As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1



Samankaltaiset tiedostot
Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.


Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.

Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh

Toimenpiteet: tarkkailtava

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Puunhoito kaupunkiympäristössä & töiden valvonta. Työnjohtaja, arboristi Sami Kiema Vihervalvojakurssi HAMK

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Puiden kuntoarvioraportti

Pärnun keskustan näiden neljän kadun puut ovat suojeltuja. Mutta vain puiden elämä on suojeltu.

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri


430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys /KM 1 JULKAISTAAN

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Taimet täyttävät taimiaineistolain (1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset.

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Harjupolku - metsätalouden oppimispolku

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Metsänhoitotyöt kuvioittain

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

Kytäjän kartano Puuston kuntoarvion kartta Puidenhoitajien Oy puidenhoitajat.fi

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Kaivopuiston puukujanteen uusinta

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Tuulituhot ja metsänhoito

KOSKEN TL KESKUSTAN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN MÄÄRÄLUETTELO JA KUSTANNUSARVIO, sisältää alv 24%

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Sipoon Itäisen jokipuiston puistoalueiden hoitosuunnitelma. Sisältö. Hopeapajukuja. Arkkitehti Kranckin puisto Länsiosa Itäosa

TOURULA-KEIHÄSKOSKI

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu Puun rakenne ja kemia

Yliopiston puistoalueet

KORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta

Metsäohjelma

VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

KIVISTÖN KIRKON KORTTELIT VIITESUUNNITELMA VIHERTEHOKKUUS

40VUOTISJUHLARETKEILY

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Tuomo Niemelä Minna Terho Sami Kiema. Sienet ja laho. Helsingin puissa

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Pääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet

Pääkaupunkiseudun vihertöiden ohjeet

Koristepuut. Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena.

Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma. Nykyisen puuston käsittely. Nykyisen maa-ainesvaraston metsitys ja liito-oravareitit

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

ARBORISTIN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET

Transkriptio:

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi lahon laajuuden arvioinnissa käytettiin apuna puuaineen vastusta mittaavaa Sibert Dmp mikroporaa. Mikroporamittaukset otettiin sisäpihan neljästä runkopaksuudeltaan suurimmasta koivusta ja B- talon takana kasvavasta kuusesta. Silmämääräisten havaintojen ja mikroporaustulosten perusteella puille määriteltiin aikataulutetut hoitotoimenpiteet. Puiden kuntoarvioraportti

Havainnot: Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontilla on runsas ja lajistoltaan melko monipuolinen puusto. Valtapuusto koostuu koivuista (38 kpl) ja vaahteroista (30 kpl). Ainavihantia puita ovat pihdat (15 kpl), kuuset (11 kpl), sembramänty (1 kpl), sekä tuijat (3 kpl) ja marjakuuset (2 kpl). Lisäksi tontilla kasvaa vuorivaahteroita (4 kpl), lehmuksia (5 kpl), saarnivaahtera (1kpl), pähkinäpensas (1 kpl) ja hopeasalava (1 kpl). Pieniä kukkapuita ovat koristeomenapuut (5 kpl), koristekirsikat (3 kpl) ja pihlajat (3 kpl). Uusia istutuksia ovat luumu (1 kpl), omenapuu (1kpl) ja riippahernepensas (1 kpl). Puiden ikäjakauma on tasainen ja pääsääntöisesti puiden ikäluokka rajoittuu 30-50 vuoden välille. Tyvi Kasvualustana puilla on hoidettu nurmikko. Säännöllinen nurmikonleikkaus, kulkuväylien talvikunnossapito sekä kiinteistöjen restaurointi ovat aiheuttaneet puille juuristovaurioita, pintaruhjeita ja maanpinnan tiivistymistä. Paikoin puiden tyvialueille on kertynyt täyttömaata eivätkä puiden juurenniskat ole näkyvissä. Kuva 1: Kuva 1 Kuva 2 Puiden juuristoalueilla käytettävät koneet (ajettavat ruohonleikkurit / muu kunnossapitokalusto) tiivistävät ja kuluttavat puiden kasvualustaa. Tiivistynyt maa vaikeuttaa puiden hapen ja veden saantia. Koneet vaurioittavat puiden pintajuuria ja vauriokohdat toimivat lahottajasienien sisäänpääsyreitteinä. Kuva 2: Ylimääräisen maan kasaantumisella puun tyvelle on vaikutusta puun hyvinvointiin, koska puut hengittävät juurenniskallaan. (Juurenniska on rungon ja juurten yhtymäkohta.) Etenkin pintajuuriset puulajit kuten kuusi ja koivu ovat erittäin herkkiä tyvialueen täytölle. 1

