Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

S e l v i t y s o s a : Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa-, puutarha- ja metsätalouden, kala-, riista- ja porotalouden, maaseudun kehittämisen, eläinlääkintähuollon sekä siihen liittyvän eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan, vesivarojen käytön ja maanmittauksen. Hallinnonalan toiminnalla on seuraavat strategiset yleistavoitteet: luodaan ja ylläpidetään edellytyksiä uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle luodaan ja ylläpidetään edellytyksiä maaseudun elinkeinojen ja vapaa-ajan toimintojen kehittymiselle turvataan elintarvikkeiden laatu sekä eläinten ja kasvien terveys Hallinnonalan toimintaan vaikuttavat vuonna 2002 seuraavat keskeiset muutokset: WTO:n kauppaneuvottelut ja EU:n laajentumisen sekä yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen ja Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkamisen valmistelu elintarvikeketjun laatukysymykset maatalous- ja maaseutupolitiikan keskushallinnon uudelleenorganisointi. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot tehtäväalueittain vuosina 2000 2002, milj. euroa: 2001 2000 varsinainen 2002 2001/2002 tilinpäätös talousarvio esitys muutos Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu yhteensä 1 877 2 000 2 097 97 maa- ja puutarhatalouden tulotuki 1 654 1 679 1 756 77 maatalous- ja puutarhatuotteiden markkinointi 141 159 152-7 maatilatalouden ja maaseudun rakenteen kehittäminen 34 113 137 25 tutkimus, neuvonta ja muut menot 48 49 51 2 Metsätalous 139 138 139 1 Kala-, riista- ja porotalous 54 54 56 1 Vesivarat ja maanmittaus 73 74 77 3 Elintarvikkeet ja terveys 28 32 38 7 Muu toiminta 54 58 60 2 Yhteensä 2 224 2 356 2 466 111 Hallinnonalan alustavat tulostavoitteet vuodelle 2002 tehtäväalueittain: Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu Maa- ja elintarviketalouden keskeinen tavoite tulevina vuosina on kuluttajien tarpeiden ja odotusten täyttäminen. Erityisesti huolehditaan laadukkaiden ja turvallisten elintarvikkeiden tarjonnasta erilaisille kuluttajaryhmille. Tavoitetta tuetaan mm. maa- ja metsätalousministeriön käynnistämän kansallisen elintarviketuotannon laatustrategian toimenpiteiden avulla. Erityistä huomiota vuonna 2002 kiinnitetään laatutietopankin valmisteluun ja viljelijöiden laatukoulutukseen. Maatalouden strategiatyössä kansallisen laatustrategian rakentaminen yhdistetään osaksi tuote- ja sektorikohtaista toimenpidesuunnittelua. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Keskeinen tavoite on turvata viljelijäväestölle oikeudenmukainen tulotaso muihin väestöryhmiin verrattuna ottaen huomioon maatalouden vaatima työ- ja pääomapanos sekä ympäristöön liittyvät vaatimukset. Tähän liittyen vuonna 2002 aloitetaan valmistautuminen neuvotteluihin, jotka koskevat liittymissopimuksen 141-artiklaan perustuvia tukia, joilla turvataan Etelä-Suomen kotieläintalouden ja puutarhatalouden jatkuminen vuoden 2003 jälkeen. Lisäksi valmistellaan ratkaisuja horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksen turvaamiseksi ohjelmakauden loppuun saakka. Kansallisten tukijärjestelmien ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen valmistaudutaan kartoittamalla vaihtoehtoisia korkealaatuista tuotantoa tukevia kannustinjärjestelmiä ottaen erityisesti huomioon, että kannustimet myös kotieläintuotantoon säilyvät. Maatalouden tuotantokustannusten alentamiseksi maatalouden rakennetta parannetaan sukupolvenvaihdoksia lisäämällä ja tuotannosta luopumista helpottamalla. Vuoden 2002 alkuun mennessä selvitetään ko. vuoden lopulla päättyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmän jatkaminen siten, että mahdollinen uusi järjestelmä voidaan ottaa käyttöön vuoden 2003 alusta. Rakennemuutokseen suunnattavan tuen osalta selvitetään, onko tuen kohdentumista tarvetta muuttaa esim. tukemaan paremmin laatutuotteiden tuotantoa. Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisessa otetaan huomioon maataloustuotannon ja toimivan yhdyskuntarakenteen tärkeys maaseutualueiden elinvoimaisuuden ylläpitämisessä. Keskeisenä tavoitteena on kaventaa syrjäisen ja ydinmaaseudun suuria kehityseroja keskusalueisiin nähden. Tavoitteisiin pyritään EU:n osaksi rahoittamien alueellisten ohjelmien ja kansallisen rahoituksen avulla; mm. toimintayhteistyö ulotetaan koko maahan. Erityisenä tavoitteena on työllisyyden, yrittäjyyden, osaamisen ja yhteistyön tukeminen maaseudulla. Lisäksi seurataan ja käytettävissä olevin keinoin tuetaan hallituksen maaseutupoliittisen ohjelman toteutumista myös muilta osin. Vuosien 1995 1999 ohjelmakauden EU-osarahoitteisten tavoite 6-, 5b- ja Leader -ohjelmien maksatusmenettelyt saatetaan loppuun Suomelle kuuluvien tulojen turvaamiseksi. Lisäksi käynnistetään selvityksiä siitä, miten julkishyödykkeiden tuottaminen voitaisiin ottaa huomioon tukipolitiikassa. Tutkimus ja neuvonta Maa- ja puutarhatalouden, niihin liittyvän elintarviketuotannon ja maaseudun muiden elinkeinojen kehitystä tuetaan suuntaamalla tutkimusta maa- ja metsätalousministeriön tehtävien ja uusittujen strategioiden kannalta tärkeille alueille tavoitteellisten tutkimusohjelmien avulla. Tutkimusta suunnataan maa- ja elintarviketalouden kilpailukyvyn strategisen ja taloudellisen perustan ja sitä tukevan politiikan kysymyksiin, kestävän raaka-ainetuotannon järjestelmien ja teknologioiden kehittämiseen sekä elintarvikkeiden markkinoiden, laadun, uusien tuotteiden ja valmistusprosessien ongelmien selvittämiseen. Neuvontaa ohjataan maa- ja metsätalousministeriön strategisista linjauksista johdettujen tavoitteiden mukaisesti erityisesti maaseutuyritysten tuotteiden, palveluiden ja toiminnan laadun sekä yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Metsätalous Valtioneuvosto päätti 18.11.1999 hallitusohjelmaan sisältyvän Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteuttamisesta metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden suhteen tasapainoisena kokonaisuutena. Kansallisen metsäohjelman tarkoituksena on vastata Suomen kansallisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin kehittämällä metsien hoitoa, käyttöä ja suojelua siten, että metsät antavat suomalaisille mahdollisimman paljon työtä ja toimeentuloa, kehittyvät elinvoimaisina ja monimuotoisina sekä antavat henkistä ja fyysistä virkistystä kaikille suomalaisille. Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on: 1. Säilyttää metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa kilpailukykyisinä niin, että metsäteollisuus lisää vuoteen 2010 mennessä kotimaisen ainespuun vuotuista käyttöä 5 10 miljoonalla kuutiometrillä. 2. Kaksinkertaistaa vuoteen 2010 mennessä puuteollisuuden viennin arvo 25 miljardiin markkaan vuodessa ja lisätä vuotuista energiapuun käyttöä 5 miljoonalla kuutiometrillä. 3. Huolehtia metsänhoidosta ja metsänparannustöistä siten, että kohoava vuotuinen ainespuun hakkuukertymä on kestävällä pohjalla. 4. Metsien eliölajien ja elinympäristöjen suotuisan suojelutason saavuttaminen ja ylläpitäminen riittävällä suojelualueiden ja monimuotoisesti käsiteltävien talousmetsien yhdistelmällä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

