Vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Energiaa hyvään eämään.
Fortum Oyj:n vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Fortum Fortum yhyesti 2 Taouden yhteenveto 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Strategia 8 Markkinoiden kehitys 1 Investoinnit 16 Tutkimus- ja kehitystoiminta 17 Segmenttikatsaukset 18 Sähköntuotanto 2 Lämpö 24 Sähkönsiirto 26 Markets 28 Kestävä kehitys 3 Ympäristövastuu 32 Sosiaainen vastuu 35 Henkiöstö 36 Taoudeinen vastuu 4 Hainto 42 Hainto ja johtaminen 43 Riskienhainta 51 Haitus 56 Konsernin johto 58 Tietoja sijoittajie 6 Fortum on Pohjoismaiden ja Itämeren aueen johtavia energiayhtiöitä. Liiketoimintaamme on sähkön ja ämmön tuotanto, myynti ja jakeu sekä voimaaitosten käyttö- ja kunnossapito. Huoehdimme vastuuisesti paveuiden saatavuudesta nyt ja tuevaisuudessa. Vuonna 26 Fortumin myynti oi 4,5 mijardia euroa ja iikevoitto 1,4 mijardia euroa. Konsernissa työskenteee noin 8 1 henkiöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan Hesingin Pörssissä. Fortumin vuoden 26 vuosikertomus koostuu kahdesta eriisestä osasta: Liiketoimintakatsauksesta ja Tiinpäätöksestä. Kestävä kehitys raportoidaan Liiketoimintakatsauksessa.
Fortum Haemme jatkuvaa kasvua Etsimme ja hyödynnämme kasvumahdoisuuksia kaikia markkina-aueiamme. Pyrimme ensiuokkaisiin tuoksiin Menestyksemme vuonna 26 perustui onnistuneeseen suojaukseen, menestyksekkääseen sakunhaintaan ja toiminnan tehokkuuteen. Toimimme imastonmuutoksen hiitsemiseksi Investoimme hiiidioksidittomaan tuotantoon ja pyrimme pitämään kasvihuonekaasupäästömme mahdoisimman pieninä suhteessa toimiaamme yrityksiin Euroopassa. Tuemme yksiöiden aoitteeisuutta Yrityskuttuurimme tarjoaa kasvumahdoisuuksia motivoituneie ihmisie.
Fortum yhyesti Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Fortum yhyesti 2 Fortumin kipaiukyky perustuu tehokkaaseen toimintaan ja aajaan asiakaskuntaan. Pyrimme kaikessa toiminnassamme huippuuokan tuoksiin. Tavoitteenamme on tua johtavaksi sähkö- ja ämpöyhtiöksi sekä hautuimmaksi energiantoimittajaksi vaituia markkinoia. Sähköntuotanto Lämmön myynti Sähköntuotanto Lämmön myynti Suomi 5 7 MW 1,7 TWh Sähkönjakeu, asiakkaita 58 Osuus sähkönmyyntiasiakkaista 16 % Ruotsi 5 761 MW 9,3 TWh Sähkönjakeu, asiakkaita 865 Osuus sähkönmyyntiasiakkaista 14 % Norja Lämmön myynti,1 TWh Sähkönjakeu, asiakkaita 97 Osuus sähkönmyyntiasiakkaista 3 % Viro Lämmön myynti,9 TWh Sähkönjakeu, asiakkaita 23 Verkkoaueet Lämmön myynti Liettua,1 TWh Lämmön myynti Puoa 3,6 TWh
Konsernirakenne Konserni #1 sähkönmyynnissä Raportointisegmentit Liiketoimintayksiköt Toimiaat Sähköntuotanto Lämpö Sähkönsiirto Markets Liikevaihto 2439 mij. euroa 1268 mij. euroa 753 mij. euroa 1912 mij. euroa Vertaiukepoinen iikevoitto Markkina-asema Pohjoismaissa Generation Generation Voimaaitosten käytettävyys ja tehokkuus huippuuokkaa 14 %:n markkinaosuus Pohjoismaissa Sähköntuotanto Lämpö Sähkönsiirto Markets Portfoio Management and Trading 985 mij. euroa (66 %) Portfoio Management and Trading #2 sähköntuotannossa Service Heat Värme Distribution Markets 253 mij. euroa (17 %) 25 mij. euroa (17 %) 4 mij. euroa ( %) Service Heat Värme Distribution Markets Liiketoimintayksiköt Vertaisryhmänsä tehokkain iiketoimissa ja rahoitusmarkkinoia Kokonaisvataiset käyttö- ja kunnossapitopaveut energiayhtiöie Markkinajohtaja Suomessa Toiminta Batian maissa ja Puoassa kasvaa Markkinajohtaja Ruotsissa Tukhoman kaupungia 5 %:n taoudeinen omistusosuus #1 ämmöntuotannossa Verkon yi 99,9 %:n uotettavuutta kehitetään edeeen 1,6 mijoonaa asiakasta #1 sähkönsiirrossa Pohjoismaiden suurin ekosähkön myyjä 1,3 mijoonaa asiakasta Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Fortum yhyesti 3 Liikevaihto, mij. euroa Lämpö 1 268 Sähkönsiirto 753 Markets 1 912 Sähköntuotanto 2 439 Vertaiukepoinen iikevoitto, mij. euroa Sähkönsiirto 25 Lämpö 253 Markets 4 Sähköntuotanto 985 Sidottu pääoma, mij. euroa Lämpö 3 47 Sähkönsiirto 3 412 Markets 176 Sähköntuotanto 6 734
Taouden yhteenveto Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus 26 Taouden yhteenveto 4 Vuonna 26 Fortumin myynti kasvoi, tuos parani ja taoudeinen asema säiyi vahvana. Konsernin keskeiset tunnusukutavoitteet sijoitetun pääoman tuotto 12 % ja oman pääoman tuotto 14 % yittyivät. Taouden yhteenveto, jatkuvat iiketoiminnot 26 25 24 Liikevaihto, mij. euroa 4 491 3 877 3 835 Käyttökate, mij. euroa 1 884 1 754 1 583 Liikevoitto, mij. euroa 1 455 1 347 1 195 Vertaiukepoinen iikevoitto, mij. euroa 1 437 1 334 1 148 Emoyhtiön omistajie kuuuva tiikauden voitto, mij. euroa 1 71 884 67 Sijoitettu pääoma, mij. euroa 12 663 11 357 1 739 Koroinen nettoveka, mij. euroa 4 345 3 158 5 95 Nettoveka/käyttökate 2,3 1,8 N/A Sijoitetun pääoman tuotto, % 13,4 13,5 11,4 Oman pääoman tuotto, % 14,4 13,5 N/A Käyttöomaisuusinvestoinnit ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, mij. euroa 1 395 479 514 Liiketoiminnan kassavirta, mij. euroa 1 151 1 271 1 232 Jatkuvien toimintojen iikevaihto segmenteittäin Liikevaihto Vertaiukepoinen iikevoitto Vertaiukepoinen sidotun pääoman tuotto, % Mij. euroa 26 25 24 26 25 24 26 25 24 Sähköntuotanto 2 439 2 58 2 84 985 854 73 16,1 14,5 11,5 Lämpö 1 268 1 63 1 25 253 253 27 9,2 11, 9,3 Sähkönsiirto 753 77 77 25 244 24 8,3 8,6 8,3 Markets 1 912 1 365 1 387 4 3 23,8 16,4 17,1 Muut 78 91 9 47 47 52 Eiminoinnit 1 959 1 47 1 458 Yhteensä 4 491 3 877 3 835 1 437 1 334 1 148 Osakekohtaiset tunnusuvut 26 25 24 Tuos/osake, Fortum yhteensä, euroa 1,22 1,55 1,48 Jatkuvien toimintojen tuos/osake, euroa 1,22 1,1,79 Luovutettujen toimintojen tuos/osake, euroa,54,69 Osinko/osake, Fortum yhteensä, euroa 1,26 2) 1,12 1),58 Jatkuvien toimintojen osinko/osake, euroa,73 2) 3),58 N/A Lisäosinko/osake 26 / uovutettujen toimintojen osinko/osake 25, euroa,53 2),54 N/A Osinko/osakekohtainen tuos, Fortum yhteensä, % 13,3 2) 5) 72,3 39,2 Osinko/osakekohtainen tuos, jatkuvat toiminnot, % 59,8 2) 5) 57,4 4) N/A Osinko/osakekohtainen tuos, isäosinko 26 / uovutetut toiminnot 25, % 43,4 2) 5) 1, 4) N/A 1) Käteisosingon isäksi Fortum jakoi noin 85 % Neste Oi Oyj:n osakkeista osinkona vuonna 25. 2) Haituksen ehdotus yhtiökokouksee maaiskuussa 27. 3) Konsernin osingonjakopoitiikan mukaan. 4) Vuoden 25 jatkuvien ja uovutettujen toimintojen osinko per osakekohtaiset tuokset on askettu perustuen vastaaviin jatkuvien ja uovutettujen toimintojen osakekohtaisiin tuoksiin. 5) Vuodeta 26 ehdotettujen osinkojen osinko/osakekohtainen tuos -tunnusuvut perustuvat koko konsernin osakekohtaiseen tuokseen.
