1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 17.6.2014 (kesätentti)
2 Tehtävä 1 Tapauksen yleisenä ongelmana on P:n perillisten ja eräiden muiden henkilöiden oikeus nostaa testamentin saajaa vastaan testamentin moitekanne. Testamentti on annettu tiedoksi perillisille 5.12.2013. Näin moitekanne tulee nostaa viimeistään 5.6.2014 (PK 14:5). Kuten seuraavasta käy ilmi, kaikissa tapauksissa ei testamenttia vastaan reagoiminen edellytä kuitenkaan moitekanteen nostamista. Kohta a) Perillisen A kuoltua moiteajan ollessa vielä avoimena moiteoikeus siirtyy hänen oikeudenomistajilleen, siis A:n kuolinpesälle. Sen osakkailla on käytettävissään A:lle alun perin kuulunut aika. A:n pesän osakkaita ovat lapset Aa, Ab ja leski Y. Lähtökohtana on, että heidän pitäisi nostaa moitekanne yhdessä (PK 18:2.1, ns. yhteishallintoperiaate). PK 18:2.2:n mukaan yksikin osakas saa kuitenkin ajaa omissa nimissään kannetta pesän hyväksi. Aa voi siis aina 5.6.2014 asti nostaa pesän puolesta testamentin moitekanteen, vaikka Ab ja Y pysyisivät asiassa passiivisina. Jotta Aa:lla olisi moiteoikeus, edellytetään kuitenkin vielä yhden lisäedellytyksen täyttymistä: A ei ole saanut eläessään menettää moiteoikeuttaan testamenttia hyväksymällä tai muuten moiteoikeudesta luopumalla. PK 14:5:n sanamuodon perusteella tällainen hyväksyminen käy päinsä vapaamuotoisesti; sen on vain tapahduttava todisteellisesti. Tapausselostuksen perus-teella ei ole aivan varmaa, onko A todella luopunut moiteoikeudestaan. Pelkkä epämääräinen ilmoitus moitehaluttomuudesta (tyylin en välitä moittia... ) ei vielä normaalisti tarkoita tällaista luopumista, vaan ollakseen sitova ilmoituksen pitää olla varsin selvä ja nimenomainen. Huomautus: Moni opiskelija sovelsi a-kohtaan sijaantuloa koskevia oikeusohjeita. Vastauksessa siis katsottiin Aa:n ja Ab:n tulevan perillisiksi A:n sijaan, jolloin heille kuuluisi itsenäinen moiteoikeus. Tämä oli kuitenkin virhe: kun A on ollut elossa P:n kuolinhetkellä, hän pysyy perillisenä loppuun asti, ja ennen jakotoimia sattunut kuolemantapaus vaikuttaa vain siihen, kuka voi käyttää jäämistöasioissa A:n puhevaltaa. Yleisten sääntöjen mukaan tämä kuuluu A:n pesän osakkaille yhdessä eli A:n kuolinpesälle. Aa ja Ab eivät siis ole nyt A:n sijaantuloperillisiä vaan A:n oikeudenomistajia. Kohta b) B on luovuttanut perintöosuutensa Ba:lle. Tällainen luovutus ei toisin kuin perinnöstä luopuminen poista B:ltä perillisen ja kuolinpesän osakkaan asemaa, vaan hän säilyttää siihen liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa. Näin B:llä on tarkasteltavassa tilanteessa testamentin moiteoikeus. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että vastaavanlainen moiteoikeus on myös perintöosuuden luovutuksensaajalla, tässä siis Ba:lla. Tällaisen ns. rinnakkaislegitimaation antamista voidaan perustella sillä, että perintöosuuden lahjoittaneella B:llä ei olisi ehkä kovin suurta intoa ryhtyä moitekanteen ajamiseen, kun hän ei itse hyötyisi siitä. Ba:lla on kuitenkin käytettävissään vain sama aika kuin B:lläkin. Tapauksessa kuvatussa tilanteessa tätä aikaa on jäljellä enää neljä päivää (1.6 5.6.), joten B:n ei ehkä kannata jäädä odottelemaan Ba:n kotimaahan paluuta, vaan hänen on syytä nostaa kanne itse. Kohta c) Tilannetta, jossa testamentista puuttuu P:n omakätinen allekirjoitus, on mahdollista arvioida kahdella eri tavalla. Saatetaan ensinnäkin katsoa, että testamentissa on muotovirhe. P:n katsotaan siis tarkoittaneen tehdä tapauksessa kuvattu testamentti yhdistyksen hyväksi, ja josta-kin syystä hänen oma allekirjoituksensa vain on jäänyt puuttumaan. Jos asia ymmärretään näin, pitäisi testamenttia vastaan reagoida määräajassa nostetulla moitekanteella. Tämä mahdollisuus on tapauksen tilanteessa (7.6.2014) menetetty, kun moiteaika on umpeutunut jo 5.6. Omakätisen allekirjoituksen puuttuminen saattaa toisaalta olla osoitus siitä, että P:llä ei ole ollut lopullista testamenttaustahtoa. Tämä oikeustoimi on siis jäänyt vain valmistelun asteelle, aikomukseksi. Tällöin puhutaan ineksistenssistä eli olemattomuudesta ei kerta kaikkiaan ole olemassa testamenttioikeustoimea. Jos asia ymmärretään näin, ei testamenttia vastaan tarvitse reagoida edes kanteella, ja jos asiassa halutaan nostaa kanne, se ei ole määräaikaan sidottu.
