Kurssitentit. Turvallisuus ja kehitys Afganistanin tapaus. Kysymykset (1) Istunnon kulku. Afganistanin sota 20.2.2012



Samankaltaiset tiedostot
Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Turvallisuus ja kehitys

Suomen Atlantti-Seuran Nuoret

Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta

SELVITYS SUOMEN OSALLISTUMISESTA AFGANISTANIN TUKEMISEEN JA VAKAUTTAMISEEN

1(21) Suomen Afganistan-toimintaohjelma

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Ulkoasiainministeriö Puolustusministeriö Sisäasiainministeriö SELVITYS SUOMEN TUESTA AFGANISTANIN VAKAUTTAMISELLE

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

SUOMEN TASAVALLAN JA AFGANISTANIN ISLAMILAISEN TASAVALLAN VÄLINEN KUMPPANUUSSOPIMUS

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

VNS 5 /2001 vp SUOMEN OSALLISTUMISESTA SOTILAALLISEEN KRIISINHALLINTAOPERAATIOON (ISAF, INTERNATIONAL SECURITY FORCE) AFGANISTANISSA

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät Marissa Varmavuori TTIP-verkosto

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

VALKOINEN TALO. Lehdistötoimisto. JULKAISTAVAKSI VÄLITTÖMÄSTI 1. joulukuuta 2009

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille.

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ulkoasiainvaliokunnalle

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Päivätyökeräys Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto

Kevät Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

EU-Turkki pakolaissopimus

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE AFGANISTANIN TILANTEESTA, SUOMEN KOKONAISTUESTA AFGANISTANILLE JA SUOMEN OSALLISTUMISESTA SOTILAALLISEEN

EU:n terrorismin vastaisten toimien arvioidut kustannukset

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla. Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Intian ilmastopolitiikka ja post Antto Vihma Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät , Hyvinkää

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0056/1. Tarkistus. William (The Earl of) Dartmouth EFDD-ryhmän puolesta

AFGANISTAN VUONNA 2014: VUOSI NOLLA?

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti Jaakko Kiander

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Rotarysäätiö. PETS 2016 Helena Piispa-Perälä Ari Jussila

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Kotkan meripäivät Itämeren aallot

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Meriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa. Yksikön päällikkö Pasi Ovaska

Työharjoittelu ulkomailla.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik

ja liikkeiden ja puolueiden suhde Espanjassa

Pirkanmaa. Maakuntamme toimii monella eri tasolla

Aasian taloudellinen nousu

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

Miksi tarkastelun kohteena yksittäinen kehitysmaa?

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

LähiTapiola Varainhoito Oy

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Otteita Viron taloudesta

Transkriptio:

Kurssitentit Turvallisuus ja kehitys Afganistanin tapaus Juhani Koponen 17.2.2012 (kevään 2011 keposeminaariryhmän avustuksella) Lopputentti pe 24.2. klo 12.15-13.45 Metsätalo, sali 1 Rästitentti pe 2.3. klo 12.15-13.45 Topeliassa, sali ilmoitetaan Kurssitenttiin ei tarvitse ilmoittautua! Tenttiä varten kerrataan luento- ja keskustelumuistiinpanot Kurssin tulokset maaliskuun puolessa välissä Istunnon kulku Keskustelu 1: YK:n päätöslauselma 1325 Luento: turvallisuus ja kehitys nopea kertaus Afganistanin sota ja tilanne ja Suomen osuus siinä Keskustelu 2: mitä Suomen tulisi tehdä Afganistanissa? Kysymykset (1) Millä eri tavoilla YK:n päätöslauselma 1325 haluaa kohentaa naisten asemaa konflikteissa ja niiden ratkaisussa? Mitä Suomi on tehnyt asian hyväksi? Turvallisuus ja kehitys kytkös vai katkos? Kofi Annan 2005: ei turvallisuutta ilman kehitystä, ei kehitystä ilman turvallisuutta Kehityksen turvallistaminen jatkuvan intervention vahvistajana? (Duffield) Poliittiset turvallisuusnäkökohdat mukana developmentalismissa alusta lähtien (Truman!) mutta eri muodossa: kehitys pitkän tähtäyksen toimintaa, sotilaalliset keinot sotilaallisiin uhkiin Konfliktien syyt? Köyhyyden vähentämisen ja konfliktien suhde? Afganistanin sota Luonne muuttunut: terroristijahdista sisällissotaan Kapinalliset vastaan kansainvälisen yhteisön tukema Kabulin hallitus (presidentti Karzai) Epäsymmetrinen sodankäynti Kohteina esimerkiksi hallituksen joukot, kansainväliset joukot ja heidän palveluksessaan olevat siviilit, hallituksen työntekijät, hallitusta sympatisoivat paikallisjohtajat, aputyöntekijät, YK sekä joidenkin valtioiden diplomaatit Avoimet taisteluoperaatiot kv. joukkoja vastaan harvinaisia Kv. joukoilla vajaat 3,000 kaatunutta (2010 711), siviiliuhreja 18,000-37,000 (2011 3200) 1

