Sininen Haapavesi -hanke

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Sininen Haapavesi -hanke"

Ari-Pekka Saaristo
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Sininen Haapavesi -hanke

2 Haapavesi Vesialue on pengerteillä paljolti suljettu matalahko allas, jonka veden vaihtuvuus on pieni -> se on herkkä pilaantumiselle. Haapaveden ekologinen tila osana Saimaata on Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 määritetty erinomaiseksi. Uudessa Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa Haapavesi on erotettu muusta Saimaasta omaksi alueekseen ja ekologinen tila tulee olemaan hyvä.

4 Sininen Haapavesi -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Budjetti e

5 Rahoitus Hankerahaa 80 %, Kaakkois-Suomen ELY (EU:n osuus 40,5 %) Ruokolahden kunta 10 % Yksityinen rahoitus 10 % Tetriniemen osakaskunta Stora Enso Oyj Raija- ja Ossi Tuuliaisen säätiö Tornator Oyj

6 Vesiensuojelurakenteet Hankkeen aikana on suunniteltu 6 kappaletta maatalouden vesiensuojelurakenteita ja 5 kappaletta metsätalouden vesiensuojelurakenteita Hanke rakentaa 2 vesiensuojelurakennetta ns. mallikohteet Muiden suunnitelmien toteuttaminen muiden rahoituskeinojen avulla esim. maatalouden ympäristötuilla.

7 Vesiensuojelun mallikohteet Virmutjoen Mustkorvenojan vesiensuojelukosteikko perustetaan yksityisen maanomistajan maalle 2,4 hehtaaria rakennetaan loppusyksystä 2014 hoidosta vastaa yhteistyössä Ruokolahden kunta ja Imatran seudun ympäristötoimi vaikutusalue Haapaveden alueella: Kitsenlahti (Kuva: Laura Blomqvist)

8 Vesiensuojelun mallikohteet Virtaamansäätöpato (putkipato) Eräjärven Vääräniemeen rakennettu elokuun 2014 aikana Putkipadolla varastoidaan tulva-aikaista ylivirtaamaa altaan yläpuolisiin ojiin. Putkipato on tehokas keino kiintoaineksen pysäyttämiseen. esittelytilaisuus järjestetään tiistaina Kuva: Tuomas Kähö

9 Kalasto Kalastoselvitys, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Kalastustiedustelu Koeverkkokalastus -> Haapaveden kalastoselvitys ja poisto- ja hoitokalastussuunnitelma valmistui syksyllä 2013 Suunnitelmassa on eroteltu hankealueen vesialue kahteen osaan, joiden kalastonhoidon tarpeessa on eroa.

10 Alue 1: Itäinen osa nuottapyynti syksyinä 2013 ja 2014 Alue 2: Läntinen osa rysäpyynti kesällä 2014

11 Hoitokalastus Nuottaus syksyllä 2013 Nuottaa vedettiin 14 kertaa ajalla luodatuilla kalojen parveutumisalueilla Syyspohjanlahdella (4 vetoa), Ihalansalmessa (2 vetoa), Leikkaanvirralla (6 vetoa) ja Raanniemenselällä (2 vetoa) Nuottasaalis yhteensä kg. Vetokohtainen saalis oli 211 kg/veto

12 Hoitokalastus Rysäpyynti, kesä 2014 Soinilansalmi, Soinilanlahti Raaniemen- ja Kauvonselät kokonaisrysäsaalis 6300 kg keskimäärin 63 kg/rysän tarkastuskerta Rysäpaikkoja 14 Pääosin särkeä ja salakkaa! JATKOSSA ON HOITOKALASTUKSEN TARVETTA ERITYISESTI NÄILLÄ ALUEILLA Kesän 2014 rysäpyynnistä laaditaan raportti, jossa tarkastellaan kalastonhoidon tarvetta jatkossa

13 Hulevedet Hulevesiä ovat kaduilta, pihoilta ja katoilta valuvat sadeja sulamisvedet Suomessa on alettu kiinnittää huomiota hulevesien käsittelyyn syntypaikallaan kiinteistökohtainen hulevesien käsittely on suositeltavaa Viivyttämällä ja imeyttämällä hulevesiä mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa ehkäistään sadeja sulamisvesien aiheuttamia tulvia rantaeroosiota haitallisia vesistövaikutuksia

14 Geosaimaa, hulevesisuunnitelma Sininen Haapavesi -hankkeessa hulevesisuunnitelman tekee insinööritoimisto Geosaimaa Oy Hulevesisuunnitelma tehdään Pappilanpellon vanhalle asuinalueelle. Valmistuu syksyllä 2014