3 Tapausselostuksen perusteella ei voida varmasti päätellä, kummasta nyt käsillä olleessa tapauksessa on kysymys. Hyvässä vastauksessa nostettiinkin esille nämä molemmat vaihtoehdot. Moni opiskelija antoi ratkaisevan merkityksen sille, että allekirjoitus oli väärennetty ja tältä pohjalta katsoi, että kysymys oli ilman muuta ineksistenssistä. Näin ei asia kuitenkaan ole. Allekirjoituksen väärennöshän ei mitenkään sulje pois sitä mahdollisuutta, että P:llä on todella ollut loppuun asti kypsynyt tahto jättää kiinteä omaisuutensa yhdistykselle. Väärennetyn allekirjoituksen sisältävä testamenttipaperi ei ole siis saajan kannalta yhtään sen parempi tai huonompi kuin allekirjoitusta vailla kokonaan oleva testamenttiasiakirja. Kohta d) Myös tätä kohtaa on mahdollista arvioida kahden eri oikeusohjeen perusteella. Saate-taan ensinnäkin katsoa, että P:lle saajan henkilössä sattunut erehdys on sellainen motiiviereh-dys, joka tekee testamentista PK 13:1:n 4-kohdassa tarkoitetulla tavalla pätemättömän. Tästä puolestaan seuraa, että kyseiseen virheeseen pitäisi vedota moiteajan kuluessa nostettavalla kanteella. Kun sanottu määräaika on (8.6.2014) jo ummessa, ei pätemättömyysperusteeseen voida enää vedota, vaan lahtelaisen rockyhtyeen hyväksi tehty testamentti pysyy voimassa. Varteenotettava vaihtoehto on kuitenkin myös korjata perittävälle tapahtunut erehdys testamen-tin tulkinnan avulla. Tapauksessa voidaan pitää selvänä, että P on tarkoittanut testamentata omaisuuttaan jollekin lähiseudun rauhanliikkeelle. Jos tällainen P:n tarkoituksia vastaava yhdistys pystytään löytämään, liene mahdollista tulkita testamenttia niin, että omaisuus annetaan sille. Ongelmaksi voi tosin tulla, että mahdollisia saajia on ehkä useita. Jos tulkinnallista korjaamista pidetään mahdollisena, ei ole välttämätöntä nostaa asiassa kannetta, vaan kyseinen tulkintaratkaisu saatetaan yksinkertaisesti tehdä legaatin täyttämisen yhteydessä. Selvyyden vuoksi asiassa saattaa kuitenkin olla syytä nostaa testamentin tulkintakanne. Sellainen ei ole määräaikaan sidottu. Kurssikirjallisuus: Tapaukseen liittyviä asioita käsitellään teoksessa Aarnio Kangas, Perhevarallisuusoikeus s. 570-578 ja 580-583. Tehtävä 2 prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 3 Ks. Eva Gottberg, Perhesuhteet ja lainsäädäntö, s. 180-183. Tehtävä 4 Ks. Pertti Välimäki, Holhoustoimen pääpiirteet, s. 43-45.
