Imatran seudun ympäristötoimen SININEN HAAPAVESI -hanke LOPPURAPORTTI hankeajalta 1.10.2012-31.12.2014 Laatinut: Hankevetäjä Salme Muurikka Hankekoordinaattori Helena Kaittola
1. Hankkeen toteuttaja Sininen Haapavesi -hanketta hallinnoi Imatran seudun ympäristöviranomainen. Haapavesi sijaitsee Ruokolahden kunnassa ja se on eteläisen Saimaan itäisin osa. Imatran seudun ympäristöviranomainen on seudullinen ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaisyksikkö, jonka toimialue on Ruokolahden kunnan lisäksi Imatra, Rautjärvi ja Parikkala. Hankevetäjänä toimi maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Salme Muurikka ja hankekoordinaattorina hankevalmistelustakin vastannut ympäristöinsinööri (FM) Helena Kaittola. Hanke-aika oli 1.10.2012 31.12.2014. Yhteystiedot: Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristöviranomainen Käyntiosoite: Tainionkoskentie 14, Imatra Postiosoite: Virastokatu 2, 55100 Imatra ymparistotoimi@imatra.fi Hankekoordinaattori Helena Kaittola p. 020 617 4630 Kuva 1. Imatran seudun ympäristötoimen vene oli käytössä Haapavedellä. 2. Hankkeen yhteistyökumppanit Hanketta rahoitti EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Kuntarahoittajana on ollut Ruokolahden kunta, jonka alueella suojeltava vesistö valuma-alueineen sijaitsee. Yksityistä rahoitusta ovat antaneet Stora Enso Oyj, Tornator Oyj, Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö sekä Tetriniemen osakaskunta. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano: Arja Villanen, tekninen johtaja, Ruokolahden kunta (varalla kunnanjohtaja Antti Pätilä) Toivo Launiainen, kaupunginvaltuuston 2.varapuheenjohtaja, Ruokolahden kunta (varalla Esko Ijäs) Teemu Klemetti, ympäristöinsinööri, Stora Enso Oyj (varalla ympäristöpäällikkö Juha Oksanen) 1
Maarit Sallinen, ympäristöesimies, Tornator Oyj Olli Pekka Siitonen, jäsen, MTK-Vuoksi Kari Luukkonen, puheenjohtaja, Tetriniemen osakaskunta Hannu Inkinen, puheenjohtaja, Ruokolahden kalastusalue Seppo Repo, edistämispalvelujen päällikkö, Suomen metsäkeskus Marja Kauppi, limnologi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Visa Niittyniemi, vesistöpäällikkö, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jukka Penttilä, asiantuntija, maaseudun kehittäminen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Hankkeen ohjausryhmän kokoukset järjestettiin 31.1.2013, 16.5.2013, 19.9.2013, 22.1.2014, 8.5.2014 ja 26.9.2014 sekä 13.2.2015. Hankkeen ohjausryhmän kokouksista on pidetty pöytäkirjoja (liitteinä), jotka ovat tarkastaneet kaksi valittua pöytäkirjan tarkastajaa 3. Hankkeet tavoitteet ja toteutuminen 3.1 Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on ollut EU:n vesipuitedirektiivillä tavoitellaan vesistöjen hyvää tilaa. Ekologiselta tilaltaan erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevat vesistöjen tila ei saa heiketä. Vesien hyvä tila takaa turvallisen juomaveden, vesien käytön virkistykseen ja kalastukseen sekä monimuotoisen vesiluonnon. Ravinnekuormituksen alentaminen on Suomen vesiensuojelun tärkein tavoite ja suurin haaste. Tälläkin hankkeella on pyritty pienentämään valuma-alueelta tulevaa ravinnekuormitusta. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 Haapaveden ekologinen tila on esitetty erinomaiseksi. Arvio tilasta on tehty osana Suur- Saimaan tilaa 2000-luvun alkuvuosina. (Uuteen vesienhoitosuunnitelmaan alue on erotettu Suur-Saimaasta ja sen tila on määritetty hyväksi.) Vesienhoitosuunnitelmassa on tavoitteena vesistöihin kulkeutuvan typpi- ja fosforikuormituksen vähentäminen mm. maa- ja metsätaloudessa sekä haja-asutusalueella. Näihin toimenpiteisiin on pyritty tässä hankkeessa valuma-alueelle kohdistuvissa toimenpiteissä. 3.2 Tämän hankkeen tavoitteet Liitteenä 1 on taulukko, jossa on esitetty hankkeen tavoitteet ja niiden toteutuminen. Tavoitteet toteutuivat hyvin. 2
