Sähköinen kirja ja sähköistyvä media - tekijän ja lukijan näkökulma



Samankaltaiset tiedostot
Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin - hanke Turku Aija Laine aija.laine@turku.fi

Ellibs e-kirjojen hankintamallit ja lisensiointiehdot. Juha Tarvainen. Lingsoft Oy

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T M I K A E L P E N T I K Ä I N E N

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA RIIKKA VENÄLÄINEN

DIGILEHTI KUULUU KAIKILLE!

Käsitteitä ja määritelmiä

Mitä mediassa tapahtuu?

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

TILAA OMA AAMUPOS. Netissä aamuposti.fi/tarjo. aamuposti.fi

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Sähköisten materiaalien käyttö tableteilla

DIGILEHTI KUULUU KAIKILLE!

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen,

Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö Jorma Flinkman

E-kirjat - sähköiset kirjat

Tabletit opetuskäytössä - työpaja

Mobiilipalvelut kirjastoissa Juha Hälinen verkkopalvelusuunnittelija

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto

Kustannusosakeyhtiö Otava 2

Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu. Tiina Laisi-Puheloinen

Hakkereita uutishuoneeseen!

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Media ja mainonta 2010 luvulla

Miten löydän Venäjää koskevaa tietoa? Johdatus monitieteiseen Venäjä-tutkimukseen (VEN301)

Finnan ja kirjaston palveluiden ohjeita

E-kirjat sähköiset kirjat

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Sanomalehden rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Kanavat muuttuvat, sisällön merkitys ei: katse historiaan ja tulevaisuuteen

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo Haaga- Helia

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? , Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Tietovarannot. Anna Eteläaho. Analyysi ja yhteenveto avoimen datan innovaatiokilpailun kilpailutöistä. Intressiryhmän 2. kokous 27.2.

Finnan ja kirjaston palveluiden ohjeita

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

Kohti kevyempää sääntelyä

Avointa dataa Helsingin seudulta

Uutismedian uudet liiketoimintamallit Pohjoismaissa


1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti % % % % % %

Virtuaalityöpöydät (VDI) opintohallinnon järjestelmien käyttöympäristönä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Nautitaan e-aineistoista

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto

E-kirjat Helsingin yliopiston kirjastossa

Tablettitietokoneen ostossa huomioitavia seikkoja. Tuulikki Paturi

Media matkailun vaikuttajafoorumina. Juha Laakkonen

Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

Tottumukset. Tarpeet ja tunteet. Kontekstit. Printti & Digi. Aikakauslehtihetki. Tutkimus. Aikakausmedia & 15/30

Aikakauslehdet ja Internet. Mervi Raulos TNS Gallup Oy

50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa Tiivistelmä Mikko Puosi

Terveystieteiden. kokoelmat ja palvelut

DAISY. Esteetöntä julkaisua

Kurikka-Lehti Paikallislehtien vahvuudet tutkimus 2016

Näin toimii Digitalkoot. Digi.kansalliskirjasto.fi:n toiminnot Kansalliskirjasto / Digitointi- ja Konservointikeskus URN:NBN:fi-fe

Stefan Oino. TITEPK.n vierailuluento

POHJANMAAN POLIISILAITOS. Keski-Pohjanmaan MOBIILI LÄHIPOLIISI

Sähköisten palveluiden kehittämisen haasteita. Professori Virpi Tuunainen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu & Aalto Service Factory

HS ipad kokemukset mitä seuraavaksi

Case: Elektronisten aineistojen käytön tehostaminen - HY:n kirjastojen posterikampanja

Kurssikirjahankinta ja e-kirjat JYK:ssä a Jyväskylän yliopiston kirjasto Talvi 2015

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta

Osavuosikatsaus Q3 2014

Kankaan alueen ICT-esiselvitys. Kari Aho Magister Solutions Oy Miska Sulander Cynetkey Oy

Android jatkaa kasvua

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta

NFC ja QR tunnisteilla helposti palveluihin ja sisältöön. Jukka Suikkanen

Pelit (ja sosiaalinen media) matkailussa. Jaakko Suominen FT, digitaalisen kulttuurin professori Turun yliopisto / Porin yliopistokeskus

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

VERKKOKIRJOJEN JA DIGILEHDEN KÄYTTÖOHJE

SÄHKÖPOSTIOHJE. Opiskelijoiden Office 365 for Education -palveluun

MARA-ALAN LIIKETOIMINNAN TIETOTURVALLISUUSUHAT

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot

Museoviraston kirjaston. lainattavat e-kirjat

Mediafakta /2016. Suomen 2. luetuin päivälehti

Ohje DaisyTrio-kirjan käyttöön EasyReader Express -ohjelmalla

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, iareena

Etsi kolme erilaista puun lehteä. Tunnista ne koodin takaa löytyvän palvelun avulla. Kirjoita vastaukset muistiin ja ota lehdet mukaan.

