Viljelijöiden pääkysymys Mitä yrttejä voidaan täällä viljellä???
Yrttialan kehitysprosessin kaksi vaihetta I. 1980-1990: Alkutuotantokeskeisyys Soveltuvuustutkimukset, peltotuotanto, koneellistaminen, kannattavuus, markkinointi II. 1991-2013. Erityiskysymykset Lajiketutkimus, luomuviljely, siementuotanto, uhanalaisten yrttikasvien viljelyynotto, Yrttien yhteiskunnallinen hyväksyntä, Kasvigeenivaratoiminnan aloittaminen ja laajeneminen.
Ketkä olivat tämän prosessin osallistujat 1980 2010? Esimerkki: Etelä-Savo 2010 09 Heikkilän 08 LAP yrttitila 07 06 E-Savo Savon- 05 EPO MAMK ProAgria Ekoneum linnan 04 PPO YTI Yrtti- Yrttipaja 03 E-Savon ohjelma 02 Martat Puumala 01 MTT KAI HY Kenkävero Koivurinne 2000 Mikkeli Ruralia Puumala 99 Arpola 98 SAT 97 Tertti- 96 kartano 95 94 KES Järvikylä 93 kartano 92 91 Heinä- 1990 PTL veden 1989 Yrttipaja 88 87 HY Yrtti-yritykset 86 Puumala 85 projekti 1984 83 HY 82 Puutarha 81 tieteen 1980 laitos/viikki
Yrttihankkeita koko maassa 1984-2004 välillä Yrttiviljelyyn ja tilakohtaiseen ensikäsittelyyn liittyvien hankkeiden määrä ja rahallinen arvo: 143 hanketta 22-24 miljoonaa Euroa MTT:ssä oli 52 yrttihanketta
MTT:n rooli oli merkittävä! Fyysiset edellytykset Yrttikokeet kahdeksalla alueellisella tutkimusasemalla Kirjasto Kittilä Henkiset edellytykset Yli 20 tutkijaa, tutkimusmestari luennoitsijana, esittelijänä, kirjoittajana Seminaareja Julkaisuja Sotkamo Ruukki Toholampi Tohmajärvi Kokemäki Mikkeli Jokioinen Anjalankoski Piikkiö
Yrttiviljelykokeet MTT Piikkiössä.
Yrttiviljelykokeet MTT- Pohjois-Pohjanmaalla, Ruukissa
ja 170 km napapiirin yläpuolella Kittilän maatalousoppilaitoksessa 1989-1992
Yrttiseminaarit MTT:ssä 1997 - Mauste- ja rohdoskasvien tutkimusseminaari, Jokioinen 1999 - Minttuseminaari, Jokioinen 2002 - Yrttien siementuotantoseminaari, Mikkeli Ruusujuuriseminaari, Mikkeli Kiinalaisten rohdoskasvien viljelyseminaari, Mikkeli 2003 - Erikoiskasvien päivä, Mikkeli Minttupäivä, Mikkeli 2004 - Suurkeittiöseminaari, Mikkeli Nokkosseminaari, Nivala, Mikkeli 2005 - Tuoteideaseminaari, Pieksämäki Likööripäivä, Mikkeli Yrttien laatuseminaari, Mikkeli
MTT:n ja Ruralia instituutin yrttijulkaisuja, yrttikirjoja
Mitä saatu aikaan?
Realistista kuvaa yrttituotannon mahdollisuuksista Yhä ollaan pohjoinen ja kallis maa! Mutta: Yrtit eivät ole mystisiä kasveja, vaan tavallisia kulutustavaroita Osataan tuottaa kuminaa, ruukkuyrttejä ja rohdosyrttejä Paikallisen erikoistuotannon merkitys: yrttitilat eri puolilla maata Suomalainen yrttikulttuuri!
Merkittävä kehitys yrttialalla Suomessa 1984-2012 ha 25000 22625 22006 20000 17599 17084 16930 15000 13667 12934 14140 10000 8148 10768 5000 0 101 77 88 130 223 233 213 3831 1924 2236 2734 2042 2159 1711 1682 1253 670 621 5644
Suomi tuottaa maailman kuminakulutuksesta 30 %!
