Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä. Verkkokoekalastusten tarkoituksena oli selvittää järven kalayhteisön rakenne, sekä kalalajien väliset runsaussuhteet. Tutkimus liittyy EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin (VPD), jonka mukaisesti järvien ekologista tilaa arvioidaan veden laadun lisäksi myös biologisten tekijöiden (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) perusteella. VPD:n tavoitteena on pintavesien hyvä ekologinen tila vuoteen mennessä. en seuranta-aineistojen perusteella tehty pintavesien uusi ekologinen luokitus valmistui vuonna. Kakskerranjärvi on maa- ja metsätalouden hajakuormituksen seurantaohjelman kohdejärvi ja edustaa pintavesityyppiä Vh (Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet). Kakskerranjärven seurannan syynä on järven rehevöitymiskehitys. Kakskerranjärven kalayhteisön rakennetta on aikaisemmin tutkittu verkkokoekalastuksin vuosina 7 ja (Sairanen 7, Sairanen & Ahonen ). Tässä raportissa esitetään kesän verkkokoekalastusten tulokset, sekä verrataan niitä aikaisempien verkkokoekalastusten tuloksiin. Aineisto ja menetelmät Verkkokoekalastukset Kakskerranjärven ( ha) verkkokoekalastukset toteutettiin..7. välisenä aikana. Pyydyksenä käytettiin m pitkää ja, m korkeaa NORDIC-yleiskatsausverkkoa. Verkko koostuu eri solmuvälistä (, 9.,.,,, 8,.,,.,, ja 9 mm), siten että jokaista solmuväliä on verkossa, m pituudelta (kuva ). Koekalastukset perustuivat ositettuun satunnaisotantaan, jossa verkkomäärät ovat suhteessa syvyysvyöhykkeiden pinta-aloihin (Kurkilahti & Rask 999). Tätä varten järvi oli jaettu kolmeen eri syvyysvyöhykkeeseen ( m, m ja yli m). m syvyysvyöhykkeellä käytettiin ainoastaan pohjaverkkoja. m syvyysvyöhykkeellä kalastettiin pohjaverkkojen lisäksi myös pintaverkoilla ( m tapsit). Yli m syvyysvyöhykkeellä käytettiin puolestaan pintaverkkoja sekä välivesiverkkoja ( m tapsit). Alusveden hapettomuudesta johtuen yli m syvyysvyöhykkeellä ei käytetty pohjaverkkoja. Pyyntipaikkojen satunnaistamista varten järvi jaettiin ruutuihin ja pyyntipaikat arvottiin etukäteen. Verkot laskettiin pyyntiin illalla ja nostettiin aamulla, jolloin pyyntiaikaa kertyi noin tuntia. Pyyntikertoja oli neljä ja verkkovuorokausia kertyi yhteensä, joten pyynnissä oli 9 verkkoa/yö. Jakamalla kalastus useammalle eri päivälle voitiin vähentää ympäristötekijöistä esim. säästä johtuvaa vaihtelua saaliissa. Pyyntijärjestelyt olivat samat kuin vuoden koekalastuksissa. Sen sijaan vuoden 7 koekalastuksissa pyyntiponnistus oli hieman pienempi ( verkkovuorokautta) ja yli m syvyysvyöhykkeellä käytettiin myös pohjaverkkoja. Jokaisen verkon saaliista laskettiin eri kalalajien yksilömäärät ja punnittiin yhteispainot gramman tarkkuudella solmuvälikohtaisesti. Lajikohtaisten kokonaissaaliiden perusteella laskettiin yksikkösaaliit (kpl/verkko ja ). Myös kalojen pituus mitattiin yhden cm tarkkuudella lajikohtaisten kokojakaumien laskemista varten. Lisäksi laskettiin erikseen petoahventen ( cm) yksilömäärä ja yhteispaino petokalojen osuuden selvittämistä varten.