12 1 8 6 4 2 2 15 1 5 Liikevaihto, mijardia euroa Liikevoitto, mij. euroa Sijoitetun pääoman tuotto, % 2 3 4 5 6 2 1 5 1 5 2 1 5 1 5 2 3 n Luovutetut toiminnot n Luovutetut toiminnot n Luovutetut toiminnot Oman pääoman tuotto, % 4 5 6 Liiketoiminnan kassavirta, mij. euroa 2 15 1 5 5 4 3 2 1 2 3 4 Käyttöomaisuuden investoinnit ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, mij. euroa 5 6 Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus 26 Taouden yhteenveto 5 2 3 4 5 6 2 3 4 5 6 2 3 4 5 6 n Luovutetut toiminnot n Luovutetut toiminnot n Luovutetut toiminnot Koroinen nettoveka, mij. euroa Nettoveka/Käyttökate Vakinaisen henkiöstön määrä 6 5 4 3 2 1 3, 2,5 2, 1,5 1,,5 * 14 12 1 8 6 4 2 2 3 4 5 6, 2 3 4 5 6 2 3 4 5 6 * Koko Fortum Kurssikehitys, indeksi Markkina-arvo, mijardia euroa 5 25 4 2 3 15 2 1 1 5 2 3 4 5 n Fortum n DowJones yhdyskuntapaveut n OMX Hesinki Cap 6 2 3 4 5 6 Vuodet 24, 25 ja 26 ovat IFRS:n mukaisia. Vuodet 21 23 on esitetty suomaaisen tiinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.
Toimitusjohtajan katsaus Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Toimitusjohtajan katsaus 6 Takana jäeen hyvä vuosi haasteeisessa toimintaympäristössä. Kuunut vuosi oi Fortumie jäeen menestykseinen. Kaikki keskeiset mittarit osoittivat sevää parannusta. Vuoden aikana onnistuimme kasvustrategiamme toteuttamisessa vaitsemiamme markkina-aueia. Suomessa saatoimme päätökseen E.ON Finand (nykyinen Fortum Espoo) -yrityskaupan. Kaupan seurauksena sähkö- ja kaukoämpöasiakkaidemme määrä Suomessa kasvoi merkittävästi. Kasvumme jatkui myös Itämeren aueea. Ostimme kaukoämpöyhtiön Puoassa, kaukoämpöyhtiön vähemmistöosuuden Liettuassa sekä ämmöntuotantotoimintaa Virossa ja Latviassa. Vahvistimme äsnäooamme Venäjän markkinoia kasvattamaa osuuttamme aueeisessa tuotantoyhtiössä (Territoria Generating Company No. 1 ei TGC-1) runsaaseen 25 %:iin. Oemme nyt TGC-1:n toiseksi suurin omistaja. Yhtiön tuotantokapasiteetti on ähes 6 MW, mikä on noin puoet Fortumin kapasiteetista. Lisäksi TGC-1:n investointisuunnitema isää yhtiön tuotantokapasiteettia 5 % vuoteen 215 mennessä. Toisen tärkeän jaansijan Pietarin aueea muodostaa 33 % osuutemme kaukoämpö- ja sähkönjakeuyritys Lenenergosta. Fortum säiytti arvostetun asemansa ainoana ukomaisena strategisena sijoittajana Venäjän sähkömarkkinoia. Suurimman osan vuotta 26 sähkön tukkuhinnat oivat ennätykseisen korkeita, mikä oi paineita nostaa kuuttajahintoja. Syinä tähän oivat merkittävä vaje Pohjoismaiden vesivarannoissa, suuri vaihteu EU:n päästöoikeuksien hinnoissa ja suunnitteemattomat seisokit ruotsaaisissa ydinvoimaaitoksissa. Jäeen kerran Fortumin monipuoinen tuotantoportfoio osoitti hyödyisyytensä ja pystyimme korvaamaan menetettyä ydinvoimaa ja vesivoimavajetta muia tuotantomuodoia. Peräänkuuutamme vakaata energiapoitiikkaa Energiasektorin päätöksenteko on haasteeista, siä kipaiukyvyn, kestävän kehityksen ja toimitusvarmuuden tasapainosta on huoehdittava pitkäkestoisesti. Lisäksi sähkömarkkinoiden yhdentyessä kansaisen päätöksenteon vaikutukset yittävät vatioiden rajat. Vaikka energiapoitiikka on ähtökohtaisesti jäsenmaiden päätösvaan aaisuudessa, on haitusten otettava päätöksissään huomioon Euroopan kehitysinjat. Vuonna 26 tämä ei aina toteutunut, vaan yhyen tähtäimen kansainen etu ohjasi kehitystä. Pohjoismaissa tämä on johtanut sähkömarkkinoiden yhdentymiskehityksen pysähtymiseen. Oosuhteet ovat oeet haasteeiset niin keskieurooppaaisie kuin pohjoismaisiekin energiayhtiöie. Pohjoismaiden sähkömarkkinoista käytiin keskusteua koko vuoden ajan sekä Suomessa että Ruotsissa, ja moemmissa maissa tehtiin useita sevityksiä markkinoiden toiminnasta. Useissa tutkimuksissa todetaan, että pohjoismaiset sähkön tukkumarkkinat toimivat meko hyvin, mutta toimintaa tuisi kehittää edeeen mm. vähentämää siirtoyhteyksien puonkauoja ja parantamaa kantaverkkoyhteistyötä. Näistä toimenpiteistä, joia tähdätään markkinoiden toimivuuden edeeen kehittämiseen, ovat pohjoismaiset energiaministerit sopineet jo vuonna 24, ja niiden toteuttamista tuisi kiirehtiä. Toinen poiittisesti sovittu yhteinen tavoite, jota Fortum niin ikään voimakkaasti tukee, on pohjoismaiset sähkön kuuttajamarkkinat. Aiomme jatkossakin edistää kansaisten sääntöjen yhtenäistämistä ja markkinatoimijoiden tasapuoista kohteua, joiden toteuttaminen on yhteisen kuuttajamarkkinan edeytys. Oi kyseessä tukku- tai kuuttajamarkkina, on kehitysinjoista päätettäessä sähkömarkkinoita syytä tarkastea osana yhteisiä pohjoismaisia ja EU:n yhdentyviä markkinoita. Toimitusvarmuus on out toistuvasti esiä jukisessa keskusteussa. Energiateoisuutta on moitittu hauttomuudesta investoida tuotantokapasiteettiin, mikä tosiseikkojen
vaossa on hämmästyttävää. Teoisuuden sektoreista sähköaa on out viime vuosina suurin investoija niin Ruotsissa kuin Suomessakin, ja viimeisimpien tutkimusten mukaan näin on myös tuevaisuudessa. Toimitusvarmuuden varmistaminen on myös yksi Fortumin tärkeimmistä kasvumahdoisuuksista. Pohjoismaat ovat siirtymässä kansaisten sähkömarkkinoiden ajata periytyvästä yikapasiteettitianteesta asteittain kohti tiukempaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Tuevien vuosien aikana Pohjoismaissa tarvitaan merkittävästi isää kapasiteettia. Tästä maiden energiateoisuus on sitoutunut noin 4 TWh isäkapasiteetin rakentamiseen. Fortumin investointiohjeman arvo on 2,8 mijardia euroa, joka isää seuraavan 5 6 vuoden aikana pohjoismaista sähköntuotantokapasiteettiamme 1 5 MW, ei noin 1 TWh, josta noin 9 % on päästötöntä. Uusia mahdoisuuksia tutkitaan jatkuvasti. Toimiaan näkökumasta investointikysymys on poiittinen. Mitkä tuotantomuodot ovat mahdoisia, ja miten upamenetteystä voidaan tehdä nopeampaa ja ennakoitavampaa? Fortum on vamis isäämään investointejaan toimintaympäristön niin saiessa. Aktiivista toimintaa imastonmuutoksen ieventämiseksi Fortum toivottaa tervetueeksi aktiivisen keskusteun imastonmuutoksesta. Erityisesti Sir Nichoas Sternin anayysi imastonmuutoksen vaikutuksista maaimantaouteen ja IEA:n vuoteen 23 uottuva energiakatsaus vuoden 26 opussa, sekä haitustenväisen imastonmuutospaneein (IPCC) raportti tämän vuoden tammikuussa isäsivät imastokeskusteua kaikkiaa maaimassa. Edeä mainitut raportit yhdessä EU:n tammikuussa jukaiseman energiapaketin kanssa ohjaavat Euroopan kehitystä tuevina vuosina. Koska suurin osa kasvihuonekaasuista on peräisin energian tuotannosta ja kuutuksesta, on toimiaan otettava aktiivinen rooi imastonmuutoksen ieventämisessä. Fortum on ottanut ympäristövastuunsa vakavasti. 