5. Huolehtia siitä, että metsien käytössä ja suojelussa otetaan huomioon metsien perinteiset käyttömuodot ja edistetään metsistä saatavaa monipuolista aineellista ja henkistä hyvinvointia. 6. Parantaa metsäosaamista vahvistamalla edelleen tutkimukseen, koulutukseen ja kansainvälistymiseen perustuvaa metsäalan innovaatiotoimintaa. 7. Edistää kestävää metsätaloutta aktiivisella kansainvälisellä metsäpolitiikalla, tutkimus- ja koulutusyhteistyöllä sekä metsä- ja ympäristöviestinnällä. Ohjelman toimenpiteet parantavat julkisen talouden rahoitustasapainoa sekä tukevat työllisyyttä ja maaseudun kehitystä. Hallinnonalalla toteutetaan kansallista metsäohjelmaa, johon tarkoitetut määrärahat ovat luvuissa 30.31 (Metsätalouden edistäminen ja valvonta) ja 30.32 (Metsäntutkimuslaitos). Kala-, riista- ja porotalous Keskeisenä lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen kestävän käytön sallimissa rajoissa. Tämä merkitsee ennen muuta sitä, että kalastus ja metsästys on mitoitettava kala- ja riistakantojen mukaan ja porokanta laidunten mukaan. Toiminnan kannalta avainasemassa ovat oikeat tiedot kala- ja riistakannoista sekä porolaitumista. Kalataloutta hoidetaan elinkeinokalatalouden osalta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Kalavarojen suojelun lisäksi on tällöin otettava huomioon kuluttajien ja kalatalouteen liittyvien elinkeinojen harjoittajien tarpeet. EU:n yhteinen kalastuspolitiikka koskee kalalajista ja vesialueesta riippuen kalataloutta eri tavoin. Elinkeinokalatalous kokonaisuudessaan kuuluu rakennepolitiikan piiriin, mutta resurssipolitiikka, markkinapolitiikka ja valvontajärjestelmät koskevat käytännössä vain merialueen kiintiöityjä kalalajeja. Elinkeinokalatalouden ohella myös vapaa-ajankalataloudella on suuri merkitys kalavarojen hyödyntämisessä. Vapaaajan kalataloutta kehitetään kansallisin toimenpitein valmistuneen kehittämisstrategian mukaisesti. Kestävän käytön sallimissa rajoissa lisätään niin vapaa-ajan kalastajien kuin kalastusmatkailijoidenkin kalastusmahdollisuuksia. Kalavesien ylläpidon osalta panostetaan kalakantojen hoitotoiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseen sekä kalanviljelymenetelmien kehittämiseen. Riistataloudessa kiinnitetään huomiota erityisesti riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vahinkoa aiheuttavien riistaeläinten kantojen kasvun rajoittamiseen. Tarve näiden kantojen säätelyyn kasvaa jatkuvasti. Metsäkanalintukantoja pyritään elvyttämään. Porotaloudessa tärkeimpänä tehtävänä on porotalouden rakenteen kehittäminen ja poromäärien suhteuttaminen laidunten kestokykyyn. Elintarvikkeet ja terveys Tavoitteena on edistää elintarviketurvallisuutta ja tuotteiden laatua, eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvinterveyttä sekä viljely-ympäristön laatua ja samalla luoda edellytykset taloudelliselle tuotannolle ja elintarviketuotannon kilpailukyvyn kehittämiselle. Ihmisten terveyden suojelemiseksi elintarviketurvallisuutta valvotaan elintarvikeketjun kaikilla osa-alueilla. Toimenpiteitä kansallisen elintarvikkeiden laatustrategian ja koko elintarvikeketjun kattavan laatujärjestelmän toteuttamiseksi ja kehittämiseksi tehtäväalueella jatketaan. Osana tätä strategiaa kehitetään edelleen eläinten terveydenhuoltojärjestelmää, hallittua lääkkeiden käyttöä eläinlääkinnässä ja mikrobilääkeresistenssin ehkäisyä, elintarvikevalvonnan vahvistamista paikallistasolla, zoonoosivalvontaa sekä jatketaan tuote- ja tehtäväkohtaisten toimenpideohjelmien kehittämistä. BSE-valvontaohjelman toteuttamista jatketaan sekä kiinnitetään erityistä huomiota teurastuksessa syntyvien sivutuotteiden käsittelyyn ja käytön turvallisuuteen. Eläintautien vastustamisen strategista suunnittelua jatketaan määrittelemällä lakisääteisesti vastustettavien eläintautien ja muiden eläintautien kansallinen tehtäväjako ja kustannusvastuu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Maatalouden tuotantopanosten hyvä turvallisuus-, hygienia- ja laatutaso sekä luonnonmukaisen tuotannon pitkäjänteinen kehittäminen ja kasvisten laadunvalvonnan toimivuus pyritään turvaamaan kehittämällä lainsäädäntöä ja tehostamalla valvontajärjestelmiä. Eläinsuojelun keskeisenä tavoitteena on eläinten hyvinvointiin tähtäävien toimenpiteiden lisäksi koe-eläintoiminnan ja eläinten kuljetusten kehittäminen. Vesivaratehtävät Ministeriön vuonna 1999 hyväksymän vesivarastrategian mukaisesti tavoitteena on turvata terveydellisesti moitteettoman talousveden saanti sekä asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus erityisesti maaseudulla ja hajaasutusalueilla. Tavoitteena on myös huolehtia vesistöjen kestävästä käytöstä, maatalouden ja asutuksen tulvahaittojen ehkäisemisestä ja peruskuivatuksesta sekä valtion vesistörakenteiden ylläpidosta. Vesivarojen käytön ja hoidon toimenpitein toteutetaan myös EY:n rakennerahasto-ohjelmien ja maaseutuohjelmien tavoitteita. Maanmittaustehtävät Tavoitteena on osana valtion peruspalvelutehtävää ylläpitää toimivaa kiinteistöjärjestelmää, huolehtia yleisten karttojen valmistamisesta ja kansallisten perusmaastotietojen keräämisestä, edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä sekä tyydyttää kartastoalan tutkimustarpeet. Hallinnon kehittäminen Hallituksen hyväksymien hallintopolitiikan periaatteiden mukaisesti maa- ja metsätalousministeriöstä siirretään pois tehtäviä, jotka eivät välittömästi palvele hallituksen esikuntaroolia, alaisen hallinnon tulosohjausta, kansainvälistä yhteistyötä tai EU-koordinaatiota. Toisaalta maatalous- ja maaseutupolitiikan toimeenpanotehtävien tuloksellinen hoitaminen edellyttää niiden kokoamista keskushallintotasolla yhteen organisaatioon. Osa mainituista toimeenpanotehtävistä on ollut ja myös nyt toteutettavan tehtävien uudelleenjärjestelyn jälkeen jäävät valtion aluehallinnon (TE-keskusten) ja kuntien hoidettaviksi. Maatalous- ja maaseutupolitiikan keskushallintotason toimeenpanotehtävät eriytetään 1.4.2002 lukien maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle perustettavaan Maaseutuvirastoon, johon tehtäviä ja voimavaroja siirtyy sekä maa- ja metsätalousministeriöstä että ministeriön tietopalvelukeskuksesta. Maa- ja metsätalousministeriöön jäävät tehtävät järjestetään uudelleen. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toiminta loppuu 31.3.2002. Tarkemmin organisaatiouudistusta perustellaan luvussa 30.01. Yhteenveto tuloista ja EU:n rahoittamasta toiminnasta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla Hallinnonalan virastojen ja laitosten toiminnan perusteella arvioidaan vuonna 2002 tuloutuvan talousarvioon (luku 12.30) yhteensä 890,309 milj. euroa. Näistä 95 % eli 843,229 milj. euroa tuloutuu Euroopan unionilta (momentit 12.30.01 04). Lisäksi talousarvion ulkopuolisiin rahastoihin (Maatalouden interventiorahasto ja Maatilatalouden kehittämisrahasto) arvioidaan tuloutuvan vuonna 2002 Euroopan unionilta 121,250 milj. euroa. Vuonna 2002 hallinnonalalle budjetoiduista menoista EU:n tuloja vastaavia menoja on 811,7 milj. euroa ja vastaavia kansallisia menoja 534,5 milj. euroa. Kun otetaan lisäksi huomioon EU:n jäsenyyteen liittyvä maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 588,5 milj. euroa, hallinnonalan menoista 1 934,7 milj. euroa eli 78 % aiheutuu suoraan EU:n jäsenyydestä. Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2000 2002 v. 2000 tilinpäätös 1000 v. 2001 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2001 2002 v. 2002 esitys 1000 1000 % 01. Maa- ja metsätalousministeriö 31 297 36 050 28 425-7 625-21 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 9 938 9 238 2 425-6 813-74 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta 505 526 596 70 13 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

v. 2000 tilinpäätös 1000 v. 2001 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2001 2002 v. 2002 esitys 1000 1000 % 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 12 105 12 042 12 406 364 3 05. Maaseutuvirasto 16 127 16 127 0 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki 1 653 777 1 678 785 1 755 639 76 854 5 13. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen 141 086 158 786 152 285-6 501-4 14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen 34 339 112 602 137 455 24 853 22 15. Muut maatalouden menot 20 140 20 788 20 956 168 1 21. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 27 912 28 668 30 204 1 536 5 31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta 104 748 102 914 102 933 19 0 32. Metsäntutkimuslaitos 34 268 35 415 36 290 875 2 41. Kala-, riista- ja porotalous 38 413 39 125 39 855 730 2 42. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15 103 15 034 15 661 627 4 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 25 198 26 876 25 697-1 179-4 61. Maanmittauslaitos 44 873 44 090 47 970 3 880 9 62. Geodeettinen laitos 2 610 2 819 2 929 110 4 71. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos 14 061 13 538 17 455 3 917 29 72. Elintarvikevirasto 3 476 6 995 9 103 2 108 30 73. Kasvintuotannon tarkastuskeskus 10 175 11 102 11 688 586 5 74. Siemenperunakeskus 164 209 188-21 - 10 Yhteensä 2 224 190 2 355 602 2 466 287 110 685 5 Henkilöstön kokonaismäärä 1) 5 210 5 290 5 350 01. Maa- ja metsätalousministeriö S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö luo edellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle, monipuoliselle käytölle, maaseudun elinkeinojen ja vapaa-ajan toimintojen kehittymiselle, turvaa elintarvikkeiden laadun sekä eläinten ja kasvien terveyden. Ministeriö vastaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanosta Suomessa sekä eläinlääkintä- ja kasvinterveystoimien sopeuttamisesta EU:n säännösten puitteisiin. EU:n vesipolitiikka vaikuttaa myös Suomen vesitalousasioihin. Hallituksen hyväksymien hallintopolitiikan periaatteiden mukaisesti maa- ja metsätalousministeriöstä siirretään pois tehtäviä, jotka eivät välittömästi palvele hallituksen esikuntaroolia, alaisen hallinnon tulosohjausta, kansainvälistä yhteistyötä tai EU-koordinaatiota. Toisaalta maatalous- ja maaseutupolitiikan toimeenpanotehtävien tuloksellinen hoitaminen edellyttää niiden kokoamista keskushallintotasolla. Osa mainituista toimeenpanotehtävistä on ollut ja myös nyt toteutettavan tehtävien uudelleenjärjestelyn jälkeen jäävät valtion aluehallinnon (TE-keskusten) ja kuntien hoidettaviksi. Maatalous- ja maaseutupolitiikan keskushallintotason toimeenpanotehtävät eriytetään 1.4.2002 lukien maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle perustettavaan Maaseutuvirastoon. Maa- ja metsätalousministeriöstä siirretään perustettavaan virastoon maatalous- ja maaseutupoliittisia toimeenpanotehtäviä kuitenkin siten, että ministeriöön jää edelleen 1) Henkilötyövuosiin ei ole luettu Siemenperunakeskuksen henkilöstöä. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: KTM, TEkeskukset n. 620 EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä, YM: 254 vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, SM: 23 läänineläinlääkäreitä, UM: 6 erityisasiantuntijaa, VM: noin 100 tullilaitoksessa EMOTR-T tarkastustehtävissä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

