Kangasmaiden lannoitus



Samankaltaiset tiedostot
Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus.

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Energiapuun korjuun vaikutus metsiin

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari , Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus

Energiapuun mittaus ja kosteus

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Suomen metsien inventointi

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Vaikutukset metsäluontoon ja metsien hoitoon

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Suomen metsävarat

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

~KTJ. Page 1 of 1. Iwww.ktj.fi/tuotanto/selaintietopal velulsivusto/tuloste/karttatuloste.html?lang= FI

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

n.20,5 ha

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Metsän lannoitus. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Suometsäseminaari, Seinäjoki

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Myllyvehnän lannoitus AK

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa auttaako kulotus tai maankäsittely? Pasi Rautio Luke, Rovaniemi

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Metsämaat happamoituvat hitaasti mm. maannosprosessien

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Energiapuun korjuu ja kasvatus

METSÄ SUUNNITELMÄ

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Pienaukkojen uudistuminen

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä

Energiapuun kasvatus

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Energiapuu ja metsänhoito

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Hakkuumahdollisuusarviot

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Metsänhoidon perusteet

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Transkriptio:

Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Vuotuisen lannoituspinta-alan kehitys Kangasmaat + turvemaat (Metsätilastollinen vuosikirja) ha 3 2 1 196 197 198 199 2 21

Lannoituspinta-alat viime vuosina omistajaryhmittäin Kangasmaat + turvemaat (Metsätilastollinen vuosikirja) 1 ha 8 Valtio Metsäteollisuus Yksityiset 6 4 2 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27

KASVUNLISÄYKSEN AJOITTUMINEN Typpiannos 15 kg/ha (suomensalp.), puuston ikä 5 v, pituusboniteetti 24 m³/ha/v 4 3 Mänty (N-lannoitus) Kuusi (NP-lannoitus) 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kasvukausi lannoituksen jälkeen

JÄLJELLÄ OLEVA KASVUNLISÄYS Typpiannos 15 kg/ha, puuston ikä 5 v, pituusboniteetti 24 % 1 8 Mänty (N-lannoitus) Kuusi (NP-lannoitus) 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kasvukausi lannoituksen jälkeen

KASVUNLISÄYKSEN KESTO eri typpimäärillä männikössä Puuston ikä 5 v, pituusboniteetti 24 m³/ha/v 5 4 2 kg N/ha 1 kg N/ha 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kasvukausi lannoituksen jälkeen

RAVINNEVARAT ERI KASVUPAIKKATYYPEILLÄ Metsämaan kokonaistypen sekä kasveille käyttökelpoisen fosforin, kaliumin, kalsiumin ja magnesiumin määrät Etelä- Suomessa. Humus + kivennäismaan pintakerros (-2 cm) (Tamminen) Kuiva kangas Kuivahko kangas kg/ha Tuore kangas Lehtomainen kangas N kok 98 121 144 234 P 12.5 13.5 16.4 14.1 K 32 48 62 73 Ca 62 12 16 33 Mg 1 19 27 52

TYPPIANNOKSEN VAIKUTUS KASVUNLISÄYKSEEN VARTTUNEISSA MÄNNIKÖISSÄ ensimmäisen 5-vuotisjakson aikana (lannoitteena oulunsalpietari tai vastaava) m³/ha/5v 25 2 15 1 5 2 4 6 8 1 Typpiannos, kg N/ha Gustavsen & Lipas 1975 Kukkola & Saramäki 1983 Laakkonen, Keipi & Lipas 1983 Malm & Möller 1975

Puuston kehitys lannoituskokeella 25 Esimerkki 1 MÄNNIKKÖ Punkaharju Metsätyyppi MT Koe aloitettu 2.6.1958 Pituusboniteetti, m 28 Ikä alussa 33 Ikä vuonna 2 75 27.5.1999 Metla / Pekka Välikangas