4. Hankkeen talous Hankkeen talous on esitetty liitteissä 2 ja 3. Hankkeen budjetti oli 255 600 e (alv 0 %) ja hankkeen toteutuneet kustannukset olivat 242 828,22 e (alv 0 %). 5. Hankkeen toteutus Vesiensuojelussa on tärkeää saada aikaan valuma-aluetasoisia kokonaisratkaisuja. Hankkeen avulla pyrittiin parantamaan alueen asukkaiden, virkistyskäyttäjien, viranomaisten, kunnan ja maa- ja metsätalouden neuvojien välistä yhteistyötä ja tiedonvälitystä. Hankkeen kautta jaettiin tietoa ja osaamista eri ammattiryhmille ja lisättiin yleistä vesiensuojelutietoisuutta. Vesiensuojelutietoutta lisättiin hanke-aikana media- ja nettitiedotuksella, yleisötilaisuuksissa, Ruokolahden tapahtumiin osallistumalla ja Ruokolahden päiväkodeissa ja kouluissa toteutetuilla vesiluontotuokioilla ja piirustuskilpailulla. Tietoa ja osaamista ammattiryhmille jaettiin yleisötilaisuuksien lisäksi koulutuksissa ja hankkeen maa-, metsä-, kalasto- ja hulevesityöryhmien kokoontumisissa. Työryhmissä parannettiin myös yhteistyötä ja tiedonvälitystä ammattiryhmien välillä. Hankkeeseen tehtyjen maa- ja metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelmien tarkoituksena oli etsiä vesiensuojelullisesti tärkeät kohteet Haapaveden valuma-alueella. Maanviljelijöiden vesiensuojelutilaisuutta lisättiin myös tilakohtaisilla neuvonnoilla. Metsätalouden vesiensuojelutietoa jaettiin useissa tapahtumissa. Vesinäytteillä ja koekalastuksella sekä kalastoselvityksellä hankittiin tarkentavaa tietoa Haapaveden tilasta. Vesinäytteitä otettiin myös Virmutjoesta. Poisto- ja hoitokalastuksella pyrittiin parantamaan Haapaveden ekologista tilaa. Hankkeen tavoitteena oli edistää myös jätevesilietteiden käyttöä maataloudessa. Tämä oli haasteellista, koska jätevesilietteiden keräilyä ja levittämistä koskevassa lainsäädännössä on ollut ristiriitaisuuksia. Jätevesilietteiden keräämisestä ja kalkkistabiloimisesta jaettiin tietoa tilakäynneillä. Hankkeen aikana tehtiin hulevesisuunnitelma Ruokolahden Pappilanpellon vanhalle asuinalueelle. Hulevesisuunnitelman tekovaiheessa tehtiin aktiivisesti yhteistyötä Ruokolahden kunnan teknisen toimen kanssa. Hankkeen loppuvaiheessa laadittiin seuraavat julkaisut ohjaamaan vesiensuojelutyötä jatkossa Haapavedellä: Haapaveden rantojen vesiensuojelusuunnitelma (Helena Kaittola, Imatran seudun ympäristöviranomainen) ja Haapaveden ojavesitutkimus vuonna 2014 (Saimaan Vesija Ympäristötutkimus Oy). 3
Hankkeen loppuvaiheessa teetettiin vielä Sininen Haapavesi -kalenteri vuodelle 2014 (750 kpl). Kalenterissa oli sekä hankken varrella kertyneitä kuvia että koululaisten Haapavesiaiheisia piirustuksia. Kalenterissa on kuvateksteissä ja takasivulla kerrottu vesiensuojelutyön tärkeydestä Haapavedellä. Kalentereita jaettiin mm. kaikille Kirkonkylän, Virmutjoen ja Vaittilan koulujen oppilaille sekä henkilökunnalle. Hankkeen internetsivut olivat osoitteessa www.sininenhaapavesi.com (palveluntarjoaja: kotisivukone.com), hankkeen kotisivut ovat käytössä marraskuuhun 2015 asti. Hankkeessa tuotettu materiaali löytyy myös Ruokolahden kunnan internetsivustolta osoitteesta: http://www.ruokolahti.fi/suomeksi/kuntatietoa/luonto-ja-maisema/sininen-haapavesi-hanke Taulukko 1. Internetsivujen kävijätilastojen yhteenveto ajalta 12.11.2012 31.12.2014 Tiedot Mittaus aloitettu 12.11.2012 Yksittäisiä käyntejä yhteensä 9193 Sivulatauksia yhteensä 12839 Kiireisin päivä 26.1.2014 Yksittäisiä käyntejä kiireisimpänä päivänä 152 Sivulatauksia kiireisimpänä päivänä 190 Hankkeen aikana pidetyt kokoukset: Hankkeen ohjausryhmän kokoukset järjestettiin (muistiot ovat liitteenä): o 31.1.2013 o 16.5.2013 o 19.9.2013 o 22.1.2014 o 8.5.2014 o 26.9.2014 o 13.2.2015 Hankkeen työryhmien kokoukset järjestettiin (muistiot ovat liitteenä): o maataloustyöryhmä 18.6.2013 o metsätaloustyöryhmä 27.8.2013 ja 12.2.2014 o kokous Virmutjoen latvajärvien metsätalouskäyttöön liittyen 3.9.2014 o maa- ja metsätalouden vesiensuojelu työryhmien yhteinen kokous 3.4.2014 o hulevesitapaaminen/työryhmä 28.8.2013 ja 11.12.2013 o kalataloustyöryhmä 4.10.2013 ja 27.5.2014 4
Hankkeen aikana järjestetyt yleisötilaisuudet ja tilaisuudet, joissa hanke oli mukana: Hankkeen yleisötilaisuuksia järjestettiin: o 14.5.2013 Jaakkiman kristillisen opiston Ruokolahti-salissa (paikalla 40 henkilöä) o 23.9.2013 Jaakkiman kristillisen opiston Ruokolahti-salissa (paikalla 34 henkilöä) o 25.11.2013 Riistakosteikkoilta Virmutjoen seurojentalolla (paikalla 17 henkilöä) o 16.6.2014 Jaakkiman kristillisen opiston Ruokolahti-salissa (paikalla 45 henkilöä) o 27.6.2014 Utulan kylätalolla kalailta, paikalla noin 50 henkilöä o 26.7.2014 Ruovikonniittonäytös yhdessä Tetriniemen osakaskunnan kanssa Tetriniemessä (paikalla 15 henkilöä) o Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatran ammattiopistolla, seminaariin osallistui 52 henkilöä o Putkipadon esittely Ruokolahden Eräjärvellä