mm. toimeenpanon säädösvalmistelu, ohjelmatyö, arviointi ja EU:n hallintokomiteatyö. Uusi perustettava virasto ja maa- ja metsätalousministeriö toimivat siten kiinteässä yhteistyössä. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta siirretään perustettavaan virastoon tilastotoimen tehtävät. Uuteen virastoon siirtyy voimavaroja sekä maa- ja metsätalousministeriöstä että ministeriön tietopalvelukeskuksesta. Ministeriön tietopalvelukeskuksesta virastoon siirtyvillä voimavaroilla on tuotettu Maaseutuvirastoon siirtyviä ministeriön tehtäviin liittyviä tietohallinto- ja taloushallintopalveluja. Maa- ja metsätalousministeriöön jäävät tehtävät järjestetään uudelleen. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toiminta loppuu 31.3.2002. Maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston henkilöstövoimavarojen arvioidaan jakautuvan 1.4.2002 lukien seuraavasti (vuositason henkilötyövuosikiintiö): v. 2001 1.4.2002 Maa- ja metsätalousministeriö 464 319 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 200 - Maaseutuvirasto - 346 Yhteensä 664 665 Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön arvioidaan jakautuvan vuosina 2000 2002 tehtävittäin seuraavasti: 2000 2001 2002 2000 2001 1.4.2002 milj. milj. milj. htv htv htv Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu 11,1 12,3 3,9 228 207 85 Metsätalous 1,9 2,1 2,4 35 35 35 Kala-, riista- ja porotalous 2,2 2,5 2,9 41 40 44 Elintarvikkeet ja terveys 3,0 3,5 4,1 44 65 66 Vesivarat ja maanmittaus 1,3 1,4 1,5 24 24 16 Keskitetyt tukitehtävät 6,7 7,9 8,0 92 93 73 Yhteensä 26,3 29,8 22,9 464 464 319 Maa- ja metsätalousministeriön tehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot. Keskusten maaseutuosastojen tulostavoitteita on tämän pääluokan selvitysosan perustelujen lisäksi esitetty myös kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan luvussa 32.10 siltä osin kuin tavoitteet ovat yhteisiä keskusten muiden osastojen kanssa. Maaseutuosastojen voimavarat lisääntyvät valvontatoiminnan resurssien vahvistamisen johdosta. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot suorittavat EMOTR-T:n rahoittamien maatalous- ja maaseutuyrittäjille maksettavien tukien valvonnat, lukuun ottamatta ohjelmaperusteisia maaseudun kehittämishankkeita. Maaseutuosastot suorittavat myös eräiden interventiotoimenpiteiden sekä EMOTR-O:n rahoittamien tavoite 1-alueella myönnettävien investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloittamistuen valvonnat sekä kasvintuotannon valvonnat ja tarkastukset. Lisäksi maaseutuosastot suorittavat eräisiin maatalouden kansallisiin tukiin liittyviä valvontoja. Valvontakäyntien määrä säilyy suunnilleen edellisvuoden tasolla, mutta valvonnan laadun kehittäminen lisää niiden vaatimaa työpanosta. Myös EU-säännösten edellyttämää kalastuksen sekä kalansaaliiden purkauksen ja kaupan valvontaa on tarkoitus tehostaa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset vastaavat siitä, että tuki- ja valvonta- ja tarkastusjärjestelmien hoidon edellyttämät voimavarat turvataan rahoituskorjausten ja muiden sanktioiden välttämiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään maa- ja metsätalousministeriön ja työvoima- ja elinkeinokeskusten tulosohjauksen ja muun ohjauksen toimivuuteen maatalous- ja maaseutupolitiikan keskushallinnon uudelleen järjestelyyn liittyen. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen välttämättömän henkilöstön Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

arvioidaan jakautuvan tehtävittäin seuraavasti: Henkilöstö, htv 1994 1999 2001 2002 Maatalous ja maaseutu Maaseudun kehittäminen 15 65 65 65 Maatilojen kehittäminen (ml. maanjärjestely) 160 86 85 91 Tuki- ja valvontatehtävät 14 133 189 214 Tuotannonohjaus 39 26 26 26 Ympäristöasiat 12 37 37 37 Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus 15 23 25 25 Hallintotehtävät 127 109 106 100 Yhteensä 382 479 533 558 Kalatalous 51 57 60 60 Yhteensä 433 536 593 618 TE-keskusten maaseutuosastojen kustannukset (ml. yhteiskustannukset) tehtävittäin, milj. euroa: 2000 2002 arvio Maatalous ja maaseutu Maaseudun kehittäminen 2,56 2,56 Maatilojen kehittäminen 3,31 3,59 Tuki- ja valvontatehtävät 7,01 9,70 Tuotannonohjaus 1,03 1,02 Ympäristöasiat 1,46 1,46 Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus 0,94 0,99 Hallintotehtävät 4,12 3,94 Yhteensä 20,43 23,25 Kalatalous 2,61 2,80 Yhteensä 23,04 26,05 Vuonna 2002 työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenoihin käytettävissä oleva määräraha 25,31 milj. euroa on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan momentille 32.10.22. Suomen liityttyä EU:n jäseneksi maa- ja metsätalousministeriö on sopinut Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain perusteella valtiovarainministeriön kanssa, että tullilaitos suorittaa eräitä Euroopan unionin maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston vientitukiin, sisämarkkinatukiin ja interventiotoimintaan liittyviä tarkastuksia, joiden kustannuksiksi vuonna 2002 arvioidaan 2 522 800 euroa ja joista tullilaitos ei ole perinyt eikä vuonna 2002 peri maa- ja metsätalousministeriöltä maksuja. 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 22 650 000 euroa. Voidaan perustaa 1.2.2002 lukien apulaisosastopäällikön virka (A29). Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 :n mukaisten korvausten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Pääluokan ja luvun selvitysosan perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on 1.4.2002 lukien otettu huomioon vähennyksenä 9 267 155 euroa, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

mistä 4 187 880 euroa aiheutuu 153 henkilön palkkaus- ja muiden menojen ja 5 079 275 euroa muiden toimintamenojen siirrosta momentille 30.05.21 sekä lisäyksenä 786 274 euroa, mistä 218 644 euroa aiheutuu kahdeksan henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 30.02.21 ja 567 630 euroa niistä palveluista suoritettavista maksuista, joita Maaseutuvirasto maa- ja metsätalousministeriölle tuottaa ja joiden menot aikaisemmin on budjetoitu momentille 30.02.21. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 140 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, 120 000 euroa organsaatiomuutokseen liittyviin kustannuksiin sekä vähennyksenä 50 456 euroa maatalouden valvontamenoina ja 437 289 euroa tileistä poistoina. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon kalastuksen valvontamenoina 420 000 euroa ja lisäyksenä kalataloustietojen keruun menoina 680 000 euroa, joita vastaavat EU:n osuuksien tuloutukset on otettu huomioon momentilla 12.30.04. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2001 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon 50 400 euroa. Tenojoen kalastuslupatuloista vuonna 2002 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41. Maa- ja metsätalousministeriön toiminnan uudelleen järjestelyyn liittyen kala- ja riistaosastolle perustetaan apulaisosastopäällikön virka. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus hoitaa maksutta ministeriön eräitä taloushallinto-, tietohallinto- ja muita hallinnon palvelutehtäviä sekä huolehtii ulkopuolisten tietojärjestelmäpalveluiden kustannuksista 31.3.2002 saakka. Näistä tehtävistä aiheutuvat menot, noin 1 895 000 euroa, on budjetoitu momentille 30.02.21. Ministeriön tehtävien hoitamiseen liittyvät ulkomaanmatkat ja muut kansainvälisen toiminnan erillismenot on budjetoitu momentille 30.04.26. 2002 talousarvio 22 650 000 2001 talousarvio 29 804 582 2001 lisätalousarvio 1 237 863 2000 tilinpäätös 25 467 016 22. Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 2 186 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmien kehittämisestä ja ministeriön hallinnonalan yhteisistä kehittämishankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan seuraavasti: IACS-järjestelmä 336 000 Kiintiörekisteri ja maidon tuotantotukien käsittely 252 000 Maksatusjärjestelmä 84 000 Peltolohkorekisteri 150 000 Nautaeläinrekisteri 284 000 Eläinlääkintä- ja elintarvikehallinnon järjestelmät 201 000 Markkinatukijärjestelmät 133 000 Asiointijärjestelmät 427 000 Yhteiset järjestelmärakenteet 319 000 Yhteensä 2 186 000 Määrärahaa käytetään lähinnä Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien maataloushallinnon tietojärjestelmien kehittämiseen. 2002 talousarvio 2 186 000 2001 talousarvio 2 573 275 2000 tilinpäätös 2 354 631 41. Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 075 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kasvinsuojelulain (1203/1994) 9 :ssä tarkoitettujen korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 34 000 euroa hukkakauran torjunnasta annetun lain (178/1976) sekä asetuksen (541/1976) mukaisiin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää myös Siemenperunakeskuksen tuotantoalueella noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista annetun lain (356/1995) 2 ja 3 :stä johtuvien perunanviljelyn lisäkustannusten korvaamiseen ja perunan vaalean rengasmädän tehostetun hävittämisen aiheuttamien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia menoja ja korvauksia. Määrärahasta saa maksaa myös maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) tarkoitettuja korvauksia Ahvenanmaan maakunnalle. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettävän noin 1 867 000 euroa pääosin perunan vaalean rengasmädän torjunnasta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Saastunut tila on torjunnan kohteena viiden vuoden ajan, jolloin se voi hakea korvauksia kustannuksista ja vahingoista. Siemenperunakeskuksen tuotantoalueen perunanviljelyn lisäkustannusten maksamiseen arvioidaan käytettävän noin 163 000 euroa. Määrärahasta 11 000 euroa arvioidaan tarvittavan Ahvenanmaan kunnille maksetta- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

