Asiakirjayhdistelmä S e l v i t y s o s a : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 9. Taide ja kulttuuri Taide- ja kulttuuripolitiikan tavoitteena on turvata suotuisat toimintaedellytykset taiteen- ja kulttuurikentän toimijoille, kansalaisten mahdollisuudet monipuolisiin ja laadukkaisiin taide-elämyksiin ja kulttuuripalveluihin sekä edistää toimijoiden kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista. Lisäksi kiinnitetään huomiota laajemmin luovuuteen ja kulttuuriin yhteiskunnan kehittämisen voimavarana ja mahdollisuutena. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä kirjastojen valtionosuusperusteita muutetaan siten, että yksikköhinnan laskennassa käytettävästä asutusrakenneryhmityksestä luovutaan ja siirrytään yhteen yksikköhintaan. Yksikköhintaa korotetaan harvimmin asutuissa kunnissa ja kirjastolle määrätyn erityisen tehtävän takia. Taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuuden perusteena olevia henkilötyövuosia lisätään, teattereiden yksikköhintaan tehdään indeksikorotus sekä kehittämismääräraha teattereille ja orkestereille lisätään. Toiminnallinen tuloksellisuus Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen ja taiteellisesti luovan toiminnan toimintamahdollisuuksien kehittäminen valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti. Kansallisten kulttuuri- ja taidelaitosten toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuutta parannetaan suuntaamalla tukea eri taiteenalojen toimintaan, tuetaan laadukasta lasten ja nuorten mediakulttuurin kehitystä sekä lastenkulttuurikeskusten toimintaa vakiinnutetaan. Kulttuuripalvelujen saavutettavuutta erityisryhmille, vammaisten ja kulttuurivähemmistöjen omaehtoista kulttuuritoimintaa sekä kulttuurivähemmistöjen ja pääkulttuurin yhteyksiä tuetaan. Valtion taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien edellytyksiä lisätä taiteen edistämistä alueellisesti ja valtakunnallisesti pyritään edistämään. Taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuutta kehitetään tukemalla taiteen alueellista tarjontaa. Kirjastoverkon toimivuuden tehostaminen Kirjastojen asemaa kirjallisen kulttuurin asiantuntijana, tunnetuksi tekijänä ja kirjallisuuskasvattajana sekä lastenkulttuurin edistäjänä kehitetään. Kuntien välistä yhteistyötä kirjastojen toiminnassa lisätään. Audiovisuaalisen teollisuuden vahvistaminen ja kulttuuriomaisuuden varmistaminen Audiovisuaalisten tuotantojen kilpailukykyä kehitetään. Mediakasvatuksen asemaa vakiinnutetaan. Valtion elokuvakuvatarkastamon ja Suomen elokuva-arkiston toiminta-alueiden kehittämistä jatketaan. Tietoyhteiskunnan kehittäminen kulttuurisektorilla Kotimaista sisällöntuotantoa monipuolistetaan tietoverkoissa ja muissa sähköisissä päätelaitteissa. Kulttuurin verkkopalveluja ja niiden toimivuutta ja saatavuutta kehitetään. Tekijänoikeuden kehittäminen digitaalisessa ja tietoverkkoympäristössä Tekijänoikeustietämystä ja siihen liittyvää osaamista lisätään. Yhtenäistä tekijänoikeusinformaatiokäytäntöä digitaalisen sisällöntuotannon, multimedian ja tietoverkkojen alueelle kehitetään. Lisensiointi- ja sopimuskäytäntöjä sekä suojattujen aineistojen levityksen turvaamista parannetaan. Pohjoisen kulttuurisen kumppanuuden vakiinnuttaminen Yhteistyössä eri osapuolten kanssa kehitetään kulttuurisen kumppanuuden muotoja. Opetusministeriön taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelmaa toteutetaan tavoitteena pohjoisen kulttuurin kumppanuuden vahvistaminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Asiakirjayhdistelmä Kansallisen kulttuuriperinnön edistäminen Tuetaan kulttuuriperintöaineistojen saattamista digitaaliseen muotoon ja verkon kautta haettavaksi museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteistyönä. Museoiden ja muiden kulttuuriperintökohteiden saavutettavuutta pyritään parantamaan ja lisätään kulttuuriperintökasvatusta. Taiteen ja kulttuurin ja muun yhteiskunnallisen kehityksen välisten suhteiden kehittäminen Taide- ja kulttuuritoimintojen vaikutuksia yhteisölliseen ja taloudelliseen kehitykseen, kulttuurituotteiden ja palvelujen vientiin sekä alueelliseen kehitykseen pyritään lisäämään. Laaditaan luovuusstrategia, jonka toimenpiteillä pyritään vahvistamaan luovuuden merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : K u l t t u u r i - i n s t i t u u t t i e n t u k e m i n e n. Suomen ulkomailla toimivat kulttuuri- ja tiedeinstituutit tekevät merkittävää työtä eri puolilla maailmaa. Instituutit toimivat myös hyvin vähäisin henkilövoimavaroin. Saadun selvityksen mukaan instituutit ovat toimintansa tehostamiseksi vahvistaneet verkottumista. Valiokunta pitää tärkeänä, että kulttuuriinstituuttien verkottumista edistetään ja että niiden taloudelliset toimintamahdollisuudet turvataan. 