Kansalliskirjasto koreaksi NCC perusparantaa Cramon avulla Keski-Eurooppa uudistuu Theisen vaihtuu Cramoksi 04 24 0 KESÄKUU CRAMO FINLAND OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI TURVALLISUUSTEKO ILMOITUSVELVOLLISUUS TYÖMAILLA TULEE Miten siihen vastataan? TYÖHYVINVOINTI TIIMITYÖTÄ VAI SOOLOILUA? Testissä työkulttuurin tavat TEEMAJUTTU KORJAUSRAKENTAMINEN SUJUU MYÖS PÖLYITTÄ Hannu Tihinen ohjaa juniorit palloilun pariin
pääkirjoitus 2 Yksin puurtamisen aika on ohi TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä. CRAMO FINLAND OY Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa, puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com www.facebook.com/cramofinland ramo on ollut vuosien varrella mukana lukuisissa alan yhteishankkeissa. Tässä lehdessä C on juttu yhdestä niistä, eli pölyntorjunnasta. Cramo järjestää Vaadi Pölytöntä -roadshown kesällä yhteistyössä Hiltin, Ahlsellin, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen sekä VTT:n kanssa. Eri tahojen asiantuntemuksen tuloksena on syntynyt myös hyvä tietopaketti, johon voit tutustua osoitteessa rakennuskone.fi. Paketti on selkokielinen mittapuu pölynhallinnalle, johon esimerkiksi rakennuttajat voivat ottaa kantaa tarjouspyynnöissään. Tällaista on tarvittu kipeästi, ja usean tahon yhteisponnistuksesta tieto on nyt viimein kaikkien käytössä. Kannattaa katsoa myös samalle sivustolle tuotettu maantiivistysohjeistus, jonka senkin tuottamisessa olimme mukana. Pölyntorjuntaa parantava hanke syntyi, koska useat eri alan tahot halusivat kehittää toimialaa eteenpäin yhteistyössä. Nyt pölyntorjunta on mahdollista toteuttaa tehokkaasti. Näin helpotetaan ja tehostetaan työn tekoa sekä vältytään monilta terveysongelmilta, joten lopputuloksesta hyötyy aina myös se tärkein taho, jonka vuoksi työtä tehdään, eli asiakas. Tässä lehdessä on työhyvinvointia käsittelevä juttu, jossa pohditaan, kannattaako yrityksen panostaa tiimityöhön vai kirittää sooloilijoita eteenpäin. Lopputulemana lienee aina sekä että, mutta kuten Great Place to Work -instituutin Suomen toimitusjohtaja Mona Rundberg toteaa, on vaikea kuvitella menestyvää työyhteisöä, jossa jokainen pelaa vain omaan pussiinsa. ki. Olen iloinen siitä, että alallamme on yhteistyön merkitys nähty aina ja meidän ei koskaan ole ollut vaikeaa löytää kumppaneita yhteishankkeisiin. Kilpailu on toki tiukkaa, mutta yhteisistä asioista on aina kyetty keskustelemaan. Haluammekin tiivistää entisestäänkin suhteita sidosryhmiemme, kuten laitetoimittajien, aliurakoitsijoiden ja kuljetusyhtiöiden kanssa. Hyvän yhteistyön taustalla ovat yhteiset arvot. On vaikea pelata yhteen, jos kaikkien osapuolten arvopohja ei kohtaa. Käymme parhaillaan asiasta keskustelua Cramon sisällä, koska haluamme kirkastaa yrityskulttuuriamme. Cramon yrityskulttuurin pohjana ovat arvomme eli luotettavuus, luovuus ja sitoutuminen. Arvokeskustelumme tulos näkyy ja tulee näkymään entistä paremmin myös kaikissa asiakaskohtaamisissamme. Kun cramolaiset ovat onnistuneet, asiakkaallamme on mainio päivä työmaalla. Haluamme olla koko vuokrausalan esikuvia ja pelkästään omaan pussiin pelaamisella ei tässä työssä onnistuta. Uskon ja toivon, että koko alan kasvu lähtee näkyvästi käyntiin viimeistään kesän jälkeen. Yksi on kuitenkin varmaa: sooloilulla tässä työssä ei onnistuta, vaan yhteispelillä päästään paljon pidemmälle. Hyvää kesä toivottaen, päätoimittaja Tatu Hauhio TOIMITUS OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi Toimitussihteeri OS/G Viestintä, Mari Kuusinen TAITTO OS/G Viestintä, Elina Malmi KANNEN KUVA Juha Saastamoinen paino Kirjapaino Öhrling Paperi Galerie Art Silk painosmäärä 12 000 kpl JAKELUMUUTOKSET info.fi@cramo.com TUOTTEET JA PALVELUT Cramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tarjoaa rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja. Yhteistyön merkitystä voidaan mielestäni laajentaa kattamaan myös koko alaa. Innovaatioista ja isoista ponnistuksista hyötyvät kaik- TATU HAUHIO toimitusjohtaja, Cramo Finland Oy
17 23 pulma&ratkaisu Kuuluuko pöly työmaalle? pelit&vehkeet Maantiivistäjät vertailussa 26 turvallisuusteko Cramo Control helpottaa työmaan valvontaa 18 14 3 31 26 16 Hyvin toimiva ryhmä ei tasapäistä. esa Pohjanheimo näsin päiväkoti Muutti 06 uutiset 08 CraMo adapteo tuo tiloille synergiaetuja 10 MiKä KulunvalvontajärjestelMä sopii 12 työmaallesi? tiimityön ja 14 sooloilun edut saksa siirtyy CraMon alle 24 KorjausraKentaMisen trendit esittelyssä 28 MarKKu paretskoi 35 aloittaa sarjakuva- KäsiKirjoittajana
Nousussa 4 Arvokiinteistön perusparannus on taitolaji NCC Rakennus Oy huputti loppuvuodesta Kansalliskirjaston Cramon sääsuojilla. Kirjastosalien kattokupolien konservointi sujuu Cramon eri tasoille pystytetyiltä telineiltä. TeksTi: johanna pelto-timperi kuvat: Markku Ojala uonna 1844 valmistuneen C.L. Engelin suunnitteleman Kansalliskirjaston perusparannus saatiin vauhtiin vuoden vaih- V teessa Helsingissä. NCC on projektijohtajana mittavassa konservointi- ja perusparannusurakassa, jonka tilaajana on Helsingin yliopisto. Kansalliskirjasto on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus ja se on suojeltu rakennussuojelulain nojalla. NCC:n vastaava mestari Matti Huotarinen kertoo, että Kansalliskirjaston perusparannuksessa uusitaan talotekniikkaa, laajennetaan aula- ja yleisötiloja kellariin, rakennetaan kaksi uutta hissikuilua, uusitaan vesikatto ja tehdään julkisivukorjauksia. Hankkeen kustannusarvio on yli 16 miljoonaa euroa. Kolmen suuren kirjastosalin konservointi on haasteellista ja tarkkaa työtä. Työ saatiin alkuun kevättalvella, kun Cramon telineet asennettiin saleihin. Asennustyö oli vaativaa, koska tilojen korkeus vaihtelee. Telineet on kuitenkin asennettu ammattitaidolla, kiittelee Huotarinen. konservointitelineiden lisäksi Cramo sai kilpailutuksessa hoidettavakseen rakennuksen sääsuojauksen telineineen, henkilötavarahissin asentamisen sekä muita pienempiä telineitä. Cramon asiakaspäällikkö Pekka Korsulainen laskee sääsuojia olevan rakennuksen peittona noin 1 800 neliötä ja telineitä kaikkiaan noin 4 000 neliötä. Ainutlaatuisessa kiinteistössä suojien ja telineiden asentaminen on haastavaa rakennuksen ja salien monimuotoisen rakenteen takia. Jo asennus vaati äärimmäistä varovaisuutta, hän toteaa. Huotarinen täydentää, että tuulinen sää vielä vaikeutti rakennuksen huputusta. Kansalliskirjaston sääsuojauksessa sen päälle pystytettiin korkea teltta, jonka alla uusitaan vesikatto. ncc on erikoistunut arvokiinteistöjen perusparannukseen. Pääkaupunkiseudulla NCC on ollut mukana muun muassa Eläintieteellisen museon ja Tähtitorninmäen Observatorion remonteissa Kansalliskirjaston työmaa on samaa sarjaa. Arvokiinteistöissä toiminen on vaativaa ja työlästäkin puuhaa, mutta on ollut hienoa olla mukana tekemässä näitä kaikkia remontteja, Huotarinen vakuuttaa. Cramo Pystytti Kansalliskirjastolle telineet ja suojat vuoden vaihteessa. NCC aloitti perusparannushankkeen valmistelua jo viime syksynä ja valmista pitäisi olla syksyllä 2015.