Mistä se alkoi 9/11 Osama bin Laden terrorismin vastainen sota taleban-hallitusta vastaan (ensin USA/UK, sitten YK:n siunaus, NATO) Strategia: ilmaiskut ja tuki Pohjoisen allianssin joukoille Loppuvuodesta 2001 taleban ajettiin vallasta Valtion rakennus käyntiin, intervention ei uskottu jatkuvan pitkään Kapinalliset Ytimenä taleban - ideologia sekoitus elementtejä poliittisen ääri-islamismin eri muodoista, tähtäimessä islamilaisen emiraatin palauttaminen Haqqani-verkosto kaakossa ja etelässä, myös mujahidin-tausta, aktivinen viime aikoina pashtualueilla Hezb-e-Islami Gulbuddin (HIG) keskiosissa Hektmayar perinteinen mujahidin-johtaja, talebanin liittolainen, joskus vastustaja Paikallisesti merkittäviä ryhmittymiä Kapinalliset Taistelijoiden määrää vaikea arvioida, useimmat arviot 10,000-20,000 Suurin osa osa-aikaisia (päivällä viljelijöitä, yöllä taistelijoita) Pakistanin merkitys keskeinen mm. harjoittelun, järjestäytymisen ja uusien taistelijoiden rekrytoinnin suhteen Kabulin hallitus: Karzai Pashtujohtaja (durrani), tuki aikoinaan talebania, sittemmin liittyi vastustajiin Poimittiin väliaikaishallinnon johtoon 2002 Presidentinvaalit 2004 ja 2009 laajaa vilppiä 2010 parlamenttivaalit, joiden yhteydessä väkivaltaa ja tulosten peukalointia parlamentti lähes lamaantui Presidentin, oikeusjärjestelmän ja hallinnon legitimiteetti pohjalukemissa Aluehallitsijoilla ( sotapäälliköillä ) paljon autonomiaa Kansainväliset joukot OEF (Operation Enduring Freedom, USA, UK) 10/2001 terrorismin vastainen sota ISAF (International Security Assistance Force 12/2001, ensin YK:n valtuuttama, Nato-johtoinen 2003 lähtien Suomi osallistuu 2002 ) NATO/ISAF-joukot nyt noin 130,000 (USA 80,000 - Suomi 192) ISAF keskittyi ensin Kabuliin, levittäytyi maan muihin osiin kapinatoiminnan kiihtyessä 2004-06, voimakas lisäys 2007 Toimintaa leimannut koordinaation puute ja eri maiden joukkojen epätasainen osallistuminen Afganistanin turvallisuus joukot Afghan National Police (ANP) ja Afghan National Army (ANA) Rakentaminen toden teolla käyntiin vasta 2008, tarkoitus siirtää vastuu niille 2014 Molemmat kaukana vaadittavasta tasosta ANP: n. 130,000 miestä, hontelo rekrytointipohja, tadzhikkivaltainen, heikko koulutustaso, korruptio, vallan väärinkäyttö ANA: kasvamassa (vahvuus 170,000, 2014 tavoite 260,000), etnisesti jakautunut, vain 3 % pashtuja, heikko varustetaso ja koulutus Kansallisia joukkoja vai etnisiä heimomiliisejä? 2