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 357 Määrärahaa saa käyttää myös taiteilijaprofessoreiden viroista aiheutuviin palkkausmenoihin, taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen ja avustamiseen sekä taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoiminnan menojen maksamiseen. Määrärahasta myönnettävät apurahat budjetoidaan maksuperusteisina. Määrärahasta saa käyttää maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen enintään 1 S e l v i t y s o s a : Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 33 % maksullisen toiminnan erillismenoista. Taiteen keskustoimikunnan tavoitteena on, että vuosikymmenen lopulla korkeatasoinen taiteemme tunnetaan nykyistä laajemmin kotimaassa ja kansainvälisesti ja että Taidetoimikuntalaitoksen 1) tuki taiteellisen toimintaan taide vaikuttaa yhteiskunnassa entistä monipuolisemmin innovaatioperustan laajentajana ja lisää kansalaisten hyvinvointia. Tavoitteena on lisäksi: Korkeatasoisen ja innovatiivisen taiteellisen työskentelyn ja tuotannon edellytysten parantaminen sekä taiteen roolin kehittäminen tietoyhteiskunnassa. Keskeisenä keinona on apurahojen ja avustusten jakaminen. Taiteen tasa-arvoisen saavutettavuuden, kulttuurisen monimuotoisuuden ja taiteen soveltuvan käytön lisääminen. Taiteen alan kansainvälisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen. Taiteen ja taidepolitiikan aseman vahvistaminen toimimalla opetusministeriön valtakunnallisena asiantuntijaelimenä ja tuottamalla taidepolitiikalle olennaista tutkimustietoa ja arviointivälineitä sekä kehittämällä tiedotusta ja tietopalvelua. 23 arvio Hakemukset 8 221 8 711 8 885 Hakijat 5 422 5 756 5 929 Myönnöt 2 378 2 768 2 97 Saajat 2 111 2 425 2 522 Lähde: Vuodet 23 ja : Karhunen 25: Taidetoimikuntalaitoksen tuki taiteelliseen toimintaan 2. Tilastotiedote 2/5. Taiteen keskustoimikunta. Tavoite vuodelle : Hakemusten määrän keskimääräinen vuosikasvu 2 %, hakijoiden määrän vuosikasvu 3 %, myöntöjen määrän vuosikasvu 5 %, apurahan saajien määrän vuosikasvu 4 %. 1) Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, kirjasto- ja näyttöapurahalautakunnat sekä jaostot. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Asiakirjayhdistelmä Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 25 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 3 249 3 374 3 377 Bruttotulot 64 2 2 Nettomenot 3 185 3 354 3 357 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 366 siirtynyt seuraavalle vuodelle 478 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 6 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. talousarvio 3 357 25 I lisätalousarvio 13 25 talousarvio 3 341 tilinpäätös 3 297 22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 948 Määrärahaa saa käyttää myös siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen enintään 3 372 S e l v i t y s o s a : Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 62 % maksullisen toiminnan erillismenoista. Valtion taidemuseo vie eteenpäin kuvataiteen kulttuuriperintöä ja vahvistaa oman aikamme visuaalisen kulttuurin merkitystä. Kulttuuriperinnön hoidon vaikuttavuustavoitteena on visuaalisen kulttuuriperinnön kartuttaminen tuleville sukupolville. Taidekokoelmien ja kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset. Yleisölle suunnatun toiminnan tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elävänä vahvistamalla Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana. Näyttely- ja ohjelmistotoiminnan tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla kun kävijätutkimuksin seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä ja pyritään vastaamaan sen toiveisiin. Yleisölähtöisyyteen, jolla tarkoitetaan ajankohtaisuutta näyttelytarjonnassa, kiinnitetään erityistä huomiota. Taidemuseoalan kehittämisyksikkö jatkaa koko taidemuseokenttää koskevia kehityshankkeita yhdessä maan muiden taidemuseoiden kanssa. Vuonna toteutetaan osatutkimuksia taidemuseotoiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi. 23 tavoite TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA (suoritemäärät, palvelukyky ja laatu, vaikuttavuus) Näyttelytoiminnan kävijämäärä kokonaiskävijämäärä 424 419 522 993 416 maksavien kävijöiden osuus 271 914 345 81 23 maksavien kävijöiden osuus, % 64 66 55 Asiakastyytyväisyys (asiakaspalvelu), % 85,5 88 8 Kokoelma- ja erikoisnäyttelyt, kpl 23 28 17 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl 14 16 11 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Asiakirjayhdistelmä Konservoidut teokset 835 61 76 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus) Näyttelykäynnin keskitulo, euroa 3,1 3,7 3,2 Näyttelykäynnin keskihinta, euroa 3,6 2,7 3, Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät/painokset, % 6 86 6 Hallinnollisten palvelujen osuuskokonaiskustannuksista, % 17 16 16 Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) tulot/kokonaiskustannukset, % 15 23 12 tulot/erilliskustannukset, % 45 64 35 hintatuki/erilliskustannukset, % 49 31 62 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet 239 248 228 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 25 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 2 28 19 44 19 361 Bruttotulot 4 5 2 435 2 413 Nettomenot 16 275 16 969 16 948 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 853 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 255 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 27 euroa pakollisten kustannusten nousun johdosta. talousarvio 16 948 25 II lisätalousarvio 232 25 I lisätalousarvio 187 25 talousarvio 16 55 tilinpäätös 16 677 23. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 47 Määrärahaa saa käyttää myös rakennusten perusparannustöihin. S e l v i t y s o s a : Suomenlinnan hoitokunnan toiminnan keskeisenä tavoitteena on vastata Unescon maailmanperintökohteen ja kansallisesti merkittävän monumentin yllä- ja kunnossapidosta. Vuoden aikana on tavoitteena saada valmiiksi kolmen kohteen restaurointi- ja korjaustyöt ja käynnistää kaksi uutta korjaus- ja rakentamishanketta. Helsingin kaupungin kanssa tehty Suomenlinnan rakentamisen ja käytön kustannustenjakoa koskeva sopimus saatetaan ajan tasalle. Suomenlinnaa kehitetään kestävän matkailun periaatteita noudattaen. Tavoitteena on suuren yleisön tietämyksen lisääntyminen maailmanperintökohteesta. Suomenlinnan kunnostuksessa hyödynnetään saarella sijaitsevaa työsiirtolaa. Maiseman kunnostustöissä painopisteenä on muurien ja puistojen kunnostaminen. 