15 Hulevesisuunnittelun alue

16 Vedenlaatu Haapavedellä Haapaveden klorofylliarvot 1-5 µg/l ilmentävät karua eli oligotrofista vedenlaatua. Tutkituissa paikoissa vain Syyspohjanlahden suulla a-klorofyllitaso oli hieman yli 5 µg/l, mikä osoittaa alkavaa rehevöitymistä, ts. mesotrofista vedenlaatua. -> Syyspohjanlahden tilaa on syytä seurata

17 Vedenlaatu Haapavedellä Koekalastuksen perusteella kalastorakenne on ongelmallinen läntisellä alueella (Soinilansalmi, Soinilanlahti, Raaniemen- ja Kauvonselät) Kasviplanktontutkimus kesällä 2013 tehtiin sekä Soinilanlahdelta: kasviplankton kuvastaa tyydyttävää vedenlaatua biomassan suhteen. Elokuuussa 2013 paljain silmin näkymätön Gonyostomum semen limalevä esiintyi runsaana. levä viihtyy melko rehevissä järvivesissä

18 Maa- ja metsätalouden vesistövaikutusten tarkkailupisteet Uusi näytepiste (Virmutjoki 630), MaaMet Huhtisuonojan/ Venäänjoen näytepiste (Metla) Virmutjoen näytepiste

19 HAAPAVEDEN LATOSUONOJA Tarkkailtu vuodesta 1962 asti Valuma-alue on maatalousvaltainen Kokonaisfosforimäärät ovat hieman pienentyneet ja 1970-luvuilta alkaen. Keskimäärin fosforiarvot ovat olleet noin 50 µg/l, viime vuosina sen alle. Kokonaistypen suhteen tuloksissa näyttää olevan yllättäen nouseva suuntaus

20 HAAPAVEDEN LATOSUONOJA Yhtenä selittävänä tekijänä typen lisääntyneeseen huuhtoutumiseen voi olla ilmaston lämpeneminen sekä lisääntynyt sadanta ja valumat

21 Haapaveden Huhtisuonoja Seurattu vuodesta 1962 valuma-alue on metsätalousvaltainen mukana Metsäntutkimuslaitoksen metsätalouden vesistökuormituksen seurantaan 2013 perustetussa luonnontilaisista ja metsätalouden käytössä olevista metsäisistä latvavalumaalueista koostuvassa seurantaverkossa.

22 Haapaveden Huhtisuonoja Kokonaisfosforimäärät ovat hieman pienentyneet ja 1970-luvuilta alkaen. Keskimäärin fosforiarvot ovat olleet noin 50 µg/l, viime vuosina sen alle. Kokonaistypen suhteen tuloksissa näyttää olevan aluksi laskeva ja sitten yllättäen nouseva suuntaus

23 Haapaveden Huhtisuonoja

24 Hankkeen julkaisut Esite Esiselvitys Haapaveden tilasta Ruokolahden Haapaveden maatalousympäristön vesiensuojelun yleissuunnitelma, ProAgria Etelä-Suomi Maatalouden vesiensuojelu, esite ProAgria Etelä-Suomi Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma Haapaveden valuma-alueella, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala Metsätalouden vesiensuojelu, esite Metsänhoitoyhdistys Etelä- Karjala Haapaveden kalastoselvitys ja poisto- ja hoitokalastussuunnitelma, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Sininen Haapavesi -hankkeen vedenlaatututkimukset kesällä 2013, Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy Sininen Haapavesi -hankkeen kesän 2013 vesinäytetulosten kooste Virmutjoen vesinäytetulokset vuosilta Latosuonojan vesinäytetulosten tarkastelua Huhtisuonoja vesinäytetulosten tarkastelua

25 Hankkeessa vielä Vesiluontokasvatusta Ruokolahden kouluilla Hulevesisuunnitelma Pappilanlahden vanhalle asuinalueelle Maatalouden mallikohteen rakentaminen Metsätalouden mallikohteen esittely Loppuraportti

26 KIITOS!

Samankaltaiset tiedostot

SININEN HAAPAVESI -hanke

Imatran seudun ympäristötoimen SININEN HAAPAVESI -hanke LOPPURAPORTTI hankeajalta 1.10.2012-31.12.2014 Laatinut: Hankevetäjä Salme Muurikka Hankekoordinaattori Helena Kaittola 1. Hankkeen toteuttaja Sininen