1 PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 17.6.2014 Ohjeita: - Pakollisen perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssin suorittaneet vastaavat tehtäviin 1-4. - Peruskurssin tiedot ja sen suoritusaika sekä kurssin pitäjä ilmoitetaan tehtävän KOLME (3) vastauspaperissa esim. nimen yhteydessä. - Tehtävään 5 vastaavat vain ne, jotka ovat saaneet vapautuksen perheoikeuden peruskurssista. - Nimettömiä vastauksia ei oteta huomioon. Opiskelijanumero on merkittävä nimen yhteyteen. - Vastaustila on yksi sivu. Ylimenevää osaa ei lueta eikä vastausta, jossa rivien väliin on kirjoitettu enemmän kuin yksi vastausrivi, arvostella lainkaan. - Vastaus on kirjoitettava selvällä käsialalla. - Jokainen vastaus on kirjoitettava erilliselle arkille. - Tentti on lakikirjatentti. TULOKSET aineen ilmoitustaululla ja internet-sivuilla 20.8.2014 klo. 11.00. 1. P kuoli 15.9.2013 ja häneltä jäivät oikeudenomistajina leski L sekä neljä lasta, A, B, C ja D. Perunkirjoitus P:n jälkeen pidettiin 5.12.2013 kaikkien oikeudenomistajien läsnä ollessa. Perunkirjoituksen yhteydessä oikeudenomistajat saivat todisteellisesti tietoonsa 1.6.2013 päivätyn testamentin, joka kuului seuraavasti: Määrään kaiken kiinteän omaisuuteni Hämäläiset Rauhanpuolustajat ry:lle. Lopun omaisuuteni jakakoot rintaperilliseni lain mukaan. P. Testamentti on herättänyt tyytymättömyyttä P:n läheisten keskuudessa ja moni on halukas riitauttamaan sen pätevyyden. Vastaa seuraaviin sinulle tämän testamentin johdosta tehtyihin kysymyksiin. Anna kuhunkin kohtaan erillinen vastaus äläkä siis pohdi niiden yhteen sovittamisesta mahdollisesti aiheutuvia ongelmia. a) 29.5.2014 puoleesi kääntyy A:n lapsi Aa ja kertoo, että hänen vanhempansa A on kuollut 15.3.2014. Aa tahtoisi nyt A:n oikeudenomistajana moittia P:n tekemää testamenttia sillä perusteella, että P on testamentti tehdessään kärsinyt vanhuuden dementiasta (P:llä oli todettu dementia jo 2009). A:lta jäi oikeudenomistajina Aa:n lisäksi leski Y ja lapsi Ab, mutta viimeksi mainittuja ei P:n testamentin riitautus tunnu kiinnostavan. A oli kuulemma itsekin sanonut, että hän ei aio moittia testamenttia. Aa kysyy, onko hänellä oikeutta nostaa testamentin moitekanne. b) 1.6.2014 puoleesi kääntyy B. Myös hän olisi halukas nostamaan testamentin moitekanteen P:n dementian perusteella. Ongelmana on kuitenkin se, että B on tammikuussa 2014 lahjoittanut perintöosuutensa täysi-ikäiselle lapselleen Ba:lle. B kysyykin, pitäisikö hänen oman kanteensa asemesta kehottaa Ba:ta nostamaan kanne sitten, kun Ba kotiutuu Afrikan safarivaellukseltaan.