23 tavoite Matkailijamäärät sesongin ulkopuolisina kuukausina (loka huhti), kpl 145 158 17 Rakennuttamisen osuus korjauskustannuksista, % 17 16 15 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Asiakirjayhdistelmä Linnoitusmuureista parhaassa kuntoluokassa koko linnoitusmuurimäärästä (52 8 m²), % 35 36 38 Vuokratuotot, kasvu % 8,5 2,5 8 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 25 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 6 64 6 244 6 282 Bruttotulot 3 855 3 628 3 875 Nettomenot 2 785 2 616 2 47 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 378 siirtynyt seuraavalle vuodelle 13 talousarvio 2 47 25 I lisätalousarvio 61 25 talousarvio 2 555 tilinpäätös 2 537 24. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 743 Käyttösuunnitelma Kansallismuseon toimintamenot 5 422 Museoviraston muut toimintamenot 11 321 Yhteensä 16 743 S e l v i t y s o s a : Museovirasto johtaa ja kehittää maan yleistä museotointa ja huolehtii esineellisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön tutkimisesta, säilyttämisestä ja hoidosta sekä alaa koskevien palveluiden tarjoamisesta. Museoviraston toiminta perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen museokentän sekä valtakunnallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa sekä korkeatasoiseen asiantuntemukseen ja motivoituneeseen henkilöstöön. Kulttuuriympäristön vaalimisen tehostamiseksi ja kaavoituksen nopeuttamiseksi kehitetään alueellisten palvelujen saatavuutta. Tavoitteena on samalla vapauttaa keskushallinnon voimavaroja ohjaus- ja kehittämistoimintaan valtioneuvoston rakennusperintöstrategian toteuttamiseksi. Kokoelmatietojen saattamista museoyhteisön, tutkijoiden ja kansalaisten käyttöön tehostetaan luettelointitietojen ja kuvien digitoinnilla. Museot suunnittelevat näyttelynsä palvelemaan eri kävijäryhmiä ja parantavat niiden informatiivisuutta ja houkuttelevuutta. Kulttuuriperintökasvatuksen ja saavutettavuuden edistäminen ovat painopisteinä kulttuuriperintöalan kehittämisessä ja avustuksissa museoiden innovatiivisille hankkeille. Hankkeille tarkoitetuista avustuksista 6 8 % suunnataan kulttuuriperintökasvatukseen ja saavutettavuuden edistämiseen. Verkko-opetuspakettien käytön kasvutavoite on 1 %/v. Tavoitteena on verkostoituminen ja hyvien käytäntöjen laatiminen. Museoalalle kehitettävää arviointimallia testataan pilottimuseoissa. 23 tavoite Museoviraston museoiden ja näyttelyiden kävijämäärä 314 14 311 87 36 Osallistujat Museoviraston tilaisuuksissa - 9 986 5 5 Kulttuuriperintöä koskevien lausuntojen ja lupien käsittelyaika, vrk - 32,5 3 Esinetietojen digitointiaste, % 12,9 15,6 18,5 Verkko-opetuspakettien käytön kasvu, % - - 1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Asiakirjayhdistelmä Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 25 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 19 8 19 45 2 339 Bruttotulot 3 813 3 5 3 596 Nettomenot 15 986 16 4 16 743 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 79 siirtynyt seuraavalle vuodelle 257 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti 127 euroa Suomen merimuseon toiminnan kehittämiseen. talousarvio 16 743 25 I lisätalousarvio 229 25 talousarvio 15 811 tilinpäätös 15 534 25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 178 Määrärahasta saa käyttää maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään 43 S e l v i t y s o s a : Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan yli 99 % maksullisen toiminnan erillismenoista. Näkövammaisten kirjaston toiminnan tavoitteena on näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden tasa-arvoinen kohtelu kirjallisuuden saannissa, koulunkäynnissä ja opiskelussa. Kirjasto toteuttaa tehtäväänsä tuottamalla ja tarjoamalla asiakaskuntansa käyttöön erityisaineistoa, kuten äänikirjoja, pistekirjoja ja elektronisia kirjoja sekä toimimalla ääni- ja pistekirjapalvelujen asiantuntijalaitoksena. Kirjasto tuottaa 97-prosenttisesti näkövammaisten koululaisten oppikirjat sekä tutkintoa suorittavien opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevat kirjat, yhteensä noin 5 uutta nimikettä. Lukihäiriöisille oppilaille lainataan olemassa olevaa aineistoa. Kirjasto tuottaa uusia kauno- ja tietokirjallisuuden nimikkeitä näkövammaisille ja muille lukemisesteisille soveltuvassa muodossa määrän, joka on n. 33 % Suomesta vuosittain julkaistavasta yleisestä kirjallisuudesta. Kirjasto välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön paikallisena palveluna, postitse ja tietoverkon kautta. Potentiaalisen asiakaskunnan määrä on noin 4 henkilöä. Kirjasto jatkaa analogisen kokoelman digitoimista 5- vuotisen suunnitelman 25 29 mukaisesti ja tavoitteena on digitoida yhteensä 15 nimikettä. 