viin korvauksiin niistä tehtävistä, joita ne hoitavat maa- ja metsätalousministeriön ja muiden maaseutuelinkeinoviranomaisten valtion ja Euroopan unionin varoista myöntämiin ja maksamiin avustuksiin, korvauksiin, palkkioihin ja muihin tukiin liittyen. Korvaukset suoritetaan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Manner-Suomessa korvaukset maksetaan kuntien valtionosuuksista. 2002 talousarvio 2 075 000 2001 talousarvio 2 074 766 2000 tilinpäätös 1 950 206 47. Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 673 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain (896/1977) mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen ja kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 84 000 euroa harkinnanvaraisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden menojen siirtona momentille 30.04.27. Lain 6 :n mukainen määrärahan vähimmäismäärä on 673 000 euroa, mitä vastaavat tulot on merkitty momentille 12.30.74. 2002 talousarvio 673 000 2001 talousarvio 756 846 2000 tilinpäätös 684 147 48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 841 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983) 2 :n mukaisten vahinkojen ja kustannusten korvaamiseen sekä metsäkeskusten asiantuntija-avusta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien menojen maksamiseen. 2002 talousarvio 841 000 2001 talousarvio 840 940 2000 tilinpäätös 840 940 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Mikäli momentin 30.02.21 määrärahoja on 31.3.2002 jäänyt käyttämättä, saadaan säästynyt osa kyseisen momentin määrärahoista käyttää 1.4.2002 lukien momentin 30.05.21 vastaaviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Pääluokan ja luvun 30.01 selvitysosan perusteluihin viitaten Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toiminta lakkaa 31.3.2002. Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2002 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavan tulostavoitteen: Tietopalvelukeskus suorittaa ne toimenpiteet, joita toiminnan loppuminen edellyttää mm. palvelusopimuksien osalta. Lisäksi tietopalvelukeskus osallistuu uuden Maaseutuviraston toiminnan aloittamista koskevaan työhön. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 425 000 euroa. Lakkautetaan ylijohtajan virka (A30) 1.4.2002 lukien. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on huomioitu nettobudjetoituina maksullisen palvelutoiminnan tuloina 1 256 000 euroa sekä EU:lta saatavina muina tuloina 59 000 euroa. Pääluokan ja luvun 30.01 selvitysosan perusteluihin viitaten momentin bruttomenojen mitoituksessa on 1.4.2002 lukien otettu huomioon vähennyksenä yhteensä 10 042 444 euroa, mistä 9 823 800 euroa aiheutuu 192 henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille 30.05.21 ja 218 644 euroa kahdeksan henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 30.01.21. Kun vastaavasti tulojen vähennyksenä on 1.4.2002 lukien otettu huomioon 3 097 000 euroa momentille 30.05.21 nettobudjetoitavina tuloina, määrärahan nettovähennys on organisaatiomuutoksen johdosta 6 945 444 euroa. Kun bruttomenot lisääntyvät muutoin 415 708 euroa, mistä 229 000 euroa aiheutuu neuvoston asetuksen 1760/2000 mukaisen nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän ylläpitoon liittyvien palvelujen ostomenoista, 12 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisista tarkistuksista ja 52 000 euroa EU:n tilastohankkeesta ja 125 100 euron vähennyksestä maatalouslaskennan menoina, ja kun toisaalta bruttotulot lisääntyvät 282 986 euroa, määrärahan nettovähennykseksi jää 6 812 722 euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 3 740 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 1 210 000 Muut toimintamenot 2 530 000 Bruttotulot 1 315 000 Maksullisen toiminnan tulot 1 256 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

julkisoikeudelliset suoritteet 730 000 muut suoritteet 526 000 Muut tulot 59 000 Nettomenot 2 425 000 2002 talousarvio 2 425 000 2001 talousarvio 9 237 722 2000 tilinpäätös 9 938 225 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta S e l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Kyseinen lautakunta on tarkoitus asettaa vuoden 2002 alusta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan yhteyteen. Arviolautakunnan tehtävänä on antaa asiantuntijalausuntoja eläinlääkintään liittyvissä vahingonkorvauskysymyksissä. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee muutoksenhakuviranomaisena maaseutuelinkeinohallinnon, lähinnä työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen sekä riistanhoitopiirien ja kalastusalueiden päätöksistä tehtyjä valituksia ja ns. prosessuaalisia kanteluja. Vuonna 1998 valituslautakunta antoi päätöksen 432 asiassa, 1999 päätöksiä oli 390 ja 2000 yhteensä 382 kpl. Vuodelle 2001 siirtyi 77 keskeneräistä valitusasiaa. Säännösten moniportaisuus ja tulkinnanvaraisuus sekä alemmanasteisten säännösten ja määräysten usein tapahtunut muuttaminen on edelleenkin vaikeuttanut asioiden valmistelua ja ratkaisemista. Keskimääräinen valitusasian käsittelyaika oli vuonna 2000 noin 4,5 kk. Ottaen myös huomioon suullisten käsittelyjen ja katselmusten määrä, tavoitteena on jatkossa noin 5 kk:n keskimääräinen käsittelyaika. Valituslautakunnan päätöksistä voi pääsääntöisesti hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 596 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan menoihin. S e l v i t y s o s a : Luvun selvitysosan perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 40 000 euroa eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan menoina. Arviolautakunnan antamista lausunnoista peritään maksu, josta kertyvät tulot tuloutetaan momentille 12.30.99. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon lisäyksenä 6 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä vähennyksenä 2 523 euroa XXI Euroopan maatalousoikeuden kongressin järjestelykustannuksina. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta 556 000 Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta 40 000 Yhteensä 596 000 2002 talousarvio 596 000 2001 talousarvio 525 755 2000 tilinpäätös 504 564 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 261 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastustamisesta ja ennaltaehkäisemisestä, eläinsuojelusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, korvauksista, eräistä valtionavuista, koulutuksesta, eläinlääkäreiden erikoistumisesta ja toimituspalkkioista sekä tutkimusapurahojen myöntämisestä ja tilapäisen työvoiman palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tutkimusapurahoja saa myöntää eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä selvittävään ja kotieläinten terveydenhuoltoon ja niiden elintarviketuotantoon liittyviin tutkimuksiin. Määrärahaa voidaan käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EMOTR:n tukiosaston rahoitusta. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus käyttää enintään kymmentä henkilötyövuotta, josta enintään seitsemän Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

eläinlääkäreiden erikoistumiseen, vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. EMOTR:n tukiosaston rahoitusosuus tuloutuu valtiolle vasta vuonna 2003. 2002 talousarvio 1 261 000 2001 talousarvio 1 261 409 2001 lisätalousarvio 1 799 611 2000 tilinpäätös 1 556 410 26. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 2 068 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen puitteissa, solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialueyhteistyöhankkeisiin ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. selvitysten hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainväliseen toimintaan liittyviin valtionapuihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta 1 000 000 euroa arvioidaan käytettävän kansainvälisestä toiminnasta aiheutuviin matkustusmenoihin ja 1 068 000 euroa kansainvälisestä toiminnasta aiheutuviin muihin menoihin. Talousarvioon ei sisälly EU:n kokouksiin osallistumisesta aiheutuvia EU:n rahoittamia matkalippumenoja, joiden määrä on noin 1 600 000 euroa. 2002 talousarvio 2 068 000 2001 talousarvio 2 018 255 2000 tilinpäätös 2 186 443 27. Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 6 537 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virastojen, laitosten tai muiden organisaatioiden yhteistyönä suoritettavasta hallinnonalan strategista valmistelua sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialalla olevien elinkeinojen kehittämistä tukevasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja tämän toiminnan ohjauksesta ja arvioimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää tutkimushankkeiden asiantuntija-arvioinneista ja valtion virastoihin tai laitoksiin tapahtuvista sijoitusmenoiksi luettavista laitehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös eurooppalaisten tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös valtionapuja. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioidaan jakautuvan eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: Luonnonvarojen kestävä käyttö 296 520 Geoinformaatiotutkimus 296 520 Luonnon monimuotoisuustutkimus 488 390 Maatalous ja elintarvike 1 165 440 Metsätalous 1 133 780 Kala- ja riistatalous 313 960 Vesivarat 383 740 Eurooppalainen tutkimusyhteistyö 523 280 Klusteritutkimus 1 866 370 Hallinnonalan johtamisen ja suunnittelun kehittäminen 69 000 Yhteensä 6 537 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 84 000 euroa siirtona momentilta 30.01.47. Luonnonvarojen kestävä käyttö Määrärahalla toteutetaan ministeriön hallinnonalan luonnonvarojen kestävän käytön strategian mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa käytetään mm. ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan sekä kansallisen ilmastostrategian tarpeiden edellyttämiin hallinnonalan tutkimuksiin, kuten bioenergian käyttöä koskeviin selvityksiin, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja seurantaan tarvittavaan tutkimus- ja selvitystyöhön sekä luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelun, seurannan ja mittaamisen perustaksi. Geoinformaatiotutkimus Määrärahalla tuotetaan tutkimustietoa, jolla edistetään kiinteistöjärjestelmän ylläpitoa sekä paikkatietojen yhteiskäyttöä ja kehitetään yleistä karttatuotantoa. Tutkimustietoa käytetään erityisesti kehitettäessä kiinteistönmuodostamislainsäädäntöä, kiinteistönarviointimenetelmiä, kaukokartoitusaineistojen laskenta- ja analysointimenetelmiä sekä numeerista karttatuotantoa ja paikkatietojen yhteiskäyttöä. Luonnon monimuotoisuustutkimus Määrärahalla osallistutaan Suomen Akatemian käynnistämään ja koordinoimaan biodiversiteettitutkimuksen FIBRE-ohjelmaan, jossa maa- ja metsätalousministeriön Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