NCC on erikoistunut arvokiinteistöjen perusparannukseen. 5 Kirjastosalien konservointi sujuu, kun käytössä ovat Cramon telineet. Kansalliskirjaston suojaksi on huputettu noin 1 800 neliötä sääsuojaa, jonka katveessa uusitaan esimerkiksi vesikatto. Kuvassa NCC:n vastaava mestari Matti Huotarinen.
Nousussa 6 Parempi PÄIVIs Cramo Adapteo toimitti Näsin ja Gammelbackan päiväkodeille Porvooseen uudet tilat. Teksti: Mari Kuusinen Kuva: Markku Ojala orvoolaislasten muodostamat 16 päiväkotiryhmää pääsivät kuluneena kevää- P nä raikkaisiin ja uusiin tiloihin, kun Cramo Adapteo toimitti kaupungille 3 100 neliömetriä siirtokelpoista tilaa. Keskustan lähellä sijaitsevat Näsin ja Gammelbackan päiväkodit tarvitsivat väliaikaiset tilat, koska pysyvissä tiloissa todettiin sisäilmaongelmia. Teimme päätöksen siirtokelpoisten tilojen hankinnasta alkuvuodesta ja saimme uudet tilat Cramolta paikalle hyvin nopeasti, kertoo kiinteistöpäällikkö Tony Lökfors Porvoon kaupungilta. Porvoon kaupunki päätyi vuokraamaan tilat juuri Cramo Adapteolta, koska tilojen toimitusaika, hinta ja laatu olivat kohdallaan. Tiesimme myös toimittajan luotettavaksi, Lökfors mainitsee. Porvoossa ovat käytössä Adapteon C30- moduuleista kootut päiväkotitilat. Tilat asennettiin tyhjille urheilukentille, melko lähelle vakituisia tiloja, jotta lasten päiväkotimatka pysyisi suurin piirtein samana. Näsin päiväkoti pääsi uusiin tiloihin huhtikuussa, Gammelbackan päiväkoti toukokuun alussa. Adapteon tiloihin mahtuu enemmän lapsia kuin vanhoihin päiväkotitiloihin. Porvoo on kasvavaa lapsiperhealuetta, joten varauduimme näin lasten määrän kasvuun, Lökfors sanoo. Vanhat päiväkotitilat Porvoossa puretaan ja niiden tilalle rakennetaan kokonaan uudet tilat. Cramo Adapteo vuokraa väliaikaiset tilat kaupungille rakennustöiden vaatimaksi ajaksi. Lökfors kertoo, että vasta vähän aikaa käytössä olleet siirtokelpoiset tilat eivät ole keränneet juuri palautetta. Pidän tätä positiivisena asiana. Vioista huomautettaisiin herkästi, hän miettii. Päiväkodin johtaja Eija Jäppinen kehuu varsinkin moduulien sisätiloja. Käyttäjinä olemme tiloihin tyytyväisiä ja olen melko varma, että vanhemmat yllättyvät positiivisesti sisätiloista. Ne ovat valoisat ja suunniteltu päiväkodiksi.
7 2 Näsin väliaikainen päiväkoti pystytettiin urheilukentälle. Käyttäjät ovat olleet erittäin tyytyväisiä valoisiin sisätiloihin.
8 UUTISET Koonnut: MARI KUUSINEN ja maija rauha Kuvat: Cramo ja dreamstime Yritysosto vahvisti Cramon asemaa maanrakennusalalla ramo perusti tämän kevään OptiRentoston myötä maansiirtokoneille uuden C palveluyksikön Vantaalle, johon on yhdistetty Cramon ja OptiRentin maanrakennukseen erikoistuneet toiminnot. Yksikön johtajaksi nimettiin OptiRentin toimitusjohtajana toiminut Joni Ihalainen. Yritysten yhdistynyt tuoterepertuaari on Suomen paras. Näemme maanrakennuksessa merkittäviä kasvumahdollisuuksia, sillä alan koneiden vuokraus on Suomessa vielä alhaisella tasolla muuhun Eurooppaan verrattuna. OptiRentin osto tuo Cramolle lisää maanrakennusalan asiantuntemusta ja asiakasymmärrystä, kertoo Cramo Finland Oy:n toimitusjohtaja Tatu Hauhio. Maarakennuskoneiden vuokraus on lähtenyt kuluneen kolmen viime vuoden aikana erittäin nopeaan kasvuun. Markkinan kehittymistä on kuitenkin hidastanut nykyisten vuokraustoimijoiden pienuus ja heikot mahdollisuudet uusiin investointeihin. Yhdistymällä Cramon kanssa saimme lisää resursseja kasvuun ja toiminnan kehittämiseen, sanoo Joni Ihalainen. Yrityksen nimi vaihtui, mutta toiminta ja tutut kasvot säilyvät pääosin ennallaan. Jatkossakin asiakkaita palvelevat Ihalaisen ohel- la Mika Nuolikoski, Jonna Sirenius ja Nicklas Gylden. Tiimiä lisäksi vahvistavat Cramon tutut kasvot Pertti Keto ja Matias Alakarhu. Tiimi vastaa koko Pääkaupunkiseudun maanrakennuskonevuokrauksesta. Toimitamme koneita myös muualle Suomeen. Huollamme myös aina kaikki koneemme vuokrausten välillä, joten takaamme, että ne ovat aina valmiina töihin, kertoo Ihalainen. Meiltä löytyvät kaikenlaiset maanrakennuskoneet: kaivinkoneet, pyörökuormaajat, kurottajat, valssijyrät, maantiivistäjät, dumpperit ja kompressorit. Cramolla ja OptiRentillä on myös vahva halu kehittää tuoterepertuaariaan asiakkaiden tarpeiden mukaan. OptiRentin asiakkaat hyötyvät jatkossa Cramon ja OptiRentin yhteistyöstä myös siten, että pääsevät vuokraamaan Cramolta kaikki muutkin koneet aina piikkauskoneista nostimiin ja työmaatiloihin. Cramolta saa myös monipuoliset työmaapalvelut, kuten sähköistyksen, valaistuksen ja lämmityksen aina suunnittelusta toteutukseen ja tarvittaessa ympärivuorokautiseen päivystykseen. u www.cramo.fi u www.optirent.fi Joni Ihalainen pinosi palikoita Yanmar Vi80:lla Cramon ja OptiRentin maanrakennuskonetapahtumassa Vantaalla. Cramo palvelee nyt myös Nokialla ramo avasi uuden toimipisteen Nokialle Kodin Terran Kolmenkulmaan huhti- C kuussa. Toimipiste palvelee kaikkia Cramon asiakkaita, niin pieniä kuin suuriakin, projektien alusta loppuun asti. Pisteeltä saa laadukkaat koneet ja laitteet sekä monipuoliset työmaapalvelut käyttöön, nopeasti ja