Runko Rakennusten lähellä kasvavien puiden rungoissa on runsaasti avonaisia sahauspintoja. Puista on poistettu rungonhaaroja ja suuria oksia. Sahaukset ovat tehty ilman puunhoidollista ammattitaitoa joko rungon myötäisesti (niin sanottu flush cut- leikkaus) tai niihin on jätetty oksantappeja. Lisäksi puiden rungoissa on jonkin verran koneiden aiheuttamia pintaruhjeita ja pihkavuotoa (kuuset ja pihdat). Joidenkin puiden kohdalla kasvutilanahtaus on aiheuttanut runkojen kallistumista. Kuva 3 Kuva 5 Kuvat 3 ja 4: Liian suuret oksan poistot aiheuttavat puille lahovaurioita. Vuosien saatossa puiden kunto heikkenee ja niiden poistuminen ennen aikaistuu. 2 Kuva 5: Pintaruhje koivun rungossa. Kuva 6: Lehmuksen rungosta on poistettu useita oksia samalta korkeudelta. Oksantappien jättäminen hidastaa puun luontaisen haavapinnan paranemisen alkamista. Kuva 4 Kuva 6

Latvus Puiden latvukset ovat monin paikoin toispuoleisia rajallisesta kasvutilasta johtuen. Useat puut kasvavat liian lähellä toisia puita tai rakennuksia. Vaahteroissa on havaittavissa jonkin verran heikkoja oksaliitoksia ja yhden vaahteran latvus on tapitettu. Puissa on kuolleita oksia, mutta muutoin niiden latvukset ovat elinvoimaisia (pihtoja lukuun ottamatta). Kuva 7: Kuva 7 Etenkin vuorivaahteroissa on heikkoja oksaliitoksia. Oksien kasvaessa paksuutta haarakohta voi revetä. Kuvat 8 ja 9: Puita on istutettu liian lähekkäin toisiaan sekä liian lähelle rakennuksia. Puiden kasvaessa ne joutuvat kilpailemaan kasvutilasta ja puista kehittyy latvukseltaan toispuoleisia ja vinoja. Rakennuksissa kiinni kasvavat puut ovat haitallisia rakenteille ja vaikeuttavat kiinteistön kunnossapitotöitä. Puu 3 Kuva 8 Kuva 9

Muita havaintoja: Pihdat Piha-alueen lähes kaikki pihdat ovat alkaneet kuivattamaan oksistoaan ja yksi puu on kuivunut kokonaan pystyyn. Puiden heikentyneeseen kuntoon ei löytynyt yksiselitteistä syytä, joten kysymyksessä saattaakin olla usean osatekijän summa. Tässä tapauksessa voidaan olettaa, että taloyhtiön kattosaneeraus on ollut pihdoille ratkaiseva stressitekijä. Pihdat eivät ole kotonaan meren läheisyyden kosteassa ilmassa ja tästäkin syystä ne saattavat reagoida entistä herkemmin kattoremontin tuomiin hetkellisiin elinolosuhteiden muutoksiin. Kunnon heikkeneminen voi altistaa pihdat esimerkiksi pihtakirvan (Adelges pectinatae) tuhoille, jotka näkyvät puissa alaoksien neulasten kellastumisena ja oksien kuivumisena. Pihtojen ränsistynyt ulkonäkö ei tee puista vaarallisia, mutta ylös runkoon kuivuneet puut kuolevat pikkuhiljaa pystyyn. 4