yhteistyössä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan kanssa 23.9.2014 o Pappilanpellon hulevesisuunnitelman esittelytilaisuus vaikutusalueella asuville Ruokolahdella 10.11.2014, paikalla 22 henkilöä Hanke oli esillä seuraavissa tilaisuuksissa o Äitsaaren kyläillassa Suikkalan lavalla 13.7.2013 o Ruokolahden kesätorilla yhdessä Jässi -jätevesihankkeen kanssa 11.7.2014 ja 1.8.2014 o Äitsaarikierroksilla 21.7.2013 infi-pisteessä ja 20.7.2014 Retsolassa o Imatran kaupungintalolla Imatran avointen ovien päivässä 2.10.2013 o Suikkalan lavan metsäiltamissa 28.6.2014 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala esitteli hanketta o Metsätaitokilpailussa Virmutjoen seurojentalolla 28.8.2014 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala esitteli hanketta Sininen Haapavesi -hanke järjesti bussikyydin Ruokolahdelta ja Imatralta tutustumaan Pien- Saimaan suojeluun 20.10.2014. Retkellä tutustuttiin mm. Pien-Saimaan valuma-alueelle toteutettuihin kosteikoihin. Osallistuimme Lappeenrannan ympäristötoimen järjestämälle Pien- Saimaan tutustumiskierrokselle. Osallistujia retkellä oli 19 henkilöä. Kuva 2: Hankevetäjä Salme Muurikka ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala olivat kertomassa hankkeesta ja järjestivät lapsille toimintaa Äitsaarikierroksella 2014. 5
Ympäristökasvatusta hankkeessa Hankevetäjä on järjestänyt vesiluontokasvatusta Ruokolahden kouluille ja päiväkodeille heinäsyyskuussa 2014. Päiväkoti-ikäisten lasten kanssa tutustuttiin Haapaveden ja Käringin rannassa järviluontoon. Yhteensä toteutui 4 vesiluontokasvatustuokiota 2-6-vuotiaille. Hankevetäjä osallistui Virmutjoen koulun syysretkipäivään Virmutjoen rannassa, jossa hän kertoi kaikille luokka-asteille vesiluonnosta (0-6 luokat). Rasilan koulun kuudesluokkalaisten kanssa hankevetäjä retkeili Haapaveden rannassa, jossa lapset tekivät WWF:n vesiluontokasvatustehtäviä aiheesta rehevä vai karu vesistö. Rasilan koulun 7-luokkalaisille hankevetäjä piti kemian oppitunnin talous- ja jätevesistä joulukuussa 2014. Sininen Haapavesi -hankkeen järjestämään piirustuskilpailuun osallistui Ruokolahden Kirkonkylän koulun kuudesluokkalaiset yhteensä 30 piirustuksella. Töistä valittiin kolme parasta. Parhaat työt valitsi Imatran seudun ympäristötoimesta Sininen Haapavesi -hankkeen hankevetäjä Salme Muurikka, hankekoordinaattori Helena Kaittola ja ruokolahtelainen ympäristöinsinööri Tiina Päätalo. Palkituissa töissä oli oivallusta siitä, että puhdas lähivesistö on tärkeä asia ja siitä on syytä pitää huolta omalla toiminnalla tai ilmoittamalla huolestuttavasta asiasta siitä huolehtivalle taholle. Piirustuksista ja hankkeesta järjestettiin näyttely Ruokolahden kirjastoon 16.2.-6.3.2015. 6
Taulukko 2. Koulutukset, joihin hankevetäjä osallistui. Hankevetäjä Salme Muurikka Koulutukset Aika Paikka Järjestäjä Koulutus/seminaari 4.11.2014 Lappeenranta Imatran seudun kehitysyhtiö GeoPark-Saimaalle seminaari 20.9.2014 Taipalsaari/LPR Lappeenrannan seudun Pien-Saimaa retkeily ympäristötoimi 10.9.2014 Ruokolahti Metsäkeskus Metsätalouden vesiensuojelukoulutus 9.9.2014 Imatra Imatran seudun ympäristötoimi Vesiensuojeluseminaari 22.5.2014 Miehikkälä Metsäkeskus Metsälaki ja eri-ikärakenteisen metsänkasvatuksen maastokoulutus toimijoille 14.5.2014 Lappeenranta Metsäkeskus ja PISA Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, koulutus/verkostopäivä 5-6.5.2014 Imatra, etäyhteys SYKE Haja-Asutuksen jätevesineuvojien koulutus 28.3.2014 Imatra, etäyhteys SYKE Vesihuoltolainsäädännön uudistusten toimeenpano 30.10.2013 Helsinki SYKE Haja-asutuksen vesihuoltopäivä 4.9.2013 Taipalsaari PISA 2013 ja Suomen Metsätalouden metsäkeskus vesiensuojelukoulutus 14.16.8.2013 Lahti Suomen vesistökunnostusverkosto valtakunnallinen vesistökunnostusverkoston seminaari 13.6.2013 Lappeenranta PISA Pien-Saimaa ilta 23.5.2013 Tuusula KUVES Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari 27.11.2012 Mikkeli Metsäkeskus, Etelä-Savo Metsätalouden vesiensuojeluseminaari 5.11.2012 Helsinki Uudenmaan Ely-keskus Elämää vedestä -teemapäivä 23.10.2012 Lappeenranta PISA Pien-Saimaa ilta Ruokolahden uimarantojen ilmoitustauluilla ja Ruokolahden kirjastossa oli kesällä 2013 hankeesitteenä Ranta-asukkaan vesiensuojelun ABC info-taulut. Tiedotteet hankkeen etenemisestä lähetettiin lehdistölle (Ruokolahtelainen, Uutisvuoksi, Etelä- Saimaa ja Yle Etelä-Karjala) 18.3.2013, 11.6.2013, 11.10.2013, 26.11.2013, 23.1.2014, 7