Ekologisen tilan luokittelu Kakskerranjärven ekologista tilaa arvioitiin kalayhteisön rakenteen perusteella. Ekologisen tilan arvioinnissa käytetyt kalayhteisömuuttujat ovat: biomassa (), lukumäärä (kpl/verkko), rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen biomassaosuus ja indikaattorilajien esiintyminen (Tammi ym. ). Ekologinen laatusuhde (ELS) saadaan kunkin muuttujan havaitun arvon ja kyseisen järvityypin vertailuarvon suhteesta. Muuttujien ekologisen laatusuhteen arvoista lasketaan keskiarvo, joka kuvaa kalaston perusteella arvioitua järven ekologista tilaa. Ekologisen tilan luokittelu tapahtuu viisiportaisella asteikolla: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokittelussa käytetyt vertailuarvot ja luokkarajat on päivitetty vuonna (Aroviita ym. ). Muutosten vaikutuksena kalastoperusteinen luokittelu on hieman tiukempi kuin aikaisemmin. Kuva. NORDIC-yleiskatsausverkon rakenne ja solmuvälit. Tulokset Kakskerranjärven kokonaisyksikkösaalis ja kalaston rakenne Kakskerranjärven kokonaisyksikkösaaliit olivat kesän koekalastuksissa ja 7 kpl/verkko (kuva ja taulukko ). Kokonaissaaliin paino aleni hieman vuoden tasosta ja oli koko tutkimusjakson alhaisin (kuva ). Sen sijaan kokonaissaaliin lukumäärä kasvoi puolitoistakertaiseksi vuoden tasosta. Kakskerranjärven kesän koekalastussaalis koostui kahdeksasta eri kalalajista. Tärkeimmät lajit painosaaliissa olivat aikaisempien vuosien tapaan ahven, särki ja kuha (kuva ja taulukko ). Myös lukumäärältään runsaimmat lajit olivat edelleen ahven, särki ja kuore. Ahvenkalat (ahven, kuha ja kiiski) olivat vallitsevia % osuudella painosaaliista, särkikalojen (särki, lahna ja sorva) osuuden jäädessä 9 % (kuva ). Myös lukumääräsaaliissa ahvenkalat olivat vallitsevia % osuudella, särkikalojen osuuden jäädessä %. Sekä paino- että lukumääräsaaliissa särkikalojen osuudet kasvoivat ja vastaavasti ahvenkalojen osuudet alenivat vuoteen verrattuna. Painosaaliin osalta muutokset jäivät melko pieniksi. Sen sijaan lukumääräsaaliin osalta muutokset olivat merkittäviä. Petokalojen ( cm ahven, kuha ja hauki) osuutta Kakskerranjärvessä voidaan pitää edelleen melko suurena, sillä petokalojen osuus painosaaliista oli 8 % (kuva ). Petokalojen osuudet sekä paino- että lukumääräsaaliista kuitenkin alenivat selvästi vuoden tasosta ja olivat samalla tasolla kuin vuonna 7.
kpl/verkko 7 kpl/verkko 7 Kuva. Kakskerranjärven kokonaisyksikkösaaliit vuosina 7, ja. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (SE). 8 kpl/verkko 8 kpl/verkko Ahven Kuha Kiiski Hauki Kuore Särki Lahna Sorva Kuva. Eri kalalajien yksikkösaaliit Kakskerranjärvessä vuonna. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (SE). Taulukko. Kakskerranjärven kokonaissaaliit, yksikkösaaliit ja prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna. Laji Kokonais- Yksikkösaalis Biomassa- Kokonais- Yksikkösaalis Lukumääräsaalis (g) osuus % saalis (kpl) kpl/verkko osuus % Ahven 7,,9 9,, Kuha 77,,,, Kiiski 9 9,,,, Hauki 9,8,7,, Kuore 7 8,8, 8,, Särki 89 8,, 77, 8, Lahna 8 8,7,8,, Sorva 98 97,,,7, Yhteensä 7, 7 7, Ahvenkalat 977 8,, 88,, Särkikalat, 8, 8,,8 Ahven cm 798 88,8,,, Petokalat 7,9 8,,,