23 tavoite Kirjatuotanto, kpl 1 593 1 551 1 6 Lainojen määrä, kpl 432 77 48 616 44 Kirjalainan keskihinta, 6,66 7,59 7,7 Asiakkaiden määrä, kpl 12 121 12 85 13 5 Äänikirjakokoelma 28 3 29 9 31 josta DAISY-kirjoja 32 5 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 25 budjetoitu varsinainen talousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Asiakirjayhdistelmä Bruttomenot 5 281 6 123 6 21 Bruttotulot 34 32 32 Nettomenot 5 247 6 91 6 178 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 52 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 24 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valiokunta kiirehtii Näkövammaisten kirjaston vanhan aineiston digitointia. Ilman erityispanostuksia digitoinnin aikataulu venyy 2 25 vuoteen ja kirjasto joutuu ylläpitämään yhtä kauan kahta rinnakkaista lainausjärjestelmää, mikä puolestaan aiheuttaa päällekkäisiä kustannuksia. Digitaalinen kirjasto merkitsee asiakkaille merkittävää parannusta aineiston saatavuuden ja laadun suhteen. Momentille lisätään 2 talousarvio 6 178 25 I lisätalousarvio 36 25 talousarvio 6 55 tilinpäätös 5 75 26. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 464 Määrärahasta saa käyttää esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään 11 S e l v i t y s o s a : Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 24 % maksullisen toiminnan erillismenoista. Suomen elokuva-arkiston tavoitteena on elokuvan muodossa olevan kulttuuriomaisuuden tallettaminen ja säilyttäminen, elokuvakulttuurin esittäminen, tutkimus- ja tietopalvelutoiminnan harjoittaminen. Elokuva-arkisto palvelee väestön kulttuurisia, tiedollisia ja tutkimuksellisia tarpeita, luovaa teollisuutta sekä turvaa audiovisuaalisen kulttuuriperinnön esilläolon. Lähes loppuun saatetun nitraattipohjaisten elokuvien pelastamisesta siirrytään varhaisten asetaattivärielokuvien pelastekopiontiin ja restaurointiin. Pelastetavoite vuodelle on 3 metriä. Restaurointitulosten parantamiseksi tutkitaan digitaalisia entistämismetodeja. Laajennetaan elävän kuvan museon perinnekokoelmaa 3 talletuksella; luetteloitujen esineiden määrä kasvaa 3 kappaleella ja digitaalista esinekuvausta jatketaan; tavoitteena on 5 esineen kuvaus. Tuetaan alan tutkimusta, julkaisu- ja näyttelytoimintaa. Tarjotaan alan erityiskirjasto- ja arkistopalvelut. Vastataan kasvavaan kansainvälisen kulttuurivaihdon kysyntään. 23 tavoite Esitystoiminta esitykset Orion Hki, kpl 862 86 84 katsojat Orion Hki, kpl 49 345 51 669 52 esitykset muut paikkakunnat, kpl 158 169 16 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 25 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 3 922 3 799 3 88 Bruttotulot 569 344 344 Nettomenot 3 353 3 455 3 464 Siirtyvät erät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Asiakirjayhdistelmä siirtynyt edelliseltä vuodelta 442 siirtynyt seuraavalle vuodelle 488 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 19 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Maksullisen toiminnan tulot perustuvat opetusministeriön asetukseen (142/22) Suomen elokuva-arkiston maksullisista suoritteista. talousarvio 3 464 25 II lisätalousarvio 11 25 I lisätalousarvio 27 25 talousarvio 3 417 tilinpäätös 3 399 27. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 547 Määrärahasta saa käyttää maksullisen toiminnan hintatukeen enintään 169 S e l v i t y s o s a : Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 58 % maksullisen toiminnan erillismenoista. Valtion elokuvatarkastamon toiminnan tavoitteena on luoda lapsille turvallinen kuvaohjelmaympäristö. Tarkastamon tehtävänä on suorittaa lakien määräämä lastensuojelullisiin syihin perustuva kuvaohjelmien ennakkotarkastus ja rekisteröiminen, suorittaa ilmoituksiin perustuvaa ennaltaehkäisevää laillisuusvalvontaa sekä myöntää esityslupia. Tarkastamo pyrkii valistuksen ja tiedotuksen keinoin lisäämään kansalaisten tietämystä kuvaohjelmien sääntelystä. Kuvaohjelmien ennakkotarkastuksen tavoitteena on lasten kehityksen turvaaminen kuvaohjelmaympäristössä. Keinoja ovat alle 18-vuotiaille suunnattujen kuvaohjelmien tarkastaminen, sääntelyä koskeva valistus ja jälkivalvontatyö yhdessä poliisin kanssa. Vaikuttavuutta mitataan yleisölle ja kuvaohjelmien levittäjille suunnatuilla kyselyillä. Kehitetään verkkopohjaisia, kustannustehokkaita ja asiakasystävällisiä ilmoitus- ja rekisteröintijärjestelmiä. 23 arvio Tarkastetut pitkät kuvaohjelmat, kpl 774 759 77 Tarkastetut lyhyet kuvaohjelmat, kpl 69 62 62 Tarkastetut vuorovaikutteiset kuvaohjelmat, kpl 2 2 Tarkastuksen keskimääräinen hinta, /h 3 336 336 Myönnetyt esitysluvat, kpl 2 19 2 Lausunnot viranomaisille 2 34 2 Tarkastamolle ilmoitetut kuvaohjelmat, kpl 12 33 26 687 15 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 25 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 816 737 778 Bruttotulot 231 193 231 Nettomenot 585 544 547 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 99 siirtynyt seuraavalle vuodelle 48 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Asiakirjayhdistelmä Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 1 / 2 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Hintatuella katettava osuus on tarkentunut 6 prosentista 58 prosenttiin maksullisen toiminnan erillismenoista. talousarvio 547 25 I lisätalousarvio 7 25 talousarvio 537 tilinpäätös 534 3. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 51 274 Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten kirjastojen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain (1147/1996) mukaisten verotuloihin ja valtionosuusuudistukseen perustuvien valtionosuuksien tasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta saa käyttää enintään 336 euroa kirjastojen sisältötuotannon kehittämiseen. S e l v i t y s o s a : Pääluokan perusteluihin viitaten eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 1.1. lukien osana kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Kirjastojen valtionosuuden perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta on 46 euroa asukasta kohden. Valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty 39 961 euroa ja valtionavustuksiin 3 465 euroa momentilla 29.9.52. Määrärahan mitoitukseen sisältyy vähentävinä tekijöinä 129 728 euroa kuntien asukaskohtaisesti määräytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista ja 16 536 euroa verotuloihin ja valtionosuusuudistukseen perustuvina tasauserinä. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 394 euroa valtion ja kuntien välisen neljälle vuodelle jaksotetun lakisääteisen kustannustenjaon tarkistuksen toisena eränä. Valtionosuuden perusteena oleviin yksikköhintoihin on tehty 2,4 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 2 333 euroa kustannustason nousun johdosta. Yleisten kirjastojen toiminnan tavoitteena on tarjota väestölle yhtäläiset mahdollisuudet sivistyksen, tietojen ja taitojen ja kansalaisvalmiuksien hankkimiseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tavoitteena on myös tarjota mahdollisuus virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen käyttöön ja opastaa käytössä. Tuetaan kirjastojen kirjahankintoja yleisellä valtionosuudella sekä kohdennetusti vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotukimäärärahalla. Kirjastopoliittisen työryhmän asettama kirjahankinnan laatutavoite on vähintään 35 4 nidettä/1 asukasta. Vuonna kuntien kirjastolaitoksista 53 % saavutti tämän tavoitteen. Kirjastotoiminnan vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista merkitystä arvioidaan kirjastojen fyysisen käytön ja verkkokäytön sekä eri aineistotyyppien hankinnan ja lainauksen indikaattoreilla sekä asiakaspäätteiden määrää ja verkkoyhteyksien kehitystä seuraamalla. 23 arvio Fyysiset kirjastokäynnit, milj. käyntiä 66 67 67 www-käynnit, milj. käyntiä 35 42 5 Lainaukset, milj. kpl 18 11 111 talousarvio 51 274 25 talousarvio 41 69 tilinpäätös 28 663 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 13 667 Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469 sekä orkestereilla enintään 1 33. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on teattereilla 3 948 euroa henkilötyövuotta kohden. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Asiakirjayhdistelmä S e l v i t y s o s a : Pääluokan perusteluihin viitaten eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 1.1. lukien osana kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Valtionosuuden perusteena oleviin yksikköhintoihin on tehty 2,4 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1 1 euroa kustannustason nousun johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 henkilötyövuotta teattereille ja 6 henkilötyövuotta orkestereille. Valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 31 862 euroa momentilla 29.9.52. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on orkestereilla 32 7 euroa henkilötyövuotta kohden. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valiokunta pitää hyvänä, että teatterirahoitus on sidottu indeksiin ja että teatterilain piirissä olevien teattereiden valtionosuutta on tarkistettu 2,4 prosentin indeksikorotuksella. Teatterin henkilötyövuosimäärään esitetään 1 henkilötyövuoden lisäystä. Vaje toteutuneiden ja valtionosuusperusteeksi hyväksyttyjen välillä on ensi vuonna edelleen 115 henkilötyövuotta. Rahoitusvajeen umpeen kuromista toteutettaisiin vuosina 28 21. Valiokunta pitää tärkeänä, että henkilötyövuosien lisäysohjelma toteutettaisiin nopeammin kuin vuoteen 21 mennessä. talousarvio 13 667 25 talousarvio 15 594 tilinpäätös 15 691 32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 4 471 Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten museoiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on enintään 1 158. Määrärahasta saa käyttää enintään 252 27 euroa avustusten maksamiseen museoiden kokoelmatietojen siirtämiseksi elektroniseen muotoon. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 henkilötyövuotta. Valtionosuuden perusteena oleviin yksikköhintoihin on tehty 2,4 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 424 euroa kustannustason nousun johdosta. Museoiden lakisääteisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 14 516 euroa momentilla 29.9.52. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 36 847 euroa henkilötyövuotta kohden. talousarvio 4 471 25 talousarvio 4 98 tilinpäätös 4 1 33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomääräraha) Momentille myönnetään 5 Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992) mukaista toimintaa varten. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 3,5 euroa asukasta kohden. Kuntien kulttuuritoimintaan myönnettävästä määrärahasta saa käyttää enintään 16 euroa rahoituslain 42 :n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukseen sisältyy 12 966 euroa kuntien asukaskohtaisesti määräytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa todettuun ja huomauttaa, että ns. kulttuurieuro eli asukaskohtainen yksikköhinta kuntien kulttuuritoimintaan on kuluvana vuonna 4,2 Talousarvioesityksessä yksikköhintaa ehdotetaan pudotettavaksi 3,5 euroon asukasta kohti. Kuntien yleisen kulttuuritoimen valtionosuus kaiken kaikkiaan ei ole määrällisesti koko valtionosuusrahoituksesta suuri, vaan kunnilla itsellään on merkittävä rahoitusosuus. Ehdotetun määrärahan leikkaus merkitsee tuen vähenemistä ennen kaikkea kuntatason kulttuuritoiminnasta. Varsinkin pienille kunnille yleiseen kulttuuritoimintaan myönnetty asukaslukupohjainen valtionosuus on ollut tärkeää. talousarvio 5 25 talousarvio 6 65 tilinpäätös 6 