Mittauksen haasteet ja tarpeet innovaatiotutkimusten valossa OKM/OECD: Making better use of indicators on STI Finlandiatalo 17.9.2013 Christopher Palmberg, Ph.D. Ohjaus ja verkostot - Ohjelmatoiminnan strateginen tuki
Pääkohdat 1. Tekesin rahoittama innovaatiotutkimus 2. Nostoja hankesalkuista, haasteita mittaamiselle 3. Kohti tulevaisuuden mittareita?
1. Tekesin rahoittama innovaatiotutkimus Lisätietoja: http://www.tekes.fi/info/innovaatiotutkimus
Innovaatiotutkimus ja sen tavoitteet Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden (laajasti ymmärrettynä) lähteet ja alakohtaisuudet sekä kaupallistamiseen ja käyttöönottoon liittyvät asiat. Se keskittyy usein innovaatiotai sektoritason dynamiikkaan ja ilmiöihin, joiden kautta elinkeinoelämä uudistuu, hyvinvointi ja talous kasvavat* Todistusaineisto innovaatioympäristön toimijoiden tueksi Opetuksia menneisyydestä Uusien ilmiöiden ja käsitteiden ymmärtäminen ja jäsentäminen Indikaattoreiden kehittäminen Edelläkävijyyden ja dialogin ylläpitäminen Tekes ja sidosryhmä, myös kv. foorumit (OECD, EU, WB etc.) Toimialajärjestöt tmv. Yritykset Tutkijat Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja ennakointityö Indikaattorit, vaikuttavuuspolut, menetelmät, ennakointitutkimus * Esim. Fagerberg J. and Verspagen. B. 2009. Innovation studies the emerging structure of a new scientific field. Research Policy 38, pp. 218-233.
Innovaatiotutkimuksen temaattiset haut 2008-2010 2008 Innovaatiot ja yhteiskunta 14 hanketta 2009 Globaali innovaatio-talous 15 hanketta 2010 Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys Globaalit arvo-verkostot 11 hanketta Kasvun uudet lähteet Suomelle? 2011 Systeemitason muutos ja innovaatiot 11 hanketta 2012 Aineettomus, arvonluonti ja politiikka 11 hanketta 2013 Ekosysteemit ulkoisvaikutukset ja uudistuva politiikka Tarkoituksenmukainen hakuprosessi johon mm. liittyy laajaa sidosryhmätyötä Paljon oheistoimintaa (mm. policy briefs, round tables, ideointi- ja loppuseminaarit) Kansainvälinen yhteistyö erityisesti OECD:n ja VINNOVA:n kanssa
2. Nostoja hankesalkuista, haasteita mittaamiselle
Tieteen ja teknologian kehitys, Suomen asema? T&K volyymin ja tason bibliometrisen monitoroinnin rinnalle tarvitaan datalouhinnan mahdollistavia mittareita tieteen ja teknologian sisällöstä Uusien alojen synty ja dynamiikka (esim. nanoteknologia, cleantech) Alojen sisällöt ja konvergenssi (esim. nano-bio-ict) Suomen asemoituminen nopeasti kehittyvillä aloilla Focus of Finnish Frontier Science 2005-2009 (abstracts) Lähteet: CEK hanke (VTT)
Kuvaa ei voi näyttää nyt. Missä arvo syntyy ja minne se jää? Yritysten eri toiminnot ja jopa työtehtävät hajautuneet laajasti globaaleihin arvoverkkoihin ja sijainteihin Arvonmuodostuksen logiikka on, näin olleen, myös muuttunut merkittävästi Bruttoarvopohjaisia kauppatilastojen johtavat harhaan Aineettoman pääoman merkitys kasvaa arvonluonnin kotiuttamisessa Lähteet: Missä arvo syntyy? hanke (ETLA)
Aineeton pääoma? (OECD:n määritelmä mm. pohjautuen suomalaistutkimukseen) Aineellinen pääoma Koneet ja laitteet yms. Infrastruktuuri Aineeton pääoma Innovaatiopääoma Organisaatio-osaaminen Tietokoneistettu informaatio Ylittää aineelliset investoinnit joissain maissa Nostaa BKT:tä 5-10 %-yksiköllä Selittää noin ¼ työn tuottavuuden kasvusta Uskotaan tehostavan ulkoisvaikutuksia ja sitä kautta kokonaistuottavuutta merkittävästi Selittää merkittävän osan yritysten arvosta Investoinneissa Suomi EU:ssa sijalla 8., hyödyntämissijainti heikompi Lähteet: INNODRIVE ja INNOEUROPE-hankkeet (Vaasan yliopisto), SAIKA-hanke (TUT) ja OECD:
Laajeneva innovaatiotoiminta? Innovointiin liittyy useantyyppiset muutokset yrityksissä Liiketoimintamallit Organisointi Verkostointi Palvelut Design Innovaatioiden lähteet vaihtelevat toimialojen ja yritysten sisälläkin Changes in business strategy or Changes in organising internal work Changes in organising external Changes in products (technical Changes in services (content, design) Changes in the production, delivery Changes in service processes Changes in the creation of business Changes in other marketing or sales Other changes? Please describe. 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 Lähteet: INNOMITTA-hanke (VTT, PTT)
Käyttäjälähtöinen innovointi lisääntymässä myös Suomessa Internetin tarjoamat mahdollisuudet yrityksille, esim. joukkoistaminen Innovatiiviset hankinnat? Base-Of-the-Pyramid (BOP) innovoinnin mahdollisuudet Kansalaisten (kuluttajien, työntekijöiden yms.) omaehtoinen innovointi innovoinnin demokratisoituminen Lähteet: InFI-hanke (Vaasan yliopisto) MIT, RSM Erasmus University), SOITA-hanke (TTY), BOP-hankkeet (Aalto)
Ekosysteemien kasvava merkitys? Toimialat Suhteellinen etu ja erikoistuminen: toimialatilastot Klusterit Porterin timanttimalli: toimiala- ja tuoteryhmätilastot Arvoketjut Vertikaalinen integrointi vs. ulkoistaminen: yrityskaupat, yrityskyselyt Arvoverkostot Strategiset kumppanuudet: mm. allianssitietokannat, verkostoanalyysit Ekosysteemit Dynaamisia, kokeilevia, endogeenisesti kehittyviä: tapaustutkimukset, big data
Nokian ekosysteemi? Still, K. Huhtamäki, J., Russell, M., Basole, R. & Rubens, N. 2013. Networks of innovation relationships: multiscopic views on Finland. Proceedings of XXIV ISPIM Conference, June 16-19, Helsinki, Finland.
Ilkeät ongelmat ja systeemitason innovaatiot (esimerkkinä eko-innovaatioiden taksonomia) Positive impact Economic - impacts + SYSTEM CHANGE (Eco-effectiveness) + Nykymittarit? SUB-SYSTEM CHANGE (Eco-efficiency) Environmetal and social impacts Negative impact minimization COMPONENT ADDITION (E.g. End-of-pipe) Tällaisille olisi tarvetta... - Incremental innovation Radical innovation Lähde: muokattu Carrillo-Hermosilla et al. (2009) 14
Yhteenveto: haasteita mittaamiselle Innovaatiolähteiden ja toiminnan moninaistuminen Innovaatiotoimijakentän laajentuminen Kehityksen nopeasyklisyys ja dynaamisuus Arvonluonnin hajautuminen ja globaalisuus Haasteiden ja ratkaisujen kompleksisuus, systeemisyyden korostuminen Innovaatiopolitiikan muuttuva luonne Kohti kokeilevampaa ja systeemitason politiikkaa?
A. Back to basics mitä Frascati ja Oslo manuaaleissa sanottiinkaan? 4. Kohti tulevaisuuden mittareita? B. Kehitetään täydentäviä uusia mittareita C. Unohdetaan koko juttu, tehdään tapaustutkimu ksia ja edetään kokeillen
Big data ja blue-sky
Perinteisten TKI mittareiden rinnalle tarvitaan Perinteisesti Data Kyselydata Rakennedata Otantapohjainen Tulevaisuudessa Data Digitaalinen jalanjälki, big data Epämuodollinen Kontekstisidonnainen Mittarit Jälkeenjääviä Manuaalisesti kerättäviä Numeerisia Mittarit Reaaliaikaiset Tietokoneistettu tiedonkeruu Iteratiivisia, visualisoivia, exploratiivisia Vrt. Still et al. (2012)
Kiitos! Ajankohtaista Tekesin ja TEM:in System change and innovation seminaari 28.11.2013 Lukuisia Policy Briefs:ejä ja muuta materiaali osoitteessa http://www.tekes.fi/info/innovaatiotutkimus Lisätietoja: christopher.palmberg@tekes.fi