2 c) 7.6.2014 sinua lähestyy C. Hän olisi halukas moittimaan testamenttia sillä perusteella, että testamentissa oleva allekirjoitus ei ole P:n omakätinen. Testamentin toisena todistajana toiminut X on pari päivää sitten tunnustanut merkinneensä testamenttipaperiin jälkikäteen P:n allekirjoituksen, kun sitä ei erinäisistä syistä voitu saada testamenttaustilaisuudessa. C:llä ei ole tätä aikaisemmin ollut aihetta epäillä allekirjoituksen aitoutta. C kysyykin, onko hänen vielä mahdollista nostaa asiassa kanne. d) 8.6.2014 luoksesi tulee D. Hänelle on juuri selvinnyt, että Hämäläiset Rauhanpuolustajat ry on lahtelainen rock-yhtye, jolla ei ole mitään tekemistä P:lle hyvin läheisen rauhanaatteen kanssa. D tietää, että P oli alkutalvesta 2012 etsiskellyt jotakin paikallista rauhanliikettä, jolle hän voisi jättää omaisuuttaan. Kiinteän omaisuuden antaminen testamentissa mainitulle yhdistykselle ei siten vastaisi mitenkään P:n viimeistä tahtoa. D kysyy, voiko asialle tehdä vielä jotakin. 2. A:n ja B:n avioliitto oli solmittu 15.5.2006. A ja B jättivät avioeroa koskevan hakemuksen Helsingin käräjäoikeudelle 10.10.2013. Aviopuolisoilla ei ollut avioehtosopimusta. A oli ennen avioliittoa saanut vanhemmiltaan lahjaksi huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet (kaksio Eirassa). Lahjakirjan mukaan saajan tulevalla aviopuolisolla ei ollut avio-oikeutta lahjoitettuun omaisuuteen eikä sen tuottoon tai sen sijaan tulleeseen omaisuuteen. Lahjakirjan olivat allekirjoittaneet A:n vanhemmat ja A itse. Samassa yhteydessä kaksion hallintaan oikeuttaviin osakekirjoihin tehtiin siirtomerkintä ja osakekirjat annettiin A:lle. B sai avioliiton aikana perinnöksi Sipoosta kiinteistön, jota käytettiin puolisoiden yhteisenä kakkosasuntona ympäri vuoden. Puolisot asuivat yhteisesti omistamassaan rivitalossa. Puolisoilla ei ollut yhteisiä rintaperillisiä ja he molemmat olivat ansiotyössä. A:n avio-oikeuden alaisen omaisuuteen kuului 10.10.2013 puolet rivitalosta (arvo 175.000 euroa), pankkitalletukset 80.000 euroa ja 50.000 euron suuruinen takautumissaatava X:ltä (X oli asetettu henkilökohtaiseen konkurssiin). Omistamansa kaksion A oli lahjoittanut 3.10.2013 avioliiton ulkopuolella syntyneelle C:lle, jonka A oli tunnustanut omakseen. B:n avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen kuului 16.10.2013 puolet rivitalosta (arvo 175.000 euroa), pankkitalletukset 40.000 euroa ja Sipoon kiinteistö (arvo 250.000 euroa). Puolisot tuomittiin avioeroon harkinta-ajan umpeen kuluttua B:n vaatimuksen johdosta 15.5.2014 ja omaisuuden ositusta toimittamaan määrättiin pesänjakaja. Osituksen toimittamishetkellä 15.6.2014 ilmeni, että B oli lahjoittanut keväällä 2014 Sipoon kiinteistön veljensä lapsille pidättäen itsellään elinikäisen hallintaoikeuden kiinteistöön. A vaati esisijaisesti sitä, että pesänjakajan on julistettava Sipoon kiinteistön lahjoitus pätemättömäksi ja toissijaisesti sitä, että hänelle annetaan vastiketta lahjoituksen johdosta. Vaatimustaan A perusteli viittaamalla siihen, että koska kiinteistöä käytettiin kakkosasuntona, se oli vallinnanrajoituksen alaista omaisuutta. B vaati A:n kaksion arvon (280.000 euroa) laskennallista palauttamista ositettavaan omaisuuteen ensisijaisesti lain kiertämiseksi tehtynä oikeustoimena ja toissijaisesti vastiketta lahjoituksen johdosta. Ota pesänjakajana kantaa esitettyihin vaatimuksiin ja niiden perusteisiin ja toimita omaisuuden ositus.
3 3. Lapsen huolto uusperheissä. ILMOITA TÄMÄN TEHTÄVÄN KOLME (3) PAPERISSA PERHEOIKEUDEN PERUSKURSSIN SUORITUSAIKA JA LUENNOITSIJA. MIKÄLI OLET SUORITTANUT PERUSKURSSIN ENNEN LUKUVUOTTA 2013-2014, ILMOITA MYÖS SAAMASI HYVITYSPISTEET. LUKUVUONNA 2013-2014 PERUSKURSSIN SUORITTANEILLE ANNETAAN KAKSI PISTETTÄ VIRAN PUOLESTA. 4. Toimintakelpoisuuden rajoittamisen oikeusvaikutukset. Huom! Ne opiskelijat, jotka ovat hyväksyttävästi suorittaneet Ahti Saarenpään pitämän edunvalvontaoikeuden luentosarjan, voivat jättää vastaamatta kysymykseen 4 ja käyttää luentosarjalta saamansa pisteet hyväksi tentissä. Tehtävän osalta on tällöin jätettävä vastauspaperi, johon merkitään nimi, ilmoitus luennoista sekä saatu pistemäärä. (5. Laillisen kihlauksen edellytykset Caloniuksen mukaan.) Tähän kysymykseen vastaavat vain ne, jotka eivät ole suorittaneet perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssia. Muut eivät jätä vastauspaperia tästä tehtävästä.