osuus kolmen vuoden (2000 2002) ohjelmakaudella on yhteensä 1,514 milj. euroa. Maatalous- ja elintarviketutkimukset Määrärahalla rahoitetaan maataloudellisen tutkimuksen neuvottelukunnan aloitteesta käynnistettyjä laajoja tutkimusohjelmia: Ruisohjelma, Mansikkaohjelma, Kotieläintuotannon kannattavuutta ja elintarvikkeiden laatua vaarantavat kotieläinten sairaus- ja hyvinvointiongelmat, Isot tuotantoyksiköt maataloudessa. Varoja käytetään myös erityisesti elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen kohdistuvaan ja säädösvalmistelua sekä tarkastustoimintaa tukevaan tutkimukseen ja menetelmien kehittämiseen. Eläinlääkinnän osalta painoaloina ovat myös eläintautien ja eläinten hyvinvointitutkimus sekä antibioottiresistenssin ennaltaehkäisyä ja riskinarviointia käsittelevät hankkeet. Uusia tutkimusohjelmia valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön uusitun Maatalous- ja elintarviketutkimus 2001 2005-ohjelman painotusten pohjalta. Uusissa tutkimusohjelmissa painotetaan maatalouspoliittisen ohjelmatyöryhmän ehdottamien tuotealakohtaisten strategioiden kehittämiseen liittyviä tutkimustarpeita. Metsätaloustutkimukset Määrärahalla rahoitetaan pääasiassa ajankohtaisia metsäpolitiikan valmistelua ja käytännön metsätaloutta palvelevia yhteistutkimushankkeita. Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteutuksen tukeminen on määrärahojen kohdentamisessa etusijalla. Kala- ja riistataloudelliset tutkimukset Määrärahalla voidaan rahoittaa esimerkiksi kalanviljelyä palvelevaa tutkimusta, suurjärvitutkimusta sekä uhanalaisten kalalajien hoitotoiminnan järjestämiseen liittyvää tutkimusta. Riistatalouden osalta määrärahalla voidaan rahoittaa muun muassa hirvieläinten ja suurten petoeläinten aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen tähtäävää tutkimusta. Määrärahaa voidaan käyttää myös edellä mainittujen eläinten liikkumista ja kantojen arvioimista koskevien selvitysten laatimiseen. Vesivaroihin liittyvät tutkimukset Määrärahalla toteutetaan ministeriön hallinnonalan vesivarastrategian sekä vesivarojen käytön ja hoidon tutkimus- ja kehittämistoiminnalle laadittujen suuntaviivojen mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Eurooppalainen tutkimusyhteistyö Määrärahalla on tarkoitus rahoittaa EU:n 5:nteen ja uuteen valmisteltavana olevaan tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmaan liittyviä yhteistutkimuksia ministeriön toimialalla. Määrärahalla on tarkoitus myös tukea kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön valmistautuvia tutkijaryhmiä ja tähän yhteistyöhön liittyviä muita hankkeita. Klusteritutkimus Määrärahaa käytetään pääasiassa elintarvike- ja metsäklustereita koskevien tutkimusohjelmien rahoitukseen. Puuraaka-aineen entistä tehokkaampaa hyödyntämistä edistävä uusi metsäalan klusteritutkimusohjelma käynnistyy vuonna 2002. Elintarvikeklusterin hankkeiden jatkorahoitustarpeiden lisäksi valmistellaan tutkimusohjelma, missä tarkastellaan kaikkien elintarvikeketjun osien vaikutusta elintarviketurvallisuuteen. Rahoituksen piiriin nostetaan myös puutarhatuotantoketjun kysymykset erityisesti keskeisten puutarhamarjojen osalta sekä luonnonmukaiseen tuotantoon liittyvää klusteritutkimusta. Maatalouden vesiensuojeluklusterin määrärahaa käytetään erityisesti sellaiseen tutkimukseen, jolla edesautetaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun tavoitteiksi vuoteen 2005 (19.3.1998) asetettujen maataloudesta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämistavoitteiden saavuttamista. Klusteritutkimukseen voidaan myös ohjata muita tämän momentin eri käyttötarkoituksiin varattuja yhteistutkimusvaroja. Eri käyttötarkoitusten määrärahoja voidaan käyttää myös ministeriön sektoritutkimuksen tavoitteita palveleviin hankkeisiin horisontaalisissa tutkimusohjelmissa kuten esim. Suomen Akatemian globaalimuutoksen tutkimusohjelmassa. Hallinnonalan johtamisen ja suunnittelun kehittäminen Määrärahaa käytetään hallinnonalan virastojen vireillä oleviin arviointeihin ja jo tehtyjen arviointien suositusten toteuttamisesta sekä määrärahalla tuetun tutkimustoiminnan arvioinnista aiheutuviin menoihin. Määrärahaa arvioidaan käytettävän noin 95 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 2002 talousarvio 6 537 000 2001 talousarvio 6 222 953 2000 tilinpäätös 6 222 953 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 540 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin ulkomaille meneviin maksuihin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettävän 2 119 168 euroa Suomea koskevista sitoumuksista aiheutuvina menoina ja 420 832 euroa talousarviovuoden aikana sovittavista velvoitteista aiheutuvina menoina. 2002 talousarvio 2 540 000 2001 talousarvio 2 539 638 2000 tilinpäätös 2 138 899 05. Maaseutuvirasto S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Maaseutuviraston perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Pääluokan ja luvun 30.01 selvitysosan perusteluihin viitaten maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle perustetaan 1.4.2002 lukien Maaseutuvirasto. Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2002 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alustavasti Maaseutuvirastolle seuraavat tulostavoitteet: Maaseutuviraston toiminta vakiinnutetaan. Tehtävien keskeytyksetön hoito turvataan myös viraston aloitusvaiheessa. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 127 000 euroa. Perustetaan ylijohtajan virka (A30) 1.4.2002 lukien. S e l v i t y s o s a : Pääluokan ja luvun 30.01 selvitysosan perusteluihin viitaten momentin bruttomenojen mitoituksessa on 1.4.2002 lukien otettu huomioon 9 267 155 euroa 153 henkilön palkkaus- ja muiden toimintamenojen siirtona momentilta 30.01.21 sekä 9 823 800 euroa 192 henkilön palkkaus- ja muiden toimintamenojen siirtona momentilta 30.02.21 ja vastaavasti bruttotuloina aiemmin momentille 30.02.21 budjetoidut 3 097 000 euroa. Lisäksi bruttomenojen mitoituksessa on otettu huomioon 63 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, 687 000 euroa neuvoston asetuksen 1760/2000 mukaisen nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän ylläpitoon liittyvien palveluiden ostomenoihin ja 155 900 euroa EU:n tilastohankkeesta aiheutuvina menoina ja 150 000 euroa organisaatiomuutoksen voimaantuloon liittyvinä koulutus-, muutto- ja kalustomenoina sekä menoja vähentävänä tekijänä 160 780 euroa maatalouslaskennan menoina. 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki Bruttotulojen mitoituksessa on otettu huomioon 567 630 euroa Maaseutuviraston tuottamista palveluista saatavina maksuina, 151 400 euroa teurasruhojen luokitustuloina sekä 825 156 euroa muun maksullisen toiminnan tuloina ja EU-tuloina. Maaseutuviraston tehtävien hoitamiseen liittyviä ulkomaanmatkoja on budjetoitu myös momentille 30.04.26. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 20 768 186 Maksullisen toiminnan erillismenot 3 094 658 Muut toimintamenot 17 673 528 Bruttotulot 4 641 186 Maksullisen toiminnan tulot 3 108 153 julkisoikeudelliset suoritteet 2 334 489 muut suoritteet 773 664 Muut tulot 1 533 033 Nettomenot 16 127 000 2002 talousarvio 16 127 000 S e l v i t y s o s a : Epäedullisista luonnonoloista, pientilavaltaisesta tuotantorakenteesta ja muista Suomen maatalouden erityispiirteistä johtuen tuotantokustannukset muodostuvat meillä korkeiksi. Markkinoilta saatavat myyntitulot eivät kata tuotannosta aiheutuvia kustannuksia. Maatalouden toimintaedellytysten ja tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi sekä viljelijäväestön kohtuullisen tulotason varmistamiseksi maataloutta tuetaan budjettivaroin. Maatalouden tulotuki muodostuu EU:n kokonaan tai osittain rahoittamista tukimuodoista ja kansallisesta tuesta. Maatalouden taloudellisen toimintaympäristön muutos Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistus (Agenda 2000) aloitettiin vuonna 2000. Markkinajärjestelmien uudistuksen eräänä keskeisenä tavoitteena oli eurooppalaisen maatalouden kilpailukyvyn parantaminen sisä- ja ulkomark- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