Sotatilanne nyt Kv. joukkojen johto vakuuttaa edistystä, 2011 vähemmän kuolleita sotilaita kuin 2010 Kapinallistoiminta silti aktiivisempaa kuin koskaan, siviiliuhrien luku korkein 2011, hallituksen vastaiset ainekset pääsyyllisiä Kapinalliset kontrolloivat laajoja alueita maaseudulla Aika kapinallisten puolella, sotilaallista ratkaisua vaikea nähdä Hallitus ja taleban neuvotteluyhteyksissä Miten tähän on tultu? Kuningaskunta kumoon 1973 vasemmistokaappaus 1978 Neuvostoliiton invaasio 1979-89 Mujahidinien vastarinta USA:n (CIA), saudien tuella vasemmistohallitus nurin 1992 kun NL:n apu lopppui mujahidinit kääntyivät toisiaan vastaan Talebanit valtaan 90-luvulla: levittäytyi Kandaharista kautta maan, 1996 Kabuliin, 1997 Afganistanin islamilainen emiraatti, johtajana mullah Omar 1998 tienoilla Talebanin hallussa lähes koko maa, (Pohjoisen liitolla 5 %), kuri ja järjestys toiseen äärilaitaan, turvapaikka al-quaidalle (Osama) Näkymä Kabulista vuorille Vuoret ja naapurit Etniset ym. ryhmät Pashtut (pataanit), 40 %, kaakko ja etelä, sunneja, oma kieli, neljä päähaaraa, paljon viljelijöitä paimentolaisia afgaaneja, talebanin ja muiden kapinallisten selkäranka Tadzhikit, 30 %, pohjoinen, dari-persiankielisiä sunneja, paljon kauppiaita, oppineita, myös viljelijöitä Hazarat, 15 %, keskellä, shiioja, viljelijöitä ym., oma persiansukuinen kieli tai dari, mongolien jälkeläisiä? Turkmeenit ja uzbekit, 10 %, pohjoinen, turkinsukuiset kielet Muut Yhtäläisyyksiä ja eroja Islam yhdistää mutta siinä eri suuntia Kaupungit vs. maaseutu Vuoristo vs. alavat maat Viljely vs. karjanhoito Keskusvalta vs. hajautus Kotimaisuus vs. ulkomaisuus (turkkilaisten ja mongolien valtaa 1700-luvun puoliväliin, sen jälkeen pashtukuningaskunta ) 3

Kehityshistoriaa Ennen vasemmistovaltaa 1900-luvulla modernisaatioohjelmia pisteittäistätaloudellista kehitystä Vasemmisto/neuvostoaika: kehitysprojektit kaatuivat vastarintaan talouden alamäki alkaa Taleban-valta: optimismia ja yritystä? jälleenrakennusyritykset tuhoutuivat uusissa konflikteissa kehitystärauhallisilla maaseudun alueilla tilanne Kabulissa ja muissa kaupungeissa lähinnä huononi naisten asema huononi kaupungeissa Kansantalous: perustietoja BKT 14,3 miljardia USD 2010 BKT per capita - 330 USD (maavertailussa sijalla 200/215) PPP-BKT per capita - 970 USD (maavertailussa sijalla 200/215) Väestö köyhyysrajan alapuolella - 30-40 % ODA - 6,4 miljardia USD 2010 ODA per capita - 185 USD Talouden perustekijöitä Kabulin mattokauppias Arviolta 80-90% kaikesta taloudellisesta toiminnasta epävirallisella sektorilla (ei verotuloja) Yksi maailman apuriippuvaisimmista maista: julkinen talous 85% ulkopuolelta rahoitettu (myös julkiset palkat!) Massiivinen huumetalous (etenkin etelässä, 92% maailman oopiumista, 1/3 maan taloudesta liittyy oopiumiin, mukana viranomaiset, taleban, viljelijät ) Valtion tulot pienet muihin LIC-maihinkin verrattuna Yksityissektorin osuus maan bktl:sta pieni, keskittyy kotimaan kauppaan Maataloustuotanto, rakentaminen, matot, pähkinät Ei juuri ulkomaisia investointeja (-22 MUSD 2010) Kansainvälisen yhteisön panos Suuntaa-antavat YK-vetoiset konferenssit: Bonn 2001 (väliaikaishallinto ja ISAF) Lontoo 2006, Pariisi 2008 (Afghanistan National Development Strategy: vakaus, demokratia, ihmisoikeudet, hyvä hallinto, oikeusvaltio, markkinatalous, vuosituhattavoitteet ) Kabul 2010, Bonn 2011: afgaaneille entistä enemmän vastuuta maan kehittämisessä Apu Afganistanillle (1) 6,4 mrd USD 2011, josta 87% bilateraaleilta donoreilta USA:lta lähes puolet (yli 15 mrd USD v. 2002 jälkeen, 3 mrd dollaria, noin 10 % kaikesta USA:n avusta 2010) ; eniten infraan (tiet, energia jne.), myös maaseudun kehittäminen, talouskasvuun panostaminen, oikeudenmukaisen ja demokraattisen hallinnon rakentaminen EU: 2002-2010: noin 8 mrd (komissio 25%, Iso-Britannia 23%, Saksa15% ja Hollanti 10%...) : laillisuusperiaatteen, hallinnon ja turvallisuuden kehittäminen: LOFTA-rahasto, EUPOL (47%), maaseudun ja maanviljelyn kehittäminen, perusinfra : NSP (20%) sosiaalisektori (koulutus, terveydenhuolto, sosiaaliturva)(19%) yksityissektori ja suurinfrastruktuuri(12%) 4