11.4.2014 ja 2.9.2014 (ja 12.1.2015). Tiedote lähetettiin myös sähköpostilistalle, rahoittajille ja ohjausryhmälle ja julkaistiin internetsivuilla. Hankkeen sähköpostilistalle ovat saaneet liittyä kaikki halukkaat. Halukkuutta listalle liittymisestä on kysytty yleisötilaisuuksissa ja ihmisiä kohdatessa. Sähköpostilistalla on ollut 32 nimeä. Joulukuussa 2013 teetimme hankkeen roll-up -julisteen, jossa esitellään vesistön kunnostamisen ja ravinnekuormituksen vähentämisen toimenpiteitä. Hanke oli esillä monessa eri lehtijutussa ja niitä julkaistiin vielä v. 2015, mm. lasten sarjakuvapiirustuksia paikallislehti Ruokolahtelaisessa. Taulukko 3. Lehtijutut vuonna 2014 Päivä Lehti AIHE 11.12.2014 Ruokolahtelainen Kilpailutyöt kertovat Haapaveden tulevaisuudesta 30.10.2014 Ruokolahtelainen Sininen Haapavesi -hanke tutustutti kosteikkoihin Pien- Saimaalla 11.9.2014 Ruokolahtelainen Ympäristötietoa ammattiopistolla - Sininen Haapavesi 10.9.2014 Uutisvuoksi Tukku tietoa ja toimia Haapaveden hyväksi 10.9.2014 Etelä-Saimaa Tukku tietoa ja toimia Haapaveden hyväksi 8.9.2014 Uutisvuoksi, nettilehti Vesien teemapäivä Imatralla 8.9.2014 Etelä-Saimaa, nettilehti Iso annos vesiensuojelua Imatralla 5.8.2014 Uutisvuoksi Kenelle kuuluu vapaus? (mielipide kolumni, jossa hanke on mainittu) 2.9.2014 Uutisvuoksi, nettilehti Vesiensuojelun teemapäivä Imatralle 2.9.2014 Etelä-Saimaa, nettilehti Vesiensuojelun teemapäivä Imatralle 24.7.2014 Ruokolahtelainen Äitsaarikierroksella jokaiselle jotakin 13.7.2014 Uutisvuoksi Pietarin salakkasaalis - Salakoilla lastatut rysät 9.7.2014 Ruokolahtelainen, netti Äitsaarikierroksella panostetaan lapsiin 4.7.2014 Uutisvuoksi Virmutjoelle sopimus kosteikosta 3.7.2014 Ruokolahtelainen Sininen Haapavesi -hankkeen avulla kosteikko Virmutjoelle 19.6.2014 Ruokolahtelainen Mökkiläisten ja asukkaiden aktiivisuus avainasemassa 18.6.2014 Uutisvuoksi Rysät pyytämään Ruokolahdelle 15.5.2014 Ruokolahtelainen Metsätalouden vesiensuojelusuunnitelma valmistui, tavoitteena on asumisen ja mökkeilyn laadun säilyminen 5.5.2014 Etelä-Saimaa Hitaasti puhdistuvat ojavedet - ja Saimaa 5.5.2014 Uutisvuoksi Hitaasti puhdistuvat ojavedet - ja Saimaa 5.5.2014 Uutisvuoksi Pääkirjoitus: Haapaveden malli kopioitavissa 17.4.2014 Uutisvuoksi Virmutjoen latvat pilaavat Haapavettä 17.4.2014 Uutisvuoksi Metsänomistajatkin toimiin Haapaveden hyväksi 17.2.2014 Maavara -lehti Haapavesi vapaaksi sinilevästä 27.1.2014 Uutisvuoksi Pääkirjoitus: Haapavedestä on pidettävä huolta 8
26.1.2014 Etelä-Saimaa Ruokolahden Haapavesi rehevöityy 25.1.2014 Uutisvuoksi Saimaan Haapavesi tarvitsee suojelutoimia 23.1.2014 Yle Etelä-Karjala Ruokolahden Haapaveden rehevöitymisestä todisteita Taulukko 4. Lehtijutut vuosina 2012 ja 2013 Päivä Lehti Aihe 12.12.2013 Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston uutiskirje Sininen Haapavesi -hankkeella ehkäistään vesialueen tilan heikkenemistä 25.11.2013 Uutisvuoksi Ruokolahden riistakosteikkoilta maanantaina 22.11.2013 Uutisvuoksi Myrsky myllersi saimaan särkiparvetkin 18.11.2013 Uutisvuoksi Särkikalaa nostetaan tehostetusti Ruokolahden vesiltä 14.11.2013 Ruokolahtelainen Hyvä maan rakenne ja talviaikainen kasvipeitteisyys vähentävät maatalouden vesistökuormitusta 14.11.2013 Uutisvuoksi Ruokolahdella kannustetaan riistakosteikon tekoon 17.10.2013 Uutisvuoksi Maatalouden päästöjä kuriin Haapavedellä 17.10.2013 Etelä-Saimaa Maatalouden päästöjä kuriin Haapavedellä 8.10.2013 Yle Etelä-Karjala Haapavedelle suunnitellaan hoitokalastusta 26.9.2013 Ruokolahtelainen/Ruokolahtelainen internet Sininen Haapavesi -hanke kiinnosti yleisöä - Ravinteita poistamalla rehevöityminen kuriin 25.9.2013 Yle Etelä-Karjala Haapavesi pysyy hyvänä useilla keinoilla 24.9.2013 Uutisvuoksi Haapaveden rantojen kosteikkotarve tutkittu 1.8.2013 Uutisvuoksi/netti Haapaveden sinessä puhaltaa myötäinen 1.8.2013 Uutisvuoksi Pääkirjoitus: Haapaveden sini menee myötäisessä 30.7.2013 Uutisvuoksi Kalaston rakenne on kunnossa Haapavedellä 13.7.2013 Etelä-Saimaa Hoitokalastus Haapavedellä - Äitsaaren Kyläillassa tavataan 13.7.2013 Uutisvuoksi Haapavedellä alkaa koekalastus 12.6.2013 Yle Etelä-Karjala radiouutiset ja Haapaveden suojelussa on ryhdytty toimeen internetsivu 20.6.2013 Ruokolahtelainen Sininen Haapavesi -hanke kartoittaa tilannetta 23.5.2013 Ruokolahtelainen Haapaveden suojeluhankkeen yleisötilaisuus versoi kysymyksiä 21.5.2013 Uutisvuoksi Sininen Haapavesi -hanke näkyy Ruokolahden kesässä 15.5.2013 Ruokolahtelainen, internet Haapaveden tilaa parannetaan Sininen Haapavesi -hankkeen avulla 9