Ruukkuyrttejä tuotetaan 15-18 miljoonaa/v
Tuoreyrttikasvien kulutus Suomessa 1997-2006 (www.kotimaisetkasvikset.fi) g/hlö 250 230 200 180 190 190 210 200 150 160 100 102 50 0 1997 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosi
Korkealaatuisia rohdosyrttijalosteita lääketeollisuudessa ja pienyrityksissä
Yrttitietoisuus laajeni merkittävästi! Yrttiartikkeleiden määrä Suomessa Aikaväli Vuosi Yhteensä Kirjoitus/vuosi 1974-1989 15 5 0.33 1990-1999 10 26 2.60 2001-2006 6 30 5.00 Aikakauslehdet: n= 1426 Puutarha & kauppa Kotipuutarha Puutarha Pellervo Kodin Kuvalehti Kotiliesi Kauneus ja Terveys Kotilääkäri
II. Yrttikulttuurin laajempi ulottuvuus Uudet yhteiskunnalliset aspektit Terveydellisyys Luonnonmukaisuus, kotimaisuus Paikallinen puutarha- ja kulttuurihistoria Tuoreyrttien ympärivuotinen saatavuus Uudet yrttiystävät: citypuutarhurit, sissipuutarhurit Terassi-, parveke- ja kattopuutarhat Villiyrttien suosio Huomio kasvigeenivarojen säilyttämiseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 26.8.2013 20
Yrttien puutarhahoito on terveysliikuntaa Kymmenet tuhannet kotipuutarhurit kertovat: Parhaat päiväni pihalla - Mari Mörö
Mausteyrttien terveysvaikutukset ruokailussa 1. Ruoan aistinvarainen laatu: tuoksu, maku, väri 2. Ruoan säilyvyyden parantaminen 3. Lisäävät sylkirauhasten toimintaa 4. Puhdistavat suuonteloa bakteereista 5. Tietyillä yhdisteillä fysiologisia vaikutuksia (antioksidanttinen, antibakteerinen)
Yrtit kaikkialla: ikkuna-, parveke-, terassi- ja mökkipuutarhoissa, tv-ohjelmissa, kirjoissa
High - tech keittiössä! Vesiviljelytekniikka siirtyy keittiön pöytään
Uskomatonta seinäpuutarha! Sisustus ruukkuyrttien kanssa
Villiyrtti-neuvojien koulutus (kuva: Annikka Kujala)
Kasvigeenivaratoiminta alkaa 1980 Euroopan kasvigeenivaraohjelma (European Cooperative Programme for Crop Genetice Resources networks, ECP/GR 1999. Mauste- ja rohdoskasvien työryhmä (Working Group on Medicinal and Aromatic Plants, WG MAP). MAP työryhmän kansainväliset symposiumit 2002 Slovenia 2004 Makedonia 2007 Tsekki 2009 Turkki Mauste- ja rohdosyrttien työryhmän aktiivinen toiminta
Suomen kansallisen kasvigeenivaraohjelman mauste- ja rohdosyrttien toiminta on vilkastunut Yrttikokoelmien inventaario Suomessa 2004-2006 Mauste- ja rohdosyrttien kasvigeenikokoelman perustaminen Mikkelissä Kotimaisten kantojen keruu ja tutkimus: kalmojuuri, väinönputki, kumina, mäkimeirami, aaprotti Kansainvälinen yhteistoiminta: Pohjoismaat, EU, Unkari, Tsekki, Sveitsi
Mauste- ja rohdosyrttien yrttitiimi Mikkelissä M. Marttinen, B. Galambosi, Zs. Galambosi, H. Kirjonen, R.Valo Lisäksi innostuvia kollegoita ympäri maata!
Inventoitiin Suomessa mauste- ja yrttikasvien kokoelmia. V. 2006 oli yhteensä 45 kokoelmaa Kasvitieteelliset puutarhat Kunnat ja yksityiset kokoelmat Tutkimuslaitokset
Perinteinen yrttitarha Lohjan museossa
Pirtin Perinnepuisto, Kangasniemi Kangasniemen vanhoja yrttejä
K1, Kilpisjärvi K2, Kilpisjärvi K3, Kilpisjärvi K4,Kilpisjärvi K5, Kilpisjärvi K6, Kilpisjärvi H1, Halti H2, Halti H3, Halti B3, Norjalainen % Kotimaisten ruusujuurikantojen keruu (Kilpisjärvi, Utsjoki) ja tutkimus 3 2,5 2 1,5 1 total rosavins rosavin salidroside 0,5 0 Kuva 1. Pohjois Lapista kotoisin olevien ruusujuuri kantojen rosaviini ja salidrosiidi pitoisuudet v. 2009
Kotimaisten oreganokantojen keruu Turun Saaristossa (Houtskari, Ahvensaari) ja tutkimus Mäkimeiramia metsästämässä. Puutarha & Kauppa, 24/2010. 12-13. Valkokukkaisen mäkimeiramin maku. Pähkylä, 2012/4: 11-14. Mäkimeirami on mieto mauste. Puutarha & Kauppa, 6/2011.22-23 Conservation and characterization of oregano (Origanum vulgare L.) wild populations in Europe, 2011
Geneettisiä yhteyksiä 19 Euroopan maan Oreganokantojen välillä (Lukas et al. 2011)
Kalmojuuren 8 kotimaisen ja 24 tšekkiläisen kannan kemiallinen samankaltaisuus: pääkomponentti on β-asarooni 9-11 % (Dusek et al.2007) 2 2 1 7 2 7 1 8 1 1 2 2 5 4 1 3 4 6 1 2 1 2 2 12 4 13 0 9 1 3 2 5 10 9 8 7 1 6 5
Kahden kotimaisen aaprottimarunakannan vertailututkimus (Aaprottimarunan kaksi viljelymuotoa. Maatiainen 4: 16-19.)