kinoilla. Tavoite toteutetaan laskemalla tuottajahintoja vaiheittain lähemmäs maailmanmarkkinahintatasoa ja korvaamalla viljelijöille tästä aiheutuvia tulonmenetyksiä suoralla EU:n tulotuella. Uudistuksen toimeenpano etenee asteittain siten, että viljan markkinajärjestelmän uudistus ajoittuu vuosille 2000 ja 2001. Naudanlihan markkinajärjestelmä uudistetaan kolmen vuoden aikana ja maitouudistus on sovittu alkavaksi vasta vuonna 2005. Yhteinen maatalouspolitiikka on myös jatkossa monien muutospaineiden alaisena. Näitä ovat Agenda-ratkaisun yhteydessä sovittujen politiikan tulosten välitarkasteluiden ohella EU:n laajentuminen, tarve saada tuloksia kansainvälisen maatalouskaupan vapauttamiseen tähtäävissä WTO-neuvotteluissa sekä akuuttien elintarvikekriisien hoitamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tuottajahintojen kehitys Maataloustuotteiden tuottajahinnat määräytyvät EU:n yhteismarkkinoilla suurelta osin elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn perusteella. Tuottajahintoihin heijastuu yritysten välinen kilpailu niin yhteismarkkinoilla kuin kotimaassakin. Kotimaisen raaka-aineen hintataso ei voi merkittävästi vaihdella Suomessa alueellisesti tai poiketa keskeisten kilpailijamaiden hintatasosta. Maatalouden tuottajahintaindeksin (ilman turkiksia) mukaan vuonna 2000 tuottajahinnat olivat Suomessa keskimäärin vajaan prosentin edellisvuotta korkeammalla tasolla. Kasvinviljelytuotteiden hinnat laskivat noin 3 % johtuen mm. viljojen ja ruokaperunan hintojen alentumisesta. Kotieläintuotteiden hinnat sen sijaan kohosivat lähes 3 % mm. maidon ja sianlihan hintojen nousun myötä. Vuosina 1995 2000 tuottajahinnat ovat alentuneet keskimäärin 1,7 %. Maatalouden tuet Suomen maatalouden tukijärjestelmä muodostuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisista tukimuodoista, joita täydentävät kansalliset tuet. Tukien merkitys viljelijöiden tulonmuodostuksessa ja maataloustuotannon kannattavuuden turvaamisessa on keskeinen. Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaan tukien osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta oli 44 % vuonna 2000 ja 41 % vuonna 1999. Viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sitoutuneen oman pääoman koroksi jäävästä maataloustulosta tukien osuus oli 159 % vuonna 2000 ja 153 % vuonna 1999. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tuottajahintoina saadut tuotot kattoivat muuttuvat kustannukset kokonaisuudessaan, mutta kiinteät kustannukset vain osittain. Merkittävä osa tuista käytetään siten kustannusten kattamiseksi. Vuosien 2000 2002 tuotannoille 2) maksettavat maa- ja puutarhatalouden tuet, milj. euroa: Vuodelle 2000 maksettu tuki (arvio) Arvio vuodelle 2001 Arvio vuodelle 2002 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (mom. 30.12.41) 593,4 588,5 588,5 EU-tulotuki yhteensä (mom. 30.12.43) 388,8 398,8 443,1 Ympäristötuki yhteensä (mom. 30.12.45) 242,9 3) 295,0 298,0 valtion osuus 109,5 138,9 134,8 EU:n osuus 133,4 156,1 163,2 Luonnonhaittakorvaus yhteensä (mom. 30.12.46) 413,7 422,7 422,7 valtion osuus 287,6 294,0 293,5 EU:n osuus 126,1 128,7 129,2 Yhteensä 1 638,8 1 704,9 4) 1 752,3 valtion osuus 990,5 1 021,4 1 016,8 2) Tukien maksatusaikataulusta johtuen eräiden tukien maksatus ajoittuu kahdelle budjettivuodelle. 3) Lisäksi 32,80 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa, josta 18,3 milj. euroa EU:n osuutta. 4) Sisältää vuoden 2001 lisätalousarviossa hyväksytyt 16,8 milj. euroa maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen sekä 12,6 milj. euroa ympäristötukeen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

EU:n osuus 648,3 683,5 735,5 EU:n osuus (%) 40 40 42 Vuonna 2000 maatalouden peltoala- ja eläintukia maksettiin noin 78 300 tuenhakijalle, missä vähennystä edelliseen vuoteen oli runsaat 4 200 kappaletta (-5,1 %). Vuodesta 1995 tukea saaneiden tilojen määrä on alentunut runsaalla 20 400 tilalla eli runsaalla viidenneksellä. Tuotantotoimintaa harjoittavia tiloja, jotka eivät ole hakeneet tukea on viime vuosina ollut noin 3 000 kappaletta. Näistä noin kolmannes on yli 65-vuotiaiden omistuksessa. Kustannukset Tuotantopanosten hintaindeksillä mitattuna maatalouden tuotantopanosten hinnat olivat vuonna 2000 noin 6 % edellisvuotta korkeammat. Pääosa tästä noususta selittyy öljyn maailmanmarkkinahinnan nousun suorilla ja välillisillä vaikutuksilla. Polttoaineiden keskihinta oli vuonna 2000 noin 49 % edellisvuotta ja 83 % vuotta 1995 korkeampi. Rehujen hinnat nousivat raakavalkuaisen hinnan nousun myötä 4 % ja lannoitteiden hinnat nousivat 2 %. Maatalouden luottojen keskikorko oli 6,6 %, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 1999. EU-jäsenyyden aikana tuotantopanosten hintojen kokonaisindeksi on noussut yli 7 %. Maataloustulon kehitys Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaan vuonna 2000 maa- ja puutarhataloudessa viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sijoitetun oman pääoman koroksi jäi maataloustuloa 1 031 milj. euroa, mikä on 90 milj. euroa eli 10 % edellisvuotta enemmän. Maataloustulo oli kasvusta huolimatta vuosia 1995 1997 alhaisemmalla tasolla. Kokonaistuotto kasvoi 3 753 milj. euroon eli 7 % edellisvuodesta. Markkinoilta saatujen myyntitulojen osuus oli 54 %, tukien osuus 44 % ja muiden tuottojen osuus 2 % kokonaistuotosta. Maksettujen tukien määrä kasvoi uusien tukiratkaisujen myötä. Viljatuotto kasvoi suotuisten sääolosuhteiden ansiosta 24 milj. euroa eli 15 %. Maitotuotto kasvoi lähes 31 milj. euroa maidon tuottajahinnan ja tuotannon kasvun myötä. Naudanlihatuottoa alensi 4 % lähinnä tuottajahintojen alentuminen, kun taas sikatuotto kasvoi tuottajahintojen vahvistumisen ansiosta 17 milj. euroa eli 8 % huolimatta tuotannon vähentymisestä 10 milj. kilolla. Kananmunatuotto kasvoi puolestaan 8 % tuottajahintojen nousun myötä, mutta sektoria vaivaa edelleen ylituotanto. Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelma ottaa huomioon panosten hintakehityksen ohella myös panosten käytön muutokset. Kokonaislaskelman mukaan maa- ja puutarhatalouden kokonaiskustannus kasvoi 143 milj. euroa eli 6 % vuonna 2000. Kustannusten vuosimuutos oli koko EU-jäsenyysajan suurin. Lannoitekustannus oli 8 % edellistä vuotta suurempi myyntimäärien kasvun ja hintojen nousun myötä. Rehukustannus kasvoi vastaavasti 6 % lähinnä hintojen nousun takia. Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaan korkokustannus oli 146 milj. euroa, mikä oli lähes 20 % edellistä vuotta korkeampi. Maa- ja puutarhatalouden nimellishintainen kokonaislaskelma vuosina 1995 2000, milj. euroa 5) 1995 1996 1997 1998 1999 2000 ennakoitu Kokonaistuotto yhteensä, josta 3 759,2 3 649,5 3 609,0 3 484,1 3 520,1 3 752,9 markkinahintaiset myyntitulot 1 917,1 2 015,0 2 058,4 1 990,5 1 972,5 2 025,1 tuet 1 394,9 1 566,2 1 487,8 1 429,5 1 436,4 1 634,5 muut tuotot (mm. vuokrat) 447,2 68,3 62,8 64,1 111,2 93,2 Maatalouden kustannukset yhteensä, josta 2 514,6 2 556,2 2 542,5 2 593,7 2 579,2 2 722,1 poistot, korot ja vuokrat 947,2 923,0 892,5 903,3 893,4 940,6 muut kustannukset 1 567,4 1 633,2 1 650,0 1 690,4 1 685,8 1 781,5 Maataloustulo 1 244,6 1 093,3 1 066,6 890,4 940,9 1 030,8 Muutos edellisestä vuodesta 5) Lähde: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus/taloustutkimus MTTL Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