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto

Digiopastusta Oulun kaupunginkirjastossa

Nordea Median digitalisoituminen. Pekka Soini

E-kirjojen lukulaitteet ja sähkökirjat Suomessa

Pikaopas Bookeen Cybook Muse -lukulaitteet

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek. Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland

Helpoin tapa hoitaa yrityksesi näkyvyys. Markkinointipalvelusi verkossa

Transkriptio:

Sähköinen kirja ja sähköistyvä media - tekijän ja lukijan näkökulma Terhi Nevalainen Erikoistoimittaja, sanomalehti Karjalainen Tohtorikoulutettava, Itä-Suomen yliopisto

Oma tausta Erikoistoimittaja Karjalaisessa, erikoistunut tutkivaan journalismiin ja datajournalismiin Työn alla kirjallisuuden alan väitöskirjatutkimus Itä-Suomen yliopistoon Älypuhelinkäyttäjä n. 4 vuoden ajalta, tabletkäyttäjä n. vuoden ajalta Sähköisten tekstien käyttö melko runsasta niin vapaa-ajalla, työssä kuin opiskelussakin

Esityksen rakenne 1. Taustaa: sähköistymisen nopea muutos 2. Tekijän näkökulma sähköistyvä media - Verkkolehti ja klikkausjournalismi - Digilehti eli lehti tabletissa ja älypuhelimessa - Sosiaalinen media ja toimittaja työ - Datajournalismi 3. Lukijan näkökulma välineiden muutos - E-kirja ja sähköinen lehti vapaa-ajan lukemisessa - Sähköiset aineistot tutkimustyössä

Muutos on nopeampaa kuin asiantuntijatkaan osaavat ennustaa! Jopa internetin syntyä suurempana muutoksena Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen pitää laajakaistaliittymien yleistymistä. Vielä muutama vuosi sitten netti tuli kotitalouksiin puhelinmodeemin kautta, eikä sitä hitauden ja hinnan vuoksi käytetty kokoaikaisesti. Nyt useimmissa kodeissa on laajakaista ja internet auki koko ajan. Seuraava muutos lienee se, että langaton internet kulkee mukanamme koko ajan: pelilaitteessa, kännykässä tai pikkukannettavassa. Suominen uskoo, että tämä tapahtuu seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Jatkossa olemme siis ehkä online yötäpäivää. Terhi Nevalainen: Tulevaisuus tekee kaikista nettiriippuvaisia. Sunnuntaisuomalainen 25.1.2009.

Tämä on todellisuutta jo nyt

Internetin käyttö älypuhelimella kodin ja työpaikan ulkopuolella vuonna 2013 Lähde: Tilastokeskus Ikä Internetiä älypuhelimella käyttävien osuus 16-24v 77 % 25-34v 79 % 35-44v 73 % 45-54v 47 % 55-64v 27% 65-74v 11 % 75-89v 2 %

Internetin käyttö älypuhelimella kodin ja työpaikan ulkopuolella vuonna 2013 Lähde: Tilastokeskus Asema Internetiä älypuhelimella käyttävien osuus Opiskelija 76 % Työllinen 60 % Eläkeläinen 10 %

Tekijän näkökulma sähköistyvä media

Paperilehden kriisistä ja median murroksesta puhuttu paljon osin liioittelua Pääosin maakunta- ja paikallislehdistö voi hyvin levikkien lasku pienehköä Mainonta ei ole siirtynyt odotetulla tavalla internetiin paperilehdet hyötyvät Kokomuutokset tulossa: Helsingin Sanomat tabloid-koon edelläkävijänä

Verkkolehdet lanseerattiin 1990-luvun lopulla Aluksi verkkoon haluttiin ladata mahdollisimman paljon sisältöä ilmaiseksi Verkkoon toivottiin sensuroimatonta keskustelua (nettilehtien verkkokeskustelua sääntelevät kuitenkin samat lait kuin paperilehtiä: päätoimittajan vastuu) Isot odotukset verkon mainostuloista Verkko-Karjalainen ilmestyi kesäkuussa 1997 Verkko-Karjalaisessa kävijöitä nykyisin n. 75000 viikossa

Suuri käänne 2000-luvulla: verkko ongelma ansaintalogiikalle Verkon ilmoitustulojen kasvu hidasta lukijat tottuvat ilmaissisätöihin Verkkokeskustelujen taso havaittiin ongelmaksi: pakollinen rekisteröityminen nykyisin yleistä Karjalainen: mielipidekirjoittaminen vain omalla nimellä

Klikkausjournalismin ongelma: kilpailua tiedonvälityksen nopeudesta ja klikkausmääristä Johtaako luotettavuuden heikkenemiseen ja journalismin tason laskuun? Tutkittu mm. Journalistiliitossa

