen eli koulun, kirjaston ja nuorisotyön toimintamallin kehittäminen (Ounari, Murkku). o Alueellisten palvelujen yhteistyön kehittäminen. o Nuorten kerhotoiminnan kehittäminen o Opiskelu- ja nuorisoliikuntapalvelujen kokoaminen liikuntakalenteriksi ja sen markkinointi. Ikäihmisten osallisuuden, osallistumisen ja ohjauksen vahvistaminen o Palveluneuvontaa ja ohjausta sekä palvelutarpeen arviointia vahvistetaan ja kehitetään moniammatillisena toimintana mm. Pakaste II- hankkeen tuella. o Ikäihmisten terveysliikunnan kehittäminen: Kaupunki järjestää terveysliikuntaa kohderyhmälle ikäihmiset +60- vuotiaat. Ryhmäliikuntana järjestetään runsaasti erilaisia ja eritasoisia liikuntaryhmiä liikuntasaleissa, uimahallissa, kuntosalissa ja ulkoalueilla. Vastataan kunnallisissa kuntosalitiloissa tapahtuvasta valvotusta ja ohjatusta toiminnasta. Ikääntyvän väestön liikuntapalveluiden kehittäminen kunto- ja terveysliikunnassa. Järjestetään ikäihmisille koordinaatiota, tasapainoa ja rentouttavaa ryhmä- ja kuntoliikuntaa. Tapahtumina toteutetaan mm. eri lajeihin perustuvaa paikallista ja valtakunnallista kampanjointia sekä liikunnallisia tempauksia. [36]

o o o o Terveyden edistämisen työssä; mm. järjestöjen kanssa huomioidaan ikäihmisten tarpeet ja riskitekijät. Tarpeenmukaisten ja ikäihmisten omaehtoista toimintaa tukevien kokoontumistilojen tarjoaminen. Ikäihmisille kohdennettujen kulttuuripalvelujen saavutettavuuden lisääntyminen. Palvelutalojen ja laitosten toiminnassa yhdistyvät taide- ja kulttuurilähtöiset toimintatavat. Luodaan turvalliset ja toimivat liikuntapaikat ja -palvelut tasapuolisesti koko alueelle. ESTEETTÖMYYDEN EDISTÄMINEN Esteettömyyden ja saavutettavuuden huomiointi. o Esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen kaikilla tehtäväalueilla esteettömyyden periaatteet huomioiden kokonaislogistiikkaa kehittämällä sekä etä- ja mobiilipalveluja ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksia lisäämällä. o Ennakoivat palvelut ja esteettömän ympäristön luominen erityisryhmien ja ikäihmisten toimintakyvyn edistämiseksi: Liikenneympäristön esteettömyyden suunnitelmallinen parantaminen. Palvelulinjaliikenne vastaa liikkumistarpeita ja on tehokkaassa käytössä. Liikuntapaikkojen ja puistojen soveltuvuus myös eritysryhmien ja ikäihmisten käyttöön huomioidaan. o Hissittömien kerrostalojen määrän väheneminen. TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Lisääntyvän päihteiden ja huumeiden käytön hillintä. Toimenpideohjelman laatiminen väkivalta- ja huumausainerikosten ennalta ehkäisemiseksi. Tapaturmien ennaltaehkäisy poikkihallinnollisena yhteistyönä. [37]

7. Hyvinvointikertomuksen esille nostamat keskeiset kehittämiskohteet TOIMINNAN TUOTTAVUUDEN JA VAIKUTTAVUUDEN LISÄÄMINEN Tulevaisuuden palvelutarpeiden lisääntymisestä, henkilöstörakenteen muutoksista ja taloudellisista haasteista johtuen edellytetään talouden tasapainottamista ja vakauttamista sekä seurantajärjestelmien kehittämistä. Palveluita kehitetään erityisesti taloudellisen ja toiminnallisen tehokkuuden ja tuottavuuden periaatteella. PROSESSIEN JA PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN Palveluprosesseja ja palvelurakenteita tulee kehittää poikkihallinnollisena yhteistyönä. Palveluohjausta kehittämällä turvataan erityisesti monia palveluja käyttävien (monipalveluasiakkuuksissa olevien) asiakkaiden laadukas palvelukokonaisuus. Palvelurakenteen kehittämisen keskeisimmät tekijät ovat laitosvaltaisten palvelujen vähentäminen sekä avohoidon ja ennalta ehkäisevien palvelujen kehittäminen. OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN Osallisuutta tulee vahvistaa kaikilla tehtäväalueilla poikkihallinnollisena yhteistyönä. Osallisuuden vahvistamisen keskeisimpinä toimenpiteinä ovat työelämäosallisuuden vahvistaminen sekä nuorten ja ikäihmisten osallistumista lisäävien palvelujen suunnittelu. Lisäksi tulee huomioida erityisryhmien erilaiset tarpeet. Näihin panostaminen vähentää syrjäytymistä ja edistää palvelujen käyttöä ja saavutettavuutta. ESTEETTÖMYYDEN EDISTÄMMINEN Esteettömyyttä tulee edistää ja saavutettavuutta parantaa kaikilla tehtäväalueilla kokonaislogistiikkaa kehittämällä sekä etä- ja mobiilipalveluja ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksia lisäämällä. Palvelujen suunnittelussa tulee huomioida erityisesti erityisryhmien ja ikäihmisten tarpeet. TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Turvallisuutta voidaan parantaa lisääntyvää päihteiden ja huumeiden käyttöä hillitsemällä. Yksi konkreettinen toimenpide on toimenpideohjelman laatiminen väkivaltaja huumausainerikosten ennalta ehkäisemiseksi. Tapaturmia ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin panostamalla poikkihallinnollisena yhteistyönä puolestaan voidaan ehkäistä jälkihoitoa ja siitä aiheutuvia kustannuksia. [38]