milj. euroa -162,3-151,3-26,8-176,1 50,5 89,8 % -11,5-12,2-2,4-16,5 5,7 9,5 Maataloustuotannon määrän ja omavaraisuusasteen kehittyminen Kotieläintuotantoa harjoittavien tilojen määrän laskusta huolimatta tuotantomäärät ovat kokonaisuutena pysyneet likimain ennen jäsenyyttä vallinneella tasolla. Samoin kotieläintuotteiden tuotanto ja kulutus ovat pääosin tasapainossa maidon- ja kananmunantuotantoa lukuun ottamatta. Vuonna 2000 maidon kokonaistuotanto kasvoi 2 % edellisestä vuodesta, vaikka maidontuotannon lopetti edellisen vuoden tapaan yli 2 000 maidontuottajaa. Tuotanto ylitti kansallisen kiintiön noin 24 milj. litralla. Lihan kokonaistuotanto väheni 3 % edellisestä vuodesta ollen 330 milj. kg. Naudanlihan tuotanto kasvoi hieman muun lihantuotannon vähentyessä. Suhteellisesti eniten aleni lampaanlihan tuotanto (-18 %). Sianlihan tuotanto aleni 5 %. Siipikarjanlihan tuotanto väheni kokonaisuudessaan 3 %, mikä johtui broilerin lihan tuotannon kääntymisestä laskuun. Kalkkunan tuotannon kasvu sen sijaan jatkui edelleen voimakkaana (noin +25 %). Kasvusta huolimatta kotimainen tuotanto ei täysin kattanut kysyntää, vaan kalkkunan lihaa tuotiin lähes 2 milj. kiloa. Maataloustuotteiden tuotantomäärien kehitys 1999/2000 ja omavaraisuusaste vuonna 2000: Tuotantomäärät Muutos Omavaraisuusaste 1999 2000 1999/2000 2000 milj. kg milj. kg milj. kg % % Maito 2 403 2 450 47 1,9 neste 112 Lihantuotanto yhteensä 339,41 329,35-10,06 3,0 99 Naudanliha 90,5 91,4 0,9 1,0 93 Sianliha 181,9 172,8-9,1-5,0 101 Lampaanliha 0,91 0,75-0,16-17,6 30 Siipikarjanliha 66,1 64,4-1,7-2,6 93 Kananmunat 58,9 59,0 0,1 0,2 113 Vehnä 254,1 538,3 284,2 112 101 Ruis 23,6 108,2 84,6 358 124 Rehuvilja 2 601,5 3 448,6 847,1 33.. Vuonna 2000 viljelyksessä oleva peltoala (sis. kesannon) oli 2,18 milj. hehtaaria. Viljakasvien viljelyala kasvoi runsaat 3 % ollen 1,17 milj. hehtaaria. Tästä leipäviljaa oli 194 000 hehtaaria, mikä oli 64 100 hehtaaria edellisvuotta enemmän. Öljykasveja viljeltiin vajaan 53 000 hehtaarin alalla. Nurmikasveja viljeltiin 680 000 hehtaarin alalla. Kesannoitu ala väheni lähes 30 000 hehtaarilla (-14 %). Vuonna 2000 viljasato oli 4 103 milj. kiloa (+42 %). Kokonaissadon nousu johtuu pääosin leipävilja-alan lisääntymisestä ja keskimääräistä paremmista hehtaarisadoista. Edellisen kerran vastaavan suuruinen viljasato saatiin vuonna 1990. Vuonna 2000 luonnonmukaisen tuotannon ja siihen siirtymässä olevan pellon ala oli noin 147 000 hehtaaria, mikä on 6,7 % viljelyksessä olevasta peltoalasta. Tiloja oli yhteensä noin 5 200. 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 588 490 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/1994) mukaiseen tukeen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää neuvoston asetuksen (EY 1254/1999) mukaisen emolehmien kansallisen lisäpalkkion kansallisen ja EU:n rahoitusosuuden ja komission päätökseen (97/428/EY) perustuvan kasvinviljelyn kansallisen tuen maksamiseen sekä perunantuotannon, hunajantuotannon ja vilja- ja nurmikasvien siementuotannon kansallisista tuista ja viljelijöiden opintorahasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös tukijärjestelmien suunnittelusta, seurannasta ja kertaluontoisista toimeenpanotehtävistä aiheutuviin kulutusmenoihin sekä tuotantosuunnan vaihtamisesta aiheutuvien tulonmenetysten korvaamiseksi vuosina 1998 ja 1999 tehdyistä sopi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

muksista (väliaikainen tulotuki) aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa lisäksi käyttää sokerialan yleisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY 1260/2001) artiklan 14 mukaisesti seuraavan markkinointivuoden tuotantoon siirrettävän sokerimäärän varastointikustannusten korvaamiseen. Määrärahaa saa käyttää vuoteen 2001 ja sitä aikaisempiin vuosiin kohdistuvien tukien maksamiseen. Vuonna 2002 ja sitä aikaisemmin tehdyistä päätöksistä saa aiheutua ao. vuosiin kohdistuvia vuoden 2003 määrärahasta maksettavia menoja enintään 84 094 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuoden 2001 lisätalousarviossa maatalouden kustannusten nousun osittaiseksi kompensoimiseksi hyväksytty 16 819 000 euroa. Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä, turvata maatalouden toimintaedellytykset ja maataloustuotannon kannattavuus sekä edesauttaa maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen momentin määrärahan käyttökohteet voidaan jakaa neljään pääosaan: Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, kasvinviljelyn kansallinen tuki sekä eräät muut kansalliset tuet. Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B kotieläintaloudelle ja puutarhataloudelle (kasvihuonetuotannon ja puutarhatuotteiden varastoinnin tuet). C-tukialueilla Keski- ja Pohjois-Suomessa on voimassa kasvintuotannon (ml. puutarhatalous) ja kotieläintalouden kattava pitkäaikainen pohjoisen tuen järjestelmä. Pääosin Etelä-Suomessa maksettavan kasvinviljelyn kansallisen tuen tavoitteena on turvata kasvintuotannon toimintaedellytykset. Eräille kasveille tätä tukea maksetaan koko maassa. Erilaisista tukijärjestelmistä huolimatta tuet voidaan maksaa koko maassa samoin perustein. Muuhun kansalliseen tukeen kuuluvat muut kuin edellä lueteltuihin tukimuotoihin kuuluvat tukikohteet. Näitä ovat mm. perunantuotannon kansallinen tuki, emolehmien kansallinen lisäpalkkio sekä viljelijöiden opintoraha. Tavoite 1-alueella ja ns. siirtymäkauden tuen alueella EU maksaa emolehmien kansallisen lisäpalkkion kustannuksista ensimmäiset 24,15 euroa. EU:n osuutta vastaava tulo 336 000 euroa on otettu huomioon momentilla 12.30.01. Vuonna 2002 ja sitä aikaisemmin tehdyistä kansallista tukea koskevista päätöksistä saa aiheutua näihin vuosiin kohdistuvia vuonna 2003 budjetoitavia menoja enintään 84 094 000 euroa. Valtuuden mitoituksessa on otettu huomioon tuotantomäärien vuosittaisen vaihtelun vaikutukset. Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2000 2002 sekä arvio menojen siirtymisestä seuraavan vuoden määrärahasta maksettavaksi, milj. euroa: 2000 2001 2002 Arvioitu tuki ao. vuoden tuotannolle yhteensä 593,4 588,5 588,5 Etelä-Suomen kansallinen tuki 141,4 134,7 131,4 Pohjoinen tuki 353,7 356,1 357,7 Kasvinviljelyn kansallinen tuki 75,7 82,7 85,1 Muu kansallinen tuki 19,3 15,0 14,3 Tukien erillismenot 3,2 - - Edellisten vuosien tukimenoja maksetaan ao. vuoden määrärahasta 59,2 64,1 64,1 Valtuus budjetissa 75,7 84,1 84,1 2002 talousarvio 588 490 000 2001 talousarvio 571 670 762 2001 lisätalousarvio 16 818 793 2000 tilinpäätös 588 657 743 43. EU-tulotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 443 076 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin kokonaan rahoittamien maa- ja puutarhatalouden tulotukien ja niihin verrattavien muiden Euroopan unionin kokonaan rahoittamien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