632 153 34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 7 Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten perustamishankkeiden sekä peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Asiakirjayhdistelmä (1112/1978) mukaisten perustamiskustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Vuonna saa tehdä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisia valtionosuuden myöntämispäätöksiä perustamishankkeille tammikuun hintatasossa yhteensä enintään 5 eurolla. Vuonna saa lisäksi vahvistaa mainitun lain 36 :n tarkoittamia laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 27 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden hintatasossa on yhteensä enintään 4 S e l v i t y s o s a : 23 arvio Uudisrakennus kpl/hyöty m² 4/4 787 4/1 575 1/4 796 Saneeraus kpl/hyöty m² 2/1 692 3/1 919 1/276 Kirjastoautot 7 13 9 Valtionosuuden myöntämisvaltuudesta valtiolle aiheutuvat menot (1 euroa) 27 28 29 Myöh. vuodet yht. Ennen vuotta myönnetyt luvat ja tehdyt rahoituspäätökset 5 2 4 7 3 8 7 15 Vuonna tehtävät rahoituspäätökset 6 75 7 2 Yhteensä 5 8 5 45 4 5 9 15 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Tietoyhteiskunnan kehityksen myötä myös suomalaisen kirjastolaitoksen tulisi kehittyä, mutta virtuaalikirjasto on yleisten kirjastojen osalta vielä täyttä utopiaa. Valiokunta painottaa, että suomalainen kirjasto on toiminut maailmanlaajuisesti esimerkillisenä ja kirjastopalvelut on katsottu Suomessa kansalaisten peruspalveluiksi. Vaikka verkkopalvelujakin on tarjolla, tarvitaan edelleen myös kirjastotiloja. Lisäksi kirjastoautot olisi uusittava vähintään joka 2. vuosi. Kirjastojen perustamiskustannuksiin on esitetty 6 Sen sijaan uusien hankkeiden rahoittamisvaltuuksia on osoitettu vain 4 euroa kuluvan vuoden 5 euron sijaan. Tämä vaikeuttaa opetusministeriön nelivuotisessa investointisuunnitelmassa olevien hankkeiden rahoitusta. Ensi vuonna voidaan rahoittaa vain Turun ja Korppoon hankkeet. Esimerkiksi kaikki toistakymmentä kirjastoautohanketta siirtyy tuleville vuosille. Myöhempinä vuosina rahoitettavien hankkeiden laajuuksien vahvistamisvaltuutta ei talousarvioesitykseen sisälly lainkaan. Kuntien esittämien rakennus- ja kirjastoautohankkeiden toteuttamiseen tarvittaisiin rahoitusvaltuutta 1 miljoonaa euroa vuosittain. Talousarvion 6 miljoonan euron määrärahalla ja 5 miljoonan euron rahoitusvaltuudella investointiohjelmaa on voitu toteuttaa tyydyttävästi. Momentille lisätään 1 euroa, jolloin myös momentin 3. kappale muuttuu. talousarvio 7 25 talousarvio 6 tilinpäätös 6 4. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) Momentille myönnetään 252 Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan Liikenne Oy:lle tavaraliikenteen käyttötappioon ja lainanhoitomenoihin. S e l v i t y s o s a : Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio korvaa puolet Suomenlinnan tavaraliikenteen käyttötappiosta. talousarvio 252 25 talousarvio 252 tilinpäätös 249 865 5. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 8 315 Määrärahaa saa käyttää kulttuuri-instituuttien tukemiseen, rakennussuojelulain (6/1985) 19 :n nojalla myönnettävien avustusten maksamiseen ja kulttuurihistorialli- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Asiakirjayhdistelmä sesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa tai parantamista ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämistä ja korjausta varten myönnettävien avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös maailmanperintökohteiden entistämiseen sekä kohteisiin liittyvään tutkimus- ja valistustoimintaan. Määrärahaa saa lisäksi käyttää perinteen tallentamistyöhön, avustusten maksamiseen yhdistysten ja järjestöjen seurantalojen korjaustöihin, korjaustoimintaan liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön, valistus- ja neuvontatoimintaan sekä kulttuurin tukemiseen liittyvien avustusten, apurahojen ja palkintojen sekä projekteista aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Kulttuuri-instituuttien tukeminen 4 328 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa tai parantamista varten 82 Maailmanperintökohteiden entistämis-, tutkimus- ja 3 valistustoimintaan Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämis- ja korjausavustuksiin 252 Avustukset seurantalojen korjaustöihin, korjaustoimintaan liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön sekä valistus- ja neuvontatoimintaan 515 Kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen 99 Lehtimiespalkintoihin 34 Rauhantyön edistämiseen 46 Saamelaiskäräjille saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan, mistä 12 euroa Utsjoen saamelaiskirkkotupien ylläpitoon 25 Eräiden kansalaisjärjestöjen toimintaan 136 Kulttuurilehtien tukemiseen 8 Kansainväliseen levitykseen tarkoitettujen julkaisujen 298 tukeminen Sibeliuksen kootut teokset -projektin julkaisemistyöhön 68 Yhteensä 8 315 Entistämis- ja korjausavustuksiin on lisäksi myönnetty 1 75 euroa momentilla 29.9.52, mikä on tarkoitus käyttää seurantalojen korjaustöihin myönnettäviin avustuksiin. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 1 / 2 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Päätösosan alkuosan sanontaa on täsmennetty. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : S e u r a n t a l o j e n j a t y ö v ä e n t a l o j e n k o r j a u- s a v u s t u k s e t. Työväen- ja seurantalojen korjaamiseen tarkoitettuja entistämisavustuksia on valtion vuoden talousarvioesityksessä kahdella momentilla, 29.9.5 ja 29.9.52 yhteensä 1 39 Määräraha on 2 euroa vähemmän kuin vuonna 25. Määräraha on sen kysyntään nähden riittämätön, sillä esim. vuonna hakemusten yhteissumma oli 5,2 miljoonaa Avustuksen keskimääräinen suuruus oli 7 Momentille lisätään 2 euroa seurantalojen ja työväentalojen korjaustöihin. A l k i o - m u s e o. Alkion kotiyhdistys ry on peruskorjannut Santeri Alkion synnyinkotia Laihialla noin neljän vuoden ajan. Työ on suoritettu keräysvaroin sekä talkootyönä. Talon peruskorjauksen loppuunsaattaminen olisi tärkeää kansallisen ja paikallisen kulttuuriperimän vaalimisessa sekä historiallisesti arvokkaan talon ja Santeri Alkion elämäntyön suojelemisessa. Myös laaja kirjallinen kokoelma on inventoimatta. Momentille lisätään talousarvioaloitteen TAA 119/25 vp perusteella 2 euroa Santeri Alkion synnyinkodin peruskorjauksen loppuunsaattamiseen ja kirjallisuusarkiston inventointiin. I h m i s o i k e u s l i i t o n v a l t i o n a v u s t u s. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Ihmisoikeusliitto on ainoa Suomessa toimiva yleinen ihmisoikeusjärjestö. Liitolla on merkittävä rooli ihmisoikeuskysymysten esille tuomisessa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Momentille lisätään 2 euroa Ihmisoikeusliiton avustusta varten. R a u h a n t y ö n e d i s t ä m i n e n. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää rauhantyön avustamiseen osoitettuja määrärahoja riittämättöminä. Momentille lisätään 4 euroa Itämerikeskussäätiön toiminnan tukemiseen. talousarvio 8 315 25 II lisätalousarvio 4 25 talousarvio 8 85 tilinpäätös 3 713 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 11 62 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Asiakirjayhdistelmä Määrärahaa saa käyttää taiteilijaprofessoreiden viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) mukaisten 495 apurahavuotta vastaavien taitelija-apurahojen maksamiseen. Vuonna saadaan myöntää kohdeapurahoina 5 taitelija-apurahaa vastaava määrä. Määrärahaa saa käyttää myös aikaisemmin myönnettyjen pitkäaikaisten taitelija-apurahojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (18/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Valtion taiteilija-apurahat ja kohdeapurahat 8 362 Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset 2 7 Yhteensä 11 62 Taiteilija-apurahan suuruus on eduskunnalle annetun lakiesityksen mukaan 1.3.25 lähtien 1 236,81 euroa/kk, jonka jälkeen apurahaa tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti opetusministeriön päätöksellä. Vuoden osalta määrärahan mitoituksessa on huomioitu lisäyksenä valtion virkamiesten palkkojen yleiskorotuksen mukainen korotus. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 1 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 1 / 2 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Apurahavuosien määrä on korjattu taiteilijaprofessoreiden viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) muuttamisesta annetun lain (367/2) mukaiseksi. talousarvio 11 62 25 talousarvio 1 841 tilinpäätös 1 416 144 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 186 38 Määrärahasta saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja - avustusten maksamiseen museoille, teattereille ja orkestereille sekä kirjastoille. Teattereille ja orkestereille myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään 3 134 euroa teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta annetun lain (1277/1994) 6 a :n mukaisten valtionavustusten maksamiseen. Kirjastoille myönnettävästä määrärahasta saa käyttää enintään 1 514 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen kirjastoille, enintään 11 euroa avustuksen maksamiseen yhteispohjoismaiseen kirjastoautotoimintaan, enintään 16 euroa avustuksen maksamiseen kirjastoalan järjestöille ja enintään 1 474 euroa yleisten kirjastojen valtakunnallisten tietoverkkopalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä kirjastohenkilöstön täydennyskoulutukseen sekä enintään 27 euroa kuntien yhteisten kirjastolaitosten tukemiseen ja kirjastojen muihin avustuksiin. Alueelliset taidetoimikunnat saavat palkata 49 määräaikaista ohjaavaa taiteilijaa. Määrärahasta saa käyttää 841 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin. Määrärahaa saa käyttää myös taiteen edistämisestä annetun lain (328/1967) mukaisiin taiteen keskustoimikunnan sekä valtion taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin ja alueellisten taidetoimikuntien myöntämiin taitelija- ja kohdeapurahoihin sekä muihin avustuksiin. Edellä mainitut apurahat ja avustukset budjetoidaan maksuperusteisina. Määrärahaa saa käyttää taiteen ja kulttuurin edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen, taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä taideteosten hankkimiseen valtion julkisiin rakennuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös museo- ja perinnealan tukemiseen sekä EU:n ohjelmien mukaisten kulttuurihankkeiden rahoitusosuuksien maksamiseen ja tekijänoikeuslain (44/1961) 55 :ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä valtionhallinnon kulttuurialan kansainvälisen yhteistyön menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen ja muiden valtion laitosten kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Elokuvatuotantoon ja levitykseen 13 286 Elokuvataiteen edistämiseen 3 345 Alueellisen audiovisuaalisen toiminnan kehittämiseen 187 Lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen 612 Kirjallisuuden edistämiseen 1 93 Kuvataiteen edistämiseen 2 8 Näyttämötaiteen