Mitä räväkämpi otsikko, sitä enemmän klikkauksia

Verkon ansaintalogiikka ongelmallinen: ilmaisuus ei voi jatkua Useita eri ratkaisuja eri lehdissä odotetaan, mikä osoittautuu parhaaksi Maksumuurit: mm. Helsingin Sanomissa ilmaiseksi voi lukea 5 artikkelia viikossa, loppu vain tilaajille tai maksusta Maksumuuri tullut viime aikoina mm. Keskisuomalaiseen ja Savon Sanomiin Karjalaisessa ei vielä maksumuuria, harkinnassa

Digilehti taloudellisesti onnistuneempi sähköinen väline Suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet ovat viime vuosina lanseeranneet omat sovelluksensa tableteille ja älypuhelimille Erilaisia malleja: joskus pelkkä paperiversion näköislehti, joskus mukana muita sisältöjä (liikkuvaa kuvaa, linkkejä ym.) Useat digilehdet käytettävissä myös pc:n avulla Älypuhelin- ja tabletsovellukset ladattavissa käyttöjärjestelmien omista marketplaceista Edelläkävijöinä Applen ios ja Android, Windowsjärjestelmä tulossa (Nokia)

Karjalaisen älysovellukset olemassa ios:lle (iphone, ipad) ja Androidille. Olleet käytössä noin vuoden. Windows-versio tulossa Älyversion tilaajia noin tuhat. Suurin osa yhdistelmätilaajia (sekä paperi että sähköinen) Puhdas näköislehti. Jutut ja kuvat aukeavat myös isompiin ikkunoihin Edut: luettavissa missä vain, milloin vain Vanhat lehdet säilyvät laitteen muistissa

Uudet journalismin tekemisen tavat Sähköisyyden vaikutus: uutinen leviää nopeasti myös karkaa nopeasti Perinteinen media helposti myöhässä Skuuppia ei voi laittaa heti nettiin! QR-koodi lehden sivulla lisää sisältöä verkossa Some-kohut: sosiaalinen media entistä nopeampi nostamaan kohuja. Kuinka perinteinen media pystyy seuraamaan? Rajankäynti: kuinka olla mukana sosiaalisessa mediassa?

Facebook oli aluksi vain yksityisten ihmisten keskinäinen yhteydenpitoväline nyt myös lehdistö mukana Uutisten välittämistä ja lukijasuhdetta tukevaa viestintää Twitter: mukana toimittajia henkilöinä sekä medioita välineinä Some-seuranta toimittajan työssä: uutinen usein ensimmäisenä somessa Esim. kouluampuminen tms. tapaus epäillyn nimi helppo löytää nopeasti verkosta

Sosiaalisessa mediassa mukana oleminen miltei välttämätöntä toimittajan työssä Muistettava: some-tieto on ohjaavaa, ei luotettavaa. Tarkista, tarkista ja tarkista! Some toimittajan uutena välineenä: vinkit, huhut ja väitteet seulottava, jotta saadaan totuus esiin -> uutinen

Datajournalismi mitä se on? Julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja avataan kansalaisten ja yritysten käyttöön. Tavoitteena on julkisen sektorin hallinnoimien digitaalisten tietoaineistojen saattaminen helposti uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen, viranomaisten, tutkimuksen ja koulutuksen hyödynnettäväksi. Hallitusohjelma 22.6.2012

Avoimen datan periaate tuottaa jatkuvasti nettiin uutta informaatiota vapaaseen käyttöön Tietokantoja, muistioita, raportteja, hakupalveluita, tilastoja, rajapintapalveluita Sisältönä tietoa vaativat usein jatkojalostusta Rajapinta on jonkin tietojärjestelmän avoin seinä, johon voi kytkeytyä tiedon jatkokäsittelemiseksi vaatii koodaustaitoa Aarrearkku toimittajalle, kansalaisaktiiville, tutkijalle kenelle vain, joka toimii tiedon kanssa

Toimittajat pääsy suoraan tiedon lähteille, mahdollisuus omaan analyysiin Open data -aktiivit: pyrkimys kansalaisdemokratiaan tiedon avulla aktivismi yleisintä länsimaissa, mutta suurin merkitys kehittyvässä maailmassa. Diktatuurit! Poliittiset päättäjät (länsimaat): vallalla tahto lisätä kansalaisten osallistumista ja tietämystä Kansalaisaktiivit ja -järjestöt: suoraa tietoa kaavoituksista, julkisesta rahankäytöstä, suunnitelmista ym. oman toiminnan suunnittelemiseksi

Avasimme Vantaan kaupungin talousarviodatan ja noin jo puolen tunnin kuluttua saimme eräältä käyttäjältä käyttöömme hänen tekemänsä visualisaation Vantaan tuloista ja menoista Asta Manninen Johtaja, Helsingin kaupungin tietokeskus Hri-hanke

Avoimen datan historia n. 3 v. vanha Suomi edelläkävijä: EU-strategia 2011, HRIhanke jo 2010 Dataa avattu jo huomattavan paljon: mm. Liikennevirasto, Maanmittauslaitos, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Suomen Pankki, Metla lokakuu 2012, Ilmatieteen laitos 2013 Osittainen lista julkishallinnon avoimesta datasta www.data.suomi.fi

Kirjastojen rooli avoimen datan aikakaudella? Kuuluvatko tietokannat kirjastoon?