2 uvua oemme investoineet 7 mijardia euroa hiiidioksidittomaan vesi- ja ydinvoimakapasiteettiin ja isänneet biopottoaineiden käyttöä. Lisäksi oemme tehostaneet resurssien hyödyntämistä edistämää sivutuotteiden uusiokäyttöä ja kierrätystä sekä jätteiden hyödyntämistä sähkön ja ämmön tuotannossa. Päästötön kapasiteettimme on kaksinkertaistunut yi 8 1 MW:iin, ja käynnissä oeva investointiohjemamme kasvattaa sitä entisestään. Oemme jo tää hetkeä Euroopan vähiten päästäviä energiayhtiöitä vuonna 26 84 % sähköntuotannostamme ei aiheuttanut hiiidioksidipäästöjä. Vuonna 26 teimme aiesopimuksen venääisen RAO UESin kanssa Kioton mekanismien hyödyntämiseksi Venäjää. Yhtiöidemme väinen aiesopimus imaisee vamiutemme yhteistoteutusprojektien toteuttamiseen. Tavoitteena on öytää mahdoisuuksia kehittää ja toteuttaa kasvihuonepäästöjen vähentämiseen iittyviä projekteja Kioton pöytäkirjan mekanismien puitteissa RAO UESin tytäryhtiöissä Venäjää. Ympäristöhyötyjen ohea yhteistyö edesauttaa isärahoituksen saamista Venäjän mittavaan sähkö- ja ämpösektorin modernisointiin. Myös tutkimus- ja kehitystyömme suunnataan kestävän kehityksen tukemiseen; tavoitteena on isätä bio- ja kierrätyspottoaineiden käyttöä ja päästöttömien teknoogioiden, kuten puhtaiden hiiiteknoogioiden, osaamista. Jatkamme vaitua injaa EU:n strategiana on uoda yhtenäiset energiamarkkinat, siä aajemmat markkinat hyödyttäisivät sekä yhteiskuntia että kansaaisia. Yhteismarkkinat uovat myös Fortumie kasvumahdoisuuksia. Pyrimme jatkuvaan kasvuun kaikia vaituia markkina-aueiamme Euroopan ja Venäjän markkinoiden oessa keskeisimmät. Fortumin toiminnan tarkoitus Energiamme edesauttaa nykyisten ja tuevien sukupovien eämää imaisee sitoutumisemme kestävään kehitykseen. Sähkö- ja ämpöiiketoiminnassa tämä tarkoittaa asiakkaiden opastamista järkevään sähkönkäyttöön ja parempaan energiatehokkuuteen. Ympäristömerkityt tuotteet ja toimitusvarmuus ovat jo Fortumin asiakkaiden uottuvia. Automaattinen mittarinhainta, joka on pian pohjoismaisten asiakkaidemme käytettävissä, on uusi tärkeä väine sähkönkuutuksen haintaan. Se tarjoaa asiakkaie mahdoisuuden seurata omaa kuutustaan ja hintoja reaaiaikaisesti ja vaikuttaa näin sähköaskuihin. Järkevästä sähkönkäytöstä hyötyy myös ympäristö. Kestävä kehitys tarkoittaa myös, että jatkamme panostuksia päästöttömään tuotantoon ja pidämme työturvaisuutemme maaiman huipputasoa. Mittava turvaisuusohjemamme on out tuokseinen, ja viimeisten vuosien aikana tapaturmien määrä on vähentynyt merkittävästi. Vaikka tapaturmataajuus jatkoi vähenemistään myös vuonna 26, kaksi kuoemaan johtanutta tapaturmaa oivat vakava takaisku. Erinomaisesta kehityssuunnasta huoimatta on sevää, että turvaisuuteen on panostettava jatkossakin. EU:n energiapaketti ja vaitun energiapoitiikan seuraamukset koskettavat väistämättä meitä kaikkia. Tiukat tavoitteet imastonmuutoksen ieventämiseksi ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi ovat vättämättömiä, mutta niiä on myös hintansa. Jotta vaikutukset yhteiskunnan hyvinvointiin voidaan pitää mahdoisimman vähäisinä, tarvitaan toimivaa diaogia päättäjien ja markkinatoimijoiden väie. Vuosi 26 oi monivivahteinen, mutta menestykseinen. Hauan kiittää kaikkia sidosryhmiämme, erityisesti Fortumin työntekijöitä. Uskon, että Fortumia on kaikki edeytykset menestyä myös vuonna 27. Mikae Liius Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Toimitusjohtajan katsaus 7
Strategia Fortumin kompassi on keskeinen johtamistyökau. Se yhdistää konsernin ja iiketoimintayksiköiden strategiat. Jokaisea iiketoimintayksiköä on oma soveettu versionsa kompassista. Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Strategia 8 Fortumin tavoitteena on oa ensiuokkainen sähkö- ja ämpöyhtiö. Strategiamme mukaisesti keskitymme Pohjoismaiden ja Itämeren aueen markkinoie. Pyrimme kaikessa toiminnassamme huippuuokan suoritukseen varmistaaksemme kannattavan kasvun ja tavoitteidemme oa johtava sähkö- ja ämpöyhtiö sekä hautuin energiantoimittaja toteutumisen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi keskitymme seuraaviin tekijöihin: Ensiuokkaiset tuokset tavoitteena markkinajohtajuus Haemme kipaiuetua kestävästä kehityksestä. Varmistamme koko energiaketjun tehokkuuden ja uotettavuuden. Kehitämme henkiöstöämme jatkuvasti. Toiminnan tarkoitus Energiamme edesauttaa nykyisten ja tuevien sukupovien eämää Visio Oa ensiuokkainen sähkö-ja ämpöyhtiö Strategia Fortumin kannattavan kasvun perustana on keskittyminen pohjoismaisie ja Itämeren aueen energiamarkkinoie Luoda johtava sähkö-ja ämpöyhtiö Ensiuokkaiset tuokset Tua hautuimmaksi energiantoimittajaksi Kasvu Haemme kannattavaa kasvua vaituia markkina-aueia Pohjoismaissa, Luoteis-Venäjää, Puoassa ja Batian maissa. Hyödynnämme kasvumahdoisuuksia kaikissa iiketoiminnoissamme. Osaistumme aktiivisesti Pohjoismaissa jatkuvaan energiaaan keskittymiseen. Sähkömarkkinoiden markkinaähtöisen kehityksen edistäminen Tuemme ja edistämme Pohjoismaiden markkinoiden jatkuvaa yhtenäistymistä ja infrastruktuurin kehittämistä. Edistämme integroitumista Manner-Euroopan kanssa. Varmistamme säänneyn iiketoiminnan einkepoisuuden. Paras asiakaskokemus Edistämme asiakasähtöistä myynti- ja paveukuttuuria kaikissa asiakassuhteissamme. Konsernin taoudeiset tavoitteet, jatkuvat toiminnot Tavoite 26 25 Sijoitetun pääoman tuotto, % 12 13,4 13,5 Oman pääoman tuotto, % 14 14,4 13,5 Pääomarakenne: nettoveka/käyttökate 3, 3,5 2,3 1,8 Yhteiset arvomme Tuokseisuus Arvot Tunnemme asiakkaidemme tarpeet ja pyrimme vastaamaan niihin. Saavutamme asetetut tavoitteet. Luovuus ja uudistumisen hau Oemme oma-aoitteisia ja kannustamme toisiamme öytämään uusia ratkaisuja. Kehitämme itseämme jatkuvasti ja oemme vamiita muutokseen. Yhteishenki Arvostamme ja tuemme toisiamme. Kerromme ja keskusteemme asioista avoimesti ja aktiivisesti. Eettisyys Oemme reheisiä ja suorasekäisiä. Toimimme kestävän kehityksen puoesta. Vuonna 25 öjyiiketoiminnat eriytettiin jakamaa osakkeita osinkona ja osakkeiden myynniä. Öjyiiketoiminnat on esitetty uovutettuina iiketoimintoina Fortumin konsernitiinpäätöksessä.