edullisesti. Kun saman katon alta löytyvät Cramon ja Kodin Terran tuotteet ja palvelut, on helppo onnistua urakoissa, oli sitten ammattilainen tai vasta-alkaja. Esimerkiksi puutarhatöissä pelkkä Kodin Terran lapio ei aina riitä, vaan avuksi tarvitaan järeämpiä apuvälineitä, kuten Cramon puutarhajyrää tai pyöräkuormaajaa. Samalla kun vuokraa maantiivistäjän, voi napata uudet pihakivet kyytiin Kodin Terran noutomyymälästä. Vuokraamon avajaiset sattuivat juuri oikeaan aikaan ja kevät on ollut vilkas. Terran tontilla on ollut hulinaa ja monet ovat löytä- neet tiensä myös Cramon vuokraamon ovista sisään, kertoo Cramon vuokraamoesimies Joonathan Suvanto. Nokian Kodin Terran toimipisteen yksi tehtävä on tuoda Cramoa tutummaksi niin sanotuille tavalliselle kuluttajakansalle. Olemme onnistuneet työssä hyvin ja palaute asiakkailta on ollut erinomaista. Nyt myös kuluttaja-asiakkaiden on yhä helpompi löytää meidät ja asioida kanssamme. Cramon Kuutiot seikkailivat Nokialla keväällä uuden toimipisteen kunniaksi. Kuvauttamalla itsensä Kuutioiden kanssa yleisö osallistui erilaisiin arvontoihin. Cramon sijainti Terran tiloissa on loistava. Toimipisteen löytää aivan pääovien vierestä ja paikalle ohjaa Cramon punainen kyltti. Tervetuloa asioimaan Nokialle! u Cramo Finland Oy - Nokia (Kodin Terra Kolmenkulma), Juhansuonkatu 6, 37150 Nokia u Cramo palvelee Pirkanmaalla tuttuun tapaan myös Lahdesjärvellä ja Lakalaivassa.
kari Ågrenista vuoden jääkiekkohuoltaja uoden jääkiekkohuoltaja -kisassa valittiin tänä vuonna kaksi voittajaa. Tuoma- V risto palkitsi Vuoden jääkiekkohuoltaja -tittelillä jo toista kertaa finaaliin tiensä selvittäneen Kari Ågrenin, 67, Porista. Lisäksi tänä vuonna valittiin ensimmäistä kertaa myös yleisön suosikki. Antti Kuoppala, 35, Ähtäristä keräsi yli 500 äänen potin nettiäänestyksessä ja voitti yleisöäänestyksen. Vuoden jääkiekkohuoltaja valittiin nyt jo kolmatta kertaa, ja arvonimestä on tullut jääkiekkopiireissä erittäin arvostettu. Jääkiekkojunnut ehdottivat jälleen erittäin aktiivisesti omia huoltajiaan, mikä todistaa, että suomalaisissa seuroissa todellakin huolto pelaa, tuomaristoon kuulunut Cramo Finland Oy:n markkinointipäällikkö Lasse Huuhka kertoo. Vuoden jääkiekkohuoltajalla Kari Ågrenilla on takanaan kymmeniä huoltovuosia jääkiekon parissa. Innostuin jääkiekkohuoltajan hommista 1970-luvulla poikani harrastuksen myötä. Sittemmin on tullut huollettua aina ihan nuoremmista pojista A-junnuihin saakka. Vielä töissä ollessani käytin esimerkiksi pekkasva- open ice -mestaruus SRV:lle ramo järjesti maaliskuussa Tampereen C Ratinan Stadionilla Cramo Open Ice -tapahtuman, jossa rakennusalan yritykset mittelivät rakennusalan lätkäherruudesta. Turnaukseen osallistuivat Cramon, Lemminkäisen, Skanskan, NCC:n, Peabin ja SRV:n joukkueet. Kultaa otti SRV, Lemminkäinen SrV selätti Cramo open ice -finaalissa lemminkäisen. porilainen Ågren on huoltanut jo vuosikymmeniä. paat pitkälti pelimatkoihin ympäri Suomen, Ågren kertoo. Vuoden jääkiekkohuoltajan valitsi tänä vuonna tuomaristo, johon kuuluivat Neka Haapanen Suomen jääkiekkohuoltajat ry:stä, jääkiekkolegenda Ville Peltonen sekä Lasse Huuhka Cramo Finland Oy:stä. kunnostautui hyvänä kakkosena ja Cramo taisteli tiensä pronssille. Tapahtumassa nähtiin myös Cramon Kuutiot. Kuvauttamalla itsensä kuutioiden kanssa yleisö osallistui arvontoihin, joista voitettiin huippupalkintoja, kuten lippuja jalkapallon MM-otteluihin. Nyt on haussa vuoden jalkapallohuoltaja. Kurkkaa ohjeet sivulta 22! antaa asiakkaan vaikuttaa vuokrahintoihin ramon uusi hinnoittelumalli Reilu C Hinta laskee asiakkaalle sitä pienemmät päiväkohtaiset hinnat, mitä enemmän ja mitä pidemmäksi ajaksi tämä vuokraa koneita Cramolta. Alennusprosentteja ei enää käytetä, vaan hinnat muodostuvat automaattisesti reiluiksi, palkitseviksi ja kilpailukykyisiksi. Kehitimme hinnoittelumallin voidaksemme palvella entistä paremmin. Hinnoittelumalliin kuuluvat paitsi päivä- ja kuukausihinnat, niin nyt myös uutena viikkohinnat. Erityisesti viikko- ja kuukausivuokraajat saavat Reilu Hinta -mallissa merkittävää hintahyötyä, kertoo Ilari Vainikka Cramolta. Huhtikuun alussa käyttöön otettu Reilu Hinta on ainutlaatuinen hinnoittelumalli konevuokrausalalla Suomessa. Avain-, Vuosi- ja Kaveriasiakkaat siirtyvät uuteen järjestelmään vähitellen sopimuksen mukaan. Koska Cramon Kaverina saa aina parhaat edut, niin Kaverit saavat Reiluista Hinnoista edelleen vielä 10 prosentin alennuksen. Cramo on edelläkävijä Suomessa nykyaikaisen, entistä joustavamman hinnoittelumallin käyttöönotossa. Ottamalla huomioon asiakkaan aiemmin tekemät vuokraukset Reilu Hinta varmistaa, että hintataso on aina reilu ja oikea, Vainikka sanoo. u www.cramo.fi/reiluhinta 9