Paino % 8 Lukumäärä % 8 Muut Särkikalat Ahvenkalat 7 7 Kuva. Ahven- ja särkikalojen prosenttiosuudet yksikkösaaliin painosta ja lukumäärästä Kakskerranjärvessä vuosina 7, ja. Paino % 7 Lukumäärä % 7 7 Kuva. Petokalojen prosenttiosuudet yksikkösaaliin painosta ja lukumäärästä Kakskerranjärvessä vuosina 7, ja. Kakskerranjärven lajikohtaiset saaliit Ahvenen lukumääräsaaliissa ei tapahtunut kesän koekalastuksissa kovinkaan suuria muutoksia vuoteen verrattuna (kuva ). Ahvenen painosaalis sen sijaan aleni neljänneksen vuoden tasosta. Saalis painottui aikaisempien vuosien tapaan nuoriin yksilöihin, sillä ahvenen ylivoimaisesti vallitsevana kokoluokkana olivat cm pituiset kesän poikaset (kuva 7). Sen sijaan petomaisia ( cm) ahvenia esiintyi saaliissa huomattavasti vähemmän kuin vuonna. Kuhan kohdalla painosaalis aleni vain hieman vuoden tasosta. Sen sijaan kuhan lukumääräsaalis jäi puolet pienemmäksi kuin vuonna. Myös kuhakannan kokorakenteessa on tapahtunut selkeitä muutoksia viime vuosina, sillä keskikokoiset cm pituiset kuhat puuttuivat koekalastussaaliista lähes kokonaan. Valtaosan kesän kuhasaaliista muodostivat cm pituiset nuoret yksilöt. Saaliiksi tuli myös yksi poikkeuksellisen kookas kuhayksilö (, kg). Kiisken kohdalla yksikkösaaliit alenivat niin ikään hieman vuoden tasosta. Sekä paino- että lukumääräsaalis jäivät neljänneksen pienemmiksi kuin vuonna. Melko niukaksi jäänyt kiiskisaalis koostui cm pituisista kaloista ja muita kokoluokkia runsaammin saaliissa esiintyi cm pituisia kiiskiä. Hauen kohdalla yksikkösaaliit nousivat vuoden 7 tasolle johtuen osittain sattumasta, sillä saalis koostui vain kahdesta hauesta. Vuoden koekalastussaaliissa haukea ei esiintynyt lainkaan.
Kuoreen painosaaliissa ei tapahtunut kovinkaan suuria muutoksia vuoteen verrattuna. Sen sijaan lukumääräsaalis kasvoi puolitoistakertaiseksi vuoden tasosta ja oli koko tutkimusjakson suurin. Kuoreiden keskikoko oli hieman aikaisempia vuosia pienempi, sillä saalis koostui pääosin 7 cm pituisista kaloista (kuva 8). Särjen kohdalla painosaalis kasvoi vain hieman vuoden tasosta. Sen sijaan lukumääräsaalis kasvoi merkittävästi ja oli kolminkertainen vuoteen verrattuna. Myös särkikannan kokorakenteessa oli havaittavissa selkeitä muutoksia. Saalis painottui aiempaa pienikokoisempiin yksilöihin, sillä erityisesti 9 cm pituiset särjet olivat runsastuneet merkittävästi. Lahnan painosaaliissa ei tapahtunut kovinkaan suuria muutoksia vuoteen verrattuna. Sen sijaan lukumääräsaalis kasvoi nelinkertaiseksi vuoden tasosta. Lahnasaalis painottui keskikokoisiin yksilöihin, sillä saalis koostui lähes yksinomaan cm pituisista yksilöistä. Sen sijaan pienikokoiset alle cm lahnat puuttuivat koekalastussaaliista kokonaan. Sorvan yksikkösaaliissa ei myöskään tapahtunut kovin suuria muutoksia vuoteen verrattuna. Painosaalis aleni vain hieman ja lukumääräsaalis säilyi vuoden tasolla. Sorvasaalis koostui 7 cm pituisista kaloista eikä mikään kokoluokka ole erityisen vallitseva. Aikaisempien vuosien koekalastuksissa Kakskerranjärvestä saaduista lajeista vuoden saaliista jäi puuttumaan Toutain, jota on esiintynyt vain vuoden 7 saaliissa. 8 Paino 7 Kpl/verkko 7 Ahven Kuha Kiiski Hauki Kuore Särki Lahna Toutain Sorva Lukumäärä 7 Ahven Kuha Kiiski Hauki Kuore Särki Lahna Toutain Sorva Kuva. Kakskerranjärven verkkokoekalastusten lajikohtaiset yksikkösaaliit vuosina 7, ja. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (SE).