Strategia käytännössä vuonna 26 Rakennemuutos ja kasvu E.ON Finand (Fortum Espoo) -yrityskauppa vietiin päätökseen. Kapasiteetti-investointiohjemaa kasvatettiin mm. seuraavia: Uusi CHP-voimaaitos Espooseen, huippukuutusaikojen tuotantoa täydentävä kaasuturbiinivoimaaitos Inkooseen, CHP-aitos Częstochowaan Puoaan sekä biopottoaineita käyttävä CHP-voimaaitos Tukhomaan. Ruotsissa aoitettiin automaattisen mittarinhaintajärjestemän asentaminen 835 asiakkaae. Asennukset vamistuvat vuonna 29. Omistusosuutta sähköntuotantoyhtiö TGC-1:ssä kasvatettiin hieman yi 25 %:iin hankkimaa 12,5 %:n omistusosuus St. Petersburg Generating Companysta. Kaukoämpöiiketoimintaa aajennettiin ostamaa kaukoämpöyhtiö Wrocawista Puoasta, kaukoämpöyhtiön vähemmistöosuus Kaipedasta Liettuasta sekä Vattenfain ämmöntuotantoiiketoiminta Virosta ja Latviasta. Tärkeimpiä käyttö- ja kunnossapitosopimuksia oivat kuusivuotinen sopimus uuteen Fortumin strateginen kehitys vuodesta 2 Kasvu ydiniiketoiminnassa ja tärkeimmiä maantieteeisiä aueia Oa ensiuokkainen sähkö-ja ämpöyhtiö Myynnit muu kuin ydiniiketoiminta ja tärkeimmät maantieteeiset aueet Stora Enson vesi- ja ydinvoimatuotantokapasiteetit, Ruotsi ja Suomi Länsivoima, Suomi Weserta, Saksa Päätös osaistua Okiuoto 3 -ydinvoimaaitosyksikköön 3 %:n osuus Lenenergosta, Venäjää 34 % Hafsundista Norjassa 5 % Birkasta Ruotsissa (5 % jo vuonna -99) Osuudet kaukoämpöyhtiöistä Virossa, Liettuassa, Latviassa ja Puoassa Yhteispohjoismainen Päätös keskittyä Pohjoismaiden ja Itämeren Birka-yhtiön organisaatio aueee transformaatio-ohjema Keskittyminen taoudeiseen tuokseen esimiestaitojen Keskittyminen Muiden kuin ydiniiketoimintojen uudeeen- Mukaan Dow Jonesin kehittämiseen järjestey kestävän kehityksen Osaistuminen Maaimanpankin indeksiin hiiirahastoon Sähkö- ja ämpöiiketoiminta Unkarissa Voimaaitos- ja sähkönsiirtotekniikka Sähkö- ja ämpöiiketoiminta Saksassa, Isossa- Britanniassa ja Unkarissa Öjyiiketoiminta Omanissa ja Norjassa Weserta, Saksa E.ON Finand (nyk. Fortum Espoo) > 33 %:n osuus Lenenergosta Kaukoämpöä Puoassa, Virossa, Liettuassa ja Latviassa TGC-1:n käynnistyminen 12,5 %:n osuus St. Petersburg Generating Companysta Paikka DJSI Word -indeksissä säiyi Aiesopimus RAO UESin kanssa Kioton mekanismien hyödyntämisestä Venäjää Itämeren aueen koeauerahaston hiiirahastoon investoitiin kaksi mijoonaa euroa Fortum Espoon integraatio North Transgas Neste Oi Voimaaitokset Hämeeninnassa ja Haapavedeä 1) Teoisuuden kunnossapitoiiketoiminta Perustettu 1998 2 21 22 24 25 26 Kehitys kaasuturbiinivoimaaitokseen Saksassa ja neivuotinen sopimus uuteen jätteenpottovoimaaitokseen Isossa- Britanniassa sekä aueeisen tuotantoyhtiön TGC-9:n kanssa tehty sopimus teknisistä kuntotarkastuksista Venäjää. Fortum Servicen teoisuuden kunnossapitopaveuiiketoiminta myytiin. Kestävää kehitystä RAO UESin kanssa tehtiin aiesopimus Kioton mekanismien hyödyntämisestä Venäjää. Itämeren aueen koeauerahaston hiiirahastoon investoitiin kaksi mijoonaa euroa. Mukana kansainväisessä DJSI Word -indeksissä ainoana pohjoismaisena sähkö- ja ämpöyhtiönä. Norjaainen pankkikonserni Storebrand nimesi Fortumin vastuuisimmaksi sähköyhtiöksi ja Best in Cass -yritykseksi merkkinä siitä, että yhtiö kuuuu ympäristövastuunsa ja sosiaaisen vastuunsa parhaiten kantaviin sijoituskohteisiin. Kunniamaininta ja sijoitus komen parhaan joukkoon EU:n ympäristöteknoogiakipaiussa. 7,8 mijardia euroa Omistaja-arvo +21 mijardia euroa 2) 6,3 mijardia euroa Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Strategia 9 1) Osa Suomen kipaiuviranomaisen Fortumin E.ON Finand -kaupae asettamista ehdoista. 2) 2. 2. 27 osakekurssin mukaan.
Markkinoiden kehitys Energia huomion kohteena kaikkiaa Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Markkinoiden kehitys 1 Energia-asiat osoittautuivat jopa odotettua suuremmaksi haasteeksi vuonna 26. Energian hinta ja toimitusvarmuus sekä imastonmuutos nousivat huomion keskipisteiksi Pohjoismaiden isäksi myös muuaa Euroopassa ja koko maaimassa. Syksyä 26 jukaistiin Kansainväisen energiajärjestön IEA:n vuoteen 23 uottuva koko maaiman kattava energiakatsaus ja ekonomisti Sir Nichoas Sternin anayysi imastonmuutoksen vaikutuksista maaimantaouteen. Moemmat tutkimukset ennustivat erittäin haasteeista tuevaisuutta maaiman energiataoudee. IEA:n mukaan sähkön kysyntä kaksinkertaistuu maaimassa vuoteen 23 mennessä ja primäärienergian kokonaiskysyntä kasvaa huomattavasti. Lisäksi IEA ennakoi, että sekä primäärienergian toimitusketjussa että sähkösektoria tarvitaan vatavia investointeja. IEA:n mukaan tarvittava primäärienergian isäys perustuu pääasiassa fossiiisiin energianähteisiin, ja IEA arvioi koko maaiman energiaperäisten hiiidioksidipäästöjen isääntyvän 55 % vuoteen 23 mennessä, mikäi nykyisiä toimintamaeja jatketaan. Katsaus antaa varsin synkän kuvan hiiidioksidipäästöjen kehityksestä ja niiden aiheuttamasta imastonmuutoksesta. Sternin raportissa tarkasteaan imastonmuutosta taoudeisesta näkökumasta. Stern toteaa, että imastonmuutoksen pahimpien vaikutusten vättämiseksi on toimittava heti; nyt tehtävät toimenpiteet tuevat hänen mukaansa pajon havemmaksi kuin asiaan puuttuminen vasta myöhemmin tuevaisuudessa. Sternin mukaan imastonmuutoksen hidastamisesta syntyy väistämättä kustannuksia, mutta kustannukset voidaan vuositasoa rajoittaa yhteen prosenttiin maaiman BKT:stä, mikäi toimitaan väittömästi. Eei nyt tehdä mitään, kustannukset voivat oa 5 2 % uokkaa maaiman BKT:stä. Kansainväisten toimenpiteiden tarvetta korostettiin myös haitustenväisen imastonmuutospaneein (IPCC) raportissa, joka jukaistiin hemikuussa 27. Komissio ajaa voimakkaasti yhtenäistä eurooppaaista sähkömarkkinaa EU:n ainsäädäntö ja EU:n komission strategia ohjaavat Euroopan sähkömarkkinoiden vapautumista ja yhdentymistä. Kipaiukykyinen Eurooppa on tärkeä tekijä tämän kehityksen taustaa, ja energian rooi on muodostumassa yhä tärkeämmäksi. Korkeat pottoaineiden hinnat, hiiidioksidipäästöjen hinnat ja kiristyvä tarjonnan ja kysynnän tasapaino nostivat sähkön hintaa kaikkiaa EU:n aueea vuonna 26. Lisääntyvä riippuvuus fossiiisista tuontipottoaineista, vanheneva infrastruktuuri ja kasvava kysyntä isäsivät huota EU:n sisäisestä toimitusvarmuudesta. EU keskittyy energiapoitiikkansa kehittämisessä komeen pääkohtaan. Nämä ovat eurooppaaisen einkeino- 5 4 3 2 1 eämän kipaiukyky, energian toimitusvarmuus ja kestävä kehitys. Euroopan sähkömarkkinoita on kritisoitu ankarasti, minkä vuoksi komissio jatkoi vuoden aikana ponnisteujaan yhtenäisemmän ja toimivamman markkinan edistämiseksi. Hemikuussa 26 Euroopan komissio jukaisi austavat päätemät vuonna 25 tekemästään Euroopan sähkö- ja kaasumarkkinoiden toimintaa koskevasta sevityksestä ja käynnisti keskusteun toimenpiteistä markkinoiden toimivuuden edeeen parantamiseksi. Vihreä kirja, joka käsitteee Euroopan energia-aaa toimitusvarmuuden, kipaiukyvyn ja kestävän kehityksen näkökumista, hyväksyttiin maaiskuussa 26 tavoitteena konkreettisten ehdotusten tekeminen vuoden 27 akupuoea. Komissio jukaisi tammikuussa 27 niin sanotun energiapaketin, jossa se esittei näkemyksiään tuevista imastonmuutokseen iittyvistä toimintamaeista sekä toimitusvarmuuden ja kipaiukyvyn turvaamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Komissio esitti, että EU ottaisi tavoitteekseen vähentää yksipuoisesti hiiidioksidipäästöjä vuoteen 22 mennessä 2 % vuoden 199 tasoon verrattuna. Jos muut teoisuusmaat ähtisivät mukaan, vähennystavoite oisi kaikie 3 %. Edeeen komissio ehdotti sitovaa tavoitetta, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus tuotetusta energiasta tuisi oa niin ikään 2 % vuoteen 22 mennessä. Lisäksi esitettiin tavoitteet energiatehokkuuden parantamiseksi sekä tutkimus- ja kehitystyön tehostamiseksi. Toisaata komissio myös osoitti sitoutuvansa voimakkaasti sähkösisämarkkinan toimivuuden edistämiseen. Sitoutumisen takana on aajemman markkinan mukanaan tuoma kustannustehokkuus. Sitä tarvitaan tasapainottamaan kustannuksia, joita väistämättä syntyy pyrittäessä saavuttamaan imastonmuutoksen hiitsemisee ja energian toimitusvarmuudee asetetut tavoitteet. Pohjoismainen kysyntäennuste ja tuotanto, johon sitouduttu TWh/a 5 1E 15E 2E Demand Existing n Kysyntä n Uusi tuotanto, johon sitouduttu n Oemassa oeva tuotanto
Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat edeeen erittäin hajanaiset Tuotanto 395 TWh > 35 yritystä Muut Dong Energy E.ON Vattenfa Statkraft Fortum Jakeu 14 mijoonaa asiakasta ~ 5 yritystä Muut Fortum Vattenfa E.ON Dong Energy Hafsund Sähkönmyynti 14 mijoonaa asiakasta > 45 yritystä Lähde: Fortum, yhtiötiedot, suurimpien toimijoiden osuudet, 25. Tanskan ja Suomen rakenteeisten muutosten vaikutus huomioitu. Sähköntuotanto ja -kuutus Pohjoismaissa Sähkönkuutus, TWh 26 25 Suomi 9 85 Ruotsi 146 147 Norja 121 126 Tanska 36 36 Yhteensä 392 394 Muut Sähköntuotanto ähteittäin, TWh 26 25 24 23 Vesivoima 191 222 182 168 Ydinvoima 87 92 96 87 Muu ämpövoima 96 73 91 11 Tuuivoima 8 8 7 6 Yhteensä 381 395 376 362 Nettotuonti * 1 1 12 17 * tuonti vienti Fortum Dong Energy Vattenfa E.ON Hafsund Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Markkinoiden kehitys 11 EU:n ja Venäjän väisen energiavuoropuheun yhteydessä aadittiin kauppaa, investointeja, infrastruktuuria ja energiatehokkuutta koskevat raportit, joista vain viimeksi mainittu sisäsi konkreettisen toimintasuunniteman. Energiatehokkuussuunniteman toimeenpanon isäksi tuevia keskusteunaiheita ovat markkinoiden kehittäminen ja energiastrategiat. Tavoitteena on isätä tietoa kummankin osapuoen päämääristä ja toiminnasta. Vuoden 26 oppuun mennessä ei saatu aikaan opuista päätöstä EU:n ja Venäjän kahdenväisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen uusimista koskevien neuvotteujen aoittamisesta. Tarkoituksena on isätä aaja sopijapuoien keskinäisiä energiasuhteita käsitteevä kappae uuteen sopimukseen, joka korvaa nykyisen, vuoden 27 opussa päättyvän sopimuksen. Pohjoismainen markkina tunnustetaan edeäkävijäksi toimivuus kuitenkin kyseenaaistettiin edeeen Pohjoismaisesta sähkömarkkinasta otettiin edeeen maia muiden EU:n sisäisten aueeisten markkinoiden kehittämiseen. Useissa viime vuosina jukaistuissa tutkimuksissa todetaan, että pohjoismainen markkina toimii meko hyvin. Poiitikot ja viranomaiset ovat avainasemassa energiamarkkinan toiminnan reunaehtojen asettamisessa. Vuoden 26 aikana poiitikot keskittyivät enemmän kansaisiin kysymyksiin kuin pohjoismaisen markkinan toimivuuden parantamiseen. Eduskuntavaait Ruotsissa ja Suomessa vahvistivat tätä kehitystä. Suomessa kauppa- ja teoisuusministeriö päätti teettää vieä yhden sevityksen sähkömarkkinan toimivuudesta ja nimitti Suomen kipaiuviraston entisen yijohtajan sitä aatimaan. Raportti jukaistiin okakuussa 26. Sen mukaan on ryhdyttävä toimiin, joia turvataan toimitusvarmuus, vähennetään suurten toimijoiden erityisesti Fortumin väitettyä markkinavoimaa Suomessa, uudistetaan Nord Pooin ja pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden rakenteita sekä aajennetaan energiamarkkinaviranomaisen ja sähkömarkkinaa vavovien kipaiuviranomaisten rooeja ja vatuuksia. Ehdotuksista keskustetiin auksi vikkaasti, mutta ne eivät johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin. Ruotsin energiamarkkinaviranomaisen STEMin maaiskuussa 26 jukaisemassa raportissa todettiin sähkömarkkina hyvin toimivaksi, siti haitus vaati isää säänteyä. Ruotsin energiaministeri ehdotti myös, että perustettaisiin eriinen teoisuussähkömarkkina, johon energian pienkuuttajia ei oisi pääsyä. Myöhemmin syksyä haituksen asettama tutkija totesi, ettei markkinoiden jakaminen aentaisi sähkön hintaa. Ruotsin uusi haitus ei oe jukaissut aoitteita markkinarakenteen muuttamiseksi. Ruotsin kipaiuviranomainen jukaisi 28. 12. 26 vuotuisen anayysinsa kipaiun toimivuudesta eri markkinoia, energiamarkkina mukaan ukien. Raportissa keskityttiin Ruotsin tianteeseen, ja markkinoiden keskittyminen esitettiin yhtenä mahdoisena ongema-aueena. Esteet uusien investointien tekemiseen sähköntuotantoon, kuten ydin- ja vesivoimaan, todettiin raportissa sähkö-
Fortum ja sähkön arvoketju Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Markkinoiden kehitys 12 KILPAILTU LIIKETOIMINTA SÄÄNNELTY LIIKETOIMINTA Pohjoismainen markkina Kantaverkko ja kantaverkkoyhtiö Suurteoisuus Nord Poo markkinan toimivuuden kannata kuitenkin suurimmaksi ongemaksi. Kysyntä ja tarjonta määrittävät pohjoismaisen tukkuhinnan Kansainen markkina Myyntiyhtiö Paikainen siirtoyhtiö ja -verkko Pk-yritykset Sähköntuotanto Yksityisasiakas Myyntiyhtiön hankintahinta ja asiakkaan sopimus määrittävät vähittäishinnan Kansaiset viranomaiset sääteevät hintaa Siirtoasiakas Pohjoismaisen markkinan toimivuuden tehostaminen Läpinäkyvyys on oennaista tukkumarkkinoiden toimivuudee, siä se isää ikviditeettiä ja tehokkuutta, hepottaa uusien toimijoiden pääsyä markkinoie, isää uottamusta ja hepottaa viranomaisten seurantatyötä. EU:n komissio pitää pohjoismaisen markkinan rakennetta maiesimerkkinä toimivasta sähkömarkkinasta: pohjoismainen sähköpörssi Nord Poo tuottaa jukista tietoa markkinoiden ja hintojen muodostumisesta sekä energian siirrosta, tuotannosta ja kysynnästä ja eri tekijöiden vaikutuksista tukkuhintaan. Sisäpiiritietoa koskevat säännöt ovat tiukat. Järjestemästä vastaavien verkkoyhtiöiden tehokas toiminta verkkoon pääsy, hinnoitteu, puonkauojen hainta, investoinnit verkkoon (mukaan ukien maiden väinen kapasiteetti) sekä markkinatiedon tuottaminen on avainasemassa tukkumarkkinan toimivuuden kannata. Komission mukaan kaikki eurooppaaiset kantaverkkoyhtiöt eivät täytä näitä vaatimuksia etenkään maiden väisten yhteyksien osata. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt jukistavat sähköjärjestemää koskevia tietoja, esimerkiksi reaaiaikaisia tuotantotietoja ja säätösähkömarkkinatietoja. Verkkotoiminnat on Pohjoismaissa myös eriytetty, ja kansaiset kantaverkkoyhtiöt kehittävät aueeista markkinaa yhteistyöorganisaationsa Nordein kautta. Pohjoismaisten energiaministereiden vuonna 24 antaman Akureyrin juistuksen jäkeen Norde sai tehtäväkseen aatia ehdotuksia pohjoismaisen sähkömarkkinan toimivuuden tehostamiseksi. Vuonna 25 Norde esitti ensimmäiset toimenpide-ehdotuksensa, joita oivat sääntöjen ja käytäntöjen yhtenäistäminen, huippukuutustianteiden haintaperiaatteet, yhteistyö poikkeustianteissa ja priorisoidut kantaverkkoinvestoinnit. Huhtikuussa 26 jukaistiin tianneraportti. Pohjoismaiden energiaministereiden tapaamisessa syyskuussa 26 painotettiin yhtenäisen pohjoismaisen sähkömarkkinan merkitystä. Samaa todettiin, että kaikki Nordein ehdotukset vaativat vieä isätyötä. Vuonna 27 Norde jukaisee uuden pohjoismaisen järjestemän kehittämissuunniteman sekä ehdotuksen uusista pohjoismaisista kantaverkkoinvestointihankkeista. Nordein kesäkuussa 24 ehdottamat viisi kantaverkkoinvestointeja koskevaa prioriteettihanketta tukevat pohjoismaista integraatiota ja edistävät markkinan toimivuutta. Hankkeet isäävät yi 2 2 MW pohjoismaisen verkon puonkauoja vähentävää siirtokapasiteettia, pois ukien Keski-Ruotsin ja Eteä-Ruotsin väisen injan kapasiteetin isäys. Kome projekteista on suunnitetu vamistuvan vuoteen 21 mennessä ja kahden viimeisen vuoteen 212 mennessä kaksi vuotta akuperäistä aikatauua jäjessä. Pohjoismaisen verkon kehittämisen isäksi myös integroituminen Manner-Euroopan markkinoihin eteni vuonna 26. Tammikuussa 27 otettiin käyttöön Suomen ja Viron väinen sähkönsiirtokaapei Estink, jonka siirtokapasiteetti on 35 MW. Lisäksi on esitetty rakennettavaksi uusi 75 MW:n yhteys. Tärkeitä askeeita markkinoiden yhtenäistämistä kohti ovat myös Norjan ja Aankomaiden väinen, vuonna 28 käyttöön otettava NorNed-yhteys, austava hankesevitys 1 MW:n kaapein rakentamisesta Liettuan ja Ruotsin väie sekä Puoan ja Liettuan väistä yhteyttä koskevan sopimuksen aekirjoittaminen jouukuussa. Suomen kauppaja teoisuusministeriö antoi vuoden 26 jouukuun opua