UUTISET 10 CRAMO ADAPTEO vauhdittaa liiketoimintaa Erottautuminen tuo siirtokelpoisille tiloille useita, kansainvälisiä synergiaetuja. TekstI:Mari Kuusinen Kuvat:Cramo Adapteo/mats jarmer Cramo Adapteon väliaikaisia tiloja käytetään toimistoina, kouluina ja terveydenhuollon tiloina. Siirtokelpoiset tilat ovat Euroopan toiseksi suurimmalle kone- ja laitevuokrausyritys Cramolle yksi merkittävimmistä kasvualueista. Osana tilaliiketoimintansa kasvustrategiaa Cramo otti alkukeväästä tilayksikölleen käyttöön uuden markkinointinimen, Cramo Adapteo. Cramon siirtokelpoisten tilojen kysyntä Pohjoismaissa ja Baltiassa on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti perinteisen rakennussektorin ulkopuolella, erityisesti julkisella sektorilla. Cramo on Pohjois-Euroopan markkinajohtaja siirtokelpoisissa tiloissa ja sen kalustoon kuuluu jo 15 300 siirtokelpoista tilaa, kertoo Cramo Adapteon liiketoiminnan johtaja Petri Moksén. Cramo Adapteon siirtokelpoisia tiloja hyödynnetään muun muassa väliaikaisina toimistoina, kouluina ja terveydenhuollon tiloina, kun tarvitaan lisätilaa tai remontin aikana. Siirtokelpoiset tilat soveltuvat erinomaisesti myös päiväkotikäyttöön, kun tarvitaan nopeasti lisätilaa päiväkoti-ikäisten määrän vaihdellessa tai jos nykyisessä rakennuksessa havaitaan akuutteja ongelmia, kuten hometta. Cramo yhdistyy ihmisten mielissä ennen kaikkea rakennusteollisuuteen, mutta siirtokelpoisten tilojemme asiakkaat ovat yhä enenevissä määrin julkisella sektorilla ja kiinteistöalalla. Cramo Adapteo -brändillä haluamme lisätä entisestään yrityksemme tunnettuutta kiinteistöalalla ja julkisella sektorilla, Moksén perustelee brändiuudistusta. Cramo Adapteo -nimi otettiin käyttöön Ruotsissa, Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Lisäämme tunnettuutta kiinteistöalalla ja julkisella sektorilla. Petri Moksén Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Samalla on tarkoitus lisätä entisestään eri maiden välistä yhteistyötä. Cramo Adapteon kalustoa voidaan liikutella yli eri maiden rajojen. Teemme myös myyntityötä ja tuotekehitystä aiempaa enemmän yhdessä, koska voimme hyödyntää entistä paremmin kansainvälistä osaamistamme, Moksén kertoo Siirtokelpoiset tilat sopeutuvat asiakkaan tarpeisiin. Aloittaa voi vaikka 30 neliömetrillä, ja sen jälkeen laajentamisessa vain taivas on kattona. Eri laskelmien mukaan kiinteistönomistajien kannattaa kustannussyistä pitää noin 6 10 prosenttia tiloistaan siirtokelpoisina. Suomessa kaikista tiloista siirtokelpoisia on hyvin pieni osa, joten meillä on vielä paljon kasvunvaraa, sanoo Moksén. Merkittävimmäksi Cramo Adapteon kilpailueduksi Moksén näkee yhteistyön lisäksi vahvan paikallisotteen. Useista kilpailijoistamme poiketen uudet tilamme on suunniteltu Pohjoismaissa ja pohjoisiin olosuhteisiin. Ne täyttävät kaikki rakennusmääräykset ja -vaatimukset muun muassa ilmanvaihdon, energiatehokkuuden ja rakennustavan suhteen. Vuonna 2013 rakennusalan ulkopuolelle sijoittuvan tilavuokrauksen osuus Cramokonsernin liikevaihdosta oli jo 12,3 prosenttia. Kuluvan vuoden aikana haemme kasvua Pohjois-Euroopan lisäksi myös ottamalla jalansijaa Saksan markkinoilta, Moksén kertoo.
11 Siirtokelpoiset tilat sopeutuvat myös erinomaisesti päiväkotikäyttöön. FAKTA Tilojen uusi brändi Cramo Oyj:n alla. Nimi tulee latinan kielen sanoista AD (to, towards, at) ja APTO (adjust, adapt, prepare) Cramo Adapteo työllistää yli 100 henkilöä, joista Suomessa työskentelee 36 henkilöä. Cramo Adapteon siirtokelpoisia tiloja hyödynnetään sadoissa kohteissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa ja useissa yrityksissä. u www.cramoadapteo.fi
Kulunvalvontapääte vai henkilöportti kulunvalvonnalla? 12 RATKAISU 1: Aitaamaton työmaa = kulunvalvontapääte ilman porttia Aitaamattomalla työmaalla kulunvalvonta hoidetaan leimaamalla kulkutunnisteen työmaalla tai työnjohdolla oleviin kulunvalvontapäätteisiin. Kulunvalvontapäätteet voivat olla joko seinään tai aitaan kiinnitettäviä tai mobiileja työnjohdon taskussa kulkevia laitteita. Kulkutunniste voi olla VALTTI-älykortti tai muu järjestelmään identifioitu kulkutunniste, kuten tagi, kortti tai tarra. Leimaustiedot siirtyvät Cramo VALVOMO -ohjelmaan. Pienemmät tai tilapäiset työmaat ei järkeä tai tarvetta aidata tai laittaa porttia, pelkkä kulunvalvontapääte riittää. Saneeraustyömaat jos asukkaat ovat paikalla, aluetta ei voi aidata kiinteästi kulunvalvontaportein, vaan käytetään pelkkää kulunvalvontapäätettä. Liikkuvat työmaat esimerkiksi tienrakennustyömaat ja sähkölinjojen rakentaminen ovat tyyppiesimerkkejä liikkuvista työmaista. Mobiili kulunvalvontapääte on oikea ratkaisu. Sähköttömät työmaat portit ja kulunvalvontapäätteet toimivat sähköllä, joten sähköttömissä kohteissa on järjestettävä tilapäinen sähköistys tai käytettävä ladattavaa, mobiilia kulunvalvontapäätettä. Muun muassa maanrakennus- ja raivaustyövaiheessa ei työmaalla välttämättä ole sähköjä. Työmaat, joiden leimaustietoja ei voi käyttää palkan- ja laskunmaksun tarkisteena aitaamattoman tai portittoman työmaan leimaustiedot eivät toimi luotettavana palkanmaksun tai laskun tarkisteena. Kulunvalvontapäätteet voivat olla joko seinään tai aitaan kiinnitettäviä tai mobiileja työnjohdon taskussa kulkevia laitteita. Vastaava työnjohto paikalla aitaamattomalla työmaalla vastaavan työnjohdon on oltava paikalla työskentelyaikoina, jotta voidaan olla varmoja työmaan henkilöistä ja leimaustapahtumista.