Puiden kunto nyt ja tulevaisuudessa: As Oy Mäkärän tontin puusto on tällä hetkellä pääosin hyvässä / kohtalaisessa kunnossa. Nuorehkot puut ovat hyvässä kasvussa eikä puille aiheutettujen vaurioiden vaikutukset vielä näy puiden elinvoimassa. Mikroporausmittausten perusteella runkopaksuudeltaan kookkaimpien koivujen ja kuusen puuaineksissa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia. Puille tehtyjen radikaalien leikkausten seuraamukset tulevat esiin vasta vuosien / vuosikymmenien viiveellä, mutta sitä ennen puiden hyvinvointiin alkavat vaikuttamaan kasvutilan rajallisuus sekä juuristoalueen ongelmat. Taloyhtiön pihalle on istutettu liikaa runsaasti tilaa vaativia puulajeja eikä kaikilla puilla tule olemaan mahdollisuuksia kehittyä täysikasvuisiksi puuyksilöiksi. Esimerkiksi sisäpihan vaahterat sopivat tässä vaiheessa hyvin kasvupaikalleen, mutta vuosien kuluessa rungon ympärillä pitäisi olla säteittäisesti noin 15 metriä kasvutilaa. Toinen puiden kuntoon vaikuttava seikka on nurmikko. Lähes kaikkien puiden kasvualustana on hoidettu nurmikko, joka ulottuu puun tyvelle asti. Nurmikon kunnossapito tiivistää ja kuluttaa maata. Tiivistynyt kasvualusta vaikeuttaa puiden hapen, veden ja ravinteiden saantia. Lisäksi koneet vaurioittavat puiden tyvi- ja runkoalueita sekä pintajuuria. Jotta Tapiolan puutarhakaupungin henki säilyisi myös jatkossa Hakalehdon atriumtalojen pihoilla, on taloyhtiössä suositeltavaa alkaa kiinnittämään huomiota puiden hoidollisiin ratkaisuihin sekä tuleviin puulajivalintoihin. Kehityskelpoisten puiden kohdalla puita voidaan alkaa muokkaamaan kasvupaikalleen sopivaksi säännöllisten hoitoleikkausten avulla. Pahoin vaurioituneet ja ei-kehityskelpoiset puut tulevat poistumaan ennen aikaisesti jolloin näiden puiden tilalle voidaan harkita uusia, kasvupaikalleen sopivampia puulajeja. 5 Puiden hyvinvointiin voidaan myös vaikuttaa juuristoalueen hoidolla, jossa puiden tyvi- ja juuristoalueen nurmikko poistetaan tai vaihtoehtoisesti puiden juuristoalue pyritään rauhoittamaan mahdollisimman laajalta alueelta. Kaikkien hoitotoimenpiteiden tavoitteena on aikaansaada terveitä ja rakenteellisesti kestäviä puita. Hoidettu piha, jossa kasvaa elinvoimaisia ja maisemallisia puita tuo pitkää iloa asukkaille. Hyväkuntoiset puut nostavat myös kiinteistöjen arvoa.

Toimenpidesuositukset: Poistot: (yhteensä 11 puuta) 1 vuoden kuluessa: - pystyyn kuivunut pihta (autokatoksen puoli) - laho raita (C ja D-talon takana) - nuori koivu, kasvaa liian lähellä käytävää, harsuuntunut latvus (L ja G-talon välissä). 1 2 vuoden kuluessa: - tapitettu vaahtera, ei-kehityskelpoinen puu (K- talon edessä) - nuoret pihdat, ei tilaa kasvaa (L-talon takana 1kpl ja M-talon edessä 2 kpl) - harsuuntuneet pihdat (autokatoksen puoli, yhteensä 4 kpl) Poistettavat puut ovat merkattu karttaan punaisella. Hoitoleikkaukset: (yhteensä 61 puuta) - lasten leikkialueen vaahterat (14 kpl) ja koivut (5 kpl) - parkki- ja piha-alueen vaahterat (19 kpl) ja lehmukset (5 kpl) - rakennusten vieressä kasvavat kuuset (8 kpl) - koristeomenat ja kirsikat (9 kpl) - nuoren luumupuun rakenneleikkaus (P-talon takana) Hoitoleikkauksissa puista poistetaan suurimmat kuivat oksat sekä tarvittaessa oksien kasvua ohjataan rakennuksista poispäin ja oksakorkeutta nostetaan. Heikkoliitoksisia oksahaaroja voidaan tarpeen vaatiessa keventää tai/ja tukea. Työn toteutuksessa käytetään ammattitaitoista, puiden hoitoleikkaukset hallitsevaa arboristia. 6 Työ on suositeltavaa toteuttaa 1-2 vuoden kuluessa. Puiden hoitoleikkaus uusitaan 3-5 vuoden kuluttua puiden elinvoimasta riippuen. Hoitoleikattavat puut ovat merkattu karttaan oranssilla. Istutukset: (5 puuta 1-2 vuoden kuluessa) Piha-alueen puusto pyritään pitämään tasaisena ja puiden ikäjakaumaa monipuolistetaan. Puiden istutuksissa huolehditaan, että koivut tulevat säilymään pihapiirissä myös jatkossa, mutta taimien kasvupaikka valitaan tarkoin. Uusia puita voidaan istuttaa huonokuntoisten ja ei-kehityskelpoisten puiden tilalle harkinnan varaisesti. (Onko puulla riittävästi tilaa kasvaa kyseisellä paikalla?) Pihalle istutetaan sellaisia puulajeja joilla on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä täysikasvuisiksi puiksi ilman, että kiinteistön kunnossapidolle koituu tästä ongelmia. Sopivia puulajeja ovat: 1. Yksittäispuut - rauduskoivu Betula pendula - taalainkoivu Betula pendula 'Dalecarlica' (koristeellisempi ja hieman pienempi koivu kuin rauduskoivu) - serbiankuusi Picea omorika