Apu (2) Matkalla klinikalle, Kabul Maailmanpankki : Afghanistan Reconstruction Trust Fund (ARTF), 32 donoria, yli 4.3 mrd USD 2002 lähtien Rahoittaa sekä juoksevia menoja (yli puolet virkamiesten palkkoihin) että apuinvestointeja Maaseudun kehitys, yksityissektori, koulutus, energia, mikroluotot National Solidarity Fund -NSP edellisen tärkein osa rahoittanut yli 57,000 pienhanketta (kastelu, kaivo, sähkö, tie ) yli 27,000 kylässä, kansalaisjärjestöt toteuttavat YK: UNAMA-kattojärjestö koordinoi, UNDP tukee vaaleja, julkista hallintoa, poliisilaitista, ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvon edistämistä, maaseudun kehittämistä jne., hallinnoi monikansallisia rahastoja: LOFTA (maksaa poliisien palkat ja muut kustannukseti), ym. Provincial Reconstruction Teams ISAF:in kehitysjoukot jälleenrakennuksen ja vakauttamisen välillä Suomen tuki Afganistanille Vaivihkaa Suomen suurimmaksi kehitysmaakumppaniksi - ilman keskustelua ja selkeitä päätöksiä (inkrementalismi) Suurin sotilasoperaatio (192 sotilasta, vuosikustannukset 40 milj ) Noussut myös yhdeksi Suomen avun de facto vastaanottajaksi, nyt noin 20 milj :n vuositaso, aiotaan nostaa) Valtaosa tuesta monenkeskisiä kanavia pitkin: ISAF/Nato, Maailmanpankki, (ARTF; NSP) YK UNDP ja muut YK-järjestöt EU oikeuslaitos, EUPOL (Suomi toiseksi suurin - 28 henkeä) Kahdenkeskistä tukea mm. ihmisoikeuskomissiolle Kansalaisjärjestöt Marie Stopes International, suomalaiset Tuen ja kehitystoiminnan tuloksia Talouskasvu ripeää mutta paljonko siitä johtuu pelkästään avusta? Koululaisten määrä kasvanut yhdestä miljoonasta kahdeksaan (tyttöjen alle miljoonasta 2,5:een) mutta keskittyy Kabuliin, etenkin maalla monet keskeyttävät Kuolleisuusluvuissa pudotusta mutta eliniän odote 46.3 vuotta (maailman alhaisin, köyhillä mailla 59 v.) Hankkeiden tuloksien arvioinnit ylimalkaisia Sodassa pattitilanne, hallitus heikko, korruptio ja huumekauppa rehottavat, apu osa ongelmaa? Vaikea nähdä kuinka afgaanijoukot voisivat ottaa kokonaisvastuun 2014 Siis mitä on tehtävä? Keskustelu: mitä Suomen on tehtävä (a) sotilaallisesti (b) kehitystyössä Vrt. TPO 2012: Suomi sitoutuu pitkäaikaiseen yhteistyöhön Afganistanin kanssa Onko tiettyä suomalaista osaamista jolle olisi käyttöä Afganistanissa? Miten Suomi voisi avittaa päätöslauselma 1325:n toteuttamista siellä? 5