Analysoitu Piikkiön 16 kotimaisen kangasajuruohokannan haihtuvan öljyn koostumusta
Tutkittiin suomalaisen lehtotaponlehti kokoelman fytokemiallisia ominaisuuksia
Kotimaisten taponlehtikantojen pääkomponentti on cis-β asarooni (58-85 %) Essential oil composition on the roots of Asarum samples by SPME-GC/MS methods 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 22 1. Code of accessions and samples farnesylacetate γ-eudesmol asaronaldehyde cis-β-asarone β-eudesmol unknown junipercamphor α-eudesmol β-elemicine methylisoeugenol unknown β-cadinene methyleugenol unknown bornylacetate linalylacetate Components:
Lapin alkuperäisten kuminakantojen tutkimus. Kemijärven kannan öljypitoisuus: 5.9 %
Tutkittiin 9 Lapista kerätyn väinönputkikannan juuri- ja siemenöljyn laatua
Lapin 9 väinönputkikannan juuriöljyn laatu verrattuna Keski-Europpalaiseen kantaan 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 β-fellandreeni Limoneeni α-pineeni unkarilainen kanta lapin kantojen keskiarvo (n=9)
Osallistuminen NordGenin toimintaan Member in Vegetables, MAPs and Potatoes Working Group of NordGen Seminaarissa Plant that tells stories 2011, Tanska. Luento: Saving and demonstrating the Finnish herbal heritage Nordic Terroir Workshop. Luento: Opportunities for Nordic Herbs V. 2010. Relict plants, kartanoseminaari Tanskan Faaborgissa
SPIMED projektin kokous Mikkelissä 2004
Spice- and Medicinal Plants in the Nordic and Baltic Countries. Conservation of Genetic Resources 2001-2005 (SPIMED) Inventoitiin kahdeksan maan uhanalaisten ja vaarantuneiden yrttikasvien lista (134 lajia) Kartoitettiin 10 vaarantuneen yrttilajin populaatioita: etelänarnikki, hietaolkikukka, islanninnummiajuruoho, kalmojuuri, kangasajuruoho, mäkikuisma, mäkimeirami, nurmiajuruoho, rohtovirmajuuri, ruusujuuri Perustettiin niistä kokoelmia 8 maassa Laadittiin kuvailumenetelmiä (descriptors) (Mikkelissä: ruusujuuri, etelänarnikki) Aloitettiin kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia
SPIMED projektin yhteydessä perustettu mauste- ja rohdosyrttikokoelma Mikkelissä
Mauste- ja rohdosyrttikokoelman sisältö ja hyödyntäminen 32 lajia, 199 kantaa Suomalaisia yrttisiemeniä (2.5 kg) Nordgeen, Global Seed Vault Kansainvälisiä yhteistutkimuksia Yli 30 julkaisua
Tiedottaminen laajalle yleisölle Yrttitietoisuuden keskus 2000 vierasta kotimaasta ja ulkomailta Tutkittu lisäysmateriaalia yrttiyrityksille, yleisölle
Mauste- ja rohdosyrttikokoelman tulevaisuus? MTT Mikkelin peltotoiminta loppuu v. 2013. Mandaattikasvit odottavat siirtoa
Ydinkokoelma (27 kantaa) siirtyy MTT Kainuun tutkimusasemalle Sotkamoon Sotkamossa oli jatkuvasti yrttitutkimustoimintaa: Mehiläistutkimus, nokkonen, mäkikuisma, puna-apila, jne.
Kaksoiskokoelma siirtyy Anjalaan, Kouvolan Seudun Ammattioppilaitokseen (aromikasvien pitkä viljely-, tislaus- ja opetustoiminta)
Henkilökohtaiset loppusanat The farther back you can look, the farther forward you are likely to see. Winston Churchill
Yrttialan kehityksen historiallinen viitekehys Liikkeellepanijat Helsingin yliopistolla professori Erkki Kaukovirta ja maaherra Uki Vuotilainen Etelä-Savossa
Savolaisten kaskiviljely ja yrttisavotat alkoivat Etelä-Savossa
Savolaisten ekspansio 1500-1600 luvulla Kemi Levittäytyminen Rautalampi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Kemi, Torniojoki Ruotsi, Norja Rautalampi Kainuu Kasvigeenivaraohjelman 10-v juhlaseminaari 29.8.2013, Jokioinen Savo
Yrttikokeita MTT:n eri tutkimusasemille Mikkeli
Yrttikurssit maatalous- ja puutarhaoppilaitoksissa 1987-2000
KIITOS! Mauste- ja rohdosyrttikokoelman tulevaisuus näyttää valoisalta!!