Kulunvalvontaan linkittyvä rakennusalan ilmoitusmenettely tulee pakolliseksi heinäkuun alussa. Valitse Cramolta oikea ratkaisu työmaallesi. TeksTi: pirkko soininen kuvat: CraMO ja dreamstime RATKAISU 2: Aidattu työmaa + henkilöportti tai ajoneuvoportti kulunvalvonnalla Kulunvalvonta tapahtuu kulkemalla porttien läpi kulkutunnisteita käyttäen. Henkilön on leimattava itsensä leimauspäätteellä päästäkseen kulkemaan työmaalle. Leimaustiedot siirtyvät Cramo VALVOMO -ohjelmaan. Isommat ja pitkäkestoiset työmaat, kiinteät työmaat aita ja kulunvalvontaportti helpottavat työnjohtoa työmaan henkilöstöhallinnassa ja henkilötietojen raportointien oikeellisuudessa isoilla ja pitkäkestoisilla työmailla. näin voi olla varma, että työmaalla ovat vain sinne kuuluvat henkilöt kaikkina kellonaikoina. 13 aita ja kulunvalvontaportti helpottavat työnjohtoa työmaan henkilöstöhallinnassa ja henkilötietojen raportointien oikeellisuudessa. Kaupunkien keskustojen työmaat Kaupungeissa liikkuu paljon ihmisiä, joten turvallisuussyistä työmaa on syytä aidata ja käyttää kulunvalvontaportteja. Työmaat, joissa paljon alihankkijoita Kun alihankkijoita on paljon, voidaan asiattomilta evätä sisäänpääsy aitojen ja kulunvalvontaportin avulla. Samalla voidaan valvoa urakoiden ketjutusta tehokkaasti eväämällä kulkuoikeus muilta kun urakkaan kuuluvilta. Verottajalle kuukausittainen raportti työntekijätiedoista on käytännössä mahdotonta toteuttaa aukottomasti ilman kulunvalvontaporttia ja aitoja. Leimaustiedot siirtyvät Cramo VALVOMO -ohjelmaan, joka hoitaa ilmoitusmenettelyn. u Lue lisää Cramo VALVOMO -ohjelmasta sivulta 27! Työmaat, joiden leimaustietoja voi käyttää palkan- ja laskunmaksun tarkisteena Kun käytössä on kulunvalvontaportti ja aidattu työmaa, työmaan leimaustietoa voidaan käyttää luotettavana palkanmaksun tai laskun tarkisteena. Työmaat, joiden vastaava työnjohto ei ole välttämättä aina paikalla jos alihankkijat tekevät esimerkiksi iltatöitä ilman työnjohdon valvontaa, voidaan aidoilla ja kulunvalvontaportilla varmistaa, että siellä käyvät vain asianmukaisesti sinne kuuluvat henkilöt.
14 Yksin vai yhdessä? Sekä että! Kannattaako yrityksen kannustaa loistaviin yksilösuorituksiin vai keskittyä voittoisan joukkueen rakentamiseen? Oikea vastaus ei olekaan joko tai vaan sekä että. TeksTi: Maija rauha kuvat: dreamstime
Uskomus, että tiimityö on tuottavampaa kuin yksin puurtaminen, on laajalle levinnyt. Mutta pitääkö se paikkansa? Tiedetäänhän, että vaatimattomat hiivasolut rakentavat kyllä yhdessä samppanjaa, mutta joukossa tyhmyys tiivistyy. Kannattaako yritysten siis panostaa yhteisöllisyyteen vai palkita parhaista yksilösuorituksista? Vastaajina ovat johdon valmentaja, sosiaalipsykologi ja valtiotieteen tohtori Esa Pohjanheimo Tiedonvalo Oy:stä sekä Great place to work -instituutin Suomen toimitusjohtaja Mona Rundberg. ONKO TIIMIN TULOS PAREMPI KUIN YKSILÖN? Pohjanheimo: Riippuu tehtävästä, tavoitteista ja johtamisesta. Jos on kyse fyysisestä suorituksesta, kuten sokkelilaudoituksen tekemisestä, kolme kirvesmiestä tekee työn nopeammin kuin yksi, mutta kun timpureita tulee paikalle enemmän, he alkavat olla toistensa tiellä ja työn tuottavuus laskee. Tietotyössä ja palvelutehtävissä voi olla vaikeaa arvioida, minkä kokoinen työryhmä olisi tehokkain. Ryhmään kuuluminen on seurallisille ihmisille tärkeää, kun taas vetäytyvämpi motivoituu paremmin, jos saa keskittyä työhönsä pääasiassa yksin. Rundberg: Hyvässä työpaikassa on mahdollisuus tulla otetuksi huomioon sekä tiiminä että yksilönä. Äärimmäisen individualistisen työskentelykulttuurin riskinä on, että jokainen ajattelee vain omaa etuaan. Tällöin työpaikan ilmapiiri kärsii ja organisaation yhteisiin tavoitteisiin pääseminen hankaloituu. Minun on vaikea kuvitella menestyvää organisaatiota, jossa jokainen pelaisi vain omaan pussiinsa. Yleensä saadaan parempi tulos, kun lyödään useampi pää yhteen. Yhdessä tekemistä edistää organisaation toiminnalle sovittu yhteinen arvopohja, joka edistää yhdessä onnistumista ottaen samalla huomioon myös huippusuoriutujat. MISTÄ YHTEISÖLLISEN YRITYSKULTTUURIN TUNNISTAA? Pohjanheimo: Yrityksessä noudatettavat järjestelmät kertovat, miten paljon painoa yhteisöllisyydelle pannaan. Palkkausjärjestelmä on tästä selvin esimerkki. Jos yrityksessä maksetaan pelkästään kuukausipalkkoja tai korostetaan tasa-arvoista palkkausta tuloksista, tehtävästä ja kokemuksesta riippumatta, avataan tietä yhdessä tekemiselle ja osaamisen jakamiselle. Tiedon panttaamisesta itsellä ei tällöin ole mitään hyötyä. Kaikkensa työlle antavat tekijät saattavat kuitenkin pitää tällaista epäoikeudenmukaisena, koska he eivät saa muita enempää, vaikka tekevät enemmän kuin muut. Minun on vaikea kuvitella menestyvää organisaatiota, jossa jokainen pelaisi vain omaan pussiinsa. Mona Rundberg 15 Rundberg: Yhteisöllisen yrityskulttuurin tunnistaa siitä, että ihmiset välittävät toisistaan, ja ovat halukkaita puhaltamaan yhteen hiileen sekä tekemään yhteistyötä toistensa kanssa. Kun yhteisöllisen yrityskulttuurin rakentamisessa on onnistuttu, taustalla on usein avoimuutta ja läpinäkyvyyttä vahvistavia johtamiskäytäntöjä. Ihmisten ei voida odottaa toimivan fiksusti yksin eikä yhdessä, jos heillä ei ole kaikkea päivittäiseen päätöksentekoon tarvittavaa tietoa saatavilla. Yhteisöllisen yrityskulttuurin tunnistaa myös siitä, että johdon ja työntekijöiden toimintatavat ilmentävät organisaatiolle valittuja arvoja. Arvot tulisi valita siten, että ne haastavat johtoa ja työntekijöitä toimimaan tavalla, jolla päästään parhaiten yhteisiin tavoitteisiin. Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen mahdollistaa yhteiset onnistumisen kokemukset. Pohjanheimo: Yhteisöllisyyttä arvostava yritys ymmärtää, että ihmisillä on muitakin yhteisöjä kuin työyhteisö. Tällaisella työpaikalla on mahdollista esimerkiksi sovitella työaikoja päiväkodin aukioloaikojen mukaan. Varma tunnusmerkki ovat myös työpaikan tilaisuudet, joihin voi ottaa perheen mukaan. MIKÄ RYHMÄTYÖSSÄ VOI MENNÄ PIELEEN? Pohjanheimo: Ryhmään kuuluvien työpanoksen tulisi olla kaikkien tai ainakin esimiehen seurattavissa. Muuten voi käydä niin, että joku ryhmän jäsenistä laiskottelee ja luulee, ettei kukaan huomaa. Vapaamatkustaja saattaa arvella, ettei hänen työllään ole kovin suurta merkitystä lopputuloksen kannalta, joten työn voi jättää myös tekemättä. Jos joku kokee, ettei hänen palkkansa vastaa työpanosta muihin verrattuna, hän voi ratkaista tilanteen pienentämällä työpanostaan. Rundberg: Tiimityö ja yhteiset säännöt ovat erittäin tärkeitä, mutta niitä ei saisi toteuttaa niin jäykästi, että yksilön huomioiminen unohtuu. Henkilöstön kokemus siitä, että heitä kohdellaan yksilöinä, korreloi tutkimuksissamme hyvän tuloksen kanssa. Jokaiselle on tärkeää, että työnantaja huomaa juuri hänen ponnistelunsa. Yksilöitä ei oteta huomioon, jos työpaikalla palkitaan vain ryhmän suorituksesta. MILLAISTA YKSILÖKESKEINEN YRITYSKULTTUURI ON? Pohjanheimo: On valaisevaa verrata yrityksen johdon puheita ja toimintaa. Puheissa korostetaan yleensä yhteistyötä ja henkilöstön merkitystä. Se, otetaanko yksilöt aidosti huomioon, näkyy arkisessa tekemisessä. Individualismia korostava yrityskulttuuri voi olla niin suorituskeskeistä, ettei yksilöä olla valmiita tukemaan vaikeiden vaiheiden yli. Kun yrityksellä on vaikeaa, henkilöstöä lomautetaan ja irtisanotaan herkästi. Näissä yrityksissä myös tullaan sairaina työpaikalle, jottei jouduta huonoihin kirjoihin. Individualistinen yrityskulttuuri tukee yksilöä vain silloin, kun tämä on parhaimmillaan eikä juurikaan ota yksilöä huomioon muuten kuin tuloksentekijänä. Rundberg: Voimakkaimmin hyvän työpaikan kokemuksen kanssa korreloi se, että johto kohtelee työntekijöitä yksilöinä, ei vain tuotannontekijöinä. Erityisesti nuoremmat sukupolvet hakevat työltään yhä enemmän myös erityistä merkitystä; työ ei ole vain työtä, vaan rikastuttava osa elämää. Johtajilta odotetaan tällöin työntekijöiden näkemistä uudessa valossa. Heidät tulisi nähdä yksilöinä, jotka haluavat ja voivat vaikuttaa työskentelytapoihinsa, kehittää kyvykkyyttään, sekä osallistua organisaation toiminnan kehittämiseen. Yksilöä huomioivassa yrityskulttuurissa näin on. Yksilökeskeisessä yrityskulttuurissa puolestaan voidaan yhteisiin tavoitteisiin tähdätessä kompuroida kyynärpäätaktikointiin, tieto on valtaa -ajatteluun, yksilösuorituksiin ja yhteistyötä vaikeuttavaan itsekeskeiseen kilpailuun. Parhaissa työpaikoissa yksilön huomioiminen on kulttuurillinen hyve, toisin kuin yksilökeskeisyys. MITÄ VIKAA HUIPPUJEN PALKITSEMISESSA ON? Pohjanheimo: Vahva tutkimusnäyttö tukee ajatusta, että ihminen toimii ilman valvontaa ja palkintojakin sellaisen ryhmän hyväksi, johon hän samaistuu ja jonka jäsen hän on mielellään. Yksilökeskeinen yrityskulttuuri vaikeuttaa ryhmäidentiteetin muodostumista, koska yksilöt kokevat toisensa kilpailijoiksi. Jos vain paras tuloksentekijä palkitaan, syntyy houkutus ajaa omaa etua myös silloin, kun se on ryhmän tavoitteiden vastaista. Rundberg: Huippujen palkitsemisessa ei ole mitään vikaa, vaan vika löytyy useimmiten johdon tavoissa palkita heitä. Jos huippusuoriutujia ei palkita, lähtevät he mitä todennäköisimmin ennen pitkää työskentele
16 mään sinne, missä heidän huippusuorituksiaan arvostetaan. Vikaan voidaan mennä, jos palkitsemisen perusteita ei selkeästi kerrota työyhteisössä. Tällöin voidaan tahattomasti ruokkia kateutta ja herättää vääriä käsityksiä suosikkijärjestelmistä tai palkitsemisen epäoikeudenmukaisuudesta. Tällainen tilanne voi synnyttyään vaikeuttaa olennaisesti pyrkimyksiä yhteisöllisen kulttuurin rakentamiseen. Pinnallista sosiaalisuutta haetaan ja arvostetaan työpaikoilla kenties liikaakin. esa Pohjanheimo MITEN TASAPÄISTÄMINEN VÄLTETÄÄN? Pohjanheimo: Hyvin toimivassa työyhteisössä vallitsee luottamus siihen, että kaikki toimivat kohti yhteistä päämäärää, vaikka työn tekemisen tavat olisivat erilaiset. Työkaveria tai alaista ei aleta heti epäillä töiden laiminlyönnistä, vaikka hän tulisi töihin myöhemmin tai tekisi osan työstään kotona. Tämä edellyttää avoimuutta ja läpinäkyviä toimintatapoja, mutta ei välttämättä esimerkiksi minuutintarkkaa työajan seurantaa. Rundberg: Jos ajatellaan palkitsemista, parhailla työpaikoilla palkitaan sekä tavanomaisen ylittävistä yksilösuorituksista että ryhmän tuloksesta. Kun yksilön palkitseminen perustellaan kunnolla, se ei vaikuta työyhteisön ilmapiiriin kielteisesti, vaan päinvastoin kannustaa muitakin hyviin suorituksiin. Perusteluista pitää ilmetä, mitkä yrityksen arvostamat toimintatavat johtivat palkitsemiseen. Jokaiselle tulee olla selvää, mitä hänen pitää tehdä tullakseen itse palkituksi. On tärkeää, että kiitoksia ja kehuja annetaan aiheesta ja oikea aikaisesti eikä kukin vuorollaan periaatteella. MITEN VETÄYTYJIÄ TULISI KOHDELLA? Pohjanheimo: Pinnallista sosiaalisuutta haetaan ja arvostetaan työpaikoilla kenties liikaakin. Ihminen voi olla sosiaalinen eli halukas toimimaan ryhmän parhaaksi, vaikkei hän olisi lainkaan seurallinen. Vetäytyvä yksilö hyväksytään työpaikalla, kun kaikki ymmärtävät hänen työpanoksensa arvon. Ei ole ongelma, jos lahjakas ongelmanratkaisija sulkee ovensa ja sälekaihtimensa keskittyessään työhön. Se on ongelma, jos hän kieltäytyy tulemasta palaveriin perustellen, ettei hän saa siitä itselleen mitään. Jokaisen tulisi ymmärtää, että työpaikalla ollaan sekä antamassa että saamassa. Rundberg: Hyvällä työpaikalla on tarjolla monenlaisia