ESIMERKKI LANNOITUSKOKEESTA LANNOITUKSET 1958 Ammoniumsulfaatti 82 kg N/ha Hienofosfaatti 29 kg P/ha Kalkkikivijauhe 2 kg/ha 1963 Urea 92 kg N/ha 1968 Urea 92 kg N/ha 1973 Oulunsalpietari 15 kg N/ha 1978 Oulunsalpietari 18 kg N/ha Superfosfaatti 4 kg P/ha Kalkkikivijauhe 4 kg/ha 1983 Oulunsalpietari 18 kg N/ha 1988 Oulunsalpietari 18 kg N/ha 1993 Oulunsalpietari 18 kg N/ha Superfosfaatti 4 kg P/ha 1998 Suomensalpietari 18 kg N/ha 23 Suomensalpietari 18 kg N/ha Superfosfaatti 4 kg P/ha

1 Puuston kehitys lannoituskokeella Esimerkki 1 cm 3 2 KESKILÄPIMITTA 1 kpl/ha 3 RUNKOLUKU 1955 1965 1975 1985 1995 25 2 m KESKIPITUUS (ja typpilannoitukset, kgn/ha) 1 3 1955 1965 1975 1985 1995 25 2 1 82 92 92 15 18 18 18 18 18 18 1955 1965 1975 1985 1995 25 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Puuston kehitys lannoituskokeella Esimerkki 1 18 16 14 12 1 8 6 4 2 TILAVUUSKASVU m³/ha/v N- N+ 38-42 43-47 48-52 53-57 58-62 63-67 68-72 73-77 Puuston ikäjakso

Puuston kehitys lannoituskokeella 56 Esimerkki 2 MÄNNIKKÖ Kannonkoski Metsätyyppi VT Koe aloitettu 11.7.1959 Pituusboniteetti, m 22 Ikä alussa 27 Ikä vuonna 2 68 8.5. 1999 Metla / Pekka Välikangas

1 Puuston kehitys lannoituskokeella Esimerkki 2 cm 3 2 KESKILÄPIMITTA 1 kpl/ha 3 RUNKOLUKU 1955 1965 1975 1985 1995 25 2 m KESKIPITUUS (ja typpilannoitukset, kgn/ha) 3 1 2 1955 1965 1975 1985 1995 25 1 82 92 92 15 18 18 18 18 18 18 1955 1965 1975 1985 1995 25 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Puuston kehitys lannoituskokeella Esimerkki 2 TILAVUUSKASVU m³/ha/v 12 N- N+ 1 8 6 4 2 32-36 37-41 42-46 47-51 52-56 57-61 62-66 67-71 Puuston ikäjakso

Puuston kehitys lannoituskokeella 82 Esimerkki 3 MÄNNIKKÖ Pihtipudas Metsätyyppi CT Koe aloitettu 3.9.1959 Pituusboniteetti, m 17 Ikä alussa 1 Ikä vuonna 29 59 1.5. 1999 Metla / Pekka Välikangas

3 Puuston kehitys lannoituskokeella Esimerkki 3 cm 2 15 KESKILÄPIMITTA 1 5 196 197 198 199 2 21 RUNKOLUKU (h>1.3 m) kpl/ha 4 m KESKIPITUUS (ja typpilannoitukset, kgn/ha) 3 2 2 15 1 1 196 197 198 199 2 21 5 82 92 15 18 18 18 18 195 196 197 198 199 2 21 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Puuston kehitys lannoituskokeella Esimerkki 3 TILAVUUSKASVU m³/ha/v 12 N- N+ 1 8 6 4 2 21-25 26-31 32-38 39-45 46-52 53-59 Puuston ikäjakso

Puuston kehitys lannoituskokeella 26 Esimerkki 4 MÄNNIKKÖ Padasjoki Metsätyyppi MT Koe aloitettu 24.6.1958 Pituusboniteetti, m 26 Ikä alussa 12 Ikä vuonna 2 54

1 Puuston kehitys lannoituskokeella Esimerkki 4 cm 3 2 KESKILÄPIMITTA 1 kpl/ha RUNKOLUKU 1955 1965 1975 1985 1995 25 5 4 3 m 3 KESKIPITUUS (ja typpilannoitukset, kgn/ha) 2 2 1 1955 1965 1975 1985 1995 25 1 82 92 92 15 18 18 18 18 18 18 1955 1965 1975 1985 1995 25 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Puuston kehitys lannoituskokeella Esimerkki 4 TILAVUUSKASVU m³/ha/v N- 16 N+ 14 12 1 8 6 4 2 22-26 27-31 32-36 37-41 42-46 47-51 52-56 Puuston ikäjakso