4 FAMILJE- OCH KVARLÅTENSKAPSRÄTT 17.6.2014 Anvisningar - Om du har avlagt den obligatoriska grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt svarar du på uppgifterna 1-4. - Uppgifterna för grundkursen och när du har avlagt kursen, samt vem som har hållit kursen ska du uppge på svarspappret för uppgift TRE (3), t.ex. i samband med ditt namn. - Uppgift 5 besvaras endast av dem som har fått befrielse från den obligatoriska grundkursen. - Anonyma svar beaktas inte. Skriv ditt studentnummer bredvid ditt namn. - Svarsutrymmet är en sida. Den överstigande delen läses inte. Ett sådant svar bedöms överhuvudtaget inte där det mellan raderna har skrivits mer än en textrad. - Du ska skriva dina svar med tydlig handstil. - Du ska skriva varje svar på ett separat ark. - Tentamen är en lagbokstentamen. RESULTATET 20.8.2014 kl. 11.00 på ämnets anslagstavla och webbplats. 1. P avled 15.9.2013. Han lämnade efter sig följande rättighetsinnehavare: efterlevande maken L och fyra barn (A, B, C och D). Bouppteckningstillfället efter P hölls 5.12.2013 i närvaro av alla rättighetsinnehavare. I samband med bouppteckningen fick rättighetsinnehavarna bevisligen kännedom om ett testamente som var daterat 1.6.2013. Testamentet löd: Jag förordnar att all min fasta egendom ska tillfalla Tavastländska Fredskämpar rf. Mina bröstarvingar får skifta resten av min egendom i enlighet med lagen. P. Testamentet har väckt missnöje bland P:s närmaste och många är villiga att bestrida testamentets giltighet. Med anledning av testamentet har följande frågor ställts till dig och du ska svara på dem. Ge ett separat svar på varje punkt. Du ska inte fundera på sådana problem som eventuellt kan uppkomma, om du försöker sammanjämka svaren. a) A:s barn Aa vänder sig 29.5.2014 till dig och berättar att hans förälder A har avlidit 15.3.2014. Aa vill nu som As rättighetsinnehavare klandra P:s testamente på den grunden att P när han upprättade testamentet hade lidit av åldersdemens (redan 2009 hade det konstaterats att P lider av demens). A lämnade efter sig som rättighetsinnehavare utöver Aa även efterlevande maken Y och barnet Ab, men de sistnämnda tycks inte vara intresserade av att bestrida P:s testamente. Det sägs att också A skulle ha sagt att han inte tänker klandra testamentet. Aa frågar om han har rätt att väcka en klandertalan ifråga om testamentet. b) B vänder sig till dig 1.6.2014. Även han är villig att väcka en klandertalan ifråga om testamentet på grund av P:s demens. Problemet är dock att B i januari 2014 har gett sin arvsandel i gåva till sitt myndiga barn Ba. B frågar om han i stället för en egen talan borde uppmana Ba att väcka en talan när Ba har kommit hem från sin safarivandring i Afrika.