12.5.2013 Uutisvuoksi Ilmoitus, yleisötilaisuus 14.5.2013 (maksoi Jätevedet puhtaiksi -Ravinteet talteen -hanke) 10.5.2013 Ruokolahtelainen Haapaveden tilaa parannetaan Sininen Haapavesi -hankkeen avulla 10.5.2013 Ruokolahtelainen Ilmoitus, yleisötilaisuus 14.5.2013 (maksoi Jätevedet puhtaiksi -Ravinteet talteen -hanke) 28.3.2013 Ruokolahtelainen Sininen Haapavesihanke käyntiin 19.3.2013 Yle Etelä-Karjala Haapaveden suojelu nytkähtää liikkeelle 19.3.2012 Uutisvuoksi Haapaveden kalakanta kartoitetaan 10.3.2013 Etelä-Saimaa Puhtaat vedet kuuluvat kaikille (vesiensuojelujuttu, jossa myös Haapavesi mainittu) 10.1.2013 Ruokolahtelainen Sininen Haapavesi -hanke on käynnnistynyt Tavoitteena Haapaveden tilan parantaminen 20.9.2012 Ruokolahtelainen Sinisenä päilyvä Haapavesi tavoitteena 3.9.2012 Yle Uutiset Etelä-Karjala Haapaveden suoejeluohjelma käynnistyy 1.9.2012 Uutisvuoksi Pääkirjoitus: Haapavesi kaipaa hoivaa 31.8.2012 Uutisvuoksi Haapaveden suojeluhanke käynnistyy 5.8.2012 Uutisvuoksi Haapaveden suojeluhanke vaakalaudalla 10.6.2012 Uutisvuoksi Haapaveden kunnostustoimille jatkoa 5.6.2012 Etelä-Saimaa Haapavesi huolettaa 22.3.2012 Ruokolahtelainen Haapaveden vesiensuojelu alkamassa 12.3.2012 Uutisvuoksi Haapaveden tilaa aiotaan tutkia Kuva 3. Heinäkuussa järjestettiin yhdessä Tetriniemen osakaskunnan kanssa niittonäytös. Tässä osakaskunnan jäsenet ovat lähdössä onkikisaan juuri niitetystä rannasta. 10
6. Hankkeen osa-alueet Maatalouden vesiensuojelu, ProAgria Etelä-Suomi ry Sininen Haapavesi -hankkeen maatalouden vesiensuojelun osio toteutettiin ostopalveluna. Tarjouspyynnön kohteena oli maatalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma, suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma, kuusi maatalouden vesiensuojelurakennesuunnitelmaa, maatalouden vesiensuojelukoulutusta ja -tilaisuuksia alueella sekä maatalouden vesiensuojeluesite. Maatalouden vesiensuojelun toteutti ProAgria Etelä-Karjala ry / MKN. Sininen Haapavesi -hankkeen Ruokolahden Haapaveden maatalousympäristön vesiensuojelun yleissuunnitelma valmistui syyskuussa 2013. Suunnitelmassa kerrotaan maatalouden vesiensuojelusta yleisesti sekä esitetään tarkemmat kuvaukset kohteille, joiden vesiensuojelulla on erityisesti merkitystä Haapaveden tilan kannalta. Yleissuunnitelmassa annetaan suosituksia talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisesta, pohjapatojen perustamisesta, uoman luonnonmukaisesta kunnostamisesta sekä kosteikkojen tai laskeutusaltaiden perustamisesta. Koulutusta maanviljelijöille järjestettiin lokakuussa 2013 ProAgria Etelä-Suomi järjesti kaksi maatalouden vesiensuojelun. Koulutuksista oli ilmoitettu paikallisessa lehdellä ja sähköpostitse, mutta valitettavasti koulutuksiin osallistui vain kaksi henkilöä samalta maatilalta. Tämän vuoksi päätimme muuttaa maanviljelijöille järjestetyt koulutukset tilakohtaiseksi neuvonnaksi, jossa paikalla olivat vesiensuojelunasiantuntija ja viljelyneuvona ProAgriasta. Tilakohtaisia neuvontoja toteutettiin vuonna 2014 neljällä maatilalla ja neuvonnoissa oli mukana 5 Haapaveden valuma-alueen maanviljelijää. Kuva 4. Pelto-ojaa Ruokolahdella Yksityiskohtaisia vesiensuojelurakennesuunnitelmia valmistui 6 kappaletta Virmutjoen Mustkorvenojan vesiensuojelukosteikon perustamista koskeva suunnitelma o vaikutusalue Haapaveden alueella: Kitsenlahti o Kosteikon pinta-ala: 2,4 hehtaaria Virmutjoen Marjamäen vesiensuojelukosteikon perustamista koskeva suunnitelma o vaikutusalue Haapaveden alueella: Kitsenlahti o 0,3 hehtaaria Suolahden vesiensuojelukosteikon perustamista koskeva suunnitelma o vaikutusalue Haapaveden alueella: Suolahti o Kosteikon pinta-ala: 1,7 ha Tetriniemen tulvatasanteen ja laskeutusaltaiden perustamista koskeva suunnitelma o vaikutusalue Haapaveden alueella: Syyspohjanlahti o Rakennelman pinta-ala: 730 m2 11