2. Pienet ja kapeakasvuiset puut - pylväspihlaja Sorbus aucuparia 'Fastigiata' - tuurenpihlaja Sorbus 'Dodong' - pylväskoivu Betula pupescens f. golumnaris - kartiotaatanpihlaja Sorbus x thuringiaca 'Fastigiata' - marjatuomipihlaja Amelanchier alnifolia - pilvikirsikka Prunus pensylvanica - pilarikuusi (surukuusi) Picea abies f. pendula (ryhmäistutus) Kapeakasvuisia puita ja pieniä kukkapuita voidaan istuttaa 2-3 puun ryhmiin jolloin puille voidaan tehdä yhtenäinen kasvualusta ja istutuksesta tulee näyttävämmän näköinen. Taimien laadun tulee täyttää taimilaatuvaatimukset (Lehtipuiden taimilaatuvaatimukset, Viherympäristöliitto ry) ja taimikoko on suositeltavaa pitää riittävän pienenä (150-200cm) paremman kasvuun lähdön takaamiseksi. Uusien puiden kasvupaikkoja valittaessa, taimien hankinnassa ja puiden istutuksissa on suositeltavaa käyttää arboristia. Istutuksen jälkeen huolehditaan, että puiden juuristoalueet pysyvät puhtaina. Ei nurmikkoa puiden tyvialueille! Uusille puille tehdään rakenneleikkaus juurtumisen jälkeen (2-3 vuotta istutuksesta) ammattitaitoisen arboristin toimesta. Juuristoalueen hoito: (kaikki puut) Puiden juuristoalueet pyritään rauhoittamaan mahdollisimman laajalta alueelta. Puiden kasvualustaa parannetaan kuorimalla nurmikko pois noin 2-3 m säteeltä puun ympäriltä. Lähekkäin kasvavilla puilla puiden juuristoalueet voidaan yhdistää poistamalla nurmikko myös puiden välistä jolloin rauhoitettu alue on laajempi. 7 Jos puun tyvelle on kertynyt ylimääräistä maata, kaivetaan puun juurenniska esiin. Jos maa on pahoin tiivistynyttä puun tyveltä, poistetaan myös ylin noin 20 40 cm multakerros. Maan poistoon käytetään käsityökaluja. Pintamaa korvataan uudella ravinteikkaalla ja kuohkealla kasvualustalla, jonka päälle levitetään kuorikate. Puun juurenniskaa ei peitetä! Uutta kasvualustaa levitetään myös puille joiden pintajuuret ovat paljaina maanpäällä. Lehtipuilla katteena käytetään lehtipuuhaketta ja havupuilla voidaan käyttää myös havupuuhaketta. Vaihtoehtoisesti puiden juuristoalueille voidaan nurmikon poiston jälkeen istuttaa matalia pensasryhmiä tai maanpeiteperennaa. Pihan reuna-alueilla puiden juuristoalueille voidaan jättää pitkän heinän saarekkeita, joista nurmikko leikataan esimerkiksi 2-3 kertaa kasvukaudessa. Juuristoalueen hoito on mahdollista toteuttaa arboristien toimesta tai taloyhtiön talkoovoimin arboristin opastuksella. Työ on suositeltavaa toteuttaa 1-2 vuoden kuluessa. Juuristoalueen hoitoa vaativat puut ovat merkitty karttaan vihreällä ja oranssilla.

Kartta: Lasten leikkialue. Koivuryhmä (15 kpl). 8