työtiloja, joista jokainen löytää inspiroivimmat. On myös tärkeää, että työnantaja tarjoaa foorumeita, joissa ideoiden jakaminen ja muu kanssakäyminen on helppoa. Vetäytyvimmältäkin pitää voida edellyttää perusyhteistyötaitoja, osallistumista yhteisiin palavereihin ja olemista muiden tavoitettavissa tiettyinä aikoina. MITEN SEKÄ ETTÄ TOTEUTETAAN? Pohjanheimo: Hyvin toimiva ryhmä sallii erilaisuutta eikä tasapäistä ihmisiä. Työtiimi tarvitsee ensin aloitusvaiheen, jossa tutustutaan ja selkiytetään tehtävänjaot. Seuraavaksi ryhmä siirtyy kyseenalaistavaan vaiheeseen, jossa pelisäännöt testataan. Vasta tämän jälkeen päästään vakiintuneeseen vaiheeseen, jossa vallitsee keskinäinen luottamus ja hyvä yhteishenki. Olennaisinta on yhteinen näkemys ryhmän tehtävästä. Kun ryhmän jäsenillä ei ole tarvetta suojata itseään tai työrooliaan, tiedonkulusta ja keskustelusta tulee avointa. Tiimi tarvitsee yleensä vetäjän keskustelutukea ja ohjausta päästäkseen tähän vaiheeseen. Rundberg: Parhaiden yritysten menestys Great place to work tutkimuksissa pohjautuu siihen, että yritykseen on rekrytoitu ihmisiä, joiden arvomaailma vastaa yrityksen arvoja. Jos yrityskulttuuri suosii voimakkaasti yhdessä tekemistä ja jakamista, siellä menestyvät ihmiset, joille tämä on luontevaa. Individualisti voi tuntea tulleensa väärään paikkaan ja hakeutuu ennen pitää muualle. Yhteistyöhenkinen taas voi kokea tulevansa jyrätyksi, jos yrityksessä suositaan yksilösuorituksia. Tavallisesti tilanne ei ole näin mustavalkoinen. Parhaat yritykset osaavat yhtä aikaa poimia tiimityön edut ja pitää yksilöpelaajat tyytyväisinä. Eräässä yrityksessä on määritelty yhteinen unelma ja lisäksi jokainen työntekijä toteuttaa työaikana omaa, esimiehen kanssa sovittua unelmaansa. Tämä pohjautuu ajatukseen, että onnelliset ihmiset ovat tuottavampia kuin onnettomat. Mainio päivä työmaalla rityskulttuurin lähtökohtana ovat aina Y yrityksen arvot. Cramon yrityskulttuuri tähtää siihen, että sen arvot eli luotettavuus, luovuus ja sitoutuminen tulevat esiin kaikissa asiakaskohtaamisissa. Kun cramolaiset ovat onnistuneet, asiakkaalla on mainio päivä työmaalla. Haluamme auttaa asiakkaitamme menestymään ehkäisemällä ja ratkaisemalla heidän ongelmiaan ja tekemällä heidän elämästään helpompaa. Tämä edellyttää, että tunnemme asiakkaiden tarpeet erittäin hyvin, toimitusjohtaja Tatu Hauhio sanoo. Cramolaiseen yrityskulttuuriin kuuluu, että asiakkaiden tarpeet asetetaan omien edelle. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ollaan aina tavoitettavissa ja tarvittaessa venytään. Kaikessa toiminnassa ollaan rehellisiä ja ammattimaisia. Kaavoihin ei kuitenkaan kangistuta, vaan uusiin tilanteisiin reagoidaan luovalla tavalla ja pyritään löytämään uusia ajattelutapoja ja ratkaisuja. Meillä tehdään jo paljon hyvää ja osaamista riittää. Ammennamme nyt näistä yhteisistä arvoista ja viemme yhteistä yrityskulttuuria eteenpäin entistä tietoisemmin. Yhdessä onnistumme. Jaamme tietoa ja levitämme parhaita toimintatapoja yrityksen sisällä. Haluamme olla koko vuokrausalan esikuvia, Hauhio jatkaa.
pulma&ratkaisu TeksTi: johanna pelto-timperi kuva: CraMO Työturvallisuussäädöksissä pölyntorjunta on ollut mukana viiden vuoden ajan, mutta vieläkin siihen suhtaudutaan harmina, jolle ei voida mitään. Kuuluuko pöly rakennustyömaan arkeen? Rakennustyömaalla syntyvä pöly on vaarallista niin terveydelle kuin työturvallisuudellekin. Kivi ja puupohjaiset pölyt voivat aiheuttaa esimerkiksi keuhkosyöpää sekä ärsyttää hengitysteitä ja ihoa. Pöly aiheuttaa myös palo ja räjähdysvaaran työmaalla ja vähentää työviihtyvyyttä. Pölyssä on myös vaikea työskennellä ja se hidastaa työntekoa. Pölynhallinta on ajankohtainen aihe, johon on tartuttu perusteellisesti ja uudella tavalla Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry:n VTT:llä teettämässä Pölyntorjunta rakennustyömaalla tiedotusaineistossa. Hankkeessa oli asiantuntijoina mukana rakennuskonealan yrityksiä, kuten Cramo. Samaa aihetta on käsitelty myös Itä Suomen yliopiston, Työterveyslaitoksen ja VTT:n tekemästä tutkimuksessa. Cramo järjestää Vaadi Pölytöntä roadshown kesällä yhteistyössä Hiltin, Ahlsellin, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen sekä VTT:n kanssa. Aiheesta voi lukea lisää takakannen ilmoituksesta. teknisen kaupan ja Palvelujen johtaja Heikki Ojanperä kertoo, että tietopakettiin haluttiin asiantuntijoiden avulla luoda mittapuu pölynhallinnalle, johon esimerkiksi rakennuttajat voivat ottaa kantaa tarjouspyynnöissään. Ojanperä on tyytyväinen, kun valmistuneessa materiaalissa kerrotaan selkokielellä ja pelkistäen, mitä pöly on ja miksi sitä pitää torjua. Informaatio löytyy osoitteesta www.rakennuskone.fi. VTT:n ja yritysten asiantuntijoiden kanssa tekemämme aineisto soveltuu opetuskäyttöön ja käy viitemateriaaliksi tarjousasiakirjoihin yhtenäisen hinnoittelun pohjaksi. Infopaketteja voidaan hyödyntää myös työmaiden ja yritysten asiakastiedotuksessa. Tavoitteenamme on saada viestiä voimakkaasti rakennusteollisuuden suuntaan. Ojanperä painottaa, että hankkeessa ovat mukana Suomen johtavat rakennuskonetoimittajat, jotka edelläkävijöinä haluavat tuoda esiin parhaita käytäntöjä. Pölyntorjunta on mahdollista toteuttaa tehokkaasti ja terveys edellä ajatuksella. Tässä työssä mennään ihminen edellä. että pölyä pidetään itsestäänselvyytenä, eikä asiaa nosteta esiin. Toinen liittyy kustannuksiin. Koska pöly näkyy vain silloin, kun rakennustyöt ovat käynnissä, ei pölyntorjunnasta haluta maksaa. Tällainen ajattelutapa on pään pistämistä pensaaseen. Vaarallisintahan on juuri se pöly, jota ei edes nähdä. Korjausrakentamisessa pölylajeja syntyy runsaasti. Ojanperä toteaakin, että nämä kaksi mielikuvaa pitää taklata