kieteisen päätöksen Suomen ja Venäjän väie suunniteusta 1 MW:n kaapeista. EU tukee maiden väistä kauppaa ja infrastruktuuria, joka on vättämätöntä yhtenäisen eurooppaaisen sähkömarkkinan toteuttamisee. Uudet TEN-E (Trans-European Energy Networks) -ohjeet hyväksyttiin heinäkuussa 26. Niissä esitetään 32 Euroopan sähkömarkkinaintegraation kannata tärkeää hanketta mukaan ukien viisi pohjoismaisen markkinan integraatiota, tai Pohjoismaiden ja Manner- Euroopan markkinoiden yhdentymistä edistävää hanketta. Tärkeimpiä kantaverkkoyhteyksiä koskeva suunnitema hyväksyttiin vuoden 27 aussa osana EU:n energiapakettia. Suunnitemassa arvioidaan EU:n mahdoisuuksia nopeuttaa jäsenvatioiden toimivataan kuuuvaa uusien yhteyksien rakentamista. Puonkauojen haintaa koskevat ohjeet hyväksyttiin okakuussa 26 ja otettiin käyttöön 1. 1. 27. Pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Pooissa spot-sähkön voyymi kasvoi edeeen vuonna 26 ja kaupankäynnin määrä vastasi 64 %:ia Pohjoismaiden kokonaiskysynnästä. Myös OTC-cearingkaupan voyymit kasvoivat jonkin verran. Sähköjohdannaisten voyymit jäivät hieman vuoden 25 voyymistä. Kesäkuusta ähtien Nord Poo akoi tarjota kahta sähköjohdannaisten vuosisopimusta aikaisemman komen vuoden isäksi. Syyskuussa Nord Poo aoitti sähkön päivänsisäisen kaupankäynnin Pohjoismaiden ja Saksan markkinoiden väiä. Kohtuuisen hyvin toimivasta pohjoismaisesta tukkumarkkinasta huoimatta sähkön vähittäismarkkinat ovat yhä kansaisia. Pohjoismaiset energiaviranomaiset ovat asettaneet tavoitteeksi yhtenäisen vähittäismarkkinan uomisen vuoteen 21 mennessä. Vuonna 26 tapahtui jonkin verran kehitystä tähän suuntaan, siä esimerkiksi pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt tekivät ehdotuksen yhteisestä tasepaveusta. Huomattavia panostuksia vaaditaan kuitenkin yhä keskeisten tekijöiden, kuten tietorakenteiden ja tietojen käsitteyn, toimittajan vaihdon, mittarinuennan ja askutuksen harmonisoimiseksi ja toimintaperiaatteista sopimiseksi. Pohjoismaisten toimijoiden aktiivisuus koskien automaattista mittarinhaintaa voisi tehdä siitä tukku- ja vähittäismarkkinan yhteyttä vahvistavan tekijän. Se tarjoaisi myös kuuttajie parempaa tietoa sähkön kuutuksesta mahdoistaen siten aiempaa paremmin energian säästämisen ja käytön tehostamisen. EU:n päästökauppa vamistautumista Kioton kauteen EU:n päästökaupan ensimmäinen jakso päättyy vuoden 27 opussa. Jäsenvatiot ja komissio jatkoivat vamistautumistaan Kioton kauteen 28 212, vaikka kansaiset päästöoikeuksien jakosuunnitemat jaksoe 25 27 vamistuivat opuisesti vasta kesäkuussa 26, kun Puoan suunnitema viimein hyväksyttiin. Komissio päätti ykätä aun perin vuoden 26 puoiväiin suunnitetua päästökauppadirektiivin tarkistusta ja akiehdotus on odotettavissa vuoden 27 oppuun mennessä. Tärkein syy ykkäyksee oi komission vastahakoisuus tehdä muutoksia ennen kuin kaikki jäsenvatiot oivat toimittaneet päästöoikeuksien jakosuunnitemien uonnokset Kioto-kaudee. Tärkeimmiksi direktiivin muutoskohteiksi katsottiin sen kattavuuden aajentaminen, akujakomenetemien harmonisointi erityisesti huutokaupan osata, direktiivin noudattaminen ja toimeenpano sekä EU:n päästökaupan iittäminen muiden maiden vastaaviin järjestemiin. Jäsenmaiden oi määrä toimittaa Kioto-kauden jakosuunnitemaehdotuksensa komission hyväksyttäväksi kesäkuuhun 26 mennessä. Suunnitemie oi tyypiistä, että teoisee tuotannoe aokoitu päästöoikeuksien määrä oi äheä oetettua tarvetta, kun taas energia-aae aokoitu määrä oi huomattavasti ennakoitua tarvetta pienempi. Kahta ukuun ottamatta kaikki maat toimittivat komissioe kansaisen jakosuunnitemansa vuosie 28 212 vuoden 26 oppuun mennessä. Tarkastaessaan kymmentä ensimmäisenä toimitettua suunnitemaehdotusta komissio omaksui tiukan injan ja vaati keskimäärin 6 %:n supistuksia. Komissio on imoittanut, että oputkin jakosuunnitemat tarkastetaan yhtä tiukoia periaatteia. Tämä vaikutti sevästi vuoden 28 päästöoikeuksien hintoihin. EU:n energiapaketti asettaa EU:n tavoitteet YK:n vuonna 27 akavie neuvotteuie, jotka koskevat vuoden 212 jäkeistä sopimusta. Päästökauppa tuee oemaan keskeinen instrumentti EU:n imastopoitiikassa. Lisäkapasiteetin tarve on vatava IEA:n raportti maaiman energiataouden näkymistä vuoteen 23 asti ennakoi energia-aae suuria investointeja kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi ja nykyisen energiainfrastruktuurin yäpitämiseksi. IEA:n perusskenaarion mukaan vuoteen 23 mennessä maaimassa tarvitaan yi 2 mijardin doarin investoinnit energiainfrastruktuurin kehittämiseen. Koko summasta yi 11 mijardia doaria kuuisi maaiman sähköntuotantokapasiteetin kaksinkertaistamiseen, nykyisen tuotanto- ja jakeuinfrastruktuurin perusparannuksiin sekä uusien siirtoyhteyksien rakentamiseen. IEA ennustaa, että pekästään Euroopassa tarvitaan 928 GW uutta kapasiteettia ja 1 68 mijardin doarin investoinnit sähköinfrastruktuuriin. Vuoden 25 opussa Pohjoismaiden sähköntuotantokapasiteetti oi 91 3 MW. Kasvavan kysynnän tyydyttäminen ja vanhojen aitosten sukeminen uovat tarvetta myös uuden tuotantokapasiteetin rakentamisee vanhojen tuotantoaitosten uudistamisen ohea. Sujettavat aitokset ovat pääasiassa vanhoja CHP-voimaaitoksia, mutta joukossa on myös joitakin fossiiisia pottoaineia toimivia auhdevoimaaitoksia. Kysynnän odotetaan kasvavan Pohjoismaissa ähes 45 TWh:iin vuoteen 22 mennessä ei keskimäärin vajaan prosentin vuodessa. Vuonna 26 Pohjoismaissa oi sitouduttu yhteensä noin 4 TWh:n kapasiteetin isärakentamishankkeisiin vuoteen 22 mennessä. Meneiään oevista suunnitemista ja isäkapasiteetin rakentamishankkeista Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Markkinoiden kehitys 13