Tetriniemen Kuurneenniitun vesiensuojelukosteikon perustamista koskeva suunnitelma o vaikutusalue Haapavedenalueella: Syyspohjanlahti o Kosteikon pinta-ala: 1,1 ha Utulan monivaikutteisen riistakosteikon perustamista koskeva suunnitelma o vaikutusalue Kauvonselän luoteisosa o Kosteikon pinta: ala: 2,9 ha Maatalouden mallikohteen toteuttaminen Virmutjoen Mustkorvenojan vesiensuojelukosteikko toteutettiin maatalouden mallikohteena loppuvuodesta 2014. Sen vaikutusalue Haapaveden alueella on Kitsenlahti Virmutjoen kylässä. Kosteikon pinta-ala on 2,4 hehtaaria. Metsälouden vesiensuojelu, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala ry Hankkeen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelun kokonaisuus koostui metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelmasta, viidestä vesiensuojelurakennesuunnitelmasta, metsätalouden vesiensuojelukoulutuksista ja tilaisuuksista alueella sekä metsätalouden vesiensuojelu-esitteestä. Metsätalouden vesiensuojelun osuus kilpailutettiin, jonka jälkeen toteuttajaksi valikoitui ainoana tarjouksen jättänyt Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala ry. Sininen Haapavesi -hankkeen Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma Haapaveden valumaalueella ja metsätalouden vesiensuojelun esite valmistuivat helmi-maaliskuussa 2014. Metsätalouden vesiensuojelun yksityiskohtaiset vesiensuojelurakennesuunnitelmat valmistuivat syksyllä 2014. Suunnitelmia valmistui viisi kappaletta. Eräjärven Nauksenjärven länsirannan suoalueiden ennallistamissuunnitelma Eräjärven Vääräniemen suoalueiden ennallistamissuunnitelma Hännilän Ahkeissuon vesiensuojelullisen putkipadon ja pohjapadon rakentamista koskeva suunnitelma Ilmajärven Hyvärlahden vesiensuojelullisten putkipatojen ja laskeutusaltaiden rakentamista koskeva suunnitelma Ilmajärven Hyvätinlahden vesiensuojelullisten putkipatojen rakentamista koskeva suunnitelma Lisäksi metsätalouden vesiensuojelun mallikohteeksi rakennettiin Eräjärvelle Nausenjärven valuma-alueelle putkipato elo-syyskuussa 2014. Putkipato laskeutusaltaan yhteydessä on todettu metsätalouden vesiensuojelussa tehokkaaksi humuskiintoaineen pidättäjäksi. 12
Kuva 5. Ruokolahden Eräjärvelle mallikohteena rakennettu putkipato Kalastoselvitykset, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Sininen Haapavesi hankkeen kalastoselvityksen ja koekalastukset suoritti kilpailutuksen voittanut Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Koekalastus Nordic-koeverkkosarjalla suoritettiin 14-19.7.2013 yhteensä 50 kohdasta Haapavettä. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen Vesa Tiitisen tekemä Haapaveden kalastoselvitys ja hoito- ja poistokalastussuunnitelma valmistui syyskuussa 2013 Hoito- ja poistokalastus, Järvikalastus Turtianen Ky Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen Vesa Tiitisen tekemän Haapaveden kalastoselvitys ja hoitoja poistokalastussuunnitelman pohjalta kilpailutettiin ja toteutettiin Sininen Haapavesi -hankkeen hoito- ja poistokalastus. Kilpailutuksen voitti Järvikalastus Turtiainen Ky. 13
Syksyn 2013 nuottaukset Järvikalastus Turtianen Ky veti nuottaa 14 kertaa ajalla 14.11. 25.11.2013. Nuottauksia tehtiin luodatuilla kalojen parveutumisalueilla Syyspohjanlahdella (4 vetoa), Ihalansalmessa (2 vetoa), Leikkaanvirralla (6 vetoa) ja Raaniemenselällä (2 vetoa). Nuottasaalis oli yhteensä 2 740 kg. Vetokohtainen saalis oli 211 kg/veto. Pääsaalislaji oli pienikokoinen särki. Nuottasaaliista vapautettiin 20 kiloa haukia, 15 kiloa petoahvenia ja 50 kiloa isoja lahnoja takaisin veteen. Kuva 6. Koekalastusvene ja Nordic-koeverko Taulukko 5. Saaliit syksyn 2013 nuottauksesta. Särki Lahna Ahven Kiiski Muikku Yhteensä kg 1 652 454 384 9 241 2 740 % 60 17 14 alle 1 9 100 kpl 43 556 8 655 18 463 2 944 7 375 80 993 % 54 11 23 4 9 100 Keskipaino 38 g 46 g 10 g 3 g 27 g Kesän 2014 rysäpyynti Kesällä 2014 saatiin rysällä huomattavan paljon pieniä salakoita ja särkiä hankealueen läntisestä osasta eli Raaniemenselältä, Tuomalalahdelta, Soinilansalmelta ja Soinilanlahden pohjoisosasta. Rysäpäiviä oli yhteensä 17 ja kokemiskertoja 102 kpl. Rysiä oli pyynnissä 6 kpl kerrallaan. Tuomalanlahdelta saatiin myös suutareita ja ruutanoita, vaikka niitä ei käytetyllä otantamenetelmällä saatukaan tähän tilastoon. Saaliit kertovat rehevästä vedenlaadusta läntisellä Haapavedellä Kauvonselkän ympäristössä (ks. taulukko 5). Taulukko 6. Kesän 2014 rysäpyynnin saaliit läntisellä Haapavedellä Salakka Särki Ahven Lahna Yhteensä kg 4 150 1 596 283 81 6 110 % 68 26 5 1 100 kpl 379 914 200 217 18 261 11 692 610 084 % 62 33 3 2 100 Keskipaino 11 g 8 g 16 g 7 g 14