myös EU:n osuutena euroon siirtymisen vuoksi suorittaman tasaustuen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : EU-tulotukien avulla pyritään korvaamaan yhteisen maatalouspolitiikan uudistusten yhteydessä toteutettuja tuottajahintojen laskusta aiheutuvia tulonmenetyksiä. Momentin määrärahan kasvu johtuu Agenda 2000:n myötä tapahtuvasta nykymuotoisten yksikkötukien korotuksesta. Tukea maksetaan peltokasvien osalta neuvoston asetuksen EY 1251/1999 perusteella. Sonni-, härän teurastus- ja emolehmäpalkkiot sekä laajaperäisyyspalkkiot ja laajaperäisyyspalkkio vuoristoalueen lypsylehmille sekä lisätuki (ns. kansallinen kirjekuori) myönnetään neuvoston asetuksen EY 1254/1999 mukaisesti. Perunatärkkelyksen tuotantotuki maksetaan neuvoston asetuksen EY 1868/94 perusteella ja perunatärkkelyksen tasausmaksu neuvoston asetuksen ETY 1766/92 perusteella. Peltokasvien tukijärjestelmän tukitason mukaisesti maksetaan kuitupellavan ja kuituhampun tuki viljelijöille neuvoston asetuksen EY 1251/1999 perusteella sekä kuitupellavan ja -hampun jalostustuki jalostajalle neuvoston asetuksen EY 1673/2000 ja komission asetuksen EY 245/2001 perusteella ja kuivattujen rehujen tuki neuvoston asetuksen EY 603/95 perusteella sekä heinänsiementen tuotantotuki neuvoston asetuksen ETY 2358/71 perusteella. Uuhipalkkiot maksetaan neuvoston asetuksen EY 2467/98 perusteella. Tasaustuki perustuu neuvoston asetukseen EY 2799/98. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2002 maksettavat tuet. EU-tulotukia ja niihin verrattavia unionin säännösten perusteella toimeenpantavia muita EU:n kokonaan rahoittamia toimenpiteitä sekä EU:n suorittamaa tasaustukea varten arvioidaan tarvittavan 443 076 000 euroa. Vastaavat tulot EMOTR:n tukiosastosta kertyvät momentille 12.30.01. Peltokasvien tukijärjestelmä kattaa lähes kaikki maataloustuotantoa harjoittavat tilat. Enimmäisala, jolle tukea Suomessa voidaan maksaa on 1,59 milj. hehtaaria. Vuonna 2000 peltokasvien tukea maksettiin 69 504 tilalle 327 530 675 euroa. Pinta-ala oli noin 1,567 milj. hehtaaria. Sonnipalkkiota voidaan vuonna 2002 maksaa enintään 200 000 eläimestä, emolehmäpalkkiota enintään 55 000 eläimestä ja uuhipalkkiota enintään 80 000 eläimestä. Suomelle myönnetyt sonni-, härkä-, emolehmä- ja uuhipalkkiokiintiöt ylittävät nykyisen tuotannon määrät. Vuonna 2002 arvioidaan haettavan sonnipalkkiota 188 000 sonnista, emolehmäpalkkiota 29 000 emolehmästä ja uuhipalkkiota 53 000 uuhesta. 2002 talousarvio 443 076 000 2001 talousarvio 398 689 480 2000 tilinpäätös 388 785 372 44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 3 400 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korvauksia. S e l v i t y s o s a : Satovahinkojen korvaaminen perustuu voimassa olevaan lakiin satovahinkojen korvaamisesta (530/1975). Eduskunta on hyväksynyt vuoden 2001 talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi laiksi satovahinkojen korvaamisesta (1214/2000). Laki on annettu 21.12.2000 ja se on tarkoitus tulla voimaan Euroopan komission hyväksyttyä uudistetun satovahinkojärjestelmän sisällön. 2002 talousarvio 3 400 000 2001 talousarvio 3 363 759 2000 tilinpäätös 3 363 759 45. Maatalouden ympäristötuki (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 298 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission vuosille 1995 1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman ja vuosille 2000 2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös valtion kokonaan rahoittamaan useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaiseen suunnitteluun enintään 84 100 euroa, maatalouden ympäristötukeen liittyvän koulutuksen maksamiseen enintään 840 900 euroa ja ympäristötuen toimeenpanosta, seurannasta ja kehittämisestä valtiolle aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen enintään 420 500 euroa. Määrärahasta saa maksaa myös edelliseen vuoteen kohdistuvia menoja. Vuonna 2002 saa tehdä EU:n komission vuosille 2000 2006 hyväksymän maatalouden ympäristötukijärjestelmän mukaisia sitoumuksia ja sopimuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina 2003 2011 menoja yhteensä enintään 105 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Viljelijöiden halukkuus sitoutua ympäristötukeen on osoittautunut komission vuosille 2000 2006 hyväksymässä horisontaalisessa maaseudun kehittämisohjelmassa arvioitua suuremmaksi. Järjestelmän piiriin on tullut noin 96 % peltoalasta ja 91 % tiloista. Vuonna 2002 maatalouden ympäristötukeen arvioidaan tarvittavan 305 400 000 euroa. Kun käytössä on 7 400 000 euroa edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa, momentille tarvitaan 298 000 000 euroa. EU:n osarahoitus on tavoite 1- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

alueella 75 % ja muualla maassa 50 % eli keskimääräiseksi osarahoitusosuudeksi arvioidaan 55 %. Ympäristötukijärjestelmän vuoden 2002 määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Ympäristötukijärjestelmä yhteensä 298 000 000 josta EU-osuus 163 160 000 valtion osuus 133 494 500 kokonaan kansallisesti rahoitettava osuus 1 345 500 Momentille 12.30.01 on arvioitu kertyväksi, siirtyvä erä huomioon ottaen, vastaavasti 167 231 000 euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista Manner-Suomen maatalouden ympäristötukijärjestelmää varten. Vuosia 1995 1999 koskevan maatalouden ympäristöohjelman perusteella tehdyistä sitoumuksista ja sopimuksista arvioidaan aiheutuvan menoja 8 800 000 euroa. Vuosille 2000 2006 hyväksytyn maatalouden ympäristötukijärjestelmän perusteella tehdyistä sitoumuksista ja sopimuksista arvioidaan aiheutuvan menoja 287 854 500 euroa. Määrärahalla arvioidaan voitavan uusia vuonna 2002 päättyvät, tuen saamisen ehdot täyttävät erityistukisopimukset ja vuonna 2002 päättyvät perustukisitoumukset sekä tehdä uusia sitoumuksia ja sopimuksia. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös kokonaan kansallisesti rahoitettavat ympäristötuen koulutuksesta, toimeenpanosta, seurannasta ja kehittämisestä aiheutuvat kulutusmenot ja useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaisen suunnittelun aiheuttamat kulutusmenot. Maatalouden ympäristötukijärjestelmien toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja seuraavasti, milj. euroa: 2002 2003 2004 2005 myöh. vuod. yht. Vuosia 2000 2006 koskeva järjestelmä vuonna 2002 tehtävät päätökset ja toimenpiteet 22,0 20,6 20,6 20,6 24,8 vuosina 2000 ja 2001 tehdyt päätökset ja toimenpiteet 267,2 6) 274,6 274,6 14,6 3,7 Vuosia 1995 1999 koskeva ohjelma, tehdyt päätökset ja 3,1 toimenpiteet 8,8 1,9 1,9 20,4 Yhteensä 298,0 298,4 297,1 37,1 48,9 2002 talousarvio 298 000 000 2001 talousarvio 282 387 529 2001 lisätalousarvio 12 614 094 2000 tilinpäätös 247 572 628 46. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 422 673 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission vuosille 1995 1999 hyväksymän toimenpideohjelman ja vuosille 2000 2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman valtion kokonaan rahoittamasta väliarvioinnista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen enintään 100 900 euroa. Määrärahasta saa maksaa myös edelliseen vuoteen kohdistuvia menoja. Vuonna 2002 saa tehdä EU:n komission vuosille 2000 2006 hyväksymän luonnonhaittakorvausjärjestelmän mukaisia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina 2002 2006 menoja yhteensä enintään 3 363 800 euroa. S e l v i t y s o s a : Vuonna 2002 luonnonhaittakorvauksiin arvioidaan tarvittavan vuosille 2000 2006 hyväksytyn horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesti 422 673 000 euroa. Vuonna 2002 EU:n osarahoituksen arvioidaan olevan tavoite 1-alueella 50 % ja muualla maassa 24 % eli keskimääräiseksi osarahoitusosuudeksi arvioidaan 30,6 %. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman kokonaan kansallisesti rahoitettavasta väliarvioinnista valtiolle aiheutuvien kulutusmenojen maksaminen. Luonnonhaittakorvauksen rahoituksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Luonnonhaittakorvaukset yhteensä 422 673 000 6) Lisäksi 7,4 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

josta EU-osuus 129 210 000 valtion osuus 293 362 100 kokonaan kansallisesti rahoitettava osuus 100 900 Momentille 12.30.01 on arvioitu kertyväksi vastaavasti 129 210 000 euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista luonnonhaittakorvauksia varten. Luonnonhaittakorvausjärjestelmän toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja seuraavasti, milj. euroa: 2002 2003 2004 2005 2006 Vuonna 2002 tehtävät päätökset ja toimenpiteet 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Aiempina vuosina tehdyt päätökset ja toimenpiteet 422,2 422,2 422,2 6,7 - Yhteensä 422,7 422,7 422,7 7,2 0,5 2002 talousarvio 422 673 000 2001 talousarvio 422 673 078 2001 lisätalousarvio 2000 tilinpäätös 425 397 722 13. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen S e l v i t y s o s a : Maataloustuotteiden vientituesta, interventiovarastoinnista, yksityisen varastoinnin tukemisesta ja eräistä muista maataloustuotteiden markkinoihin vaikuttavista toimenpiteistä aiheutuvat menot rahoitetaan kokonaisuudessaan EMOTR:n tukiosaston varoista. EU:lta saatavan rahoituksen maksatusviiveen takia tarvittava väliaikainen kansallinen rahoitus on järjestetty Maatalouden interventiorahaston (MIRA) kautta. Rahastolla ei ole toimintansa rahoittamiseksi peruspääomaa, vaan 252,282 milj. euron lainanottovaltuus. Valtion talousarviosta siirretään Maatalouden interventiorahastoon määrä, jonka arvioidaan kattavan ne menot, joita EU:n säädösten mukaan ei kateta EMOTR:n tukiosastosta. Budjettisiirto on 2,15 milj. euroa vuonna 2002. Vuonna 2001 on otettu käyttöön uutena tukiohjelmana menekinedistäminen kolmansissa maissa. Interventiorahastosta maksettavien menekinedistämisen tukiohjelmien kansallisen osuuden arvioidaan vuonna 2002 olevan 0,25 milj. euroa, joka sisältyy budjettisiirtoon. Suomessa ei ole käytössä koulumaitotuen kansallista rahoitusta. Interventiotoiminnasta rahastolle aiheutuvaksi bruttomääräiseksi maksatusvastuuksi arvioidaan noin 112 milj. euroa vuonna 2002. Rahoituksen kannalta merkittävimpiä toimintoja ovat kotieläintuotteiden, elintarvikejalosteiden, viljatuotteiden ja sokerin vientituki sekä maidon tukiohjelmat, tärkkelyksen tuotantotuki sekä viljan, voin ja maitojauheen interventiovarastointi. Sokerin yksityinen varastointituki siirtyy maksettavaksi momentilta 30.12.41. Suomi sai oikeuden maksaa sokerin uudella kiintiökaudella vuosina 2001/2002 2005/2006 kansallisesti rahoitettavaa varastointitukea vuodesta toiseen uuden pääsäädöksen artiklan 14 mukaisesti siirrettävälle C-sokerille. Siirtyvä määrä voi enimmillään olla 20 % A-kiintiön suuruudesta. Interventiotoiminnasta aiheutuvat menot vuosina 2000 2002, milj. euroa: 2000 2001 2002 tilinpäätös arvio arvio Vientituet, yhteensä 100,8 87,4 88,8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20