edistämiseen 2 186 Rakennustaiteen edistämiseen 2 Säveltaiteen edistämiseen 2 68 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Asiakirjayhdistelmä Taideteollisuuden edistämiseen 52 Tanssitaiteen edistämiseen 72 Valokuvataiteen edistämiseen 5 Monikulttuurisuuden tukemiseen ja rasismin vastaiseen työhön 4 Vammaisyhteisöjen kulttuuritoimintaan ja kulttuurin saavutettavuuden edistämiseen 26 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin museoille 14 516 Erikoismuseoiden erityisavustuksiin 3 51 Museoiden valtionavustuksiin 6 Museo- ja perinnealan järjestöille 611 Entistämis- ja korjausavustuksiin 1 75 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin teattereille ja orkestereille 31 862 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin kirjastoille 39 961 Kirjastotoimen valtionavustuksiin 3 465 Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiölle 8 818 Suomen Kansallisoopperan Säätiölle 3 5 Alueellisille taidetoimikunnille käytettäväksi taiteen edistämiseen 4 32 Taiteilijoiden valtionpalkintoihin 395 Kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain mukaisiin apurahoihin 841 Kulttuuripolitiikan sektoritutkimukseen 343 Audiovisuaaliseen sisältötuotantoon 8 Taide- ja museoesineiden varastointiin 55 Tekijänoikeusjärjestelmien kehittämiseen 231 Tekijänoikeusneuvostolle 2 Eräille taidekeskuksille 595 Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahoihin 5 Säveltaiteen kirjastoapurahoihin 12 Avustukset tilojen hankkimiseen, perustamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin 2 5 Alvar Aalto -akatemialle 16 Valtakunnallisiin kulttuuritapahtumiin 3 673 Taiteen alan tiedotuskeskuksille 1 439 Lastenkulttuurikeskuksille 92 Tanssin aluekeskuksille 6 Taiteen keskustoimikunnan käytettäväksi lastenkulttuurin ja monitaiteellisen toiminnan tukemiseen sekä taiteenalan kansainvälisiin avustuksiin 1 31 Hallituksen mediaväkivaltaohjelmaan ja mediakasvatukseen 455 Kulttuurivienti 614 Kulttuurin ja taiteen Venäjä -ohjelman toimeenpano 18 Kulttuurin tietoyhteiskuntahankkeet 4 Opetusministeriön käytettäväksi 2 499 Yhteensä 186 38 Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 52 euroa neljälle vuodelle jaksotetun yksikköhintojen tarkistuksen toisena eränä. Kirjastojen valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 51 274 euroa momentilla 29.9.3, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin 13 667 euroa momentilla 29.9.31, museoiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin 4 471 euroa momentilla 29.9.32 sekä entistämis- ja korjausavustuksiin 1 587 euroa momentilla 29.9.5. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 1 / 2 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen. talousarvio 186 38 25 talousarvio 185 77 tilinpäätös 187 528 765 53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 16 465 Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen eräiden tiede- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Eräät tiede- ja kulttuurilaitokset ja -yhteisöt maksavat vuokraa Senaatti-kiinteistöille tai valtion kiinteistövarallisuuden haltijavirastoille. Määrärahaa on tarkoitus käyttää avustuksen maksamiseen Säätiölle Institutum Romanum Finlandiae, Suomen Ateenan -instituutin säätiölle, Suomen Kansallisoopperan säätiölle, Suomen rakennustaiteen museosäätiölle, Taideteollisuusmuseon säätiölle, Saamelaismuseosäätiölle, Ehrensvärd-seura ry:lle, Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry:lle, Suomen Lontoon instituutin säätiölle, Suomen Ranskan instituutin säätiölle, Hanasaaren ruotsalais-suomalaiselle kulttuurikeskukselle ja Suomen taideakatemian säätiön näyttelyvaihtokeskus FRAME:lle sekä Aleksanterin teatterin toiminnan järjestäjälle Bulevardin Teatteri Yhdistys ry:lle. talousarvio 16 465 25 talousarvio 15 135 tilinpäätös 13 671 411 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Asiakirjayhdistelmä 54. Valtionavustus Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitokuluihin (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 3 534 Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen lainan lyhennykseen sekä koron maksuun. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla maksetaan lainan lyhennyksen ja koron vuoden osuus. talousarvio 3 534 25 talousarvio 3 561 tilinpäätös 3 738 841 7. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 Käyttösuunnitelma 1. Valtion taidemuseo 145 2. Museovirasto 735 3. Suomen elokuva-arkisto 6 4. Näkövammaisten kirjasto 6 Yhteensä 1 Määrärahaa saa käyttää myös toiminta- ja näyttelyvarustuksen sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen. talousarvio 1 25 talousarvio 5 tilinpäätös 5 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 589 Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. talousarvio 589 25 talousarvio 589 tilinpäätös 589 75. Perusparannukset ja talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 5 Määrärahaa saa käyttää myös enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Käyttösuunnitelma 1. Museoviraston perusparannukset ja pienet rakennushankkeet 1 2. Suomenlinnan perusparannukset 1 5 Yhteensä 2 5 Käyttösuunnitelman kohdan 1. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 6 Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 talousarvio 2 5 25 talousarvio 2 5 tilinpäätös 2 5 Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen. talousarvio 17 25 talousarvio 17 tilinpäätös 17 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 17 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15