Syksyn 2014 nuottaukset Syksyllä 2014 nuottauksia tehtiin 12 15.11.2014 Leikkaanvirralla, Leppäluodon-Haapaniemen ja Kotkatsaaren alueilla. Nuottaus käsitti 6 nuotanvetoa, joista yksi jäi kiinni pohjaan. Salakan määrä oli paljon suurempi kuin edellisenä syksynä. Osaltaan tähän vaikutti se, että vesi jäähtyi viikon aikana nopeasti kaksi astetta ja tämä nopeutti kalojen parveutumista. Salakan tehopyynti syksyllä parveutumisaikaan voisi olla alueella tarpeellista jatkossakin. Nyt salakka vaikuttaisi kilpailevan alueella muikun kanssa ja muikkua on alueella enää vähän. Taulukko 7. Saaliit syksyn 201 nuottauksesta. Salakka Särki Ahven Kiiski Yhteensä kg 300 821 435 44 1 600 % 19 51 27 3 100 kpl 28 500 31 158 36 070 6 140 101 868 % 28 31 35 6 100 Keskipaino 11 g 26 g 13 g 7 g. Kuva 7. Luotauskuva salakkaparvesta 16.11.2014. Parven koko oli kalastajan arvion mukaan 105 m * 30m* 6 m eli erittäin suuri 15
Hulevesien käsittely, Insinööritoimisto Geosaimaa Oy Insinööritoimisto Geosaimaa Oy laatii hulevesienkäsitelysuunnitelman Pappilanpellon vanhalle asuinalueelle Pappilanlahden tuntumaan. Tarvetta hulevesien hallinnalle kartoitettiin yhdessä Ruokolahden kunnan teknisen toimen kanssa ja Pappilanpellon vanhalla alueella oli selvä tarve hulevesien hallintaan. Hulevesisuunnitelma valmistui joulukuussa 2014. Suunnitelmaluonnosta esiteltiin vaikutuslaueen asukkaille 10.11.2014 Kirkonkylän koululla. Vesinäytteet, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Sininen Haapavesi -hankkeessa vedenlaatua selvitettiin kesällä 2013 teettämällä Haapaveden rehevyystasoa ilmentävä a-klorofylli-tutkimus 8 näytepisteestä ja tarkempi levätutkimus 2 pisteestä sekä ottamalla Virmutjoesta vesinäytteet. Elokuussa 2013 koko Haapaveden rehevyystaso oli suurempi (a-klorofyllin k.a. 4,2 µg/l) kuin heinäkuussa (k.a. 3,0 µg/l). Korkeimmat klorofylli- eli lehtivihreätasot tutkitulla alueella esiintyivät Tetriniemen itäpuolella, Syyspohjanlahden suulla (5,1 µg/l) sekä Haapaveden selän pohjoisosassa, Haapaniemen ja Kotkatsaaren välisellä vesialueella (5,0). Pienimmät arvot olivat yllättäen Tuomalanlahdella (3,9). Vertailun vuoksi Suur-Saimaan puolella, jossa vesi on niukkaravinteista, arvo oli vain 1,7. Yli 5 µg/l nousevat arvot kertovat alkaneesta rehevöitymisestä. Kasviplankton määritettiin Haapaveden selän pohjoisosasta, Kotkatsaaren ja Haapaniemen edustalta sekä Soinilanlahdesta. Kotkatsaaren edustalla Haapaveden selän pohjoisosassa veden kasviplanktonbiomassa oli alhainen, n. 0,7 mg/l. Haitallisia sinileviä oli keskimäärin 7,5 % kokonaisbiomassasta. Soinilanlahdella kasviplanktonbiomassa oli hieman suurempi: 0,95 mg/l. Haitallisia sinileviä oli huomattavasti vähemmän, 0,8 % kokonaisbiomassasta, mutta siellä esiintyi uimareille haittaa aiheuttavaa Gonyostomum-limalevää, jonka osuus oli 30 % biomassasta. Planktontutkimus kertoo kyseisten vesialueiden alkaneesta rehevöitymisestä. Vesinäytteitä otettiin vielä marraskuussa 2014 n. 40 oja- ja jokivesinäytteen verran, jotta saatiin selville mitkä ojat ja joet tuovat eniten kuormitusta Haapaveteen. Kuormittavin joki ylitse muiden on: Virmutjoki Seuraavaksi kuormivimmat uomat ovat: Soinilanlahden Mäkrälahteen Äitsaaresta laskeva oja Muskorvenoja Kitsenlahdella Lanajoki, joka laskee Hovinlahteen Rasilan pohjoispuoella Luhdanjoki, joka laskee Äitsaaresta Haapavedenselän puolelle 16
Kuva 8. Vesinäytteenottoa Ruokolahden Pappilanlahdella, taustalla Ruokolahden kaunis kirkko Pyydetyt kalat käytettiin osaksi ihmisravinnoksi kalasäilykkeinä, osaksi kompostoitiin tai haudattiin maahan. Hoitokalastusta tehtiin myös pienimuotoisesti talkootyönä, samoin vesikasvillisuuden niittoa. Lisäksi hanke avusti Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesienhoitoon liittyvässä tutkimuksessa ahventen elohopeamäärityksiä varten. Haapaveden rantojen vesiensuojelusuunnitelma Hankkeen loppuvaiheessa tehtiin vielä Haapaveden rantojen vesiensuojelusuunnitelma, jonka laati hankekoordinaattori Helena Kaittola. Suunnitelman teemakarttaliitteet teetettiin ostopalveluna T:mi Karisuolta. Suunnitelmassa on esitetty mm. yhteenveto rehvöityneimmistä vesialueista kaikki saatavilla olevat tutkimukset huomioon ottaen sekä esitykset jatkotoimenpiteiksi (ks. kohta 6.) Hankkeessa julkaistut esitteet ja raportit Hanke-esite Esiselvitys Haapaveden tilasta Ruokolahden Haapaveden maatalousympäristön vesiensuojelun yleissuunnitelma, ProAgria Etelä-Suomi Maatalouden vesiensuojelu, esite, ProAgria Etelä-Suomi Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma Haapaveden valuma-alueella, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala Metsätalouden vesiensuojelu, esite, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala Haapaveden kalastoselvitys ja poisto- ja hoitokalastussuunnitelma, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry 17