Lukijan näkökulma välineiden muutos

Uusia mahdollisuuksia lukemiseen: sähköinen kirja, e-book Lukulaitteet, joista Amazon.comin kehittämä Kindle oli ensimmäisiä, eivät saaneen laajaa suosiota. Miten käy nyt, kun älypuhelimet ja tabletit ovat yleistyneet? Kindle saatavissa myös ios-alustalle Suuri ero näyttöpäätelukemiseen: laite on pieni, teksti helposti suurennettavissa, tabletin näyttö ei rasita silmiä

Englanninkielisten kirjojen osto verkossa nopeaa ja näppärää Suomessa tarjonta vielä vähissä Gutenberg-projektista saatavissa ilmaiseksi myös melko paljon suomenkielisiä klassikkoteoksia (yleensä kirjoja, joiden tekijänoikeudet vanhentuneet) Mm. Shakespeare, Charles Dickens, Teuvo Pakkala, Eino Leino, Minna Canth, Juhani Aho

Yleistyykö sähköinen lukeminen vapaaajalla? Oma kokemus kirja on yhä kirja, mutta lehti on yhä useammin ipad Toisaalta etuna: tabletissa mukana koko virtuaalinen kirjasto. Kevyt, aina mukana, luettavissa sopivaan aikaan (matkat, odotteluaika ym) Virtuaalisten kirjojen hankinta ei ole itselläni vähentänyt kirjastojen tai fyysisten (tai netti-) kirjakauppojen käyttöä Lapset? Viihde yhä useammin tabletissa?

Hinnoittelupolitiikan erot: englanninkielisellä alueella e-kirja ja e-lehti on hinnoiteltu selvästi paperista halvemmiksi. Tavoitteena totuttaa lukija sähköiseen versioon Suomessa sama trendi ei käytössä lehdenkustantajat pelkäävät tulonmenetyksiä Sanomalehdissä markkinointi tyypillisesti paperilehden kylkiäisenä hintaan normaali tilausmaksu + 3 euroa kuukaudessa USA:ssa esim. Vogue, Elle 1,79 euroa/nro

Oma lehtien seuraamiseni on osittain siirtynyt e-formaattiin

Sähköiset aineistot tutkimustyössä Itä-Suomen yliopistoon tekeillä oleva väitöskirjatutkimukseni käsittelee nuorten naisten viihdekirjallisuutta ja kuuluu kirjallisuuden alaan Perinteinen tutkimuksentekotapa: fyysiset paperikirjat lainassa (ja mahdollisesti myöhässä) kirjastosta, osa ostettu itselle Edelleen näin, MUTTA sähköisten tekstien olemassaolo helpottaa tekstien käsittelyä suuresti

Sähköisiä aineistoja UEF:n kautta: mm. Nelliportaali, Ebrary Mahdollisuus ladata (tikulle, kovalevylle tms.), lainata tai tallettaa aineistoja palvelimen omaan virtuaaliseen kirjahyllyyn Nopeuttaa selaamista ja tiedon etsintää Vastaavaa määrään artikkeleja ja teoksia olisi vaikea ellei mahdoton tallettaa ja käsitellä fyysisesti Aineiston käyttö ja oman työn kirjoittaminen onnistuvat samaan aikaan saman tietokoneen avulla

Haittapuolia: lukemattomat käyttäjätunnukset ja salasanat, useat avoinna olevat selain- ja tiedostoikkunat, tietokantojen jokseenkin kankea toiminta Hyvä puoli: ei myöhästyneitä lainoja eikä kadonneita kirjoja. Jos tiedosto katoaa tai tuhoutuu, se on yleensä noudettavissa uudelleen. Oma mielipide: kehittämistä on paljon, mutta sähköisten aineistojen olemassaolo on ehdottomasti helpottanut tutkimustyötä

Käyttäisinkö sähköistä kirjastoa vapaaajalla, jos sellainen olisi? Paperikirjalla ja fyysisellä kirjastolla on viehätyksensä, jotka eivät katoa. Näiden rinnalla käytettynä e-kirjasto olisi erinomainen lisä. KIITOS! terhi.nevalainen@karjalainen.fi terhi.nevalainen@gmail.com