5 c) C tar kontakt med dig 7.6.2014. C är villig att klandra testamentet på den grunden att namnteckningen i testamentet inte är P:s egenhändiga namnteckning. X som ställt upp som det andra testamentsvittnet har för ett par dagar sedan erkänt att han skrivit P:s namnteckning i efterhand på testamentspappret, eftersom det på grund av diverse orsaker inte var möjligt att få P:s namnteckning vid det tillfälle då testamentet upprättades. C har inte tidigare haft någon orsak att ifrågasätta namnteckningens äkthet. C frågar om han ännu har en möjlighet att väcka en talan i saken. d) D kommer till dig 8.6.2014. Han har nyss fått veta att Tavastländska Fredskämpar rf är ett rockband från Lahtis. Rockbandet har inget att göra med den fredstanke som låg P varmt om hjärtat. D vet att P under förvintern 2012 hade försökt hitta en lokal fredsrörelse till vilken han skulle kunna lämna sin egendom. Således kan ett lämnande av den fasta egendomen till den förening som nämnts i testamentet inte på något sätt motsvara P:s sista vilja. D frågar om man ännu kan göra något åt saken. 2. A:s och B:s äktenskap hade ingåtts 15.5.2006. A och B lämnade 10.10.2013 in en ansökan om äktenskapsskillnad till Helsingfors tingsrätt. Makarna hade inget äktenskapsförord. A hade före äktenskapet fått i gåva av sina föräldrar aktier som berättigade till besittning av en bostad (en tvårummare i Eira). Enligt gåvobrevet hade en framtida make till gåvomottagaren ingen giftorätt i gåvan och inte heller i dess avkastning eller i egendom som kommit i dess ställe. Gåvobrevet hade undertecknats av A:s föräldrar och A själv. I samma sammanhang hade man gjort en anteckning om endossering i aktiebreven som berättigade till besittningen av tvårummaren och aktiebreven överläts till A. B fick under äktenskapet i arv en fastighet i Sibbo och denna fastighet användes året runt som makarnas andrabostad. Makarna bodde i en radhuslägenhet som de ägde tillsammans. Makarna hade inga gemensamma bröstarvingar och båda förvärvsarbetade. A:s giftorättsunderkastade egendom bestod 10.10.2013 av hälften av radhuslägenheten (värd 175 000 ), 80 000 i bankdepositioner och en återgångsfordran på 50 000 hos X (som hade försatts i personlig konkurs). Sin tvårummare hade A 3.10.2013 gett i gåva till C som hade fötts utanför äktenskapet och som A hade erkänt som sitt. B:s giftorättsunderkastade egendom bestod 16.10.2011 av hälften av radhuslägenheten (värd 175 000 ), 40 000 i bankdepositioner och fastigheten i Sibbo (värd 250 000 ). När betänketiden hade löpt ut dömdes makarna på ansökan av B 15.5.2014 till äktenskapsskillnad och på samma gång förordnades en skiftesman till att förrätta avvittring av egendomen. Vid tidpunkten för förrättandet av avvittringen 15.6.2014 kom det fram att B på våren 2014 hade gett fastigheten i Sibbo till sina brorsbarn och förbehållit sig besittningsrätten för hela sin livstid till fastigheten. A yrkade i första hand att skiftesmannen ska förklara gåvan som ogiltig och i andra hand att han ska få vederlag på grund av gåvan. A motiverade sitt yrkande genom att hänvisa till att eftersom fastigheten användes som andrabostad var det fråga om sådan egendom som var underkastad en rådighetsinskränkning. B yrkade att värdet på A:s tvårummare (280 000 ) kalkylmässigt ska återbördas till egendomen som ska avvittras i första hand som en rättshandling som har gjorts för att kringgå lagen och i andra hand som vederlag med anledning av gåvan. Du ska som skiftesman ta ställning till de framförda yrkandena och grunderna till dem. Förrätta sedan en avvittring av egendomen.
6 3. Vårdnaden av barn i ombildade familjer. I DITT SVAR PÅ UPPGIFT TRE (3) SKA DU MEDDELA NÄR DU AVLAGT GRUNDKURSEN I FAMILJERÄTT OCH VEM SOM HÅLLIT DEN. OM DU HAR AVLAGT GRUNDKURSEN FÖRE LÄSÅRET 2013 2014 SKA DU OCKSÅ MEDDELA DE BONUSPOÄNG SOM DU FÅTT. OM DU HAR AVLAGT GRUNDKURSEN UNDER LÄSÅRET 2013-2014 FÅR DU TVÅ POÄNG Å TJÄNSTENS VÄGNAR. 4. Rättsverkningarna av begränsning av handlingsbehörigheten Obs! Om du med godkänt resultat har klarat av Ahti Saarenpääs kurs i intressebevakningsrätt, kan du lämna uppgift 4 obesvarad och använda de poäng som du fått i förhöret såsom poäng i tentamen. För denna uppgift ska du då lämna in ett svarspapper där du antecknat ditt namn, kursen och poängen som du fått. (5. Förutsättningarna för en laga trolovning enligt Calonius.) Denna uppgift besvaras endast av dem som inte har avlagt grund-kursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt. Övriga ska inte inlämna ett svarspapper på denna uppgift.