Kpl/verkko 8 8 8, 7, Ahven 7 7 8 9 7 8 9 7 8 9 > 8, Ahven 7 8 9 7 8 9 7 8 9 >, Ahven 7 8 9 7 8 9 7 8 9 >, Kuha,,,,,,9,,,,,,9,,,,,,9,,, Kiiski 7 7 8 9 Kiiski 7 8 9 Kiiski 7 8 9 7,,, 7 8 9 7 8 9 7 8 9 7 8 9 > Kuha,,,,, 7 8 9 7 8 9 7 8 9 7 8 9 > Kuha,,, 7 8 9 7 8 9 7 8 9 7 8 9 > Pituusluokka (cm) Kuva 7. Ahvenkalojen kokojakaumat Kakskerranjärven koekalastussaaliissa vuosina 7, ja. Katkaistujen pylväiden arvo on osoitettu nuolella.
7 Kpl/verkko,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Sorva 7 8 9 7 8 9 Sorva 7 8 9 7 8 9 Sorva 7 8 9 7 8 9 7 Särki 7 7 8 9 7 8 9 > Lahna 7 7 Kuore 7 7 8 9 7 8 9 7 8 9 > 7 8 9 Lahna 7 8 9 7 8 9 7 8 9 > Pituusluokka (cm) Särki 7 8 9 7 8 9 > Särki 7 8 9 7 8 9 > Lahna 7 Kuore 7 8 9 7 8 9 7 8 9 > 7 8 9 7 Kuore 7 8 9 Kuva 8. Särkikalojen ja kuoreen kokojakaumat Kakskerranjärven koekalastussaaliissa vuosina 7, ja.
8 Kakskerranjärven ekologinen tila Vuonna valmistuneen suppeaan biologiseen aineistoon (kasviplankton, vesikasvit ja kalat) perustuvan ekologisen tilan luokittelupäätöksen mukaan Kakskerranjärven ekologinen tila on tyydyttävä. Kokonaisluokittelun tulos on hyvin yksiselitteinen, sillä kaikkien biologisten muuttujien sekä veden laadun perusteella Kakskerranjärven ekologinen tila arvioitiin tyydyttäväksi. Aikaisempaan vuoden 8 luokittelupäätökseen verrattuna Kakskerranjärven ekologisessa tilassa ei ole tapahtunut muutoksia. Kalaston osalta vuoden luokittelupäätös perustuu vuonna tehdyn koekalastuksen tuloksiin. Uusista tiukentuneista vertailuarvoista ja luokkarajoista johtuen kalastoperusteinen luokittelu muuttui edellisessä raportissa (Sairanen & Ahonen ) esitetystä hyvästä tilaluokasta niukasti tyydyttävän puolelle. Nyt saatujen vuoden koekalastustulosten perusteella Kakskerranjärven ekologisessa tilassa ei näytä tapahtuneen muutoksia vuoden jälkeen, vaan tilaluokka on kalaston perusteella arvioituna edelleen tyydyttävä (kuva 9). Tämä johtuu Kakskerranjärven kohdalla pääasiassa järvityypin (Vh) vertailuarvoon nähden melko suuresta kokonaisyksikkösaaliin lukumäärästä. Myös kokonaisyksikkösaaliin biomassa oli hienoisesta laskusta huolimatta edelleen järvityypin (Vh) vertailuarvoon nähden suuri. Nyt saadut tulokset tukevat myös luokittelupäätöstä Kakskerranjärven tyydyttävästä ekologisesta tilasta. Ekologinen laatusuhde (ELS),,8,,,, 7 Tilaluokka Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Kuva 9. Kalaston perusteella laskettu ekologinen laatusuhde (ELS) ja tilaluokka Kakskerranjärvessä vuosina 7, ja. Tulosten tarkastelu Kakskerranjärvi on melko kirkasvetinen ja vedenlaatutietojen perusteella rehevä (kokonaisfosfori 8 7 µg/l) järvi. Järven alusvedessä on säännöllisesti esiintynyt hapen vajausta ja Kakskerranjärvi on kärsinyt myös sinilevän aiheuttamista haitoista. Kakskerranjärven kokonaisyksikkösaaliit jäivät kuitenkin hieman alemmiksi kuin muissa viime vuosina RKTL:n koekalastamissa Vh (Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet) pintavesityypin rehevissä järvissä ja olivat samaa suuruusluokkaa kuin lievästi rehevissä järvissä esim. Lohjanjärven Karjalohjanselällä. Myös kalayhteisön rakenteen osalta tulokset poikkesivat hieman odotetuista, sillä rehevöitymisestä kärsivissä järvissä kalasto on yleensä särkikalavaltainen. Koekalastusten perusteella ahvenkalat olivat kuitenkin edelleen Kakskerranjärven paino- ja lukumääräsaaliissa vallitsevia. Kakskerranjärven kokonaisyksikkösaaliin paino aleni kesän koekalastuksissa hieman vuoden tasosta, kun taas lukumääräsaalis kasvoi selvästi. Painosaaliin aleneminen selittyy pääosin ahvenen painosaaliin alenemisella. Lukumääräsaaliin kasvu puolestaan johtuu lähinnä särjen lukumääräsaaliin