nykyajan rakennustyömailta ja suunnittelupöydiltä. Pöly ei ole sankarirakentajien viitekehys tai vain urakoitsijan prosessiongelma. Huolellinen pölyntorjunta on paras vaihtoehto niin työntekijöiden ja sivullisten terveyden kannalta kuin kokonaistaloudellisuudellakin mitattuna. Pölyntorjunta säästää kuluja, kun siivouksen tarve vähenee ja sähkötyökaluja ei tarvitsee huoltaa niin usein. vtt:n tutkimusinsinööri Inga Mattila kertoo, että pölyntorjuntaan liittyviä asioita on Suomessa alettu tutkia entistä enemmän. Pölyntorjunnasta ei voi puhua liikaa, joten on hyvä, että aihe on nostettu esiin. Pölyntorjunnan hyötyjä ja toteutusta sekä laitteiden käyttöä tulisi hänen mielestään opettaa jo ammattiopintojen yhteydessä vankan osaamisen Pölyä tulisi torjua ensisijaisesti estämällä sen syntyminen. inga mattila perustaksi. Uusi tietopaketti soveltuu siis hyvin alan ammattilaisten lisäksi oppilaitoksiin. Koulutusmateriaalin toteutuksessa hyödynnettiin jo olemassa olevaa aineistoa. Tietopaketista saa nopeasti selville oleelliset asiat sekä parhaat käytännöt. Aineisto on kattava kokonaisuus pölyntorjunnasta rakennusalalla, Mattila sanoo. Mattila painottaa, että pölyntorjunta tulee toteuttaa oikealla tavalla, jotta käytettävät laitteet ja suojaukset toimivat luotettavasti. Pölyä tulisi torjua ensisijaisesti estämällä sen syntyminen. Mikäli pölyä kuitenkin syntyy, tulisi sen määrää pyrkiä vähentämään erilaisilla menetelmillä. Pölyntorjunnan menetelmiä on käytettävissä. Niistä keskeisimmät ovat kohdepoisto, alipaineistus, osastointi ja ilmansuodatus. Esimerkiksi kohdepoistossa pölyt ja muut epäpuhtaudet poistetaan jo syntypaikalla, jotta ne eivät leviä työntekijän hengitysalueelle. Cramolta saa vuokrattua paitsi eri menetelmien laitteet niin myös niihin liittyvät palvelut, joilla voidaan suunnitella ja ehkäistä pölyn syntymistä sekä mitata pölytasoja, kertoo kehityspäällikkö Ismo Vainio. 17 ojanperän mukaan pölynhallintaan liittyy kaksi väärinkäsitystä. Ensimmäinen on se, pölyntorjunnan keskeisimmät menetelmät ovat kohdepoisto, alipaineistus, osastointi ja ilmansuodatus.
18 1 Teksti: Simo Arvo Kuvat: Juha Saastamoinen
Harjoittelimme Akin (Riihilahti) kanssa nuorena tuuletuksia ennen pelejä. 19
20 Jos asiat ovat kentän ulkopuolella järjestyksessä, hoituvat ne myös kentällä. FC Zürichin huoltaja hoki tätä joukkueen kapteenina toimineelle Hannu Tihiselle neljä vuotta. Nyt peliuran päätyttyä Tihinen kokeilee vinkkiä Suomessa. Hannu Tihisen päiväkirjassa tulevaisuudelle oli selkeä suunta. Hän halusi ammat 10-vuotiaan tijalkapalloilijaksi. Kemiläiselle pojalle unelman saavuttaminen ei ollut itsestään selvää, mutta nyt kun pelaajaura on takana, Tihinen tekee siitä helpompaa muille. Tihinen on ollut suomalaiselle jalkapallokansalle tuttu näky maajoukkueen puolustuspäässä. Kansainvälisempää palloilijaa saa Suomesta hakea. Tihisellä on takana 438 pääsarjatason ottelua viidessä Euroopan maassa. Kolmessa maassa hän on juhlinut mestaruutta. Maajoukkueessa Tihinen pelasi 76 ottelua. Tihinen lopetti pelaajauransa vuonna 2010, pelattuaan neljä vuotta sveitsiläisen FC Zürichin kapteenina. Sitä ennen ura vei Belgiaan, Norjaan ja Englantiin. Ensimmäinen suuri muutos oli kuitenkin Kemin Palloseuran kasvatin muutto Helsinkiin. Lahden urheilukoulussa tapasin Aki Riihilahden ja muutaman muun HJK:n miehen, jotka puhuivat minusta omissa treeneissään. HJK:n uusi valmentaja Antti Muurinen päästi minut lyhyelle näytölle ja sen kautta pääsin mukaan joukkueeseen, Tihinen kertoo. HJK:ssa Tihinen pääsi ensi kertaa mukaan ammattilaisjoukkueen toimintaan. Helsingissä pelattiin Veikkausliigaa ja nuorelle pelaajalle löytyi mahdollisuuksia kehittyä. Aika arkana sitä nuorena poikana tulin Kemin maaseudulta Helsinkiin. Vähän siinä huoltajana toiminut Olli Puranenkin pelotti, valmentajista puhumattakaan. Tihinen ei pelannut juniorimaajoukkueissa, vaan puki maajoukkuepaidan päälleen ensimmäisen kerran 21-vuotiaana. HJK:ssa ammattiura alkoi kuitenkin vaikuttaa todellisuudelta. Tihinen oli Aki Riihilahden kanssa seuran nuoria lupauksia. Harjoittelimme Akin kanssa nuorena hotellihuoneessa uusia tuuletuksia ennen peliä, koska olimme varmoja, että ainakin toinen meistä tekisi maalin. Tihiselle ovet Euroopan ammattilaiskentille aukenivat, mutta kaikille nuorille lahjakkuuksille tie ei ole yhtä onnellinen. Vuoden alusta asti Tihinen on tehnyt töitä näiden polkujen raivaamiseksi. Suomen Palloliitto palkkasi Tihisen tammikuussa pelaajakehityspäälliköksi. Hänen tehtävänsä on tukea nuoria lahjakkuuksia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja varmistaa laadukkaan valmennuksen saaminen. Tätä varten Palloliitto on palkannut seurajoukkueisiin 12 talenttivalmentajaa, jotka keskittyvät 10 17-vuotiaiden yksilölliseen valmennukseen. Tihinen koordinoi heidän toimintaansa. - Talenttivalmentajien tehtävänä on varmistaa valmennuksen laadukkuus ja sorvata arjen viikkorutiinit nuorille mahdollisimman laadukkaiksi. Jos asiat ovat kentän ulkopuolella järjestyksessä, hoituvat ne myös kentällä. Tämän lauseen Tihinen kuuli Sveitsissä neljän vuoden aikana kymmeniä kertoja. Se oli FC Zürichin legendaarisen huoltajan Herman Burgermeisterin lempihokema. Hän on Zürichissä 40 vuoden ajan toiminut legendaarinen huoltaja, joka tanssii jokaisen voiton jälkeen fanien ja joukkueen iloksi voitontanssin keskiympyrässä. Viimeistään Hermie iskosti Tihiseen ajatuksen siitä kuinka tärkeää kaikki kentän ulkopuolinen toiminta on. Suomessa on iso pelaajamassa ja Palloliitolla on suuri vastuu siitä mitä 120 000 jalkapalloilijaa tekee. Meidän velvollisuutemme on tehdä treenaaminen mahdolliseksi niille Jalkapalloilijoita Suomessa 120 000 Miehiä ja poikia 93 000 Naisia ja tyttöjä 27 000