Puuston kehitys lannoituskokeella 49 Esimerkki 5 KUUSIKKO Punkaharju Metsätyyppi OMT Koe aloitettu 17.6.1959 Pituusboniteetti, m 27 Ikä alussa 2 Ikä vuonna 2 61 1.1.22 Metla / Mikko Kukkola

1 Puuston kehitys lannoituskokeella Esimerkki 5 cm 3 2 KESKILÄPIMITTA 1 kpl/ha 2 RUNKOLUKU 1955 1965 1975 1985 1995 25 m 3 KESKIPITUUS (ja typpilannoitukset, kgn/ha) 1 2 1955 1965 1975 1985 1995 25 1 18 18 82 92 1955 1965 1975 1985 1995 25 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Puuston kehitys lannoituskokeella Esimerkki 5 m³/ha/v 18 16 14 12 1 8 6 4 2 TILAVUUSKASVU N- N+ 3-34 35-39 4-49 5-59 Puuston ikäjakso

Puuston kehitys lannoituskokeella 57 Esimerkki 6 KUUSIKKO Kannonkoski Metsätyyppi MT Koe aloitettu 14.7.1959 Pituusboniteetti, m 23 Ikä alussa 28 Ikä vuonna 2 69 8.5. 1999 Metla / Pekka Välikangas

1 Puuston kehitys lannoituskokeella Esimerkki 6 cm 3 2 KESKILÄPIMITTA 1 kpl/ha RUNKOLUKU 1955 1965 1975 1985 1995 25 2 m KESKIPITUUS (ja typpilannoitukset, kgn/ha) 3 1 2 1 82 92 92 15 18 18 18 18 18 18 1955 1965 1975 1985 1995 25 1955 1965 1975 1985 1995 25 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Puuston kehitys lannoituskokeella Esimerkki 6 m³/ha/v 16 14 12 1 8 6 4 2 TILAVUUSKASVU N- N+ 38-42 43-47 48-52 53-57 58-62 63-67 68-72 Puuston ikäjakso

Puuston kehitys lannoituskokeella 113 Esimerkki 7 KUUSIKKO Heinola Metsätyyppi OMT Koe aloitettu 13.6.1961 Pituusboniteetti, m 28 Ikä alussa 12 Ikä vuonna 2 51 24.5. 1999 Metla / Pekka Välikangas

1 Puuston kehitys lannoituskokeella Esimerkki 7 cm 3 2 KESKILÄPIMITTA 1 kpl/ha 3 RUNKOLUKU 1955 1965 1975 1985 1995 25 2 m KESKIPITUUS (ja typpilannoitukset, kgn/ha) 3 1 2 1955 1965 1975 1985 1995 25 1 82 82 92 15 18 18 18 18 18 18 1955 1965 1975 1985 1995 25 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Puuston kehitys lannoituskokeella Esimerkki 7 25 m³/ha/v TILAVUUSKASVU N- N+ 2 15 1 5 15-17 18-21 22-26 27-28 29-33 34-38 39-43 44-48 49-53 Puuston ikäjakso

Viljavien kuusikoiden neulasten booripitoisuus Etelä-Suomessa valtakunnan metsien 9. inventoinnin koealoilla (Tamminen & Saarsalmi 24)

PUUNOSIEN BOORIPITOISUUKSIA KUUSELLA kolmen vuoden kuluttua boorilannoituksesta Kaavilla (Saarsalmi & Tamminen 24) ppm 2 Lannoittamaton Boorilannoitus (2 kg B/ha) 15 1 5 Puu Runkopuun kuori Oksat Neulaset (3 viimeistä vuosikertaa)

Tuhka-typpilannoituskoe 557 Muhoksella Perustettu 1978 (jolloin puusto 6v, valtapituus 12m, tilavuus 51m³/ha)

Muhoksen tuhka-typpikokeen pohjapinta-alan kasvu (Saarsalmi ym. 26) m 2/ ha.8 Puuntuhka+typpi.6.4.2 Lannoitus Lannoittamaton Typpi 197 1975 198 1985 199 1995 2

Kiitos! 24.5. 1999 Metla / Pekka Välikangas