Sininen Haapavesi -hankkeen vedenlaatututkimukset kesällä 2013, Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy Sininen Haapavesi -hankkeen kesän 2013 vesinäytetulosten kooste Virmutjoen vesinäytetulokset 2013 Latosuonojan vesinäytetulosten tarkastelua 1962-2013 Huhtisuonoja vesinäytetulosten tarkastelua 1962 2013 Haapaveden rantojen vesiensuojelusuunnitelma 2014 Haapaveden ojavesitutkimus vuonna 2014 Sininen Haapavesi -seinäkalenteri 2014 6. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Toimenpide-esitykset Haapaveden rantojen vesiensuojelutyöksi jatkossa on esitetty seuraavissa julkaisuissa: Ruokolahden Haapaveden maatalousympäristön vesiensuojelun yleissuunnitelma, ProAgria Etelä-Suomi, Laura Blomqvist 2013 Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma Haapaveden valuma-alueella, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala, Tuomas Kähö, 2014 Haapaveden kalastoselvitys ja poisto- ja hoitokalastussuunnitelma, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry, Vesa Tiitinen, 2013 Haapaveden rantojen vesiensuojelusuunnitelma Imatran seudun ympäristöviranomainen, Helena Kaittola, 2014 - sisältää yhteenvedon jatkotoimista Vesiensuojelullisten toimenpiteiden painopisteet ovat Haapaveden länsiosassa eli Kauvonselällä, Tuomalanlahdella, Soinilansalmessa ja Soinilanlahdessa, mutta myös Syyspohjanlahdessa, Haapavedenselän pohjoisosissa sekä Kitsenlahdella Virmutjoen kylässä. Erityinen painopistealue on myös Virmutjoen valuma-alue. Vesialueella tehtävä vaikuttavin toimenpide olisi särkikalojen poisto- ja hoitokalastus sekä sitä tukeva muu kalastonhoito. Paikallisesti myös niitoilla ja ruoppauksilla voidaan vaikuttaa Haapaveden tilaan. Valuma-alueella tehtäviä merkityksellisiä toimia ovat maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteet vesihuoltolaitoksen varautuminen häiriötilanteisiin sekä hajaasutusalueen jätevesien käsittelyn tehostaminen. Haapaveden vesiensuojelun eteen on siis tehtävä töitä, jottei tilanne vesistössä huononisi. Jatkohankkeella voitaisiin mm. toteuttaa vesienesuojelurakenteita metsä- ja maataloudessa Haapaveden valuma-alueella. 18
7. Yhteenveto Hankkeessa pyrittiin parantamaan Haapaveden tilaa. Haapavesi on osa eteläistä Saimaata ja se sijaitsee Ruokolahdella Etelä-Karjalassa. Sininen Haapavesi -hankkeen alkuvaiheessa selvitettiin vesialueen rehevyystasoa klorofyllitutkimuksella sekä kalaston rakennetta koekalastuksella ja kalastuskyselyllä, joiden perusteella tehtiin poisto- ja hoitokalastusta sekä nuottaamalla että rysäpyynnillä. Kalaa poistettiin yhteensä yli 10 tonnia. Metsätalouden vesiensuojeluosiossa laadittiin metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma, viisi yksityiskohtaista vesiensuojelurakennesuunnitelmaa sekä yksi metsätalouden mallikohde, Nauksenjärven putkipato. Maatalousosiossa laadittiin maatalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma, kuusi yksityiskohtaista suunnitelmaa sekä mallikohteeksi Mustkorvenojan kosteikko Virmutjoelle. Hankkeessa tutkittiin Haapaveden kuormitusta ojavesinäyttein sekä laadittiin rantojen käytön vesiensuojelusuunnitelma vesiensuojelun jatkotyötä ajatellen. Hankkeessa annettiin monipuolista ympäristökasvatusta ja -valistusta vesiensuojeluun liittyen, mm. maa- ja metsätaloustoimijoille, kouluille ja päiväkodeille, opiskelijoille ja alueen asukkaille. Hanke teki laajasti yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa ja sai runsaasti myönteistä julkisuutta. 8. Allekirjoitukset ja päiväys Imatralla 9.3.2015 Sirpa Suur-Hamari ympäristöjohtaja p. 020 617 4321 sirpa.suur-hamari@imatra.fi Helena Kaittola ympäristöinsinööri 0. 020 617 4630 helena.kaittola@imatra.fi Liitteet: Liite 1. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Liite 2. Kustannuslajit Liite 3: Yksityis- ja kuntarahoitus Liite 4: Ohjausryhmän kokouspöytäkirjat Liite 5: Työryhmien kokousmuistiot Liite 6: Tiedotteet Liite 7a ja 7b: Sanomalehtileikkeet Liite 8: Vesiensuojeluseminaarin luennot 19