9 kasvusta. Sen sijaan kalalajien välisissä runsaussuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosina, vaan ahven on edelleen ylivoimainen valtalaji Kakskerranjärvessä. Petokalojen osalta ahven ( cm) oli merkittävin laji Kakskerranjärvessä ja petokalojen osuus etenkin painosaaliista oli edelleen melko suuri. Vaikka nyt saaliiksi tulikin haukia, ei koekalastusmenetelmä anna kuitenkaan luotettavaa kuvaa haukikannan runsaudesta, sillä hauen pyydystettävyys loppukesästä koeverkoilla on yleensä heikko ja satunnainen. Petokalojen paino ja lukumääräosuuksien aleneminen vuoden tasosta, johtui pääasiassa petomaisten ( cm) ahventen saaliiden alenemisesta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tekemän vuonna valmistuneen virallisen pintavesien kokonaisluokittelun mukaan Kakskerranjärven ekologinen tila on tyydyttävä kuten aiemmassa vuoden 8 luokittelupäätöksessäkin. Vuoden kalastoperusteisen luokittelun mukaan Kakskerranjärven ekologisessa tilassa ei ole myöskään tapahtunut muutoksia vuoden jälkeen, vaan tilaluokka on uusilla tiukentuneilla vertailuarvoilla laskettuna edelleen tyydyttävä. Täytyy kuitenkin muistaa että kalasto on vain yksi neljästä biologisesta tekijästä veden laadun lisäksi, joiden perusteella järven ekologinen tila määritellään. Käynnissä olevan vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteena on että Kakskerranjärvi saavuttaa nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä hyvän ekologisen tilan vuoteen mennessä. Tehtyjen vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset näkyvät kuitenkin vesistöissä viiveellä. Nyt saatujen koekalastustulosten valossa näyttää kuitenkin siltä ettei Kakskerranjärven ekologinen tila ole ainakaan kalaston perusteella merkittävästi parantunut vuoden jälkeen. Kakskerranjärven kalayhteisön rakennetta on vesienhoidon seurantaohjelman mukaan edelleen tarkoitus seurata noin kolmen vuoden välein tehtävillä verkkokoekalastuksilla. Seuraavan kerran koekalastuksia tehdään seurantaohjelman mukaan Kakskerranjärvellä vuonna. Viitteet Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M.. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. s. Moniste. Kurkilahti, M. & Rask, M. 999. Verkkokoekalastukset. Teoksessa: Böhling, P. ja Rahikainen, M. (toim.). Kalataloustarkkailu. Periaatteet ja menetelmät. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. s.. Sairanen, S. 7. Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 7. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Moniste s. Sairanen, S. & Ahonen, J.. Kakskerranjärven kalaston rakenne ja kuhan kasvu vuonna. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Moniste 8 s. Tammi, J., Rask, M. & Olin, M.. Kalayhteisöt järvien ekologisen tilan arvioinnissa ja seurannassa. Alustavan luokittelujärjestelmän perusteet. Kala- ja riistaraportteja 8. s.