Lämpömarkkinat Itämeren aueea Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Markkinoiden kehitys 14 Markkinan koko Kokonaiskysyntä: ~3 TWh/a Suomi Tanska Batian maat Pietari Norja Ruotsi Puoa huoimatta tarvitaan vieä noin 4 TWh isää tuotantokapasiteettia kysynnän ja tarjonnan väisen vajauksen täyttämiseksi. Uuden tuotantokapasiteetin rakentaminen edeyttää, että sähkön hinta on pitkää aikaväiä yi 4 euroa megawattitunnita. Täöin rakennettavien aitosten pääoma- ja käyttökustannukset pystytään kattamaan niiden käyttöiän aikana. Voimaaitoksen käyttöikä on tyypiisesti vähintään 3 vuotta, joten vakaa, johdonmukainen ja ennakoitava investointiympäristö on erittäin tärkeä sijoittajie. Teoisuuden rakennemuutos jatkui pääosin Manner-Euroopassa Muuhun Eurooppaan verrattuna pohjoismainen sähkömarkkina on erittäin hajanainen, ja rakennemuutos etenee hitaasti. Energiantuottajia on yhä yi 35, sähkönsiirtoyhtiöitä noin 5 ja sähkön vähittäismyyjiä yi 45. Suuret eurooppaaiset yhtiöt vahvistivat aktiivisesti asemiaan tuevaisuuden johtavina yrityksinä Euroopassa sekä yritysostojen että investointien avua. Suuryhtiöt hakivat edeeen vahvaa jaansijaa myös kaasumarkkinoita ja pyrkivät isäämään investointejaan uusiutuvaan energiaan. E.ON pyrki aktiivisesti kasvamaan Euroopan energiatoimiaaa, esimerkiksi espanjaaiseen sähköyhtiöön Endesaan kohdistuvan ostotarjouksen myötä. Iberdroa teki ostotarjouksen Scottish Power -yhtiöstä, ja Ene imaisi kiinnostuksensa kasvuun. Myös Gazprom ja CEZ etsivät aktiivisesti kasvumahdoisuuksia. Vapaa kipaiu on yksi EU:n kehityksen kumakivistä myös sähköaaa, mutta kansaista protektionismia esiintyi edeeen, kun haitukset pyrkivät estämään ukomaisia yritysostoja. Monet maat ryhtyivät toimiin vahvan kansaisen energiayhtiön uomiseksi: Espanjan kipaiuviranomainen yritti estää E.ONia ostamasta Endesaa, ja Ranskassa Suezin ja GdF:n yhdistyminen eteni. Puoan haitus muutti vation omistamaa tuotantokapasiteettia koskevaa poitiikkaansa. Aiemmin suunniteun yksityistämisen sijasta päädyttiin vertikaaiseen yhdistymiseen ja vation vavonnan jatkamiseen. Omistusrakenne, % Muut yksityiset omistajat Fortum Vatio tai kunta Venäjän energiauudistus etenee Venäjän taous jatkoi kasvuaan korkeiden öjyn ja kaasun hintojen ansiosta. Taouskasvu johtaa myös sähkön kysynnän kasvuun sekä isäkapasiteetin tarpeeseen. Venäjän haituksen vuonna 26 hyväksymän ennusteen mukaan kysyntä kasvaa vuoteen 215 mennessä minimissään ähes 5 TWh, kun se vuonna 25 oi 939 TWh. Sähkösektorin uudistus, joka käynnistettiin aaa tuevaisuudessa tarvittavien vatavien investointien turvaamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi, eteni vuonna 26 merkittävästi sekä rakenneuudistuksen että markkinoiden vapautumisen osata. Yhtiöiden rakenneuudistus ei eriyttäminen kipaiuiksi iiketoiminnoiksi ja säänneyiksi monopoeiksi, sekä aueeisten tuotantoyhtiöiden (TGC) ja ämpövoimatuotantoyhtiöiden (WGC) muodostaminen toteutettiin suurimmaksi osaksi vuoden 26 oppuun mennessä. Myös RAO UES:n omaisuuden uudeeenjärjestey aoitettiin uusien tuotantoyhtiöiden ensimmäiseä, ämpövoimatuotantoyhtiö WGC-5: n istautumisannia okakuussa. WGC-5 ja TGC-5 ovat ensimmäiset RAO UES:sta vuoden 27 akupuoea irrotettavaksi suunniteut yhtiöt. RAO UES:n omaisuuden uudeeenjärjesteyn on suunnitetu vamistuvan vuoden 28 puoiväiin mennessä. Jo vuonna 27 on suunnitetu toteutettavaksi osakeanteja useissa WGC- ja TGC-yhtiöissä. Fortum omistaa noin 25 % TGC-1:stä, jonka uusi osakeanti on aikatauutettu heinäkuue 27. Kipaitujen iiketoimintojen vapauttaminen on sähkösektoriuudistuksen onnistumisen avaintekijä. Uuden tukkumarkkinoiden toimintamain, NOREMin, käyttöönotto syyskuussa 26 osoitti poiittisen sitoutumisen uudistukseen. Tässä vaiheessa poistettiin hintakatto, ja spot-hinta akoi määräytyä kunkin hetken tarjonnan ja kysynnän perusteea. Syyskuun 1. päivästä ähtien koko kysyntä ja tarjonta kohtaavat spot-markkinoia. Jatkuvuuden turvaamiseksi suurimman osan voyymistä kattavat kuitenkin edeeen sopimukset, joissa on säänneyt hinnat. Nämä sopimukset pienentävät vapautuneen sähkönhinnan vaikutusta tuotanto- ja myyntiyhtiöiden tuokseen. Sopimusten osuutta
Venäjän sähkömarkkina Sähkön hinta * seuraavan päivän kaupankäynnissä Venäjän Euroopan puoeisesssa osassa, euroa/mwh 25 2 15 1 5 Tammi Hemi Maais Huhti * Iman kapasiteettitariffia Touko Kesä Heinä Eo Syys 3.9. 23.9. Loka Marras Jouu Tammi 27 on tarkoitus pienentää vähiteen ja poistaa ne kokonaan käytöstä muuata paitsi kotitaoussektorita ehdotetun nopeutetun aikatauun mukaisesti vuoteen 211 mennessä. Vuonna 27 markkinoita aiotaan kehittää perustamaa kapasiteettimarkkinat ja johdannaismarkkinat. Venäjän sähkösektorin uudistamisen hyvä edistyminen, vatava investointitarve, tehostamispotentiaai ja kysynnän voimakkaat kasvunäkymät saivat änsimaiset yritykset kiinnostumaan uudeeen Venäjästä. Useimmat suuret eurooppaaiset yhtiöt imaisivat kiinnostuksensa osaistua Venäjän sähkösektorin kehittämiseen. Kasvu jatkuu Puoassa ja Batiassa Puoassa ja Batian maissa tuotetaan sähköä noin 17 TWh ja kaukoämpöä noin 14 TWh. Kaikissa näissä maissa sähkön ja ämmön kysynnän odotetaan kasvavan tasaisesti ja eurooppaaiseen tasoon nähden voimakkaasti vahvana jatkuvan taouskasvun seurauksena. Vuonna 26 Puoa muutti aikaisempia suunnitemiaan yksityistää sähköntuotantoaan ja keskeytti kaikki käynnissä oeet hankkeet. Maaiskuussa 26 haitus hyväksyi uuden ohjeman Puoan energiamarkkinoie. Siihen kuuuu nejän vertikaaisesti integroidun yhtiön muodostaminen, jotka kattavat energiaketjun hiiikaivoksista sähkön myyntiin. Suunniteuissa yhtiöissä on sähköntuotantokapasiteettia 7 MW:sta yi 1 MW:iin, sähkön myyntiä 15 TWh:sta ähes 3 TWh:iin ja noin 2 5 mijoonaa asiakasta. Integraation jäkeen nämä kokonaisuudet yksityistetään osittain. Nykyisen näkemyksen mukaan vatio aikoo säiyttää yhtiöissä enemmistöomistuksen. Puoan ämpösektoria tuotanto ja jakeu on suurimmissa kaupungeissa jo pääosin yksityistetty. Pienten yhtiöiden yksityistäminen on kesken tai ei oe vieä akanut. Kunnaisten ämpöyhtiöiden yksityistämisprosessi on kuitenkin hidastunut. Viron ja Latvian sähkömarkkinoita haitsevat vertikaaisesti integroituneet kansaiset toimijat. Liettuassa sähkön jakeu ja myynti on yksityistetty osittain, mutta sähkön Lähde: ATS Venäjän sähkömarkkina on maaiman nejänneksi suurin, TWh, tuotanto 24 5 4 3 2 1 Yhdysvaat Kiina Japani Venäjä Intia Kanada Saksa tuotanto on suurimmaksi osaksi vation omistuksessa. Liettuaaisen Ignainan ydinvoimaaitoksen sukeminen vuoden 29 oppuun mennessä vaikuttaa merkittävästi Batian aueen sähkötaseeseen. Kansaiset sähköyhtiöt ovat perustaneet yhteisyrityksen uuden voimaaitoksen rakentamiseksi. Markkinoiden vapautuminen etenee Batian maissa EU-direktiivin vaatimusten mukaisesti, ja markkinat avautuvat kokonaan 1. 7. 27 ukuun ottamatta Viroa, joe on myönnetty siirtymäaikaa vuoteen 213 asti. Ranska Brasiia Pohjoismaat Iso-Britannia Lähde: IEA Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Markkinoiden kehitys 15
Investoinnit Investointiohjemaa kasvatettiin Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Investoinnit 16 Vuoden aikana Fortum imoitti uusista kapasiteetti-investoinneista, joiden jäkeen yhtiön pohjoismaisen investointiohjeman arvo on 2,8 mijardia euroa ja uuden sähköntuotantokapasiteetin määrä 1 5 MW. Sähköntuotantoon tarvitaan maaimanaajuisesti vatavia investointeja, jotta kasvava kysyntä voidaan tyydyttää ja käytöstä poistuva kapasiteetti korvata. Pohjoismaisen kysynnän odotetaan kasvavan ähes 45 TWh:iin vuoteen 22 mennessä. Vuonna 26 Pohjoismaissa oi sitouduttu yhteensä noin 4 TWh:n isäkapasiteetin rakentamiseen vuoteen 22 mennessä. Ruotsin ydinvoimaaitosten tehonkorotussuunnitemat etenivät, mutta Forsmarkin tehonkorotuksia siirrettiin vuodea eteenpäin kesän ja syksyn 26 aikana voimaaitoksessa imenneiden ongemien takia. Uusi arviotu aika tehonkorotuksie on vuosina 29 211. Suomen viidennen ydinvoimaaitosyksikön, Okiuoto 3:n, rakentaminen eteni myös, mutta vuodee 29 suunnitetu käyttöönotto ykättiin vuoteen 211. Useat yhdistetyn sähkön- ja ämmöntuotantoaitosten (CHP), kaasukombivoimaaitosten ja tuuipuistojen rakennussuunnitemat kuitenkin etenivät. Vastuuisena markkinatoimijana Fortum tutkii jatkuvasti mahdoisuuksia investoida uuteen tuotantokapasiteettiin. Vuoden 26 opussa Fortumin investointiohjeman arvo oi 2 8 mijoonaa euroa, mikä vastaa noin 1 5 MW:n sähkön tuotantokapasiteetin isäystä Pohjoismaissa. Fortum osaistuu vähemmistöosakkaana Oskarshamnin ja Forsmarkin ydinvoimaaitosten suunnitetuihin tehonkorotuksiin. Fortumin osuus aiotusta isäkapasiteetista on noin 25 MW. Tehonkorotushankkeiden on määrä vamistua vuoteen 212 mennessä, mutta kaikkiin tehonkorotuksiin ei vieä oe saatu upia. Fortum osaistuu myös Okiuoto 3 -yksikköön noin 25 %:n osuudea, mikä vastaa noin 4 MW:n kapasiteettia. Fortumin vesivoiman perusparannussuunnitema uottuu vuoteen 215, mutta suurin osa töistä on määrä saada vamiiksi vuoteen 21 mennessä. Suunnitema kattaa useita Fortumin kokonaan tai osittain omistamia voimaaitoksia Suomessa ja Ruotsissa, ja se tuo noin 15 MW isäkapasiteettia. Fortum on Pohjoismaiden johtava kaukoämpö- ja CHPtuotantoyhtiö. Fortum suunnitteee biopottoaineita käyttävää CHP-aitosta Tukhomaan. Laitoksen arvioitu tuotantokapasiteetti on 14 MW sähköä ja 3 MW ämpöä, ja se on määrä ottaa käyttöön vuoteen 21 mennessä. Vuoden 26 opussa ympäristöupahakemuksen käsittey oi kesken. Kesää 26 Fortum imoitti rakentavansa uuden CHP-aitoksen Espooseen ostettuaan E.ON Finandin (nyt Fortum Espoo). Yksikön tuotantokapasiteetiksi on suunnitetu enintään 3 MW sähköä ja 24 MW ämpöä, ja sen arvioidut kustannukset ovat 2 mijoonaa euroa. Voimaaitos sai syksyä ympäristöuvan, minkä jäkeen käynnistettiin tarjouskipaiu. Käyttöönotto on suunnitetu vuoden 29 opue. Uuteen CHP-tuotantokapasiteettiin investoimisen isäksi Fortum tutkii jatkuvasti mahdoisuuksia vaihtaa nykyisten voimaaitosten pottoaineita imastomyötäisemmiksi. Useita täaisia suunnitemia on käynnissä. Jouukuussa 26 Fortum imoitti suunnitemastaan rakentaa Inkooseen kaasuturbiinivoimaaitoksen, joka täydentää tuotantoa huippukuutusaikoina. Laitos on määrä ottaa käyttöön viimeistään vuonna 29, ja sen tuotantoteho on enintään 3 MW. Laitoksen ympäristöupahakemus jätettiin ennen vuodenvaihdetta. Lopuinen investointipäätös on tarkoitus tehdä vuonna 27. Uusien pohjoismaisten investointien isäksi Fortum investoi myös muia keskeisiä markkina-aueiaan. Fortumia on hieman yi 25 %:n osuus Luoteis-Venäjän aueeisessa sähköntuotantoyhtiössä (TGC-1). TGC-1:ä on meneiään huomattava investointiohjema, jonka tarkoituksena on isätä yhtiön sähköntuotantokapasiteettia 5 % ei yi 3 MW vuoteen 215 mennessä. Kesäe 27 on suunnitteia osakeanti isärahoituksen saamiseksi ohjemae. Vuoden 26 opua Fortum imoitti suunnitteevansa uutta CHP-aitosta Częstochowaan Puoaan. Biopottoaineita ja hiitä käyttävä aitos on määrä ottaa käyttöön vuoden 29 oppuun mennessä. Laitoksen kapasitetti on 12 MW ämpöä ja 64 MW sähköä. Laitoksen arvioitu investointikustannus on 95 mijoonaa euroa. Tammikuussa 27 Fortum jukisti myös viroaisen AS Fortum Tartun suunniteman investoida uuteen CHP-voimaaitokseen Tartossa. Yhtiön omistavat Fortum (6 %) ja AS Giga (4 %). Uuden voimaaitoksen tuotantokapasiteetti on 52 MW ämpöä ja 25 MW sähköä. Se käyttää paikaisia biopottoaineita ja turvetta, joia korvataan nykyistä maakaasua toimivaa tuotantoa. Laitoksen kustannusarvio on 6 mijoonaa euroa, ja se on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 28 opussa. Sähkön- ja ämmöntuotantoinvestointien isäksi Fortumia on 7 mijoonan euron investointiohjema sähköverkkojen uotettavuuden parantamiseksi. Fortum investoi myös 24 mijoonaa euroa automaattiseen mittarinhaintaan. Järjestemä otetaan käyttöön ensin Ruotsissa ja myöhemmin muissa Pohjoismaissa. Lisäksi Fortum teki vuonna 26 412 mijoonan euron yäpitoinvestoinnit. Näiä investoinneia vamistaudutaan tuevan ainsäädännön asettamiin vaatimuksiin sekä yäpidetään nykyisten tuotantoaitosten kuntoa ja parannetaan niiden tehokkuutta. Fortumin investointeja tutkimus- ja kehitystyöhön sekä henkiöstön kehittämiseen käsiteään ähemmin sivuia 17 ja 36.
Tutkimus- ja kehitystoiminta Uusia T&K-ohjemia käyntiin Vuonna 26 tutkimus- ja kehitystoiminta vikastui, kun useita uusia ohjemia käynnistettiin ja painopiste siirtyi pitkän aikaväin kehityshankkeisiin. Teknoogiaosaaminen on keskeistä kestävän, tehokkaan ja uotettavan sähkön- ja ämmöntuotannon kehittämisessä. Uusin teknoogia on myös tärkeä osa sähkönjakeun uotettavuuden parantamista sekä huippuuokan käyttö- ja kunnossapitopaveujen kehittämistä. Teknoogiaa on isäksi yhä merkittävämpi rooi asiakasyhteistyössä, kun energian käytön tehostamisratkaisujen kysyntä kasvaa. T&K:n nejä painopisteauetta Fortum on määrittänyt nejä auetta, joia T&K on kriittisen tärkeä tekijä yhtiön tuevan teknoogisen kipaiukyvyn varmistamisessa ja vahvistamisessa. Kehityspanostukset keskittyvät seuraaviin aueisiin: Kasvun tukeminen uomaa mahdoisuuksia investoida uuteen tuotantoteknoogiaan, tunnistamaa uusia iiketoimintamahdoisuuksia ja hepottamaa rakenteeista kasvua. Kestävän kehityksen edistäminen osaistumaa uusiutuvien energiamuotojen kehitystyöhön, parantamaa biopottoaineiden ja kierrätettyjen pottoaineiden hyödyntämistä sekä kartuttamaa osaamista päästöttömästä fossiiisen energian tuotannosta. Pitkän aikaväin teknoogiapohjan turvaaminen aatimaa pitkän aikaväin teknoogiaskenaarioita, kartuttamaa ennakoivaa tietämystä ja ennustamaa energia-aan paradigmanmuutoksia. Yhtiön nykyisen toiminnan tukeminen varmistamaa teknooginen asiantuntemus, jota Fortum tarvitsee oakseen ensiuokkainen yhtiö sähkön- ja ämmöntuotannossa sekä jakeussa. Vuonna 26 Fortum aoitti useita uusia T&K-ohjemia edeä mainituia painopisteaueia. Viime vuosiin verrattuna useampia ohjemia on nyt kohdistettu pitkän aikaväin kipaiuedun saavuttamiseen, kuin nykyisten toimintojen kipaiukyvyn turvaamiseen. Tauukossa on esitetty meneiään oevat ohjemat. Tehokkuutta verkostoitumisen avua Fortum hauaa oa uranuurtaja uuden teknoogian ymmärtämisessä ja kannattavassa käytössä, ja on vainnut T&Ktoimintansa toteuttamiseen käytännöisen ähestymistavan. Tämän ähestymistavan keskeinen piirre on hyvin toimivien verkostojen ja kumppanuussuhteiden rakentaminen tutkimusorganisaatioiden, suunnitteuyritysten sekä teknoogiatoimittajien kanssa. Kumppanuudet ja osaistuminen tutkimusohjemiin antavat Fortumie mahdoisuuden kerätä arvokasta tietoa ja kokemusta energiateknoogian kehityksestä. Saman tietotaidon kartuttaminen vain yhtiön omin voimin vaatisi mittavia investointeja. Sisäiset panostukset keskittyvät tarkkaan vaittuihin avainaueisiin, joia Fortum pyrkii saavuttamaan ensiuokkaisen osaamistason. Nämä aueet, kuten ydinvoimaturvaisuus, ovat strategisesti tärkeitä Fortumie. Tutkimus- ja kehitysmenot Konsernin tutkimus- ja kehitysmenot oivat vuonna 26 yhteensä 17 mijoonaa euroa (14 mijoonaa euroa vuonna 25). Menojen isäys johtuu pääasiassa vuonna 26 käynnistetyistä uusista ohjemista ja toiminnoista. Fortumin T&K-menot ovat,4 % iikevaihdosta (,4 % vuonna 25) ja,6 % kaikista menoista (,6 %). Luku on keskimääräiseä tasoa verrattuna muiden eurooppaaisten sähkö- ja ämpöyhtiöiden raportoimiin T&K-menoihin (% iikevaihdosta). Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Tutkimus- ja kehitystoiminta 17 Fortumin T&K-ohjema Kasvu Kestävä kehitys T&K-painopisteaue Pitkänajan teknoogiapohja Tuevaisuuden tuotantomuodot Päästötön tuotanto fossiiisia pottoaineia Biokasvu Energian kuutuksen optimointi Kasvu Venäjää Ydin- ja patoturvaisuus, ydinmateriaait, pottoaineet, jätteenpotto jne. Tuki nykyisie toiminnoie
Ota aikaa. Lataa eämääsi energiaa.